http://www.ortodoksi.net/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=Hannu
Ortodoksi.net - Käyttäjän muokkaukset [fi]
2026-09-26T01:31:21Z
Käyttäjän muokkaukset
MediaWiki 1.39.7
http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Etusivu&diff=65595
Etusivu
2026-09-25T13:01:57Z
<p>Hannu: /* Ortodoksi.netissä äskettäin */</p>
<hr />
<div>[[Kuva:On_logo_20v.jpg|thumb|center|400 px|<center></center>]]<br />
__NOTOC__ <br />
<!--[[Kuva:Js syvarin luostarista hap.jpg|thumb|300 px|<center>Kristus ja Jumalanäiti - seinämaalaus Venäjän Karjalasta Pt. Aleksanteri Syväriläisen luostarista.<br>Kuva © Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen</center>]]--><br />
<br><br />
<br />
== Ortodoksi.netissä äskettäin ==<br />
<span style="font-size:x-small;"><span style="color:red">'''VL = VIIMEKSI LISÄTTYJÄ'''</span></span><br />
<!--* Viimeksi lisätyt: [[Suuri paasto17|'''2''']], [[Suuri paasto16|'''3''']] ja [[Kristus ei ole Platonin varjo|'''1''']]--><br />
* Ajankohtaista:<br />
** '''[[Kirkkoisien tekstien ajaton merkitys digitaalisella aikakaudella]]''' - (25.9.2026)<br />
** '''[[Lapsen ei pidä joutua piilottamaan sitä, kuka hän on]]''' - (24.9.2026)<br />
** '''[[Kirkko kuuluu myös kuuroille ja sokeille]]''' - (Kansainvälisenä viittomakielen päivänä 23.9.2026)<br />
** '''[[UO ja tekoäly]]''' - (22.9.2026)<br />
** '''[[Mitä Hagia Sofian alla on]]?''' - (18.9.2026)<br />
** '''[[Kanonit eivät ole vain kieltoja]]''' - (18.9.2026)<br />
** '''[[Media:UO_ylioppilaskoe_syksy_2026_kooste.pdf|Syksyn 2026 ortodoksisen uskonnon ylioppilaskoe ja analyysikooste (PDF)]]''' - (16.9.2026)<br />
** '''[[Mitä nuorille opetetaan?]]''' - (16.9.2026)<br />
** '''[[Millä kielellä rukoilemme]]''' - (15.9.2026)<br />
** '''[[Valamon timanttiristi]]''' - (14.9.2026)<br />
** '''[[Ukrainalaiset keskuudessamme]]''' - Ukrainan sota on kadonnut otsikoista – pakolaiset eivät ole kadonneet - (13.9.2026)<br />
** [[Arvo Pärt palkittiin|'''Arvo Pärt – kun ortodoksinen rukous soi maailman konserttisaleissa''']] - (12.9.2026)<br />
** '''[[Ortodoksisten radiojumalanpalvelusten historiaa]]''' - (7.9.2026)<br />
** '''[[Uusia romanialaisia pyhiä]]''' - (1.9.2026)<br />
---<br />
* '''[[Tekoäly ja ortodoksinen kirkko]]''' <- siirry alavalikkoon<br />
* '''[[Konstantinopolin ekumeenisen patriarkka Bartholomeoksen puheita]]''' <- siirry alavalikkoon<br />
* '''[[Muiden hierarkkien puheita]]''' <- siirry alavalikkoon<br />
---<br />
* Käytä artikkelien tai asian hakuun tällä sivulla olevaa Ortodoksi.netin [https://www.ortodoksi.net/index.php?search hakuruutua]. Kirjoita ruutuun hakusana ja paina enter.<br><br />
<small>(Jos huomaat sivuilla vanhentunutta tai muuttunutta tietoa, kerro siitä meille sähköpostilla: '''ortodoksinet.yllapito(at)gmail.com''' tai '''info(at)ortodoksi.net'''</small><br />
<br />
== Ortodoksisuus tutuksi ==<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 1 - [[Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin|'''Liittyisinkö ortodoksiseen kirkkoon?''']] - (27.7.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 2 - '''[[Jumalan huone: Mitä ortodoksisessa kirkossa on?]]''' - (3.8.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 3 - '''[[Mitä kirkossa tapahtuu: Jumalanpalvelus]]''' - (5.8.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 4 - '''[[Pyhä Eukaristia – Elämän lähde ja kirkon sydän]]''' - (13.8.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 5 - '''[[Ortodoksisen kirkon sakramentit eli mysteeriot]]''' - (26.8.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 6 - '''[[Ortodoksisen kirkon erityiset palvelukset ja siunaukset]]''' - (24.10.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 7 - '''[[Ortodoksisen kirkon opetus]]''' - (3.1.2026)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 8 - '''[[Hengellinen elämä Suomessa]]''' - (10.1.2026)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 9 - '''[[Ortodoksisen kirkon historia]]''' - (14.1.2026)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 10 - '''[[Ortodoksiksi tuleminen]]''' - (8.3.2026)<br />
* '''[[Pyhät esineet]]''' - (5.10.2025)<br />
<!--<br />
== Nikea (325-2025) - 1700 vuotta ==<br />
* '''[[Rakastakaamme toinen toisiamme ...]]''' - (14.8.2025)<br />
* Patriarkka Bartholomeos: [[Ekumeenisen patriarkan kiertokirje 2025|'''Ekumeenisen patriarkka Bartholomeoksen kiertokirje ensimmäisen ekumeenisen kirkolliskokouksen 1700-vuotisjuhlan kunniaksi''']] - (29.5.2025)<br />
* '''[[Nikean kirkolliskokouksen merkitys uskomme turvaamisessa]]'''- Ateena (20.5.20225)<br />
* Patriarkka Daniel: [[Romanian patriarkka Danielin puhe Nikean ensimmäisestä kirkolliskokouksesta|'''Nikean ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous (325): ortodoksinen usko – kirkon yhtenäisyyden perusta''']] - (14.5.2025)<br />
* Patriarkka Bartholomeos: '''[[Nikean henki on jälleen sytytyttävä kristillisen sanoman]]''' - (6.5.2025)<br />
* Patriarkka Bartholomeos: '''[[Nikean kirkolliskokous virstanpylväänä kirkon opillisen identiteetin muovaamisessa]]''' - 14.3.2025--><br />
<br />
== Ortodoksi.net suosittelee ==<br />
* '''[[Ortodoksi.netin virtuaaliset ikoninäyttelyt|Ortodoksi.netin sivuilla olevat virtuaaliset ikoninäyttelyt]]''' - (6.3.2025)<br />
** Neljäs virtuaalinen ikoninäyttely on avattu 1.8.2024. Näyttelyn on nimetty juuri alkaneen [[Jumalanäidin paasto]]n mukaan: [[Jumalanäiti -Taivaallinen suojelijamme (ikoninäyttely)|'''"Jumalanäiti - Taivaallinen suojelijamme"''']]. - (1.8.2024)<br />
** 27.5.2024 avautui uusi, jo kolmas virtuaalinen ikoninäyttely, [[Humaus taivaasta (ikoninäyttely)|'''"Humaus taivaasta"''']] - (27.5.2024)<br />
** [[Kohtalona Kurbinovon freskot (ikoninäyttely)|'''"Kohtalona Kurbinovon freskot"''']] - toinen virtuaalinen ikoninäyttelu Ortodoksi.netin sivuilla - (12.2.2024)<br />
** Virtuaalinen ikoninäyttely Ortodoksi.netissä - munkki Stefanos Rasimäkeläinen: [[Joulunaika - lapsuuden aika (ikoninäyttely)|'''"Joulunaika - lapsuuden aika"''']] - Ikoneja Jeesuksen lapsuudesta - (15.11.2023)<br />
* [[Ortodoksisia kirjoja Celianetissä 1|'''Ortodoksisia kirjoja Celianetissä''']] - haluatko kuunnella ortodoksisia kirjoja netin kautta? - (26.1.2024)<br />
<br />
== Ortodoksisia oppikirjoja ==<br />
* '''Dimitri Tarvasaho: [[Ortodoksisen kirkon pyhät toimitukset]]''' - oppikirja vuodelta 1965<br />
* '''Dimitri Tarvasaho: [[Dimitri Tarvasaho: Ortodoksisen kirkon historia|Ortodoksisen kirkon historia]]''' - oppikirja vuodelta 1954<br />
== 360-panoraamakuvia ==<br />
* [[360-kuvia ortodoksisista kirkoista|'''Ns. 360-panoraamakuvia Suomen ortodoksisista kirkoista''']]<br />
== Uusia julkaisuja ==<br />
* Uusia ortodoksisuutta käsitteleviä tai sitä sivuavia kirjoja<br />
** munkki Ignatios: [[Rikas elämä (kirja)|'''Rikas elämä''']] - (5.6.2026)<br />
** Elina Kahla: [[Gulagin viisas (kirja)|'''Gulagin viisas''']] - (16.11.2025)<br />
** Riko Saatsi: [[Yönistujat (kirja)|'''Yönistujat''']] - (11.11.2025)<br />
<br />
{{Malline:Kk}}<br />
<br />
== Ortodoksi.net [[Tutustu|sosiaalisessa mediassa]] ==<br />
* Ortodoksi.netin [https://www.youtube.com/@Ortodoksinetti YouTube-kanava @Ortodoksinetti]<br />
<!--* Ortodoksi.netin Facebook-ryhmäsivu on nimeltään [https://www.facebook.com/groups/ortodoksi.net.info '''Ortodoksi.net INFO'''] ja sivulle pääset tuosta nimestä aukeavan linkin kautta. Tuo INFO-ryhmäsivusto Facebookissa edellyttää siis omalla '''oikealla''' nimellä rekisteröitymisen ohessa '''myös''' vastaamisen yhteen rekisteröitymisen yhteydessä esitettyyn helppoon kysymykseen. Ilman oikeaa vastausa rekisteröitymistä ei tapahdu, vastaamaton jäsenpyyntö poistetaan parin päivän kuluttua.--> <br />
* Ortodoksi.netin Instagram on toistaiseksi tauolla ja se löytyy osoitteesta [https://www.instagram.com/ortodoksinet/ https://www.instagram.com/ortodoksinet/].<br />
<!--* Ortodoksi.net on lopettanut toimintansa [http://twitter.com/Ortodoksinet Twitterissä]. Katso vanhoja twiittejä.--><br />
* Ortodoksi.netin ylläpidolle voi lähettää sähköpostia gmail-osoitteeseen, jonka alkuosana on: '''ortodoksinet.yllapito''' (huomaa, ettei sanassa ortodoksinet ole pistettä välissä). Varaosoitteena on sähköposti, jonka alkuosa on: '''info''' ja loppuosa: '''ortodoksi.net'''. <br />
* Ortodoksi.netistä on myös jotain (tosin hieman vanhentunuttakin) tietoa Wikipediassa:[https://fi.wikipedia.org/wiki/Ortodoksi.net Ortodoksi.net Wikipediassa]<br />
---------<br />
Näillä sivuillamme ovat saattavat jotkut tiedot (mm. srk-yhteystiedot) olla vanhentuneita tai jopa virheellisiä tai jotkut linkit eivät toimi. Resurssimme eivät riitä aina niiden havaitsemiseen ja korjaamiseen, siksi:<br />
* kun törmäät virheisiin, puutteisiin tai sellaiselle sivulle, jonka tiedot eivät ole ajan tasalla, ole ystävällinen ja auta meitä tekemään sivuista parempia ja kerro puutteista, virheistä, korjaus- ja lisäysehdotuksista ylläpidolle ylläolevalla sähköpostilla. Käytä viestityksessä molempia osoitteita, varsinaista ja varaosoitetta.<br />
* tarkista tiedot ko. kohteen omilta nettisivuilta<br />
---------<br />
{{Footer}}</div>
Hannu
http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Lapsen_ei_pid%C3%A4_joutua_piilottamaan_sit%C3%A4,_kuka_h%C3%A4n_on&diff=65594
Lapsen ei pidä joutua piilottamaan sitä, kuka hän on
2026-09-25T13:00:44Z
<p>Hannu: </p>
<hr />
<div>== Lapsen ei pidä joutua piilottamaan sitä, kuka hän on ==<br />
<br />
Jokaisella lapsella pitäisi olla oikeus kuulua koulussa joukkoon omana itsenään. Uskonto, kieli tai perheen tausta eivät saa muuttua ulkopuolelle sulkemisen perusteiksi. Ortodoksisesta näkökulmasta koulukiusaamisen vastainen työ on lähimmäisenrakkauden koetinkivi: huomaammeko yksin jäävän ja puutummeko siihen, miten häntä kohdellaan?<br />
<br />
Koulupäivän alkaessa lapsen pitäisi voida miettiä oppitunteja ja kavereita, ei sitä, saako hän tänään olla rauhassa. Silti Opetushallituksen vuoden 2025 Kouluterveyskyselystä julkaiseman yhteenvedon mukaan lähes joka kymmenes perusopetuksen oppilas kokee kiusaamista viikoittain. Vain noin puolet oppilaista ajattelee voivansa puhua opettajalle mieltään painavista asioista.<br />
<br />
Kiusaaminen voi kohdistua kehen tahansa. Vähemmistöön kuuluvalle lapselle se voi kuitenkin välittää erityisen raskaan viestin: sinä et kuulu joukkoon sen vuoksi, kuka olet tai millaisesta perheestä tulet. Silloin pilkka koskettaa myös kotia, läheisiä ja lapsen käsitystä omasta arvostaan.<br />
<br />
=== Kun oma tausta muuttuu pilkan aiheeksi ===<br />
<br />
Uskonto, kieli, ihonväri, vammaisuus tai perheen tausta voivat joutua kiusaamisen välineiksi. THL vuoden 2025 Kouluterveyskyselyssä ulkomailla syntyneet ulkomaalaistaustaiset nuoret kertoivat syrjinnästä tai kiusaamisesta selvästi useammin kuin nuoret, joiden molemmat vanhemmat olivat suomalaistaustaisia. Tuloksista ei kuitenkaan voi päätellä uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvien oppilaiden tilannetta. Uskonto ja syntyperä ovat eri asioita.<br />
<br />
Uskontoon liittyvän pilkan aiheeksi voivat joutua esimerkiksi kaularisti, juhlat tai oman uskonnon tunneille meneminen. Oma tausta voi herättää myös ystävällistä kiinnostusta ja hyviä keskusteluja. Ero on suhtautumisessa: vilpitön kysymys antaa tilaa kertoa, pilkallinen pakottaa puolustautumaan. Aikuisen tehtävä on huomata, kummasta on kysymys.<br />
<br />
=== Ortodoksinen lapsi on osa suomalaista koulua ===<br />
<br />
Ortodoksinen lapsi on suomalaisen kouluyhteisön täysivaltainen jäsen. Hänen uskonnollinen taustansa kuuluu koulun todellisuuteen yhtä luontevasti kuin muidenkin lasten taustat. Tämän pitäisi näkyä sekä aikuisten puheessa että koulupäivän käytännöissä.<br />
<br />
Ortodoksinen oppilas voi olla luokkansa ainoa ortodoksi. Oma uskonnonopetus voi antaa hänelle tärkeän kokemuksen siitä, että myös hänen perinteellään on koulussa nimi, sisältö ja paikka. Siksi merkitystä on sillä, miten aikuiset puhuvat eri opetusryhmistä. Jos enemmistön opetus esitetään ”tavallisena uskontona” ja muiden opetus poikkeuksena, sanavalinta voi tahattomasti vahvistaa ulkopuolisuuden tunnetta.<br />
<br />
Myös käytännön järjestelyjä pitäisi tarkastella lapsen näkökulmasta. Ovatko oman uskonnon oppitunnit luonteva osa koulupäivää? Puhutaanko niistä arvostavasti? Joutuuko oppilas jatkuvasti selittämään, miksi hän menee eri luokkaan? Järjestelyjen hankaluus ei itsessään ole kiusaamista, mutta aikuisten suhtautuminen kertoo, pidetäänkö kaikkien opetusta yhtä tärkeänä. Lapselle ei pitäisi syntyä tunnetta, että hänen taustansa on koululle ylimääräinen vaiva.<br />
<br />
Omasta perinteestään saa kertoa, mutta siihen ei pidä joutua. Ortodoksisella, muslimilla, juutalaisella tai uskonnottomalla oppilaalla on yhtä lailla oikeus olla oppilas muiden joukossa ilman velvollisuutta edustaa ja selittää kokonaista katsomusta.<br />
<br />
=== Yhteiskunnan keskustelut kantautuvat koulun pihalle ===<br />
<br />
Koulu ei ole irrallaan yhteiskunnallisesta ilmapiiristä. Suomessa on viime vuosina tiukennettu muun muassa perheenyhdistämisen, pysyvän oleskeluluvan ja kansalaisuuden saamisen ehtoja. Muutokset koskettavat eri tavoin täällä asuvia perheitä, ja osalle ne voivat merkitä epävarmuutta yhteisestä tulevaisuudesta Suomessa.<br />
<br />
Maahanmuuttopolitiikan tavoitteista ja keinoista voidaan perustellusti olla eri mieltä. Tiukennusten kannattaminen ei sellaisenaan tarkoita kielteistä suhtautumista maahanmuuttajiin. Lasten kannalta on kuitenkin tärkeää, millaisin sanoin keskustelua käydään. Jos ihmisryhmistä puhutaan toistuvasti vain ongelmina, uhkina tai kustannuksina, lapsi voi alkaa pohtia, koskeeko puhe myös häntä ja hänen perhettään.<br />
<br />
Lainsäädännön muutoksista ei voi suoraan päätellä koulukiusaamisen lisääntyvän. Julkisen keskustelun ilmaukset voivat silti siirtyä lasten puheeseen ja saada koulun pihalla henkilökohtaisen kohteen. Yhdenkään oppilaan ei pitäisi joutua puolustamaan oikeuttaan kuulua joukkoon maahanmuuttopoliittisessa väittelyssä. Hänen ihmisarvonsa ja oikeutensa turvalliseen koulupäivään eivät riipu perheen kansalaisuudesta tai oleskelun perusteesta.<br />
<br />
=== Sodan vastuuta ei saa siirtää lapsille ===<br />
<br />
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa tuo tähän kokonaisuuteen oman kipeän ulottuvuutensa. Ukrainasta paenneelle lapselle sota voi merkitä menetettyä kotia, eroa läheisistä ja jatkuvaa huolta heidän turvallisuudestaan. Näitä kokemuksia pitää kuunnella vakavasti. Lapselta ei voi vaatia vaikeiden tunteiden sivuuttamista tai sovinnollisuutta, johon hän ei ole valmis.<br />
<br />
Samalla venäjänkielinen lapsi voi kohdata epäluuloa tai syytöksiä sodasta, johon hänellä ei ole mitään osuutta. Mannerheimin Lastensuojeluliitto muistutti jo hyökkäyksen alettua, ettei yksikään lapsi ole vastuussa Venäjän toimista eikä kenenkään pidä joutua häpeämään taustaansa. Venäjän valtion toimien tuomitseminen ja venäjänkielisen lapsen suojeleminen syrjinnältä sopivat täysin yhteen.<br />
<br />
Venäjän kieli ei kerro ihmisen kansalaisuutta, kansallista identiteettiä tai suhtautumista sotaan. Se voi olla myös ukrainalaisen perheen kotikieli. Ortodoksisuus puolestaan ei sido lasta minkään valtion politiikkaan. Uskonnosta, sukunimestä tai kotikielestä ei voi päätellä, mitä lapsi tai hänen perheensä ajattelee.<br />
<br />
Ukrainalaisen lapsen kärsimyksen tunnustaminen ja venäjänkielisen lapsen turvallisuudesta huolehtiminen eivät kilpaile keskenään. Aikuisten tehtävä on varmistaa molemmat ja estää sodan muuttuminen lasten väliseksi syyllistämiseksi.<br />
<br />
=== Vanhat nimitykset voivat kantaa pitkää varjoa ===<br />
<br />
Suomalaisessa ortodoksisuudessa on historiallinen kokemus siitä, miten uskonto ja oletettu kansallisuus sekoitetaan toisiinsa. Halventava nimitys ”ryssän kirkko” kuuluu tähän historiaan. Esimerkiksi Solea-lehden vuonna 2005 julkaisemassa arkkipiispa Paavalia käsittelevässä kirjoituksessa muistellaan hänen työtään tällaisten sodanjälkeisten asenteiden muuttamiseksi. Nimitys leimasi ortodoksisuuden vieraaksi ja venäläiseksi riippumatta siitä, keitä kirkon jäsenet olivat.<br />
<br />
Sana ”ryssä” on halventava nimitys, jonka painoa ei poista se, että joku on tottunut kuulemaan sitä tai pitää sitä vain vanhana puhetapana. Lapseen kohdistettuna se voi loukata yhtä aikaa hänen kieltään, perhettään, uskontoaan ja kokemustaan joukkoon kuulumisesta. Nimittelijän oletus lapsen taustasta voi lisäksi olla kokonaan väärä.<br />
<br />
Historiallisia ilmauksia voidaan käsitellä opetuksessa, kun niiden merkitys ja käyttöyhteys selitetään. Historian tarkastelu on kuitenkin eri asia kuin nimitysten käyttäminen toisen halventamiseen. Vanhempien sukupolvien sota- ja menetyskokemukset auttavat ymmärtämään asenteiden taustaa, mutta ne eivät oikeuta siirtämään niiden painoa nykyisten lasten kannettavaksi.<br />
<br />
Nimittelyyn pitää puuttua rauhallisesti ja selkeästi. Aikuisen tehtävä on pysäyttää loukkaava puhe ja auttaa lasta ymmärtämään sanojensa vaikutus. Nimittelyn kohteeksi joutuneen on puolestaan saatava kuulla, ettei hänen taustassaan ole mitään hävettävää. Lapsen ei tarvitse todistaa olevansa riittävän suomalainen saadakseen tulla kohdelluksi kunnioittavasti.<br />
<br />
=== ”Se oli vain vitsi” ei ratkaise asiaa ===<br />
<br />
Kiusaaminen voi näkyä nimittelynä, uhkailuna ja fyysisinä tekoina, mutta myös järjestelmällisenä sivuuttamisena. Lasta ei oteta ryhmään, hänen puheelleen nauretaan tai hänen taustastaan tehdään toistuva vitsi. Viestiryhmissä sama kohtelu voi jatkua koulupäivän jälkeen.<br />
<br />
Uskontoon tai alkuperään kohdistuvaa loukkaamista ei pidä käsitellä pelkästään kahden lapsen henkilökemioiden ongelmana. Opetushallitus muistuttaa, että esimerkiksi uskontoon tai ihonväriin liittyvä ihmisarvoa loukkaava käyttäytyminen voi olla yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettua häirintää, kun se luo halventavan, nöyryyttävän, uhkaavan, vihamielisen tai hyökkäävän ilmapiirin.<br />
<br />
Ensimmäinenkin loukkaava teko ansaitsee selvittämisen. Lapsen kokemusta ei ratkaise se, että tekijä kertoo tarkoittaneensa vain vitsiä. Aikuisen vähättely voi antaa luvan jatkaa, kun taas selkeä puuttuminen kertoo koko ryhmälle hyväksyttävän käyttäytymisen rajat.<br />
<br />
Uskonnoista saa silti kysyä, niiden opetuksia saa tarkastella kriittisesti ja asioista saa olla eri mieltä. Koulun tehtävä on opettaa, miten keskustellaan toisen ihmisarvoa kunnioittaen. Toisen vakaumuksen kunnioittaminen ei edellytä sen jakamista.<br />
<br />
=== Vastuu kuuluu aikuisille ===<br />
<br />
Lasta pitää rohkaista kertomaan, mutta kertomisen jälkeen vastuu ei saa jäädä hänelle. Opetushallituksen ohjeissa korostetaan aikuisten velvollisuutta puuttua kiusaamiseen yhdessä ja seurata tilannetta niin, että kiusaaminen myös päättyy. Yksi keskustelu tai anteeksipyyntö ei vielä osoita, että lapsen arki olisi muuttunut turvalliseksi.<br />
<br />
Lapsen ja huoltajan kanssa olisi sovittava, kuka asiaa hoitaa, mitä tehdään ja milloin tilanteeseen palataan. Lapselta itseltään pitää kysyä, ovatko teot loppuneet ja uskaltaako hän osallistua koulupäivään ilman pelkoa. Perheen on voitava luottaa siihen, että joku ottaa vastuun asian etenemisestä.<br />
<br />
Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettaminen on tärkeää koko ryhmälle. Niitä ei kuitenkaan pidä käyttää niin, että kiusatun tehtäväksi tulee oppia sietämään kohteluaan paremmin. Hänen ei tarvitse muuttua huomaamattomammaksi tai vaieta kodistaan saadakseen olla rauhassa. Myös kiusaavasti toimiva lapsi tarvitsee kasvatusta ja tukea, mutta hänen auttamisensa on sovitettava yhteen kiusatun turvallisuuden kanssa.<br />
<br />
Muille oppilaille voidaan opettaa konkreettisia tapoja auttaa: pilkkaamiseen ei tarvitse liittyä, yksin jätetyn voi ottaa mukaan ja tilanteesta voi kertoa aikuiselle. Lapsilta ei silti voi edellyttää puuttumista, joka vaarantaa heidän oman turvallisuutensa. Vastuu säilyy aikuisilla.<br />
<br />
=== Lähimmäisenrakkaus näkyy siinä, kenen viereen asetumme ===<br />
<br />
Ortodoksisessa ihmiskäsityksessä jokainen ihminen on luotu Jumalan kuvaksi. Ihmisarvo ei riipu siitä, kuuluuko toinen samaan kirkkoon, puhuuko hän samaa kieltä tai onko hän meille helposti ymmärrettävä. Siksi ortodoksisen yhteisön tehtävänä on puolustaa myös lasta, jonka uskontoa tai elämänkatsomusta se ei jaa.<br />
<br />
Lähimmäisenrakkaus saa käytännöllisen muodon, kun lapsi ottaa yksin jääneen mukaan tai aikuinen kuuntelee kertomusta vähättelemättä. Se vaatii myös omien asenteiden tarkastelua. Jos kotona tai seurakunnassa puhutaan halveksivasti joistakin ihmisryhmistä, lapselle annettu kehotus kunnioittaa kaikkia jää ristiriitaiseksi. Lapset kuulevat myös aikuisten sivulauseet ja vitsit.<br />
<br />
Kristillistä anteeksiantoa ei saa käyttää perusteena vaatia lasta vaikenemaan tai palaamaan turvattomaan tilanteeseen. Anteeksiantoa ei voi pakottaa, eikä se poista tarvetta pysäyttää vääryys. Kirkollisessa kasvatuksessa on sanottava selvästi, että avun hakeminen ja omien rajojen puolustaminen ovat sallittuja.<br />
<br />
Seurakunnan kerhot, leirit ja nuorten toiminta voivat tarjota lapselle yhteisön, jossa oma uskonnollinen tausta on luonteva osa elämää. Niissäkin tarvitaan valppautta: kirkollinen ympäristö ei itsessään takaa, ettei ketään suljeta ulkopuolelle. Turvallisuuden ja kunnioituksen periaatteiden on koskettava myös seurakunnan omaa toimintaa. Jos uskonnonopettaja tai seurakunnan työntekijä on ensimmäinen aikuinen, jolle lapsi kertoo kiusaamisesta, kuuntelemista pitää seurata toiminta lapsen auttamiseksi.<br />
<br />
=== Yhteinen tehtävä alkaa läheltä ===<br />
<br />
Yksi ajankohtainen esimerkki kirkollisen koulutuksen osallistumisesta kiusaamisen vastaiseen työhön on Kyproksen kirkon teologisen koulun koordinoima MIND2ACT-hanke. Syyskuussa 2026 alkanut Erasmus+-hanke pyrkii ehkäisemään kiusaamista ja vahvistamaan 11–13-vuotiaiden osallisuutta yhdessä koulun aikuisten ja vanhempien kanssa. Elokuuhun 2028 jatkuvassa työssä kehitetään muun muassa tunne-, vuorovaikutus- ja eettisiä taitoja tukevaa opetusta.<br />
<br />
Suomessa tärkein kysymys on lähellä: mitä tapahtuu omassa koulussa, seurakunnan ryhmässä ja oman lapsen viestiryhmässä? Vähemmistöihin kuuluvien lasten kokemuksia pitäisi kuulla ennen kuin he joutuvat vakavan kiusaamisen kohteeksi. Kysymys ”saatko olla täällä oma itsesi?” ansaitsee vastauksen, jota aikuinen malttaa kuunnella.<br />
<br />
Koulun onnistumista mitataan silläkin, voiko lapsi kertoa kodistaan, kielestään tai uskonnostaan ilman pelkoa siitä, että tieto muuttuu seuraavana päivänä aseeksi häntä vastaan. Turvallisessa koulussa joukkoon kuulumisen hintana ei ole oman taustan häivyttäminen. Aikuisten tehtävä on huolehtia, ettei yksikään lapsi joudu maksamaan sitä hintaa.<br />
<br />
'''Ortodoksi.net'''<br><br />
24.9.2026<br />
<br />
=== Lähteitä ===<br />
* Opetushallitus (18.9.2025): Kouluterveyskysely 2025: Kouluissa ja oppilaitoksissa rakennettava yhteisöllisyys tukee hyvinvointia ja ehkäisee kiusaamista. Artikkelin tiedot viikoittaisesta kiusaamisesta ja oppilaiden mahdollisuuksista puhua opettajalle.<br />
https://www.oph.fi/fi/uutiset/2025/kouluterveyskysely-2025-kouluissa-ja-oppilaitoksissa-rakennettava-yhteisollisyys-tukee<br />
* Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (16.4.2026): Kouluterveyskysely: Ulkomaalaistaustaiset lapset ja nuoret voivat monilta osin huonommin kuin muut ikätoverinsa, mutta pitävät koulunkäynnistä. Taustatiedot syrjinnän ja kiusaamisen kokemusten eroista.<br />
https://thl.fi/-/kouluterveyskysely-ulkomaalaistaustaiset-lapset-ja-nuoret-voivat-monilta-osin-huonommin-kuin-muut-ikatoverinsa-mutta-pitavat-koulunkaynnista<br />
* Opetushallitus: Häirinnän ennaltaehkäisy ja puuttuminen. Uskontoon ja alkuperään liittyvän häirinnän määrittely.<br />
https://www.oph.fi/fi/opettajat-ja-kasvattajat/hairinnan-ennaltaehkaisy-ja-puuttuminen<br />
* Opetushallitus (24.8.2022): Tunnetko vastuusi – Kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja väkivallan tunnistaminen ja niihin puuttuminen kuuluu jokaiselle aikuiselle. Aikuisten vastuu puuttumisesta ja tilanteen seurannasta.<br />
https://www.oph.fi/fi/uutiset/2022/tunnetko-vastuusi-kiusaamisen-hairinnan-syrjinnan-ja-vakivallan-tunnistaminen-ja<br />
* Sisäministeriö: Hallitusohjelman uudistukset maahanmuuttopolitiikkaan. Kooste muun muassa perheenyhdistämisen, pysyvän oleskeluluvan ja kansalaisuuden ehtojen tiukennuksista.<br />
https://intermin.fi/maahanmuutto/ho-uudistukset-maahanmuuttopolitiikka<br />
* Mannerheimin Lastensuojeluliitto (28.2.2022): Yhdenkään lapsen ei pidä joutua häpeämään tai pelkäämään taustansa vuoksi. Lasten suojeleminen taustaan kohdistuvalta syyllistämiseltä Venäjän hyökättyä Ukrainaan.<br />
https://www.mll.fi/blogi/yhdenkaan-lapsen-ei-pida-joutua-hapeamaan-tai-pelkaamaan-taustansa-vuoksi/<br />
* Solea 3/2005, s. 3: Arkkipiispa Paavalia käsittelevä kirjoitus, jossa muistellaan hänen vaikutustaan sodanjälkeisten ”ryssän kirkko” -asenteiden muuttumiseen.<br />
https://www.ortodoksi.net/images/3/30/Solea_3_2005.pdf<br />
* Kyproksen kirkon teologinen koulu (17.9.2026): MIND2ACT – New European Erasmus+ Project Coordinated by the Theological School of the Church of Cyprus to Promote Inclusion in Schools. Hankkeen tavoitteet, kohderyhmä ja toteutusaika.<br />
https://www.theo.ac.cy/press-release-from-the-theological-school/<br />
<br />
Artikkelin ortodoksista kasvatusta ja koulun arkea koskevat pohdinnat ovat toimituksellista tarkastelua. Lähteiden perusteella ei esitetä erillistä arviota ortodoksisten oppilaiden kiusaamisen yleisyydestä.<br />
<br />
[[Luokka:Artikkelit]]</div>
Hannu
http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Etusivu&diff=65593
Etusivu
2026-09-25T05:14:17Z
<p>Hannu: /* Ortodoksi.netissä äskettäin */</p>
<hr />
<div>[[Kuva:On_logo_20v.jpg|thumb|center|400 px|<center></center>]]<br />
__NOTOC__ <br />
<!--[[Kuva:Js syvarin luostarista hap.jpg|thumb|300 px|<center>Kristus ja Jumalanäiti - seinämaalaus Venäjän Karjalasta Pt. Aleksanteri Syväriläisen luostarista.<br>Kuva © Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen</center>]]--><br />
<br><br />
<br />
== Ortodoksi.netissä äskettäin ==<br />
<span style="font-size:x-small;"><span style="color:red">'''VL = VIIMEKSI LISÄTTYJÄ'''</span></span><br />
<!--* Viimeksi lisätyt: [[Suuri paasto17|'''2''']], [[Suuri paasto16|'''3''']] ja [[Kristus ei ole Platonin varjo|'''1''']]--><br />
* Ajankohtaista:<br />
** '''[[Kirkkoisien tekstien ajaton merkitys digitaalisella aikakaudella]]''' - (25.9.2026)<br />
** '''[[Kirkko kuuluu myös kuuroille ja sokeille]]''' - (Kansainvälisenä viittomakielen päivänä 23.9.2026)<br />
** '''[[UO ja tekoäly]]''' - (22.9.2026)<br />
** '''[[Mitä Hagia Sofian alla on]]?''' - (18.9.2026)<br />
** '''[[Kanonit eivät ole vain kieltoja]]''' - (18.9.2026)<br />
** '''[[Media:UO_ylioppilaskoe_syksy_2026_kooste.pdf|Syksyn 2026 ortodoksisen uskonnon ylioppilaskoe ja analyysikooste (PDF)]]''' - (16.9.2026)<br />
** '''[[Mitä nuorille opetetaan?]]''' - (16.9.2026)<br />
** '''[[Millä kielellä rukoilemme]]''' - (15.9.2026)<br />
** '''[[Valamon timanttiristi]]''' - (14.9.2026)<br />
** '''[[Ukrainalaiset keskuudessamme]]''' - Ukrainan sota on kadonnut otsikoista – pakolaiset eivät ole kadonneet - (13.9.2026)<br />
** [[Arvo Pärt palkittiin|'''Arvo Pärt – kun ortodoksinen rukous soi maailman konserttisaleissa''']] - (12.9.2026)<br />
** '''[[Ortodoksisten radiojumalanpalvelusten historiaa]]''' - (7.9.2026)<br />
** '''[[Uusia romanialaisia pyhiä]]''' - (1.9.2026)<br />
---<br />
* '''[[Tekoäly ja ortodoksinen kirkko]]''' <- siirry alavalikkoon<br />
* '''[[Konstantinopolin ekumeenisen patriarkka Bartholomeoksen puheita]]''' <- siirry alavalikkoon<br />
* '''[[Muiden hierarkkien puheita]]''' <- siirry alavalikkoon<br />
---<br />
* Käytä artikkelien tai asian hakuun tällä sivulla olevaa Ortodoksi.netin [https://www.ortodoksi.net/index.php?search hakuruutua]. Kirjoita ruutuun hakusana ja paina enter.<br><br />
<small>(Jos huomaat sivuilla vanhentunutta tai muuttunutta tietoa, kerro siitä meille sähköpostilla: '''ortodoksinet.yllapito(at)gmail.com''' tai '''info(at)ortodoksi.net'''</small><br />
<br />
== Ortodoksisuus tutuksi ==<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 1 - [[Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin|'''Liittyisinkö ortodoksiseen kirkkoon?''']] - (27.7.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 2 - '''[[Jumalan huone: Mitä ortodoksisessa kirkossa on?]]''' - (3.8.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 3 - '''[[Mitä kirkossa tapahtuu: Jumalanpalvelus]]''' - (5.8.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 4 - '''[[Pyhä Eukaristia – Elämän lähde ja kirkon sydän]]''' - (13.8.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 5 - '''[[Ortodoksisen kirkon sakramentit eli mysteeriot]]''' - (26.8.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 6 - '''[[Ortodoksisen kirkon erityiset palvelukset ja siunaukset]]''' - (24.10.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 7 - '''[[Ortodoksisen kirkon opetus]]''' - (3.1.2026)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 8 - '''[[Hengellinen elämä Suomessa]]''' - (10.1.2026)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 9 - '''[[Ortodoksisen kirkon historia]]''' - (14.1.2026)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 10 - '''[[Ortodoksiksi tuleminen]]''' - (8.3.2026)<br />
* '''[[Pyhät esineet]]''' - (5.10.2025)<br />
<!--<br />
== Nikea (325-2025) - 1700 vuotta ==<br />
* '''[[Rakastakaamme toinen toisiamme ...]]''' - (14.8.2025)<br />
* Patriarkka Bartholomeos: [[Ekumeenisen patriarkan kiertokirje 2025|'''Ekumeenisen patriarkka Bartholomeoksen kiertokirje ensimmäisen ekumeenisen kirkolliskokouksen 1700-vuotisjuhlan kunniaksi''']] - (29.5.2025)<br />
* '''[[Nikean kirkolliskokouksen merkitys uskomme turvaamisessa]]'''- Ateena (20.5.20225)<br />
* Patriarkka Daniel: [[Romanian patriarkka Danielin puhe Nikean ensimmäisestä kirkolliskokouksesta|'''Nikean ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous (325): ortodoksinen usko – kirkon yhtenäisyyden perusta''']] - (14.5.2025)<br />
* Patriarkka Bartholomeos: '''[[Nikean henki on jälleen sytytyttävä kristillisen sanoman]]''' - (6.5.2025)<br />
* Patriarkka Bartholomeos: '''[[Nikean kirkolliskokous virstanpylväänä kirkon opillisen identiteetin muovaamisessa]]''' - 14.3.2025--><br />
<br />
== Ortodoksi.net suosittelee ==<br />
* '''[[Ortodoksi.netin virtuaaliset ikoninäyttelyt|Ortodoksi.netin sivuilla olevat virtuaaliset ikoninäyttelyt]]''' - (6.3.2025)<br />
** Neljäs virtuaalinen ikoninäyttely on avattu 1.8.2024. Näyttelyn on nimetty juuri alkaneen [[Jumalanäidin paasto]]n mukaan: [[Jumalanäiti -Taivaallinen suojelijamme (ikoninäyttely)|'''"Jumalanäiti - Taivaallinen suojelijamme"''']]. - (1.8.2024)<br />
** 27.5.2024 avautui uusi, jo kolmas virtuaalinen ikoninäyttely, [[Humaus taivaasta (ikoninäyttely)|'''"Humaus taivaasta"''']] - (27.5.2024)<br />
** [[Kohtalona Kurbinovon freskot (ikoninäyttely)|'''"Kohtalona Kurbinovon freskot"''']] - toinen virtuaalinen ikoninäyttelu Ortodoksi.netin sivuilla - (12.2.2024)<br />
** Virtuaalinen ikoninäyttely Ortodoksi.netissä - munkki Stefanos Rasimäkeläinen: [[Joulunaika - lapsuuden aika (ikoninäyttely)|'''"Joulunaika - lapsuuden aika"''']] - Ikoneja Jeesuksen lapsuudesta - (15.11.2023)<br />
* [[Ortodoksisia kirjoja Celianetissä 1|'''Ortodoksisia kirjoja Celianetissä''']] - haluatko kuunnella ortodoksisia kirjoja netin kautta? - (26.1.2024)<br />
<br />
== Ortodoksisia oppikirjoja ==<br />
* '''Dimitri Tarvasaho: [[Ortodoksisen kirkon pyhät toimitukset]]''' - oppikirja vuodelta 1965<br />
* '''Dimitri Tarvasaho: [[Dimitri Tarvasaho: Ortodoksisen kirkon historia|Ortodoksisen kirkon historia]]''' - oppikirja vuodelta 1954<br />
== 360-panoraamakuvia ==<br />
* [[360-kuvia ortodoksisista kirkoista|'''Ns. 360-panoraamakuvia Suomen ortodoksisista kirkoista''']]<br />
== Uusia julkaisuja ==<br />
* Uusia ortodoksisuutta käsitteleviä tai sitä sivuavia kirjoja<br />
** munkki Ignatios: [[Rikas elämä (kirja)|'''Rikas elämä''']] - (5.6.2026)<br />
** Elina Kahla: [[Gulagin viisas (kirja)|'''Gulagin viisas''']] - (16.11.2025)<br />
** Riko Saatsi: [[Yönistujat (kirja)|'''Yönistujat''']] - (11.11.2025)<br />
<br />
{{Malline:Kk}}<br />
<br />
== Ortodoksi.net [[Tutustu|sosiaalisessa mediassa]] ==<br />
* Ortodoksi.netin [https://www.youtube.com/@Ortodoksinetti YouTube-kanava @Ortodoksinetti]<br />
<!--* Ortodoksi.netin Facebook-ryhmäsivu on nimeltään [https://www.facebook.com/groups/ortodoksi.net.info '''Ortodoksi.net INFO'''] ja sivulle pääset tuosta nimestä aukeavan linkin kautta. Tuo INFO-ryhmäsivusto Facebookissa edellyttää siis omalla '''oikealla''' nimellä rekisteröitymisen ohessa '''myös''' vastaamisen yhteen rekisteröitymisen yhteydessä esitettyyn helppoon kysymykseen. Ilman oikeaa vastausa rekisteröitymistä ei tapahdu, vastaamaton jäsenpyyntö poistetaan parin päivän kuluttua.--> <br />
* Ortodoksi.netin Instagram on toistaiseksi tauolla ja se löytyy osoitteesta [https://www.instagram.com/ortodoksinet/ https://www.instagram.com/ortodoksinet/].<br />
<!--* Ortodoksi.net on lopettanut toimintansa [http://twitter.com/Ortodoksinet Twitterissä]. Katso vanhoja twiittejä.--><br />
* Ortodoksi.netin ylläpidolle voi lähettää sähköpostia gmail-osoitteeseen, jonka alkuosana on: '''ortodoksinet.yllapito''' (huomaa, ettei sanassa ortodoksinet ole pistettä välissä). Varaosoitteena on sähköposti, jonka alkuosa on: '''info''' ja loppuosa: '''ortodoksi.net'''. <br />
* Ortodoksi.netistä on myös jotain (tosin hieman vanhentunuttakin) tietoa Wikipediassa:[https://fi.wikipedia.org/wiki/Ortodoksi.net Ortodoksi.net Wikipediassa]<br />
---------<br />
Näillä sivuillamme ovat saattavat jotkut tiedot (mm. srk-yhteystiedot) olla vanhentuneita tai jopa virheellisiä tai jotkut linkit eivät toimi. Resurssimme eivät riitä aina niiden havaitsemiseen ja korjaamiseen, siksi:<br />
* kun törmäät virheisiin, puutteisiin tai sellaiselle sivulle, jonka tiedot eivät ole ajan tasalla, ole ystävällinen ja auta meitä tekemään sivuista parempia ja kerro puutteista, virheistä, korjaus- ja lisäysehdotuksista ylläpidolle ylläolevalla sähköpostilla. Käytä viestityksessä molempia osoitteita, varsinaista ja varaosoitetta.<br />
* tarkista tiedot ko. kohteen omilta nettisivuilta<br />
---------<br />
{{Footer}}</div>
Hannu
http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Kirkkoisien_tekstien_ajaton_merkitys_digitaalisella_aikakaudella&diff=65592
Kirkkoisien tekstien ajaton merkitys digitaalisella aikakaudella
2026-09-25T04:49:08Z
<p>Hannu: </p>
<hr />
<div><h1>Kirkkoisien tekstien ajaton merkitys digitaalisella aikakaudella</h1><br />
<br />
<p><br />
Kirkkoisät eivät tunteneet internetiä. He eivät kirjoittaneet sosiaalisesta mediasta, älypuhelimista, algoritmeista eivätkä tekoälystä. Heidän teoksistaan ei löydy ohjeita siihen, kuinka monta tuntia päivässä ruudun ääressä olisi sopivaa viettää tai pitäisikö kristityn käyttää Facebookia, TikTokia tai ChatGPT:tä.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Siksi olisi melko väkinäistä yrittää osoittaa, että kirkkoisät olisivat jotenkin ennustaneet digitaalisen maailman ongelmat. Paljon kiinnostavampi kysymys on toinen: ''mitä he tiesivät ihmisestä sellaista, mikä ei muutu teknologian muuttuessa?''<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Juuri tästä näkökulmasta kirkkoisien tekstit saattavat osoittautua yllättävän ajankohtaisiksi. He kirjoittivat ihmisen huomiosta ja sen hajaantumisesta, ajatusten vallasta, vihasta ja loukkaantumisesta, turhamaisuudesta, halusta tulla nähdyksi, väärästä tiedosta, lähimmäisen panettelusta, sisäisestä valvomisesta ja ennen kaikkea siitä, mitä merkitsee olla ihminen Jumalan kuvana. Laitteet ovat uusia, mutta ihminen niiden ääressä ei ehkä olekaan niin uusi.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Tämä koskee myös ortodoksista kirkkoa. Verkko on muuttanut muutamassa vuosikymmenessä sitä, miten uskosta etsitään tietoa, miten kirkkoon tutustutaan ja miten kirkolliseen keskusteluun osallistutaan. Monelle ensimmäinen kosketus ortodoksisuuteen ei enää ole papin tapaaminen, kirja tai käynti jumalanpalveluksessa. Se voi olla hakukoneen tulos, Facebook-julkaisu, YouTube-video, podcast, Instagram-kuva tai tekoälylle esitetty kysymys.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Siksi kysymys kirkkoisistä digitaalisella aikakaudella ei ole vain akateeminen. Se liittyy aivan käytännöllisesti siihen, mistä tämän päivän ihminen oppii ortodoksisuutta, ketä hän pitää opettajanaan ja millä perusteella hän arvioi löytämänsä tiedon luotettavuutta.<br />
</p><br />
<br />
<h2>Vanha teksti kohtaa uuden maailman</h2><br />
<br />
<p><br />
Aihe nousi aivan konkreettisesti esille Brysselissä syyskuussa 2026. ''Apostoli Paavali -ortodoksisen teologian instituutin'' uuden lukuvuoden avajaisissa 15. syyskuuta professori '''Christos Arabatzis''' Thessalonikin Aristoteleen yliopistosta piti esitelmän otsikolla <i>The Timeless Relevance of Patristic Texts in the Digital Age</i> – kirkkoisien tekstien ajattomasta merkityksestä digitaalisella aikakaudella. Arabatzis aloittaa instituutissa patrologian opettajana ja toimii samalla sen opintojohtajana. Julkisuuteen tulleen selostuksen mukaan hänen esitelmänsä tarkasteli kirkkoisien merkitystä maailmassa, jota digitaalinen teknologia ja erityisesti tekoäly muokkaavat yhä voimakkaammin.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Arabatzisin esitelmän koko tekstiä ei ainakaan toistaiseksi ole julkaistu. Mutta jo sen otsikko nostaa esiin tärkeän kysymyksen. Kun ympärillämme oleva teknologia muuttuu hämmästyttävällä nopeudella, pitääkö myös kristillisen ihmiskuvan muuttua yhtä nopeasti? Vai voisiko lähes kaksituhatvuotinen hengellinen kokemus auttaa juuri siksi, että se ei ole syntynyt tämän päivän teknologisten muotivirtausten mukana?<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Kirkkoisien teksteihin ei tietenkään pidä suhtautua vastauksia automaattisesti antavana hakukoneena. [[Basileios Suuri|'''Basileios Suuren''']] kirjoituksesta ei löydy hakusanalla ”Instagram” mitään. '''Evagrios Pontoslainen''' ei kerro, kuinka tekoälyn tuottama kuva tunnistetaan. '''[[Johannes Krysostomos]]''' ei anna ohjeita Facebookin kommenttikentän ylläpitäjälle. Mutta kaikki kolme tuntevat jotakin siitä ihmisestä, joka Instagramia selaa, tekoälyä käyttää ja kommenttikenttään kirjoittaa. Siinä niiden ajankohtaisuus alkaa näkyä.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Samalla paljastuu yksi digitaalisen ajan kummallisuuksista. Meillä on käytettävissämme enemmän tietoa kirkkoisistä kuin ehkä yhdelläkään aikaisemmalla sukupolvella. Silti mahdollisuus löytää tietoa ei automaattisesti merkitse kykyä ymmärtää sitä. Hakukone löytää sanan, mutta ei välttämättä sen merkitystä. Tekoäly pystyy tiivistämään tekstin, mutta se ei takaa, että tiivistelmä tavoittaa tekstin teologisen asiayhteyden. Kirkkoisän lukeminen vaatii edelleen jotakin hyvin epädigitaalista: aikaa.<br />
</p><br />
<br />
<h2>Kuka hallitsee huomiotamme?</h2><br />
<br />
<p><br />
Digitaalisen ajan ehkä kaikkein arvokkaimpia hyödykkeitä on ihmisen huomio. Sovellukset lähettävät ilmoituksia, otsikot tavoittelevat klikkausta, videot jatkuvat toisensa jälkeen ja puhelin kulkee mukana lähes kaikkialle. Välillä tuntuu, ettei enää itse päätä, mihin huomionsa kohdistaa. Huomio vain siirtyy ärsykkeestä seuraavaan.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Patristiikan tutkija, arkkimandriitta '''Maximos Constas''' on liittänyt juuri tämän ilmiön vanhaan patristiseen käsitteeseen <i>prosoche</i>, tarkkaavaisuuteen ja itsensä valvomiseen. Hänen tutkimuksensa <i>“Attend to Thyself”: Attentiveness and Digital Culture</i> lähtee siitä, että digitaalinen kulttuuri tarjoaa valtavia mahdollisuuksia, mutta samalla ihmisen huomiosta on tullut taloudellisesti arvokas kohde. Constasin mukaan jatkuva häiriö voi pirstoa ihmisen suhdetta itseensä, lähimmäisiinsä, ympäröivään maailmaan ja Jumalaan. Vastapainoksi patristinen traditio tarjoaa tarkkaavaisuuden ja valvomisen harjoitusta.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Ajatus ei ole uusi. Pyhän [[Athanasios Suuri|'''Athanasios Suuren''']] kirjoittamassa <i>Antonioksen elämässä</i> kerrotaan, kuinka Antonioksen ensimmäisiin kilvoittelun muotoihin kuului ”pitää vaari itsestään”, tarkata itseään ja harjoittaa itseään kärsivällisesti. Basileios Suuri puolestaan omisti kokonaisen opetuspuheen kehotukselle ”pidä vaari itsestäsi”. Sen taustalla on raamatullinen ajatus ihmisen sydämen, mielen ja elämän tarkkaamisesta. Tämän voi lukea uudelleen puhelin kädessä.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Kysymys ei silloin ole ensisijaisesti siitä, onko älypuhelin hyvä vai paha, vaan siitä, kuka käyttää ketä. Käyttääkö ihminen välinettä vai alkaako väline ohjata ihmisen huomiota, ajankäyttöä, tunnetiloja ja jopa sitä, mitä hän pitää tärkeänä?<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Tähän liittyy myös rukous. Hiljaisuus ei ole ortodoksisessa hengellisessä elämässä tyhjyyttä vaan tilaa, jossa ihminen voi kuulla, tarkata ja rukoilla. Jos kaikki vapaat hetket täyttyvät uutisista, videoista, viesteistä ja jatkuvista ilmoituksista, ongelma ei ehkä ole ainoastaan siinä, että aikaa kuluu. Vähitellen voi heikentyä myös kyky olla hiljaa. Digitaalisessa maailmassa tarvitaan siis ehkä uudenlaista paastoa, mutta sen tarkoitus on hyvin vanha: ihminen ei luovuta huomiotaan kaikelle, joka sitä vaatii.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Tämä koskee myös ortodoksista sisältöä. Puhelimesta voi tulla aamusta iltaan hengellisiä videoita, saarnoja, pyhien elämäkertoja, kirkollisia uutisia, kiistelyä kanonisista kysymyksistä ja lainauksia kirkkoisiltä. Sisällön uskonnollisuus ei kuitenkaan itsessään tee jatkuvasta selaamisesta hengellistä harjoitusta. Ihminen voi käyttää tuntikausia ortodoksisen aineiston katselemiseen ja silti olla hetkeäkään hiljentymättä rukoukseen.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Tässä kirkkoisien tarkkaavaisuuden opetus osuu myös niin sanotun nettiortodoksisuuden ytimeen. Hengellisen tiedon kuluttaminen ei ole sama asia kuin hengellinen elämä.<br />
</p><br />
<br />
<h2>Kaikki mieleen tuleva ei ole totta</h2><br />
<br />
<p><br />
Toinen hämmästyttävän ajankohtainen patristinen teema löytyy Evagrios Pontoslaiselta. Hän analysoi yksityiskohtaisesti ihmisen mieleen tulevia ajatuksia, <i>logismoi</i>. Evagrioksen perinteessä ajatus ei vielä ole sama asia kuin totuus, eikä mieleen ilmaantuva ajatus velvoita ihmistä hyväksymään sitä.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Tämä ero on digitaalisen ajan ihmiselle tärkeä. Näemme uutisen, joku kirjoittaa loukkaavan kommentin tai vastaan tulee video, jonka väite vahvistaa jotakin, mitä jo ennestään ajattelimme. Joku arvostelee meille tärkeää asiaa, ja tunnemme välittömän tarpeen vastata. Ärsyke muuttuu ajatukseksi, ajatus tunteeksi ja tunne toiminnaksi joskus muutamassa sekunnissa.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Evagrios tarkastelee muun muassa ahneuden, vihan, alakuloisuuden, turhamaisuuden ja ylpeyden synnyttämiä ajatuksia. Hänen maailmansa oli erämaa, ei sosiaalinen media, mutta hänen kuvaamansa sisäinen tapahtumasarja on helppo tunnistaa myös näytön ääressä. Erityisen kiinnostavasti hän pohtii myös kaunaa: ihmisen omat sanat ja teot voivat paljastaa sisäisen vihamielisyyden ja ruokkia yhä uusia vihamielisiä ajatuksia.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Patristinen perinne tuo digitaaliseen lukutaitoon näin yhden lisäkysymyksen. Tavallisesti kysymme, onko tämä tieto totta. Se on välttämätön kysymys, mutta sen lisäksi voidaan kysyä, mitä tämä tieto tekee minulle. Miksi juuri tämä uutinen saa minut kiihtymään? Miksi haluan jakaa sen saman tien eteenpäin? Miksi tämä ihminen ärsyttää minua riippumatta siitä, mitä hän sanoo? Nautinko ehkä siitä, että joku, josta en pidä, joutuu huonoon valoon? Olenko valmis uskomaan väitteen vain siksi, että se tukee omaa ennakkokäsitystäni?<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Erottelukyky, <i>diakrisis</i>, ei silloin tarkoita vain kykyä erottaa oikeaa tietoa väärästä. Se merkitsee myös kykyä nähdä, mitä omassa sisimmässä tapahtuu. Tätä taitoa ei mikään hakukone voi tehdä ihmisen puolesta.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Digitaalinen maailma tekee tästä vielä vaikeampaa siksi, että palvelut oppivat käyttäjän mieltymyksiä. Jos ihminen reagoi toistuvasti tietynlaiseen sisältöön, hänelle voidaan tarjota yhä enemmän samankaltaista aineistoa. Vähitellen voi syntyä vaikutelma, että ”kaikkihan ajattelevat näin” tai että juuri nämä kysymykset ovat kirkon tärkeimmät kysymykset.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Näin verkko ei pelkästään välitä todellisuutta. Se myös valikoi sitä. Ortodoksisessa keskustelussa tämä näkyy helposti siinä, kuinka jokin yksittäinen kiistakysymys alkaa verkossa näyttää koko kirkon elämän keskipisteeltä. Samaan aikaan tavallinen seurakuntaelämä jatkuu: ihmiset käyvät liturgiassa, laulavat, sytyttävät tuohuksia, kastavat lapsiaan, saattavat vainajiaan hautaan, rukoilevat ja auttavat toisiaan. Algoritmi suosii usein voimakasta reaktiota, mutta kirkon elämä rakentuu suurelta osin sellaisesta, mistä ei synny klikkiotsikkoa.<br />
</p><br />
<br />
<h2>Johannes Krysostomos olisi tunnistanut kommenttikentän</h2><br />
<br />
<p><br />
Sosiaalisen median ehkä näkyvin ongelma ei ole teknologia vaan puhe. Ihmiselle on aina ollut mahdollista loukata toista ihmistä, mutta digitaalinen viestintä on tehnyt loukkaamisesta nopeampaa, laajempaa ja pysyvämpää. Hetken suuttumuksessa kirjoitettu lause voidaan levittää hetkessä sadoille tai tuhansille ihmisille, ottaa kuvakaappauksena talteen ja nostaa esiin vielä vuosien kuluttua.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Pyhä Johannes Krysostomos ei tuntenut kommenttikenttiä, mutta hän tunsi ihmisen taipumuksen panetteluun, vihamielisyyteen ja toisen sanojen pahantahtoiseen tulkitsemiseen. Efesolaiskirjeen opetuspuheessaan Krysostomos huomauttaa, että vihamielisyys muuttaa tapaa, jolla ihminen arvioi kuulemaansa. Kun suhtaudumme toiseen vihamielisesti, olemme valmiita uskomaan hänestä valheenkin ja tulkitsemaan hänen sanansa pahimmalla mahdollisella tavalla.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Siinä on lähes valmis kuvaus monesta nykyisestä verkkokeskustelusta. Krysostomoksen aikana ei ollut Facebookia, mutta kommenttikentän ihminen oli jo olemassa. Digitaalinen tekniikka on vain antanut hänelle mikrofonin.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Siksi kristillisen verkkoviestinnän kysymys ei voi olla ainoastaan, saako jotakin sanoa. On kysyttävä myös, miten se sanotaan ja miksi. Totuuttakin voidaan käyttää aseena. Oikeassa olemisesta voidaan tehdä keino nöyryyttää toista. Ja omaa hengellistä tai moraalista ylemmyyttä voidaan rakentaa näyttämällä julkisesti, kuinka väärässä kaikki muut ovat.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Tällöin kirkkoisien varoitukset vihasta, ylpeydestä, turhamaisuudesta ja panettelusta eivät kuulu menneisyyteen. Ne kuuluvat myös verkkoon. Suomalainen ortodoksinen verkkokeskustelu ei elä tästä irrallaan. Pienen kirkon piirissä ihmiset tuntevat toisensa tai ainakin tunnistavat nimet. Siksi muutamalla huolimattomalla lauseella voi olla yllättävän suuri vaikutus. Verkossa kirjoitettu arvostelu ei välttämättä jää nimettömäksi mielipiteeksi internetiin, vaan sen kohde voi seuraavana sunnuntaina seistä samassa kirkkosalissa.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Tämä tekee vastuusta ehkä suuremman, ei pienemmän. Ennen julkaisupainikkeen painamista voisi joskus olla hyödyllistä soveltaa hyvin vanhaa hengellistä harjoitusta ja odottaa hetki. Kaikkeen ei tarvitse vastata heti, kaikkia vääräksi koettuja mielipiteitä ei tarvitse oikaista saman tien eikä jokainen keskustelu parane sillä, että siihen saadaan vielä yksi kommentti lisää.<br />
</p><br />
<br />
<h2>Kuka verkossa opettaa ortodoksisuutta?</h2><br />
<br />
<p><br />
Digitaalinen ympäristö on muuttanut myös kirkollista auktoriteettia. Aikaisemmin ortodoksisuudesta tietoa etsivä ihminen kysyi todennäköisesti papilta, luki kirjan tai osallistui seurakunnan opetukseen. Nyt ensimmäinen opettaja saattaa olla hakukone tai videon tekijä toisella puolella maailmaa.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Tämä on sekä mahdollisuus että ongelma. Verkosta löytyy erinomaista ortodoksista opetusta, korkeatasoisia luentoja, jumalanpalveluksia ja kirkkoisien tekstejä. Samalla siellä toimii valtava joukko itseoppineita opettajia, kommentaattoreita ja vaikuttajia, joiden asemaa kirkossa voi olla vaikea arvioida. Vakuuttava esiintyminen ei vielä osoita teologista asiantuntemusta, eikä suuri seuraajamäärä ole kirkollinen vihkimys.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Erityisesti englanninkielisessä internetissä ortodoksisuudesta muodostuva kuva voi olla hyvin erilainen kuin Suomen ortodoksisen kirkon todellisuus. Paikalliset historialliset, kulttuuriset ja pastoraaliset olosuhteet vaihtelevat. Jossakin toisessa paikalliskirkossa käytetty tapa ei välttämättä ole Suomen käytäntö, eikä yhden munkin, papin tai verkkovaikuttajan mielipide ole automaattisesti ”ortodoksisen kirkon kanta”.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Kirkkoisien lukeminen voi tässäkin auttaa. Patristinen traditio ei syntynyt irrallisten gurujen maailmassa vaan kirkossa. Sen tekstit liittyvät Raamattuun, jumalanpalvelukseen, piispoihin, kirkolliskokouksiin, luostarielämään, sakramentteihin ja yhteiseen traditioon. Siksi myös digitaalisen ajan ortodoksille paikallinen seurakunta on tärkeä mittapuu. Verkosta voidaan löytää tietoa, mutta kirkossa sitä opitaan elämään.<br />
</p><br />
<br />
<h2>Entä jos suurin kysymys ei olekaan, mitä tekoäly osaa?</h2><br />
<br />
<p><br />
Tekoäly tekee patristisen ihmiskuvan vielä kiinnostavammaksi. Kone voi tuottaa tekstiä, keskustella, kääntää, tehdä kuvia, jäljitellä ääntä ja käsitellä valtavia tietomääriä. Mitä taitavammaksi tällaiset järjestelmät tulevat, sitä helpommin keskustelu ajautuu kysymykseen siitä, mitä kaikkea tekoäly vielä oppii tekemään.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Kristillisestä näkökulmasta tätä ennen pitäisi kuitenkin esittää toinen kysymys: mitä ihminen on? Pyhä '''[[Gregorios Nyssalainen]]''' pohtii teoksessaan <i>Ihmisen luomisesta</i> laajasti ihmistä Jumalan kuvana. Ihmisen arvoa ei hänen ajattelussaan voida palauttaa yksittäiseen ominaisuuteen, hyödyllisyyteen tai suoritukseen. Jumalan kuva kuuluu ihmisyyteen. Gregorios painottaa myös ihmisen järjellisyyttä, vapautta ja erityistä asemaa luomakunnassa.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Tämä tekee eron ihmisen ja tekoälyn välillä olennaiseksi. Tekoäly voi tuottaa hyvin ihmismäistä tekstiä ilman, että se on ihminen. Se voi jäljitellä myötätuntoista puhetta ilman kokemusta kärsimyksestä, kirjoittaa rukouksen ilman että se rukoilee ja tuottaa teologisen vastauksen ilman että sillä on suhdetta Jumalaan.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Ortodoksisen teologian ja tekoälyetiikan suhdetta tutkiva '''Ioannis Ladas''' on nostanut juuri persoonan, vapauden ja hengellisen erottelukyvyn keskeisiksi eroiksi. Hänen mukaansa tekoälyn kyky käsitellä tietoa tai jäljitellä ihmisen käyttäytymistä ei tee siitä persoonaa ortodoksisen teologisen antropologian tarkoittamassa mielessä.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Tämä ei merkitse, että tekoäly pitäisi torjua. Välineenä se voi olla hyödyllinen myös kirkollisessa työssä, käännöksissä, tiedonhaussa, tekstien käsittelyssä, opetuksessa ja viestinnässä. Mutta välineen tehokkuus ei ratkaise kysymystä siitä, mikä ihminen on.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Ekumeeninen patriarkka [[Bartholomeos I Konstantinopolin patriarkka|'''Bartholomeos''']] muistutti kesäkuussa 2026 toimittajille puhuessaan, että tekoäly on merkittävä ja lupaava teknologinen kehitys, mutta siitä ei saa tulla ihmispersoonan syrjäyttämisen väline. Hän kiteytti asian toteamalla, ettei ihmisen elämä ole digitaalista eikä ihminen ole vain piste digitaalisessa maailmassa, vaan osa Jumalan luomakuntaa.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Se on merkittävä muistutus aikana, jolloin ihmisestä voidaan muodostaa yhä tarkempia digitaalisia profiileja: mitä hän ostaa, missä hän liikkuu, mitä hän lukee, mistä hän pitää ja millaisia mielipiteitä hänellä todennäköisesti on. Kristillisen ihmiskuvan mukaan ihminen ei kuitenkaan ole sama asia kuin hänestä kerätty tieto.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Tekoäly herättää samalla kirkolle aivan käytännöllisiä kysymyksiä. Jos sitä käytetään teologisten tekstien kirjoittamiseen, kuka tarkistaa sisällön? Jos sillä tehdään käännöksiä, kuka vastaa termien oikeellisuudesta? Jos ihminen kysyy tekoälyltä hengellistä neuvoa, osaako hän erottaa yleisluontoisen vastauksen henkilökohtaisesta hengellisestä ohjauksesta? Tekniikka saattaa antaa vastauksen nopeasti, mutta hengellinen elämä ei aina tarvitse nopeaa vastausta. Joskus se tarvitsee ihmisen, joka tuntee kysyjän.<br />
</p><br />
<br />
<h2>Kirkkoisästä voi tehdä myös meemihahmon</h2><br />
<br />
<p><br />
Internet on samalla tehnyt kirkkoisille jotakin hyvää. Tekstejä, joiden löytäminen vielä muutama vuosikymmen sitten vaati hyvää kirjastoa ja kielitaitoa, voidaan nyt lukea kotona muutamassa sekunnissa. Patristisia lähteitä, [[Filokalia]]a, Raamattua, jumalanpalvelustekstejä, tutkimuksia ja luentoja on saatavilla enemmän kuin koskaan.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Tämä on valtava mahdollisuus, mutta suuri tekstimäärä ei automaattisesti merkitse suurta ymmärrystä. Verkossa kirkkoisästä voidaan tehdä muutamassa minuutissa myös sitaattiautomaatti. Yksi lause irrotetaan kokonaisesta opetuspuheesta, lisätään pyhän kuva ja julkaistaan todisteena siitä, että kirkkoisä olisi varmasti juuri samaa mieltä kuin julkaisija jostakin nykyisestä kiistasta.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Tekoäly tuo tähän vielä uuden ulottuvuuden. Siltä voidaan kysyä: ”Mitä kirkkoisät sanoivat tästä?” ja saada sekunneissa sujuva vastaus. Ongelmana on, että sujuvuus ei ole sama asia kuin luotettavuus. Lainaus voi olla irrotettu yhteydestään, käännös epätarkka tai sitaatti jopa kokonaan olematon.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Siksi ''digitaalinen patristiikka'' tarvitsee rinnalleen vanhoja hyveitä: kärsivällisyyttä, lähdekritiikkiä, nöyryyttä ja erottelukykyä. Tekoäly voi auttaa löytämään Basileioksen tekstin, mutta se ei vapauta lukijaa lukemasta Basileiosta.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Erityinen varovaisuus on tarpeen silloin, kun verkkokeskustelussa vedotaan yksittäiseen kirkkoisälainaukseen osoituksena siitä, että jokin monimutkainen nykyajan kysymys olisi ratkaistu jo 300- tai 400-luvulla. Kirkkoisän teksti syntyi aina jossakin tilanteessa, jollekin kuulijakunnalle ja usein jonkin tietyn kiistan yhteydessä. Lauseella on ympärillään kokonainen teksti, tekstillä historiallinen tilanne ja kirkkoisällä ympärillään kirkon traditio.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Kun nämä poistetaan, jäljelle saattaa jäädä tehokas sitaatti mutta huonoa patristiikkaa. Tässä digitaalisella aikakaudella on kummallinen vastakohta: teknologia tekee alkuperäisen lähteen tarkistamisen helpommaksi kuin koskaan, mutta samalla juuri lyhyet, asiayhteydestä irrotetut lainaukset leviävät nopeimmin.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Ehkä yksi nykyajan patristisen sivistyksen yksinkertaisimmista säännöistä voisikin olla tämä: jos kirkkoisän lause näyttää sopivan hämmästyttävän täydellisesti tämän päivän poliittiseen tai kirkolliseen kiistaan, kannattaa ensin tarkistaa, mitä hän oikeastaan kirjoitti.<br />
</p><br />
<br />
<h2>Kirkkoa ei voi ladata sovelluksena</h2><br />
<br />
<p><br />
Sama raja tulee vastaan myös kirkon elämässä. Verkossa voi seurata jumalanpalvelusta, kuunnella opetuspuheita, kysyä uskosta, tutkia ikoneja ja lukea rukouksia. Erityisesti ihmiselle, joka asuu kaukana kirkosta tai vasta tutustuu ortodoksisuuteen, digitaalinen maailma voi avata aivan uuden oven kirkon elämään. Mutta ovi ei ole sama asia kuin huone, johon se johtaa.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Vuoden 2018 kansainvälisessä digitaalista mediaa ja ortodoksista pastoraalityötä käsitelleessä konferenssissa digitaaliset mahdollisuudet tunnustettiin laajasti. Samalla korostettiin ortodoksisen antropologian merkitystä, henkilökohtaisten suhteiden säilyttämistä ja sitä, ettei digitaalinen media voi korvata esimerkiksi hengellisen ohjauksen ja kirkon sakramentaalisen elämän henkilökohtaista ulottuvuutta. Konferenssissa kiinnitettiin huomiota myös siihen, että raamatullisia ja patristisia lähteitä pitäisi saada paremmin digitaalisesti ihmisten ulottuville.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Tämä tasapaino on tärkeä myös Suomessa. Pienessä kirkossa verkko voi yhdistää ihmisiä pitkien välimatkojen yli, tarjota opetusta ja tuoda ortodoksisen tradition sellaistenkin ihmisten nähtäväksi, jotka eivät ehkä koskaan uskaltaisi ensimmäiseksi astua kirkon ovesta sisään. Mutta ortodoksisuus ei lopulta ole verkkosisältöä.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
[[Eukaristia]]a ei vastaanoteta tiedostona. [[Rippi]]ä ei korvaa tekoäly. Lähimmäistä ei voi kokonaan vaihtaa käyttäjänimeen eikä seurakuntaa keskustelupalstaan. Kristinuskon ytimessä Jumala itse tuli ihmiseksi, ei virtuaaliseksi kuvaksi ihmisestä. Tämä ruumiillisuus ja kohtaaminen asettavat digitaalisen kirkollisuuden mahdollisuuksille myös rajan.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Samalla olisi liian helppoa tehdä internetistä yksinomaan ongelma. Suomessa välimatkat voivat olla pitkiä ja kaikkialla ei ole kirkkoa eikä jumalanpalvelusta joka sunnuntai. Silloin verkossa välitettävä opetus, jumalanpalveluksen lähetys tai seurakunnan ajantasainen viestintä voi olla ihmiselle aidosti tärkeä yhteys kirkkoon.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Digitaalinen viestintä voi myös auttaa ihmistä ottamaan sen ensimmäisen, joskus yllättävän vaikean askeleen. Kirkon verkkosivulta löytyvä selkeä tieto jumalanpalveluksen ajasta, katekumeeniopetuksesta tai yhteystiedoista voi ratkaista sen, uskaltaako ihminen tulla paikalle.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Siksi vastakkain eivät ole ”oikea kirkko” ja ”internet”. Kysymys on siitä, palveleeko digitaalinen viestintä kirkon todellista elämää vai alkaako se korvata sitä. Hyvä verkkoviestintä johtaa ovea kohti, mutta huonoimmillaan verkkomaailma rakentaa kokonaan oman ortodoksisuuden, jossa ihminen tuntee maailmanlaajuisen kirkkopolitiikan pienimmätkin kiistat mutta ei oman seurakuntansa ihmisiä.<br />
</p><br />
<br />
<h2>Nettiortodoksisuus voi näyttää suuremmalta kuin kirkko</h2><br />
<br />
<p><br />
Internetin ortodoksisuus on rajatonta, paikallinen seurakunta ei ole. Verkossa voi muutaman tunnin aikana kuunnella athoslaista munkkia, amerikkalaista pappia, kreikkalaista teologia, venäläistä luennoitsijaa ja romanialaista piispaa. Se voi avartaa näkökulmaa valtavasti. Samalla se voi synnyttää käsityksen, että ortodoksisuuden pitäisi kaikkialla näyttää samalta kuin sillä videokanavalla, jota itse seuraa.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Tämä on erityisen tärkeää Suomen kaltaisessa paikalliskirkossa. Suomalaisella ortodoksisuudella on oma historiansa, kielensä, pastoraaliset olosuhteensa ja käytäntönsä. Kirkko elää tässä maassa, suomalaisessa yhteiskunnassa, eikä sitä voi rakentaa kopioimalla sellaisenaan jonkin toisen paikalliskirkon tapoja.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Internet voi hämärtää tämän helposti. Nettiortodoksisuudessa kaikkein jyrkimmät äänet myös erottuvat usein parhaiten. Maltillinen lause ”asia on hieman monimutkaisempi” ei leviä yhtä tehokkaasti kuin väite siitä, että joku on tuhonnut [[traditio]]n tai että juuri yhdellä verkkokanavalla tunnetaan ”aito ortodoksisuus”.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Kirkkoisien maailma tarjoaa tähänkin terveen vastalääkkeen. Traditio ei merkitse sitä, että yksi ihminen tietää varmasti kaiken. Kirkon historia on täynnä keskustelua, tulkintaa, erimielisyyttä, kirkolliskokouksia ja vaikeitakin ratkaisuja. Myös kirkkoisät saattoivat olla keskenään eri mieltä. Traditio on suurempi kuin yksittäinen sitaatti ja paljon suurempi kuin yksittäinen verkkovaikuttaja.<br />
</p><br />
<br />
<h2>Kirkonkin pitää oppia puhumaan digitaalisessa maailmassa</h2><br />
<br />
<p><br />
Vastuu ei kuitenkaan ole vain verkon käyttäjällä. Myös kirkolla on vastuunsa. Jos luotettavaa, ymmärrettävää ja ajantasaista ortodoksista tietoa ei ole helposti saatavilla, tyhjän tilan täyttää joku muu. Hakukone tai tekoäly ei kysy, kuka kirkossa olisi paras henkilö vastaamaan. Se tarjoaa sitä aineistoa, jonka se löytää.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Siksi kirkollista verkkoviestintää ei enää voi pitää jonkinlaisena ylimääräisenä lisäpalveluna varsinaisen toiminnan rinnalla. Monelle ihmiselle se on ensimmäinen eteinen, jonka kautta kirkkoon tullaan. Tämä koskee seurakuntien verkkosivuja, sosiaalista mediaa, videoita, podcasteja ja myös sitä, kuinka nopeasti ihmisen kysymykseen vastataan.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Patristisen tradition arvostaminen ei merkitse vanhoihin viestintätapoihin jähmettymistä. Päinvastoin. Kirkkoisät itse käyttivät oman aikansa viestintävälineitä: opetuspuhetta, kirjeitä, filosofista käsitteistöä, runoutta ja julkista keskustelua. He puhuivat ihmisille kielellä, jonka nämä ymmärsivät.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Samasta syystä digitaalista viestintää ei pitäisi nähdä kirkolle vieraana maailmana. Kysymys on ennen kaikkea siitä, mitä siellä sanotaan ja millä hengellä.<br />
</p><br />
<br />
<h2>Nopeuden keskellä hidas traditio</h2><br />
<br />
<p><br />
Internet palkitsee nopeudesta. Ensimmäinen kommentti, ensimmäinen tulkinta ja ensimmäinen voimakas reaktio ehtivät usein pisimmälle. Kirkkoisien maailma opettaa melkein päinvastaista rytmiä. Tekstiä luetaan uudelleen, ajatusta punnitaan, rukoillaan ja keskustellaan. Ihminen harjoittelee vuosia eikä kuvittele heti ymmärtävänsä kaikkea.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Tämä voi tuntua tehottomalta maailmassa, jossa vastausta odotetaan muutamassa sekunnissa. Ehkä juuri siksi sitä tarvitaan. Kaikkeen ei tarvitse muodostaa kantaa tänään, kaikkea ei tarvitse kommentoida eikä kaikkea tarvitse jakaa. Joskus ortodoksinen vastaus digitaalisen maailman kiireeseen voi olla yksinkertaisesti se, ettei paina vielä ”julkaise”.<br />
</p><br />
<br />
<h2>Ehkä kirkkoisät ovatkin ajankohtaisempia kuin aikoihin</h2><br />
<br />
<p><br />
Kun kirkkoisien tekstejä luetaan tällä tavoin, niitä ei tarvitse keinotekoisesti modernisoida. Basileiokselle ei tarvitse antaa älypuhelinta käteen eikä Evagrioksesta tehdä sosiaalisen median konsulttia. Riittää, että annetaan heidän kysyä omia kysymyksiään: mihin huomiosi kiinnittyy, mitä ajatuksia päästät kasvamaan sisälläsi, miksi vihastut, miten puhut ihmisestä, josta et pidä, etsitkö totuutta vai vahvistusta sille, minkä jo päätit olevan totta, haluatko tulla nähdyksi, tunnetko itsesi ja osaatko olla hiljaa?<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Ja ennen kaikkea: <b>muistatko vielä, mikä ihminen on?</b><br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Tällaiset kysymykset eivät vanhene ohjelmistopäivityksen mukana. Niiden rinnalle tämän päivän ortodoksi voisi lisätä myös kysymyksiä siitä, kuka hänelle opettaa ortodoksisuutta, tietääkö hän, mistä hänen jakamansa sitaatti on peräisin, onko verkosta löytynyt käytäntö myös oman kirkon käytäntö ja tunteeko hän paremmin seuraamansa verkkovaikuttajan kuin oman seurakuntansa.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Ehkä kaikkein vaikein kysymys on kuitenkin tämä: ''lisääkö näkemäni ja jakamani sisältö rakkauttani kirkkoon ja lähimmäisiin, vai lisääkö se vain varmuuttani siitä, että juuri minä olen oikeassa?''<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Digitaalisen ajan ongelma ei ehkä lopulta ole siinä, että teknologia muuttuu liian nopeasti. Vaikeampaa on se, että ihminen saattaa alkaa sovittaa itseään tekniikan ehdoille niin nopeasti, ettei hän ehdi kysyä, mitä samalla menetetään. Silloin vuosisatoja vanha teksti voi tehdä jotakin hyvin nykyaikaista: se pysäyttää.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Ja ehkä juuri siksi kirkkoisien tekstien merkitys digitaalisella aikakaudella ei ole pienentymässä vaan kasvamassa. Ne muistuttavat, ettei ihmisen syvin ongelma ole koskaan ollut tiedon vähyys. Tietoa meillä on nyt enemmän kuin kukaan aikaisempi sukupolvi osasi kuvitella.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Mutta kirkkoisät muistuttavat myös jostakin vielä vaikeammasta: ''tieto ja viisaus eivät ole sama asia''. Ihminen voi tietää valtavasti ja ymmärtää vähän. Hän voi osata etsiä vastauksen tuhansista kirjoista eikä silti tuntea itseään. Hän voi keskustella koko maailman kanssa mutta olla kykenemätön kuuntelemaan vierellään olevaa ihmistä. Hän voi lukea joka päivä pyhien opetuksia ja silti käyttää niitä lähimmäisen lyömiseen.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Silloin ongelma ei enää ole teknologiassa. Se on ihmisessä.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Juuri siksi patristinen traditio säilyttää merkityksensä. Kirkkoisät eivät tarjoa meille käyttöohjetta uusimpaan teknologiaan. He tarjoavat jotakin vaikeampaa: ''käyttöohjetta ihmiseen''.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Suurempi kysymys on, mitä tällä valtavalla tiedon määrällä teemme ja millaisiksi ihmisiksi sen keskellä tulemme.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
<b>Digiajan suuri kysymys ei ehkä lopulta ole, mitä tekoäly oppii tekemään ihmiseltä. Paljon tärkeämpi kysymys on, mitä ihminen itse unohtaa olevansa.</b><br />
</p><br />
<br><br />
'''Ortodoksi.netin''' toimittama<br><br><br />
21.9.2026<br />
<br />
<h2>Lähteet ja kirjallisuus</h2><br />
<br />
* Orthodox Times: <i>[https://orthodoxtimes.com/apostle-paul-institute-of-orthodox-theology-opens-new-academic-year-in-brussels/ Apostle Paul Institute of Orthodox Theology opens new academic year in Brussels]</i>, 16.9.2026. Artikkeli käsittelee professori Christos Arabatzisin avajaisluentoa <i>The Timeless Relevance of Patristic Texts in the Digital Age</i>.<br />
* Archevêché Orthodoxe de Belgique: <i>[https://orthodoxia.be/fr/2026/09/08/conference-lintemporalite-des-textes-patristiques-a-lere-numerique/ Conférence: «L'intemporalité des textes patristiques à l'ère numérique»]</i>, 8.9.2026. Arabatzisin luentoa koskeva alkuperäinen ilmoitus.<br />
* Athanasios Suuri: <i>Life of St. Anthony / Antonioksen elämä</i>, erityisesti luku 3 Antonioksen tarkkaavaisuudesta ja itsensä valvomisesta. Englanninkielinen käännös teoksessa <i>[https://www.newadvent.org/fathers/2811.htm Nicene and Post-Nicene Fathers]</i>, Second Series, vol. 4.<br />
* Basileios Suuri: <i>Homily on the Words “Give Heed to Thyself”</i>. Keskeinen patristinen teksti tarkkaavaisuudesta, itsensä tuntemisesta ja sisäisestä valvomisesta.<br />
* Evagrios Pontoslainen: <i>[https://www.ldysinger.com/Evagrius/04_Peri-Log/01_p-log1.htm Peri Logismon – On Thoughts]</i>. Ajatuksia, kiusauksia ja mielen sisäisiä liikkeitä käsittelevä keskeinen teksti.<br />
* Evagrios Pontoslainen: <i>Praktikos</i>. Erityisesti kahdeksaa keskeistä <i>logismoi</i>-ajatusta koskevat kohdat. Robin Darling Young, Joel Kalvesmaki, Columba Stewart, Charles Stang &amp; Luke Dysinger: <i>[https://academic.oup.com/book/55302/chapter-abstract/428723310 Evagrius of Pontus: The Gnostic Trilogy]</i>, Oxford University Press, 2024.<br />
* Johannes Krysostomos: <i>[https://www.newadvent.org/fathers/230114.htm Homily 14 on Ephesians]</i>. Erityisesti Ef. 4:25–27:n selitys vihasta, valheesta, panettelusta ja vihamielisyyden vaikutuksesta arviointikykyyn.<br />
* Gregorios Nyssalainen: <i>[https://www.newadvent.org/fathers/2914.htm On the Making of Man / Ihmisen luomisesta]</i>. Erityisesti ihmistä Jumalan kuvana, ihmisen järjellisyyttä ja ihmisluonnon arvoa käsittelevät luvut.<br />
* <i>Filokalia</i>. Ortodoksisen hengellisen perinteen keskeinen kokoelma tarkkaavaisuutta, valvomista, rukousta ja ajatusten erottelua käsitteleviä tekstejä.<br />
* Maximos Constas: <i>[https://studia.reviste.ubbcluj.ro/index.php/subbtheologiaorthodoxa/article/view/4959 “Attend to Thyself”: Attentiveness and Digital Culture]</i>, <i>Studia Universitatis Babeș-Bolyai Theologia Orthodoxa</i> 67:2, s. 365–375. DOI 10.24193/subbto.2022.2.14. Tutkimus patristisen tarkkaavaisuuden ja digitaalisen huomiotalouden suhteesta.<br />
* Olga Alieva: <i>[https://www.themathesontrust.org/library/give-heed-to-thyself “Know Thyself” in Early Christianity: Protreptic Motifs in St Basil’s Homily On the Words “Give Heed to Thyself”]</i>, <i>Studia Patristica</i> LXII, 2013. Tutkimus Basileioksen tarkkaavaisuusopetuksen historiallisesta ja filosofisesta taustasta.<br />
* Ioannis Ladas: <i>[https://studia.reviste.ubbcluj.ro/index.php/subbtheologiaorthodoxa/article/view/9988 Orthodox Christian Ethics and Artificial Intelligence: Anthropological and Theological Challenges]</i>, <i>Studia Universitatis Babeș-Bolyai Theologia Orthodoxa</i>, 2025. DOI 10.24193/subbto.2025.1.04. Tutkimus persoonuudesta, vapaudesta, hengellisestä erottelukyvystä ja tekoälystä ortodoksisen antropologian näkökulmasta.<br />
* Magdalena Burlacu: <i>[https://doi.org/10.24193/subbto.2024.1.03 Knowledge, Conscience, Consciousness, Awareness, or About the Presence and Use of Artificial Intelligence (AI) in Spiritual Life and Their Challenges]</i>, <i>Studia Universitatis Babeș-Bolyai Theologia Orthodoxa</i> 69:1, 2024, s. 37–56. DOI 10.24193/subbto.2024.1.03. Tutkimus tekoälyn käytöstä hengellisessä elämässä ja henkilökohtaisen hengellisen ohjauksen merkityksestä.<br />
* Efthymios Nicolaidis &amp; Doru Costache: <i>[https://journal.iscast.org/cposat-volume-4/contemporary-orthodox-views-of-information-technology-and-artificial-intelligence-in-online-resources Contemporary Orthodox Views of Information Technology and Artificial Intelligence in Online Resources]</i>, <i>Christian Perspectives on Science and Technology</i>, vol. 4, 2025/2026, s. 145–180. DOI 10.58913/AGEH3539. Laaja katsaus ortodoksisiin näkemyksiin informaatioteknologiasta ja tekoälystä.<br />
* International Association of Digital Media and Orthodox Pastoral Care: <i>[https://dmopc.org/?p=2170 Conclusions of the 2nd International Conference on Digital Media and Orthodox Pastoral Care – DMOPC18]</i>, 2018. Konferenssin johtopäätöksiä ortodoksisesta antropologiasta, digitaalisesta mediasta, hengellisestä ohjauksesta ja henkilökohtaisen kohtaamisen merkityksestä.<br />
* Ekumeeninen patriarkka Bartholomeos: <i>[https://ec-patr.org/20/06/17/21/message-by-his-all-holiness-ecumenical-patriarch-bartholomew-to-journalists-20-june-2026-at-the-ecumenical-patriarchate-gr/ Message to Journalists]</i>, Ekumeeninen patriarkaatti, 20.6.2026. Tekoälyä, teknologian vastuullista käyttöä, ihmisyyttä ja ihmispersoonan asemaa käsittelevä viesti.<br />
* Jonas Kurlberg, Alexander Chow &amp; Peter M. Phillips (toim.): <i>[https://academic.oup.com/edited-volume/62968 The Oxford Handbook of Digital Theology]</i>, Oxford University Press, 2026. Laaja ajankohtainen käsikirja digitaalisesta teologiasta, kristillisestä antropologiasta, digitaalisesta ekklesiologiasta, teologisesta etiikasta ja uusista teknologioista.<br />
<br />
[[Luokka:Artikkelit]]</div>
Hannu
http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Kirkon_on_tultava_l%C3%A4helle&diff=65591
Kirkon on tultava lähelle
2026-09-24T18:43:03Z
<p>Hannu: Ak: Uusi sivu: <!-- == Kirkon on tultava lähelle – mutta miten voimat riittävät kaikille? == Suomen ortodoksisen kirkon vuosien 2026–2030 strategiassa yksi keskeisistä painopisteistä on ”Kirkko lähelläsi”. Laajojen seurakuntien Suomessa tavoite koskettaa hyvin käytännöllistä kysymystä: miten yhteys kirkkoon säilyy, kun jumalanpalvelukseen on pitkä matka, oma auto puuttuu tai voimat eivät enää riitä lähtemiseen? Kirkon suunnitelmassa korostetaan erikokoisten yhtei...</p>
<hr />
<div><!-- == Kirkon on tultava lähelle – mutta miten voimat riittävät kaikille? ==<br />
<br />
Suomen ortodoksisen kirkon vuosien 2026–2030 strategiassa yksi keskeisistä painopisteistä on ”Kirkko lähelläsi”. Laajojen seurakuntien Suomessa tavoite koskettaa hyvin käytännöllistä kysymystä: miten yhteys kirkkoon säilyy, kun jumalanpalvelukseen on pitkä matka, oma auto puuttuu tai voimat eivät enää riitä lähtemiseen? Kirkon suunnitelmassa korostetaan erikokoisten yhteisöjen arvoa ja henkilökohtaisen yhteyden turvaamista. Tavoitteen toteuttaminen edellyttää kuitenkin myös ratkaisuja siihen, miten työntekijöiden aika ja seurakuntien rahat riittävät.<br><br />
<br><br />
Suomen ortodoksisessa kirkossa on kymmenen maantieteellisesti laajaa seurakuntaa, joissa jokaisessa toimii useita pyhäkköyhteisöjä. Kirkon esittelysivun mukaan Suomessa on noin 150 ortodoksista pyhäkköä sekä lisäksi kymmeniä yksityisiä pyhäkköjä. Verkosto kertoo ortodoksisuuden paikallisista juurista, mutta rakennusten olemassaolo ei vielä yksin takaa elävää seurakuntayhteyttä. Siihen tarvitaan jumalanpalveluksia, kohtaamisia ja ihmisiä, jotka kantavat vastuuta toiminnan jatkuvuudesta.<br />
<br />
=== Etäisyys ei näy vain kartalla ===<br />
<br />
Vuoden 2025 lopussa Suomen ortodoksisessa kirkossa oli 55 439 jäsentä. Jäsenmäärä väheni edellisvuodesta 168 hengellä, mutta puolet seurakunnista kasvoi. Alueelliset erot ovat suuria, ja esimerkiksi Kuopion ja Karjalan hiippakunnassa väestön ikärakenne jarruttaa kasvua. Siksi kasvavan kaupunkialueen ja harvaan asutun seudun tarpeisiin ei välttämättä voida vastata samoilla järjestelyillä.<br><br />
<br><br />
Seurakuntalaisen kannalta ratkaiseva etäisyys ei kuitenkaan aina näy kartalla. Hyväkuntoiselle autoilijalle pitkäkin matka voi olla mahdollinen, kun taas liikuntarajoitteiselle muutama kilometri voi muodostua ylittämättömäksi esteeksi. Sairaus, yksinäisyys tai epävarmuus siitä, keneltä apua voisi pyytää, voi vähitellen katkaista yhteyden. Seurakunnan saavutettavuutta olisikin tarkasteltava myös niiden näkökulmasta, jotka eivät enää näy palveluksissa.<br />
<br />
=== Australiasta muistutus pienempien yhteisöjen arvosta ===<br />
<br />
Australian Wangarattassa vietettiin 24. syyskuuta Jumalansynnyttäjän Myrtidiotissa-juhlaa. Melbourneesta saapui pyhiinvaeltajia bussikuljetuksella, ja mukaan liittyi ortodokseja Wangarattasta ja Victorian osavaltion muilta paikkakunnilta. Liturgian toimittanut Khoran piispa Eumenios kiitti suurten kaupunkien ulkopuolella ortodoksista uskoa ylläpitäviä ihmisiä ja korosti, ettei maantieteellinen etäisyys vähennä kirkon vastuuta seurakuntalaisistaan.<br><br />
<br><br />
Uutinen kuvaa yksittäistä juhlaa ja pitkäaikaista pyhiinvaellusperinnettä, ei valmista ratkaisua kaikkiin pitkien välimatkojen ongelmiin. Siinä yhdistyvät silti Suomeenkin sopivat ajatukset: yhteiskuljetus, piispan läsnäolo pienemmässä yhteisössä ja paikallisten vastuunkantajien huomioiminen. Merkityksellinen on myös matkan suunta. Suuren kaupungin väkeä lähti pienemmän paikkakunnan juhlaan vahvistamaan yhteistä kirkollista elämää.<br />
<br />
=== Kun pappi lähtee, joku myös jää odottamaan ===<br />
<br />
Suomessa seurakunnan työntekijöiden liikkuminen on välttämätöntä, mutta siihen liittyy todellinen ristiriita. Kun pappi palvelee laajan seurakunnan toisella laidalla, hän ei ole samaan aikaan pääkirkossaan. Jos poissaoloja kertyy usein, myös siellä voidaan kokea epävarmuutta ja huolta. Tuttu pappi tuntee ihmisten elämäntilanteita, perheitä ja suruja. Hänen läsnäolonsa merkitystä ei voi mitata pelkästään toimitettujen palvelusten määrällä.<br><br />
<br><br />
Sama tarve on kuitenkin myös pienemmän pyhäkön ympärille kokoontuvilla. Hekin tarvitsevat yhteyden oman seurakuntansa pappiin, eivät ainoastaan satunnaista palveluksen toimittajaa. Kysymys on siitä, miten henkilökohtainen paimensuhde ja yhteinen jumalanpalveluselämä voidaan turvata seurakunnan eri osissa. Pääkirkon seurakuntalaisten huolta on kuultava, mutta myös kauempana asuvien odotuksille on annettava sama paino.<br><br />
<br><br />
Tilannetta voisi helpottaa riittävän ajoissa julkaistu ja mahdollisimman vakaa palvelussuunnitelma. Kun tiedetään, kuka palvelee missäkin ja milloin oma pappi on tavoitettavissa, poissaolot eivät näyttäydy yhtä helposti arvaamattomina katkoksina. Suunnitteluun pitäisi sisällyttää myös kotikäynteihin, sielunhoitoon ja yllättäviin tarpeisiin varattava aika.<br />
<br />
=== Voisivatko keikkapapit auttaa? ===<br />
<br />
Yksi harkittava ratkaisu olisi sovittu vierailevien ja sijaisina toimivien pappien verkosto – arkisesti sanottuna keikkapapit. Käytettävissä olevat eläkkeellä olevat papit tai muut tehtävään soveltuvat ja tarvittavat kirkolliset luvat omaavat papit voisivat täydentää oman papiston työtä. Vierailija voisi palvella myös pääkirkossa silloin, kun seurakunnan oma pappi käy pienemmillä paikkakunnilla. Näin syrjemmällä asuvat saisivat tavata omaa pappiaan ja pääkirkon jumalanpalveluselämä voisi jatkua.<br><br />
<br><br />
Järjestelystä ei kuitenkaan synny automaattisesti säästöä. Palkkioiden lisäksi on huomioitava matkat, mahdollinen majoitus, kanttorin työ ja järjestelyihin kuluva aika. Myöskään eläkkeellä olevien pappien saatavuutta tai jaksamista ei voi pitää itsestäänselvyytenä. Seurakuntien yhteinen suunnittelu voisi silti helpottaa avun löytämistä ja vähentää viime hetken järjestelyjä.<br><br />
<br><br />
Parhaiten yhteyttä voisi tukea muutaman tutuksi tulevan vierailijan kanssa sovittu jatkuvuus. Vieraileva pappi täydentäisi seurakunnan omaa papistoa, jonka vastuulle jäisivät paikallisen elämän tunteminen ja pitkäjänteinen paimennustyö.<br />
<br />
=== Kielivalinnat ovat myös yhteisen elämän ja talouden kysymys ===<br />
<br />
Voimavarojen riittävyys liittyy myös jumalanpalvelusten kieliin. Vuoden 2025 tilastojen mukaan Suomen ortodoksisen kirkon jäsenet puhuvat yli 80 äidinkieltä. Suomen jälkeen suurimmat kieliryhmät ovat venäjä ja ukraina. Monikielisyys kuuluu siten kirkon nykyiseen todellisuuteen, ja jumalanpalvelusten ymmärrettävyys koskettaa huomattavaa osaa jäsenistöstä.<br><br />
<br><br />
Talouden ja henkilöstön rajat pakottavat silti pohtimaan, milloin erilliset erikieliset palvelukset ovat perusteltuja ja milloin yhteinen palvelus palvelisi seurakuntaa paremmin. Yhteinen palvelus voisi joissakin tilanteissa vähentää päällekkäisiä järjestelyjä ja samalla tuoda kieliryhmiä yhteen. Toisaalta muun kuin suomenkielinen palvelus voi olla tärkeä mahdollisuus ymmärtää rukouksia ja löytää yhteys kirkkoon. Sen tarvetta ei voi ratkaista pelkällä kustannusvertailulla.<br><br />
<br><br />
Ratkaisuja olisi tehtävä paikallisten tarpeiden perusteella ja seurakuntalaisia kuullen. Samalla on huolehdittava suomenkielisen jumalanpalveluselämän jatkuvuudesta. Kielen vaihtuminen tai usean kielen käyttö vaatii selkeää tiedottamista ja huolellista valmistelua, jotta yhteiseksi tarkoitettu palvelus myös koetaan yhteiseksi. Taloudellisuutta arvioitaessa olisi katsottava kustannusten rinnalla sitä, keitä palveluksilla tavoitetaan ja keitä mahdollisesti jää ulkopuolelle.<br />
<br />
=== Mihin seurakunnan voimavarat ensiksi käytetään? ===<br />
<br />
Lopulta edessä on kysymys toiminnan tärkeysjärjestyksestä. Seurakunnan tehtävän ytimessä ovat jumalanpalvelus, sakramentit, hengellinen kasvatus ja lähimmäisestä huolehtiminen. Kun voimavarat ovat niukat, on perusteltua kysyä, turvataanko näiden jatkuvuus riittävän laajasti ennen muun toiminnan lisäämistä.<br><br />
<br><br />
Pizzaillat ja muut vapaamuotoiset kokoontumiset voivat olla erityisesti nuorille tärkeä väylä ystävyyteen ja seurakuntayhteyteen. Niiden arvoa kannattaa arvioida sen perusteella, miten ne palvelevat kirkon tehtävää ja osallistujien tarpeita. Samalla on voitava kysyä avoimesti, jääkö jollakin alueella jumalanpalveluselämä tai välttämätön sielunhoito liian vähälle huomiolle. Myöskään mahdollisimman suuri palvelusten lukumäärä ei yksin ole riittävä tavoite, jos työntekijöiden aika kohtaamiseen loppuu.<br><br />
<br><br />
Suomen kirkon strategiassa tunnistetaan sekä jumalanpalveluselämän kehittämisen tarve että työntekijöiden hyvinvoinnin merkitys. Näiden yhteensovittaminen vaatii käytännön valintoja: yhteistyötä seurakuntien kesken, harkittuja sijaisjärjestelyjä, kuljetuksia ja paikallisten vapaaehtoisten tukemista. Kaikkea ei voida järjestää kaikkialla samalla tavalla, mutta ratkaisujen perusteiden pitäisi olla seurakuntalaisille ymmärrettäviä.<br><br />
<br><br />
Kirkon läheisyys tulee todeksi, kun ihminen tietää, että hänelle on paikka yhteisessä rukouksessa ja että hänen luokseen tullaan tarvittaessa. Tämän yhteyden turvaamisen pitäisi ohjata myös sitä, mihin seurakunnan aika, työ ja rahat käytetään.<br><br />
<br><br />
'''Ortodoksi.net'''<br><br />
x.x.2026<br />
<br />
=== Lähteet ===<br />
<br />
* Suomen ortodoksinen kirkko: [https://ort.fi/news/kristus-on-keskellamme-suomen-ortodoksisen-kirkon-tavoite-ja-toimintasuunnitelma-2026-2030/ Kristus on keskellämme – Suomen ortodoksisen kirkon tavoite- ja toimintasuunnitelma 2026–2030].<br />
* Suomen ortodoksinen kirkko: [https://ort.fi/suomen-ortodoksinen-kirkko/ Tietoja seurakunnista ja pyhäkköverkostosta].<br />
* Suomen ortodoksinen kirkko: [https://ort.fi/news/kirkon-jasentilastot-vuodelta-2025-ovat-valmistuneet-kirkkoon-liittyminen-edelleen-vilkasta-jasenmaara-pieneni-maltillisesti/ Kirkon jäsentilastot vuodelta 2025 ovat valmistuneet – kirkkoon liittyminen edelleen vilkasta, jäsenmäärä pieneni maltillisesti].<br />
* Orthodox Times, 24.9.2026: [https://orthodoxtimes.com/bishop-of-chora-no-place-is-distant-and-no-person-is-forgotten-by-the-church/ Bishop of Chora: No place is distant and no person is forgotten by the Church].<br />
<br />
''Artikkelissa esitetyt sijaisjärjestelyjä, voimavarojen kohdentamista ja kielivalintoja koskevat pohdinnat ovat toimituksellisia kehittämisehdotuksia, eivät kuvauksia kirkon tekemistä päätöksistä.''<br />
<br />
[[Luokka:Artikkelit]] --></div>
Hannu
http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Lapsen_ei_pid%C3%A4_joutua_piilottamaan_sit%C3%A4,_kuka_h%C3%A4n_on&diff=65590
Lapsen ei pidä joutua piilottamaan sitä, kuka hän on
2026-09-24T09:13:38Z
<p>Hannu: Ak: Uusi sivu: <!-- == Lapsen ei pidä joutua piilottamaan sitä, kuka hän on == Jokaisella lapsella pitäisi olla oikeus kuulua koulussa joukkoon omana itsenään. Uskonto, kieli tai perheen tausta eivät saa muuttua ulkopuolelle sulkemisen perusteiksi. Ortodoksisesta näkökulmasta koulukiusaamisen vastainen työ on lähimmäisenrakkauden koetinkivi: huomaammeko yksin jäävän ja puutummeko siihen, miten häntä kohdellaan? Koulupäivän alkaessa lapsen pitäisi voida miettiä oppitun...</p>
<hr />
<div><!-- == Lapsen ei pidä joutua piilottamaan sitä, kuka hän on ==<br />
<br />
Jokaisella lapsella pitäisi olla oikeus kuulua koulussa joukkoon omana itsenään. Uskonto, kieli tai perheen tausta eivät saa muuttua ulkopuolelle sulkemisen perusteiksi. Ortodoksisesta näkökulmasta koulukiusaamisen vastainen työ on lähimmäisenrakkauden koetinkivi: huomaammeko yksin jäävän ja puutummeko siihen, miten häntä kohdellaan?<br />
<br />
Koulupäivän alkaessa lapsen pitäisi voida miettiä oppitunteja ja kavereita, ei sitä, saako hän tänään olla rauhassa. Silti Opetushallituksen vuoden 2025 Kouluterveyskyselystä julkaiseman yhteenvedon mukaan lähes joka kymmenes perusopetuksen oppilas kokee kiusaamista viikoittain. Vain noin puolet oppilaista ajattelee voivansa puhua opettajalle mieltään painavista asioista.<br />
<br />
Kiusaaminen voi kohdistua kehen tahansa. Vähemmistöön kuuluvalle lapselle se voi kuitenkin välittää erityisen raskaan viestin: sinä et kuulu joukkoon sen vuoksi, kuka olet tai millaisesta perheestä tulet. Silloin pilkka koskettaa myös kotia, läheisiä ja lapsen käsitystä omasta arvostaan.<br />
<br />
=== Kun oma tausta muuttuu pilkan aiheeksi ===<br />
<br />
Uskonto, kieli, ihonväri, vammaisuus tai perheen tausta voivat joutua kiusaamisen välineiksi. THL vuoden 2025 Kouluterveyskyselyssä ulkomailla syntyneet ulkomaalaistaustaiset nuoret kertoivat syrjinnästä tai kiusaamisesta selvästi useammin kuin nuoret, joiden molemmat vanhemmat olivat suomalaistaustaisia. Tuloksista ei kuitenkaan voi päätellä uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvien oppilaiden tilannetta. Uskonto ja syntyperä ovat eri asioita.<br />
<br />
Uskontoon liittyvän pilkan aiheeksi voivat joutua esimerkiksi kaularisti, juhlat tai oman uskonnon tunneille meneminen. Oma tausta voi herättää myös ystävällistä kiinnostusta ja hyviä keskusteluja. Ero on suhtautumisessa: vilpitön kysymys antaa tilaa kertoa, pilkallinen pakottaa puolustautumaan. Aikuisen tehtävä on huomata, kummasta on kysymys.<br />
<br />
=== Ortodoksinen lapsi on osa suomalaista koulua ===<br />
<br />
Ortodoksinen lapsi on suomalaisen kouluyhteisön täysivaltainen jäsen. Hänen uskonnollinen taustansa kuuluu koulun todellisuuteen yhtä luontevasti kuin muidenkin lasten taustat. Tämän pitäisi näkyä sekä aikuisten puheessa että koulupäivän käytännöissä.<br />
<br />
Ortodoksinen oppilas voi olla luokkansa ainoa ortodoksi. Oma uskonnonopetus voi antaa hänelle tärkeän kokemuksen siitä, että myös hänen perinteellään on koulussa nimi, sisältö ja paikka. Siksi merkitystä on sillä, miten aikuiset puhuvat eri opetusryhmistä. Jos enemmistön opetus esitetään ”tavallisena uskontona” ja muiden opetus poikkeuksena, sanavalinta voi tahattomasti vahvistaa ulkopuolisuuden tunnetta.<br />
<br />
Myös käytännön järjestelyjä pitäisi tarkastella lapsen näkökulmasta. Ovatko oman uskonnon oppitunnit luonteva osa koulupäivää? Puhutaanko niistä arvostavasti? Joutuuko oppilas jatkuvasti selittämään, miksi hän menee eri luokkaan? Järjestelyjen hankaluus ei itsessään ole kiusaamista, mutta aikuisten suhtautuminen kertoo, pidetäänkö kaikkien opetusta yhtä tärkeänä. Lapselle ei pitäisi syntyä tunnetta, että hänen taustansa on koululle ylimääräinen vaiva.<br />
<br />
Omasta perinteestään saa kertoa, mutta siihen ei pidä joutua. Ortodoksisella, muslimilla, juutalaisella tai uskonnottomalla oppilaalla on yhtä lailla oikeus olla oppilas muiden joukossa ilman velvollisuutta edustaa ja selittää kokonaista katsomusta.<br />
<br />
=== Yhteiskunnan keskustelut kantautuvat koulun pihalle ===<br />
<br />
Koulu ei ole irrallaan yhteiskunnallisesta ilmapiiristä. Suomessa on viime vuosina tiukennettu muun muassa perheenyhdistämisen, pysyvän oleskeluluvan ja kansalaisuuden saamisen ehtoja. Muutokset koskettavat eri tavoin täällä asuvia perheitä, ja osalle ne voivat merkitä epävarmuutta yhteisestä tulevaisuudesta Suomessa.<br />
<br />
Maahanmuuttopolitiikan tavoitteista ja keinoista voidaan perustellusti olla eri mieltä. Tiukennusten kannattaminen ei sellaisenaan tarkoita kielteistä suhtautumista maahanmuuttajiin. Lasten kannalta on kuitenkin tärkeää, millaisin sanoin keskustelua käydään. Jos ihmisryhmistä puhutaan toistuvasti vain ongelmina, uhkina tai kustannuksina, lapsi voi alkaa pohtia, koskeeko puhe myös häntä ja hänen perhettään.<br />
<br />
Lainsäädännön muutoksista ei voi suoraan päätellä koulukiusaamisen lisääntyvän. Julkisen keskustelun ilmaukset voivat silti siirtyä lasten puheeseen ja saada koulun pihalla henkilökohtaisen kohteen. Yhdenkään oppilaan ei pitäisi joutua puolustamaan oikeuttaan kuulua joukkoon maahanmuuttopoliittisessa väittelyssä. Hänen ihmisarvonsa ja oikeutensa turvalliseen koulupäivään eivät riipu perheen kansalaisuudesta tai oleskelun perusteesta.<br />
<br />
=== Sodan vastuuta ei saa siirtää lapsille ===<br />
<br />
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa tuo tähän kokonaisuuteen oman kipeän ulottuvuutensa. Ukrainasta paenneelle lapselle sota voi merkitä menetettyä kotia, eroa läheisistä ja jatkuvaa huolta heidän turvallisuudestaan. Näitä kokemuksia pitää kuunnella vakavasti. Lapselta ei voi vaatia vaikeiden tunteiden sivuuttamista tai sovinnollisuutta, johon hän ei ole valmis.<br />
<br />
Samalla venäjänkielinen lapsi voi kohdata epäluuloa tai syytöksiä sodasta, johon hänellä ei ole mitään osuutta. Mannerheimin Lastensuojeluliitto muistutti jo hyökkäyksen alettua, ettei yksikään lapsi ole vastuussa Venäjän toimista eikä kenenkään pidä joutua häpeämään taustaansa. Venäjän valtion toimien tuomitseminen ja venäjänkielisen lapsen suojeleminen syrjinnältä sopivat täysin yhteen.<br />
<br />
Venäjän kieli ei kerro ihmisen kansalaisuutta, kansallista identiteettiä tai suhtautumista sotaan. Se voi olla myös ukrainalaisen perheen kotikieli. Ortodoksisuus puolestaan ei sido lasta minkään valtion politiikkaan. Uskonnosta, sukunimestä tai kotikielestä ei voi päätellä, mitä lapsi tai hänen perheensä ajattelee.<br />
<br />
Ukrainalaisen lapsen kärsimyksen tunnustaminen ja venäjänkielisen lapsen turvallisuudesta huolehtiminen eivät kilpaile keskenään. Aikuisten tehtävä on varmistaa molemmat ja estää sodan muuttuminen lasten väliseksi syyllistämiseksi.<br />
<br />
=== Vanhat nimitykset voivat kantaa pitkää varjoa ===<br />
<br />
Suomalaisessa ortodoksisuudessa on historiallinen kokemus siitä, miten uskonto ja oletettu kansallisuus sekoitetaan toisiinsa. Halventava nimitys ”ryssän kirkko” kuuluu tähän historiaan. Esimerkiksi Solea-lehden vuonna 2005 julkaisemassa arkkipiispa Paavalia käsittelevässä kirjoituksessa muistellaan hänen työtään tällaisten sodanjälkeisten asenteiden muuttamiseksi. Nimitys leimasi ortodoksisuuden vieraaksi ja venäläiseksi riippumatta siitä, keitä kirkon jäsenet olivat.<br />
<br />
Sana ”ryssä” on halventava nimitys, jonka painoa ei poista se, että joku on tottunut kuulemaan sitä tai pitää sitä vain vanhana puhetapana. Lapseen kohdistettuna se voi loukata yhtä aikaa hänen kieltään, perhettään, uskontoaan ja kokemustaan joukkoon kuulumisesta. Nimittelijän oletus lapsen taustasta voi lisäksi olla kokonaan väärä.<br />
<br />
Historiallisia ilmauksia voidaan käsitellä opetuksessa, kun niiden merkitys ja käyttöyhteys selitetään. Historian tarkastelu on kuitenkin eri asia kuin nimitysten käyttäminen toisen halventamiseen. Vanhempien sukupolvien sota- ja menetyskokemukset auttavat ymmärtämään asenteiden taustaa, mutta ne eivät oikeuta siirtämään niiden painoa nykyisten lasten kannettavaksi.<br />
<br />
Nimittelyyn pitää puuttua rauhallisesti ja selkeästi. Aikuisen tehtävä on pysäyttää loukkaava puhe ja auttaa lasta ymmärtämään sanojensa vaikutus. Nimittelyn kohteeksi joutuneen on puolestaan saatava kuulla, ettei hänen taustassaan ole mitään hävettävää. Lapsen ei tarvitse todistaa olevansa riittävän suomalainen saadakseen tulla kohdelluksi kunnioittavasti.<br />
<br />
=== ”Se oli vain vitsi” ei ratkaise asiaa ===<br />
<br />
Kiusaaminen voi näkyä nimittelynä, uhkailuna ja fyysisinä tekoina, mutta myös järjestelmällisenä sivuuttamisena. Lasta ei oteta ryhmään, hänen puheelleen nauretaan tai hänen taustastaan tehdään toistuva vitsi. Viestiryhmissä sama kohtelu voi jatkua koulupäivän jälkeen.<br />
<br />
Uskontoon tai alkuperään kohdistuvaa loukkaamista ei pidä käsitellä pelkästään kahden lapsen henkilökemioiden ongelmana. Opetushallitus muistuttaa, että esimerkiksi uskontoon tai ihonväriin liittyvä ihmisarvoa loukkaava käyttäytyminen voi olla yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettua häirintää, kun se luo halventavan, nöyryyttävän, uhkaavan, vihamielisen tai hyökkäävän ilmapiirin.<br />
<br />
Ensimmäinenkin loukkaava teko ansaitsee selvittämisen. Lapsen kokemusta ei ratkaise se, että tekijä kertoo tarkoittaneensa vain vitsiä. Aikuisen vähättely voi antaa luvan jatkaa, kun taas selkeä puuttuminen kertoo koko ryhmälle hyväksyttävän käyttäytymisen rajat.<br />
<br />
Uskonnoista saa silti kysyä, niiden opetuksia saa tarkastella kriittisesti ja asioista saa olla eri mieltä. Koulun tehtävä on opettaa, miten keskustellaan toisen ihmisarvoa kunnioittaen. Toisen vakaumuksen kunnioittaminen ei edellytä sen jakamista.<br />
<br />
=== Vastuu kuuluu aikuisille ===<br />
<br />
Lasta pitää rohkaista kertomaan, mutta kertomisen jälkeen vastuu ei saa jäädä hänelle. Opetushallituksen ohjeissa korostetaan aikuisten velvollisuutta puuttua kiusaamiseen yhdessä ja seurata tilannetta niin, että kiusaaminen myös päättyy. Yksi keskustelu tai anteeksipyyntö ei vielä osoita, että lapsen arki olisi muuttunut turvalliseksi.<br />
<br />
Lapsen ja huoltajan kanssa olisi sovittava, kuka asiaa hoitaa, mitä tehdään ja milloin tilanteeseen palataan. Lapselta itseltään pitää kysyä, ovatko teot loppuneet ja uskaltaako hän osallistua koulupäivään ilman pelkoa. Perheen on voitava luottaa siihen, että joku ottaa vastuun asian etenemisestä.<br />
<br />
Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettaminen on tärkeää koko ryhmälle. Niitä ei kuitenkaan pidä käyttää niin, että kiusatun tehtäväksi tulee oppia sietämään kohteluaan paremmin. Hänen ei tarvitse muuttua huomaamattomammaksi tai vaieta kodistaan saadakseen olla rauhassa. Myös kiusaavasti toimiva lapsi tarvitsee kasvatusta ja tukea, mutta hänen auttamisensa on sovitettava yhteen kiusatun turvallisuuden kanssa.<br />
<br />
Muille oppilaille voidaan opettaa konkreettisia tapoja auttaa: pilkkaamiseen ei tarvitse liittyä, yksin jätetyn voi ottaa mukaan ja tilanteesta voi kertoa aikuiselle. Lapsilta ei silti voi edellyttää puuttumista, joka vaarantaa heidän oman turvallisuutensa. Vastuu säilyy aikuisilla.<br />
<br />
=== Lähimmäisenrakkaus näkyy siinä, kenen viereen asetumme ===<br />
<br />
Ortodoksisessa ihmiskäsityksessä jokainen ihminen on luotu Jumalan kuvaksi. Ihmisarvo ei riipu siitä, kuuluuko toinen samaan kirkkoon, puhuuko hän samaa kieltä tai onko hän meille helposti ymmärrettävä. Siksi ortodoksisen yhteisön tehtävänä on puolustaa myös lasta, jonka uskontoa tai elämänkatsomusta se ei jaa.<br />
<br />
Lähimmäisenrakkaus saa käytännöllisen muodon, kun lapsi ottaa yksin jääneen mukaan tai aikuinen kuuntelee kertomusta vähättelemättä. Se vaatii myös omien asenteiden tarkastelua. Jos kotona tai seurakunnassa puhutaan halveksivasti joistakin ihmisryhmistä, lapselle annettu kehotus kunnioittaa kaikkia jää ristiriitaiseksi. Lapset kuulevat myös aikuisten sivulauseet ja vitsit.<br />
<br />
Kristillistä anteeksiantoa ei saa käyttää perusteena vaatia lasta vaikenemaan tai palaamaan turvattomaan tilanteeseen. Anteeksiantoa ei voi pakottaa, eikä se poista tarvetta pysäyttää vääryys. Kirkollisessa kasvatuksessa on sanottava selvästi, että avun hakeminen ja omien rajojen puolustaminen ovat sallittuja.<br />
<br />
Seurakunnan kerhot, leirit ja nuorten toiminta voivat tarjota lapselle yhteisön, jossa oma uskonnollinen tausta on luonteva osa elämää. Niissäkin tarvitaan valppautta: kirkollinen ympäristö ei itsessään takaa, ettei ketään suljeta ulkopuolelle. Turvallisuuden ja kunnioituksen periaatteiden on koskettava myös seurakunnan omaa toimintaa. Jos uskonnonopettaja tai seurakunnan työntekijä on ensimmäinen aikuinen, jolle lapsi kertoo kiusaamisesta, kuuntelemista pitää seurata toiminta lapsen auttamiseksi.<br />
<br />
=== Yhteinen tehtävä alkaa läheltä ===<br />
<br />
Yksi ajankohtainen esimerkki kirkollisen koulutuksen osallistumisesta kiusaamisen vastaiseen työhön on Kyproksen kirkon teologisen koulun koordinoima MIND2ACT-hanke. Syyskuussa 2026 alkanut Erasmus+-hanke pyrkii ehkäisemään kiusaamista ja vahvistamaan 11–13-vuotiaiden osallisuutta yhdessä koulun aikuisten ja vanhempien kanssa. Elokuuhun 2028 jatkuvassa työssä kehitetään muun muassa tunne-, vuorovaikutus- ja eettisiä taitoja tukevaa opetusta.<br />
<br />
Suomessa tärkein kysymys on lähellä: mitä tapahtuu omassa koulussa, seurakunnan ryhmässä ja oman lapsen viestiryhmässä? Vähemmistöihin kuuluvien lasten kokemuksia pitäisi kuulla ennen kuin he joutuvat vakavan kiusaamisen kohteeksi. Kysymys ”saatko olla täällä oma itsesi?” ansaitsee vastauksen, jota aikuinen malttaa kuunnella.<br />
<br />
Koulun onnistumista mitataan silläkin, voiko lapsi kertoa kodistaan, kielestään tai uskonnostaan ilman pelkoa siitä, että tieto muuttuu seuraavana päivänä aseeksi häntä vastaan. Turvallisessa koulussa joukkoon kuulumisen hintana ei ole oman taustan häivyttäminen. Aikuisten tehtävä on huolehtia, ettei yksikään lapsi joudu maksamaan sitä hintaa.<br />
<br />
'''Ortodoksi.net'''<br><br />
x.x.2026<br />
<br />
=== Lähteitä ===<br />
* Opetushallitus (18.9.2025): Kouluterveyskysely 2025: Kouluissa ja oppilaitoksissa rakennettava yhteisöllisyys tukee hyvinvointia ja ehkäisee kiusaamista. Artikkelin tiedot viikoittaisesta kiusaamisesta ja oppilaiden mahdollisuuksista puhua opettajalle.<br />
https://www.oph.fi/fi/uutiset/2025/kouluterveyskysely-2025-kouluissa-ja-oppilaitoksissa-rakennettava-yhteisollisyys-tukee<br />
* Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (16.4.2026): Kouluterveyskysely: Ulkomaalaistaustaiset lapset ja nuoret voivat monilta osin huonommin kuin muut ikätoverinsa, mutta pitävät koulunkäynnistä. Taustatiedot syrjinnän ja kiusaamisen kokemusten eroista.<br />
https://thl.fi/-/kouluterveyskysely-ulkomaalaistaustaiset-lapset-ja-nuoret-voivat-monilta-osin-huonommin-kuin-muut-ikatoverinsa-mutta-pitavat-koulunkaynnista<br />
* Opetushallitus: Häirinnän ennaltaehkäisy ja puuttuminen. Uskontoon ja alkuperään liittyvän häirinnän määrittely.<br />
https://www.oph.fi/fi/opettajat-ja-kasvattajat/hairinnan-ennaltaehkaisy-ja-puuttuminen<br />
* Opetushallitus (24.8.2022): Tunnetko vastuusi – Kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja väkivallan tunnistaminen ja niihin puuttuminen kuuluu jokaiselle aikuiselle. Aikuisten vastuu puuttumisesta ja tilanteen seurannasta.<br />
https://www.oph.fi/fi/uutiset/2022/tunnetko-vastuusi-kiusaamisen-hairinnan-syrjinnan-ja-vakivallan-tunnistaminen-ja<br />
* Sisäministeriö: Hallitusohjelman uudistukset maahanmuuttopolitiikkaan. Kooste muun muassa perheenyhdistämisen, pysyvän oleskeluluvan ja kansalaisuuden ehtojen tiukennuksista.<br />
https://intermin.fi/maahanmuutto/ho-uudistukset-maahanmuuttopolitiikka<br />
* Mannerheimin Lastensuojeluliitto (28.2.2022): Yhdenkään lapsen ei pidä joutua häpeämään tai pelkäämään taustansa vuoksi. Lasten suojeleminen taustaan kohdistuvalta syyllistämiseltä Venäjän hyökättyä Ukrainaan.<br />
https://www.mll.fi/blogi/yhdenkaan-lapsen-ei-pida-joutua-hapeamaan-tai-pelkaamaan-taustansa-vuoksi/<br />
* Solea 3/2005, s. 3: Arkkipiispa Paavalia käsittelevä kirjoitus, jossa muistellaan hänen vaikutustaan sodanjälkeisten ”ryssän kirkko” -asenteiden muuttumiseen.<br />
https://www.ortodoksi.net/images/3/30/Solea_3_2005.pdf<br />
* Kyproksen kirkon teologinen koulu (17.9.2026): MIND2ACT – New European Erasmus+ Project Coordinated by the Theological School of the Church of Cyprus to Promote Inclusion in Schools. Hankkeen tavoitteet, kohderyhmä ja toteutusaika.<br />
https://www.theo.ac.cy/press-release-from-the-theological-school/<br />
<br />
Artikkelin ortodoksista kasvatusta ja koulun arkea koskevat pohdinnat ovat toimituksellista tarkastelua. Lähteiden perusteella ei esitetä erillistä arviota ortodoksisten oppilaiden kiusaamisen yleisyydestä.<br />
<br />
[[Luokka:Artikkelit]]<br />
--></div>
Hannu
http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Etusivu&diff=65589
Etusivu
2026-09-23T19:20:59Z
<p>Hannu: /* Ortodoksi.netissä äskettäin */</p>
<hr />
<div>[[Kuva:On_logo_20v.jpg|thumb|center|400 px|<center></center>]]<br />
__NOTOC__ <br />
<!--[[Kuva:Js syvarin luostarista hap.jpg|thumb|300 px|<center>Kristus ja Jumalanäiti - seinämaalaus Venäjän Karjalasta Pt. Aleksanteri Syväriläisen luostarista.<br>Kuva © Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen</center>]]--><br />
<br><br />
<br />
== Ortodoksi.netissä äskettäin ==<br />
<span style="font-size:x-small;"><span style="color:red">'''VL = VIIMEKSI LISÄTTYJÄ'''</span></span><br />
<!--* Viimeksi lisätyt: [[Suuri paasto17|'''2''']], [[Suuri paasto16|'''3''']] ja [[Kristus ei ole Platonin varjo|'''1''']]--><br />
* Ajankohtaista:<br />
** '''[[Kirkko kuuluu myös kuuroille ja sokeille]]''' - (Kansainvälisenä viittomakielen päivänä 23.9.2026)<br />
** '''[[UO ja tekoäly]]''' - (22.9.2026)<br />
** '''[[Mitä Hagia Sofian alla on]]?''' - (18.9.2026)<br />
** '''[[Kanonit eivät ole vain kieltoja]]''' - (18.9.2026)<br />
** '''[[Media:UO_ylioppilaskoe_syksy_2026_kooste.pdf|Syksyn 2026 ortodoksisen uskonnon ylioppilaskoe ja analyysikooste (PDF)]]''' - (16.9.2026)<br />
** '''[[Mitä nuorille opetetaan?]]''' - (16.9.2026)<br />
** '''[[Millä kielellä rukoilemme]]''' - (15.9.2026)<br />
** '''[[Valamon timanttiristi]]''' - (14.9.2026)<br />
** '''[[Ukrainalaiset keskuudessamme]]''' - Ukrainan sota on kadonnut otsikoista – pakolaiset eivät ole kadonneet - (13.9.2026)<br />
** [[Arvo Pärt palkittiin|'''Arvo Pärt – kun ortodoksinen rukous soi maailman konserttisaleissa''']] - (12.9.2026)<br />
** '''[[Ortodoksisten radiojumalanpalvelusten historiaa]]''' - (7.9.2026)<br />
** '''[[Uusia romanialaisia pyhiä]]''' - (1.9.2026)<br />
---<br />
* '''[[Tekoäly ja ortodoksinen kirkko]]''' <- siirry alavalikkoon<br />
* '''[[Konstantinopolin ekumeenisen patriarkka Bartholomeoksen puheita]]''' <- siirry alavalikkoon<br />
* '''[[Muiden hierarkkien puheita]]''' <- siirry alavalikkoon<br />
---<br />
* Käytä artikkelien tai asian hakuun tällä sivulla olevaa Ortodoksi.netin [https://www.ortodoksi.net/index.php?search hakuruutua]. Kirjoita ruutuun hakusana ja paina enter.<br><br />
<small>(Jos huomaat sivuilla vanhentunutta tai muuttunutta tietoa, kerro siitä meille sähköpostilla: '''ortodoksinet.yllapito(at)gmail.com''' tai '''info(at)ortodoksi.net'''</small><br />
<br />
== Ortodoksisuus tutuksi ==<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 1 - [[Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin|'''Liittyisinkö ortodoksiseen kirkkoon?''']] - (27.7.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 2 - '''[[Jumalan huone: Mitä ortodoksisessa kirkossa on?]]''' - (3.8.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 3 - '''[[Mitä kirkossa tapahtuu: Jumalanpalvelus]]''' - (5.8.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 4 - '''[[Pyhä Eukaristia – Elämän lähde ja kirkon sydän]]''' - (13.8.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 5 - '''[[Ortodoksisen kirkon sakramentit eli mysteeriot]]''' - (26.8.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 6 - '''[[Ortodoksisen kirkon erityiset palvelukset ja siunaukset]]''' - (24.10.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 7 - '''[[Ortodoksisen kirkon opetus]]''' - (3.1.2026)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 8 - '''[[Hengellinen elämä Suomessa]]''' - (10.1.2026)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 9 - '''[[Ortodoksisen kirkon historia]]''' - (14.1.2026)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 10 - '''[[Ortodoksiksi tuleminen]]''' - (8.3.2026)<br />
* '''[[Pyhät esineet]]''' - (5.10.2025)<br />
<!--<br />
== Nikea (325-2025) - 1700 vuotta ==<br />
* '''[[Rakastakaamme toinen toisiamme ...]]''' - (14.8.2025)<br />
* Patriarkka Bartholomeos: [[Ekumeenisen patriarkan kiertokirje 2025|'''Ekumeenisen patriarkka Bartholomeoksen kiertokirje ensimmäisen ekumeenisen kirkolliskokouksen 1700-vuotisjuhlan kunniaksi''']] - (29.5.2025)<br />
* '''[[Nikean kirkolliskokouksen merkitys uskomme turvaamisessa]]'''- Ateena (20.5.20225)<br />
* Patriarkka Daniel: [[Romanian patriarkka Danielin puhe Nikean ensimmäisestä kirkolliskokouksesta|'''Nikean ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous (325): ortodoksinen usko – kirkon yhtenäisyyden perusta''']] - (14.5.2025)<br />
* Patriarkka Bartholomeos: '''[[Nikean henki on jälleen sytytyttävä kristillisen sanoman]]''' - (6.5.2025)<br />
* Patriarkka Bartholomeos: '''[[Nikean kirkolliskokous virstanpylväänä kirkon opillisen identiteetin muovaamisessa]]''' - 14.3.2025--><br />
<br />
== Ortodoksi.net suosittelee ==<br />
* '''[[Ortodoksi.netin virtuaaliset ikoninäyttelyt|Ortodoksi.netin sivuilla olevat virtuaaliset ikoninäyttelyt]]''' - (6.3.2025)<br />
** Neljäs virtuaalinen ikoninäyttely on avattu 1.8.2024. Näyttelyn on nimetty juuri alkaneen [[Jumalanäidin paasto]]n mukaan: [[Jumalanäiti -Taivaallinen suojelijamme (ikoninäyttely)|'''"Jumalanäiti - Taivaallinen suojelijamme"''']]. - (1.8.2024)<br />
** 27.5.2024 avautui uusi, jo kolmas virtuaalinen ikoninäyttely, [[Humaus taivaasta (ikoninäyttely)|'''"Humaus taivaasta"''']] - (27.5.2024)<br />
** [[Kohtalona Kurbinovon freskot (ikoninäyttely)|'''"Kohtalona Kurbinovon freskot"''']] - toinen virtuaalinen ikoninäyttelu Ortodoksi.netin sivuilla - (12.2.2024)<br />
** Virtuaalinen ikoninäyttely Ortodoksi.netissä - munkki Stefanos Rasimäkeläinen: [[Joulunaika - lapsuuden aika (ikoninäyttely)|'''"Joulunaika - lapsuuden aika"''']] - Ikoneja Jeesuksen lapsuudesta - (15.11.2023)<br />
* [[Ortodoksisia kirjoja Celianetissä 1|'''Ortodoksisia kirjoja Celianetissä''']] - haluatko kuunnella ortodoksisia kirjoja netin kautta? - (26.1.2024)<br />
<br />
== Ortodoksisia oppikirjoja ==<br />
* '''Dimitri Tarvasaho: [[Ortodoksisen kirkon pyhät toimitukset]]''' - oppikirja vuodelta 1965<br />
* '''Dimitri Tarvasaho: [[Dimitri Tarvasaho: Ortodoksisen kirkon historia|Ortodoksisen kirkon historia]]''' - oppikirja vuodelta 1954<br />
== 360-panoraamakuvia ==<br />
* [[360-kuvia ortodoksisista kirkoista|'''Ns. 360-panoraamakuvia Suomen ortodoksisista kirkoista''']]<br />
== Uusia julkaisuja ==<br />
* Uusia ortodoksisuutta käsitteleviä tai sitä sivuavia kirjoja<br />
** munkki Ignatios: [[Rikas elämä (kirja)|'''Rikas elämä''']] - (5.6.2026)<br />
** Elina Kahla: [[Gulagin viisas (kirja)|'''Gulagin viisas''']] - (16.11.2025)<br />
** Riko Saatsi: [[Yönistujat (kirja)|'''Yönistujat''']] - (11.11.2025)<br />
<br />
{{Malline:Kk}}<br />
<br />
== Ortodoksi.net [[Tutustu|sosiaalisessa mediassa]] ==<br />
* Ortodoksi.netin [https://www.youtube.com/@Ortodoksinetti YouTube-kanava @Ortodoksinetti]<br />
<!--* Ortodoksi.netin Facebook-ryhmäsivu on nimeltään [https://www.facebook.com/groups/ortodoksi.net.info '''Ortodoksi.net INFO'''] ja sivulle pääset tuosta nimestä aukeavan linkin kautta. Tuo INFO-ryhmäsivusto Facebookissa edellyttää siis omalla '''oikealla''' nimellä rekisteröitymisen ohessa '''myös''' vastaamisen yhteen rekisteröitymisen yhteydessä esitettyyn helppoon kysymykseen. Ilman oikeaa vastausa rekisteröitymistä ei tapahdu, vastaamaton jäsenpyyntö poistetaan parin päivän kuluttua.--> <br />
* Ortodoksi.netin Instagram on toistaiseksi tauolla ja se löytyy osoitteesta [https://www.instagram.com/ortodoksinet/ https://www.instagram.com/ortodoksinet/].<br />
<!--* Ortodoksi.net on lopettanut toimintansa [http://twitter.com/Ortodoksinet Twitterissä]. Katso vanhoja twiittejä.--><br />
* Ortodoksi.netin ylläpidolle voi lähettää sähköpostia gmail-osoitteeseen, jonka alkuosana on: '''ortodoksinet.yllapito''' (huomaa, ettei sanassa ortodoksinet ole pistettä välissä). Varaosoitteena on sähköposti, jonka alkuosa on: '''info''' ja loppuosa: '''ortodoksi.net'''. <br />
* Ortodoksi.netistä on myös jotain (tosin hieman vanhentunuttakin) tietoa Wikipediassa:[https://fi.wikipedia.org/wiki/Ortodoksi.net Ortodoksi.net Wikipediassa]<br />
---------<br />
Näillä sivuillamme ovat saattavat jotkut tiedot (mm. srk-yhteystiedot) olla vanhentuneita tai jopa virheellisiä tai jotkut linkit eivät toimi. Resurssimme eivät riitä aina niiden havaitsemiseen ja korjaamiseen, siksi:<br />
* kun törmäät virheisiin, puutteisiin tai sellaiselle sivulle, jonka tiedot eivät ole ajan tasalla, ole ystävällinen ja auta meitä tekemään sivuista parempia ja kerro puutteista, virheistä, korjaus- ja lisäysehdotuksista ylläpidolle ylläolevalla sähköpostilla. Käytä viestityksessä molempia osoitteita, varsinaista ja varaosoitetta.<br />
* tarkista tiedot ko. kohteen omilta nettisivuilta<br />
---------<br />
{{Footer}}</div>
Hannu
http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Etusivu&diff=65588
Etusivu
2026-09-23T19:11:50Z
<p>Hannu: /* Ortodoksi.netissä äskettäin */</p>
<hr />
<div>[[Kuva:On_logo_20v.jpg|thumb|center|400 px|<center></center>]]<br />
__NOTOC__ <br />
<!--[[Kuva:Js syvarin luostarista hap.jpg|thumb|300 px|<center>Kristus ja Jumalanäiti - seinämaalaus Venäjän Karjalasta Pt. Aleksanteri Syväriläisen luostarista.<br>Kuva © Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen</center>]]--><br />
<br><br />
<br />
== Ortodoksi.netissä äskettäin ==<br />
<span style="font-size:x-small;"><span style="color:red">'''VL = VIIMEKSI LISÄTTYJÄ'''</span></span><br />
<!--* Viimeksi lisätyt: [[Suuri paasto17|'''2''']], [[Suuri paasto16|'''3''']] ja [[Kristus ei ole Platonin varjo|'''1''']]--><br />
* Ajankohtaista:<br />
** '''[[Kirkko kuuluu myös kuuroille ja sokeille]]''' - (Kansainvälisenä viittomakielen päivänä 23.9.2026)<br />
** '''[[UO ja tekoäly]]''' - (22.9.2026)<br />
** '''[[Mitä Hagia Sofian alla on]]? - (18.9.2026)<br />
** '''[[Kanonit eivät ole vain kieltoja]]''' - (18.9.2026)<br />
** '''[[Media:UO_ylioppilaskoe_syksy_2026_kooste.pdf|Syksyn 2026 ortodoksisen uskonnon ylioppilaskoe ja analyysikooste (PDF)]]''' - (16.9.2026)<br />
** '''[[Mitä nuorille opetetaan?]]''' - (16.9.2026)<br />
** '''[[Millä kielellä rukoilemme]]''' - (15.9.2026)<br />
** '''[[Valamon timanttiristi]]''' - (14.9.2026)<br />
** '''[[Ukrainalaiset keskuudessamme]]''' - Ukrainan sota on kadonnut otsikoista – pakolaiset eivät ole kadonneet - (13.9.2026)<br />
** [[Arvo Pärt palkittiin|'''Arvo Pärt – kun ortodoksinen rukous soi maailman konserttisaleissa''']] - (12.9.2026)<br />
** '''[[Ortodoksisten radiojumalanpalvelusten historiaa]]''' - (7.9.2026)<br />
** '''[[Uusia romanialaisia pyhiä]]''' - (1.9.2026)<br />
---<br />
* '''[[Tekoäly ja ortodoksinen kirkko]]''' <- siirry alavalikkoon<br />
* '''[[Konstantinopolin ekumeenisen patriarkka Bartholomeoksen puheita]]''' <- siirry alavalikkoon<br />
* '''[[Muiden hierarkkien puheita]]''' <- siirry alavalikkoon<br />
---<br />
* Käytä artikkelien tai asian hakuun tällä sivulla olevaa Ortodoksi.netin [https://www.ortodoksi.net/index.php?search hakuruutua]. Kirjoita ruutuun hakusana ja paina enter.<br><br />
<small>(Jos huomaat sivuilla vanhentunutta tai muuttunutta tietoa, kerro siitä meille sähköpostilla: '''ortodoksinet.yllapito(at)gmail.com''' tai '''info(at)ortodoksi.net'''</small><br />
<br />
== Ortodoksisuus tutuksi ==<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 1 - [[Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin|'''Liittyisinkö ortodoksiseen kirkkoon?''']] - (27.7.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 2 - '''[[Jumalan huone: Mitä ortodoksisessa kirkossa on?]]''' - (3.8.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 3 - '''[[Mitä kirkossa tapahtuu: Jumalanpalvelus]]''' - (5.8.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 4 - '''[[Pyhä Eukaristia – Elämän lähde ja kirkon sydän]]''' - (13.8.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 5 - '''[[Ortodoksisen kirkon sakramentit eli mysteeriot]]''' - (26.8.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 6 - '''[[Ortodoksisen kirkon erityiset palvelukset ja siunaukset]]''' - (24.10.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 7 - '''[[Ortodoksisen kirkon opetus]]''' - (3.1.2026)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 8 - '''[[Hengellinen elämä Suomessa]]''' - (10.1.2026)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 9 - '''[[Ortodoksisen kirkon historia]]''' - (14.1.2026)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 10 - '''[[Ortodoksiksi tuleminen]]''' - (8.3.2026)<br />
* '''[[Pyhät esineet]]''' - (5.10.2025)<br />
<!--<br />
== Nikea (325-2025) - 1700 vuotta ==<br />
* '''[[Rakastakaamme toinen toisiamme ...]]''' - (14.8.2025)<br />
* Patriarkka Bartholomeos: [[Ekumeenisen patriarkan kiertokirje 2025|'''Ekumeenisen patriarkka Bartholomeoksen kiertokirje ensimmäisen ekumeenisen kirkolliskokouksen 1700-vuotisjuhlan kunniaksi''']] - (29.5.2025)<br />
* '''[[Nikean kirkolliskokouksen merkitys uskomme turvaamisessa]]'''- Ateena (20.5.20225)<br />
* Patriarkka Daniel: [[Romanian patriarkka Danielin puhe Nikean ensimmäisestä kirkolliskokouksesta|'''Nikean ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous (325): ortodoksinen usko – kirkon yhtenäisyyden perusta''']] - (14.5.2025)<br />
* Patriarkka Bartholomeos: '''[[Nikean henki on jälleen sytytyttävä kristillisen sanoman]]''' - (6.5.2025)<br />
* Patriarkka Bartholomeos: '''[[Nikean kirkolliskokous virstanpylväänä kirkon opillisen identiteetin muovaamisessa]]''' - 14.3.2025--><br />
<br />
== Ortodoksi.net suosittelee ==<br />
* '''[[Ortodoksi.netin virtuaaliset ikoninäyttelyt|Ortodoksi.netin sivuilla olevat virtuaaliset ikoninäyttelyt]]''' - (6.3.2025)<br />
** Neljäs virtuaalinen ikoninäyttely on avattu 1.8.2024. Näyttelyn on nimetty juuri alkaneen [[Jumalanäidin paasto]]n mukaan: [[Jumalanäiti -Taivaallinen suojelijamme (ikoninäyttely)|'''"Jumalanäiti - Taivaallinen suojelijamme"''']]. - (1.8.2024)<br />
** 27.5.2024 avautui uusi, jo kolmas virtuaalinen ikoninäyttely, [[Humaus taivaasta (ikoninäyttely)|'''"Humaus taivaasta"''']] - (27.5.2024)<br />
** [[Kohtalona Kurbinovon freskot (ikoninäyttely)|'''"Kohtalona Kurbinovon freskot"''']] - toinen virtuaalinen ikoninäyttelu Ortodoksi.netin sivuilla - (12.2.2024)<br />
** Virtuaalinen ikoninäyttely Ortodoksi.netissä - munkki Stefanos Rasimäkeläinen: [[Joulunaika - lapsuuden aika (ikoninäyttely)|'''"Joulunaika - lapsuuden aika"''']] - Ikoneja Jeesuksen lapsuudesta - (15.11.2023)<br />
* [[Ortodoksisia kirjoja Celianetissä 1|'''Ortodoksisia kirjoja Celianetissä''']] - haluatko kuunnella ortodoksisia kirjoja netin kautta? - (26.1.2024)<br />
<br />
== Ortodoksisia oppikirjoja ==<br />
* '''Dimitri Tarvasaho: [[Ortodoksisen kirkon pyhät toimitukset]]''' - oppikirja vuodelta 1965<br />
* '''Dimitri Tarvasaho: [[Dimitri Tarvasaho: Ortodoksisen kirkon historia|Ortodoksisen kirkon historia]]''' - oppikirja vuodelta 1954<br />
== 360-panoraamakuvia ==<br />
* [[360-kuvia ortodoksisista kirkoista|'''Ns. 360-panoraamakuvia Suomen ortodoksisista kirkoista''']]<br />
== Uusia julkaisuja ==<br />
* Uusia ortodoksisuutta käsitteleviä tai sitä sivuavia kirjoja<br />
** munkki Ignatios: [[Rikas elämä (kirja)|'''Rikas elämä''']] - (5.6.2026)<br />
** Elina Kahla: [[Gulagin viisas (kirja)|'''Gulagin viisas''']] - (16.11.2025)<br />
** Riko Saatsi: [[Yönistujat (kirja)|'''Yönistujat''']] - (11.11.2025)<br />
<br />
{{Malline:Kk}}<br />
<br />
== Ortodoksi.net [[Tutustu|sosiaalisessa mediassa]] ==<br />
* Ortodoksi.netin [https://www.youtube.com/@Ortodoksinetti YouTube-kanava @Ortodoksinetti]<br />
<!--* Ortodoksi.netin Facebook-ryhmäsivu on nimeltään [https://www.facebook.com/groups/ortodoksi.net.info '''Ortodoksi.net INFO'''] ja sivulle pääset tuosta nimestä aukeavan linkin kautta. Tuo INFO-ryhmäsivusto Facebookissa edellyttää siis omalla '''oikealla''' nimellä rekisteröitymisen ohessa '''myös''' vastaamisen yhteen rekisteröitymisen yhteydessä esitettyyn helppoon kysymykseen. Ilman oikeaa vastausa rekisteröitymistä ei tapahdu, vastaamaton jäsenpyyntö poistetaan parin päivän kuluttua.--> <br />
* Ortodoksi.netin Instagram on toistaiseksi tauolla ja se löytyy osoitteesta [https://www.instagram.com/ortodoksinet/ https://www.instagram.com/ortodoksinet/].<br />
<!--* Ortodoksi.net on lopettanut toimintansa [http://twitter.com/Ortodoksinet Twitterissä]. Katso vanhoja twiittejä.--><br />
* Ortodoksi.netin ylläpidolle voi lähettää sähköpostia gmail-osoitteeseen, jonka alkuosana on: '''ortodoksinet.yllapito''' (huomaa, ettei sanassa ortodoksinet ole pistettä välissä). Varaosoitteena on sähköposti, jonka alkuosa on: '''info''' ja loppuosa: '''ortodoksi.net'''. <br />
* Ortodoksi.netistä on myös jotain (tosin hieman vanhentunuttakin) tietoa Wikipediassa:[https://fi.wikipedia.org/wiki/Ortodoksi.net Ortodoksi.net Wikipediassa]<br />
---------<br />
Näillä sivuillamme ovat saattavat jotkut tiedot (mm. srk-yhteystiedot) olla vanhentuneita tai jopa virheellisiä tai jotkut linkit eivät toimi. Resurssimme eivät riitä aina niiden havaitsemiseen ja korjaamiseen, siksi:<br />
* kun törmäät virheisiin, puutteisiin tai sellaiselle sivulle, jonka tiedot eivät ole ajan tasalla, ole ystävällinen ja auta meitä tekemään sivuista parempia ja kerro puutteista, virheistä, korjaus- ja lisäysehdotuksista ylläpidolle ylläolevalla sähköpostilla. Käytä viestityksessä molempia osoitteita, varsinaista ja varaosoitetta.<br />
* tarkista tiedot ko. kohteen omilta nettisivuilta<br />
---------<br />
{{Footer}}</div>
Hannu
http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Etusivu&diff=65587
Etusivu
2026-09-23T19:11:03Z
<p>Hannu: /* Ortodoksi.netissä äskettäin */</p>
<hr />
<div>[[Kuva:On_logo_20v.jpg|thumb|center|400 px|<center></center>]]<br />
__NOTOC__ <br />
<!--[[Kuva:Js syvarin luostarista hap.jpg|thumb|300 px|<center>Kristus ja Jumalanäiti - seinämaalaus Venäjän Karjalasta Pt. Aleksanteri Syväriläisen luostarista.<br>Kuva © Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen</center>]]--><br />
<br><br />
<br />
== Ortodoksi.netissä äskettäin ==<br />
<span style="font-size:x-small;"><span style="color:red">'''VL = VIIMEKSI LISÄTTYJÄ'''</span></span><br />
<!--* Viimeksi lisätyt: [[Suuri paasto17|'''2''']], [[Suuri paasto16|'''3''']] ja [[Kristus ei ole Platonin varjo|'''1''']]--><br />
* Ajankohtaista:<br />
** '''[[Kirkko kuuluu myös kuuroille ja sokeille]]''' - (23.9.2026)<br />
** '''[[UO ja tekoäly]]''' - (22.9.2026)<br />
** '''[[Mitä Hagia Sofian alla on]]? - (18.9.2026)<br />
** '''[[Kanonit eivät ole vain kieltoja]]''' - (18.9.2026)<br />
** '''[[Media:UO_ylioppilaskoe_syksy_2026_kooste.pdf|Syksyn 2026 ortodoksisen uskonnon ylioppilaskoe ja analyysikooste (PDF)]]''' - (16.9.2026)<br />
** '''[[Mitä nuorille opetetaan?]]''' - (16.9.2026)<br />
** '''[[Millä kielellä rukoilemme]]''' - (15.9.2026)<br />
** '''[[Valamon timanttiristi]]''' - (14.9.2026)<br />
** '''[[Ukrainalaiset keskuudessamme]]''' - Ukrainan sota on kadonnut otsikoista – pakolaiset eivät ole kadonneet - (13.9.2026)<br />
** [[Arvo Pärt palkittiin|'''Arvo Pärt – kun ortodoksinen rukous soi maailman konserttisaleissa''']] - (12.9.2026)<br />
** '''[[Ortodoksisten radiojumalanpalvelusten historiaa]]''' - (7.9.2026)<br />
** '''[[Uusia romanialaisia pyhiä]]''' - (1.9.2026)<br />
---<br />
* '''[[Tekoäly ja ortodoksinen kirkko]]''' <- siirry alavalikkoon<br />
* '''[[Konstantinopolin ekumeenisen patriarkka Bartholomeoksen puheita]]''' <- siirry alavalikkoon<br />
* '''[[Muiden hierarkkien puheita]]''' <- siirry alavalikkoon<br />
---<br />
* Käytä artikkelien tai asian hakuun tällä sivulla olevaa Ortodoksi.netin [https://www.ortodoksi.net/index.php?search hakuruutua]. Kirjoita ruutuun hakusana ja paina enter.<br><br />
<small>(Jos huomaat sivuilla vanhentunutta tai muuttunutta tietoa, kerro siitä meille sähköpostilla: '''ortodoksinet.yllapito(at)gmail.com''' tai '''info(at)ortodoksi.net'''</small><br />
<br />
== Ortodoksisuus tutuksi ==<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 1 - [[Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin|'''Liittyisinkö ortodoksiseen kirkkoon?''']] - (27.7.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 2 - '''[[Jumalan huone: Mitä ortodoksisessa kirkossa on?]]''' - (3.8.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 3 - '''[[Mitä kirkossa tapahtuu: Jumalanpalvelus]]''' - (5.8.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 4 - '''[[Pyhä Eukaristia – Elämän lähde ja kirkon sydän]]''' - (13.8.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 5 - '''[[Ortodoksisen kirkon sakramentit eli mysteeriot]]''' - (26.8.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 6 - '''[[Ortodoksisen kirkon erityiset palvelukset ja siunaukset]]''' - (24.10.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 7 - '''[[Ortodoksisen kirkon opetus]]''' - (3.1.2026)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 8 - '''[[Hengellinen elämä Suomessa]]''' - (10.1.2026)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 9 - '''[[Ortodoksisen kirkon historia]]''' - (14.1.2026)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 10 - '''[[Ortodoksiksi tuleminen]]''' - (8.3.2026)<br />
* '''[[Pyhät esineet]]''' - (5.10.2025)<br />
<!--<br />
== Nikea (325-2025) - 1700 vuotta ==<br />
* '''[[Rakastakaamme toinen toisiamme ...]]''' - (14.8.2025)<br />
* Patriarkka Bartholomeos: [[Ekumeenisen patriarkan kiertokirje 2025|'''Ekumeenisen patriarkka Bartholomeoksen kiertokirje ensimmäisen ekumeenisen kirkolliskokouksen 1700-vuotisjuhlan kunniaksi''']] - (29.5.2025)<br />
* '''[[Nikean kirkolliskokouksen merkitys uskomme turvaamisessa]]'''- Ateena (20.5.20225)<br />
* Patriarkka Daniel: [[Romanian patriarkka Danielin puhe Nikean ensimmäisestä kirkolliskokouksesta|'''Nikean ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous (325): ortodoksinen usko – kirkon yhtenäisyyden perusta''']] - (14.5.2025)<br />
* Patriarkka Bartholomeos: '''[[Nikean henki on jälleen sytytyttävä kristillisen sanoman]]''' - (6.5.2025)<br />
* Patriarkka Bartholomeos: '''[[Nikean kirkolliskokous virstanpylväänä kirkon opillisen identiteetin muovaamisessa]]''' - 14.3.2025--><br />
<br />
== Ortodoksi.net suosittelee ==<br />
* '''[[Ortodoksi.netin virtuaaliset ikoninäyttelyt|Ortodoksi.netin sivuilla olevat virtuaaliset ikoninäyttelyt]]''' - (6.3.2025)<br />
** Neljäs virtuaalinen ikoninäyttely on avattu 1.8.2024. Näyttelyn on nimetty juuri alkaneen [[Jumalanäidin paasto]]n mukaan: [[Jumalanäiti -Taivaallinen suojelijamme (ikoninäyttely)|'''"Jumalanäiti - Taivaallinen suojelijamme"''']]. - (1.8.2024)<br />
** 27.5.2024 avautui uusi, jo kolmas virtuaalinen ikoninäyttely, [[Humaus taivaasta (ikoninäyttely)|'''"Humaus taivaasta"''']] - (27.5.2024)<br />
** [[Kohtalona Kurbinovon freskot (ikoninäyttely)|'''"Kohtalona Kurbinovon freskot"''']] - toinen virtuaalinen ikoninäyttelu Ortodoksi.netin sivuilla - (12.2.2024)<br />
** Virtuaalinen ikoninäyttely Ortodoksi.netissä - munkki Stefanos Rasimäkeläinen: [[Joulunaika - lapsuuden aika (ikoninäyttely)|'''"Joulunaika - lapsuuden aika"''']] - Ikoneja Jeesuksen lapsuudesta - (15.11.2023)<br />
* [[Ortodoksisia kirjoja Celianetissä 1|'''Ortodoksisia kirjoja Celianetissä''']] - haluatko kuunnella ortodoksisia kirjoja netin kautta? - (26.1.2024)<br />
<br />
== Ortodoksisia oppikirjoja ==<br />
* '''Dimitri Tarvasaho: [[Ortodoksisen kirkon pyhät toimitukset]]''' - oppikirja vuodelta 1965<br />
* '''Dimitri Tarvasaho: [[Dimitri Tarvasaho: Ortodoksisen kirkon historia|Ortodoksisen kirkon historia]]''' - oppikirja vuodelta 1954<br />
== 360-panoraamakuvia ==<br />
* [[360-kuvia ortodoksisista kirkoista|'''Ns. 360-panoraamakuvia Suomen ortodoksisista kirkoista''']]<br />
== Uusia julkaisuja ==<br />
* Uusia ortodoksisuutta käsitteleviä tai sitä sivuavia kirjoja<br />
** munkki Ignatios: [[Rikas elämä (kirja)|'''Rikas elämä''']] - (5.6.2026)<br />
** Elina Kahla: [[Gulagin viisas (kirja)|'''Gulagin viisas''']] - (16.11.2025)<br />
** Riko Saatsi: [[Yönistujat (kirja)|'''Yönistujat''']] - (11.11.2025)<br />
<br />
{{Malline:Kk}}<br />
<br />
== Ortodoksi.net [[Tutustu|sosiaalisessa mediassa]] ==<br />
* Ortodoksi.netin [https://www.youtube.com/@Ortodoksinetti YouTube-kanava @Ortodoksinetti]<br />
<!--* Ortodoksi.netin Facebook-ryhmäsivu on nimeltään [https://www.facebook.com/groups/ortodoksi.net.info '''Ortodoksi.net INFO'''] ja sivulle pääset tuosta nimestä aukeavan linkin kautta. Tuo INFO-ryhmäsivusto Facebookissa edellyttää siis omalla '''oikealla''' nimellä rekisteröitymisen ohessa '''myös''' vastaamisen yhteen rekisteröitymisen yhteydessä esitettyyn helppoon kysymykseen. Ilman oikeaa vastausa rekisteröitymistä ei tapahdu, vastaamaton jäsenpyyntö poistetaan parin päivän kuluttua.--> <br />
* Ortodoksi.netin Instagram on toistaiseksi tauolla ja se löytyy osoitteesta [https://www.instagram.com/ortodoksinet/ https://www.instagram.com/ortodoksinet/].<br />
<!--* Ortodoksi.net on lopettanut toimintansa [http://twitter.com/Ortodoksinet Twitterissä]. Katso vanhoja twiittejä.--><br />
* Ortodoksi.netin ylläpidolle voi lähettää sähköpostia gmail-osoitteeseen, jonka alkuosana on: '''ortodoksinet.yllapito''' (huomaa, ettei sanassa ortodoksinet ole pistettä välissä). Varaosoitteena on sähköposti, jonka alkuosa on: '''info''' ja loppuosa: '''ortodoksi.net'''. <br />
* Ortodoksi.netistä on myös jotain (tosin hieman vanhentunuttakin) tietoa Wikipediassa:[https://fi.wikipedia.org/wiki/Ortodoksi.net Ortodoksi.net Wikipediassa]<br />
---------<br />
Näillä sivuillamme ovat saattavat jotkut tiedot (mm. srk-yhteystiedot) olla vanhentuneita tai jopa virheellisiä tai jotkut linkit eivät toimi. Resurssimme eivät riitä aina niiden havaitsemiseen ja korjaamiseen, siksi:<br />
* kun törmäät virheisiin, puutteisiin tai sellaiselle sivulle, jonka tiedot eivät ole ajan tasalla, ole ystävällinen ja auta meitä tekemään sivuista parempia ja kerro puutteista, virheistä, korjaus- ja lisäysehdotuksista ylläpidolle ylläolevalla sähköpostilla. Käytä viestityksessä molempia osoitteita, varsinaista ja varaosoitetta.<br />
* tarkista tiedot ko. kohteen omilta nettisivuilta<br />
---------<br />
{{Footer}}</div>
Hannu
http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Kirkko_kuuluu_my%C3%B6s_kuuroille_ja_sokeille&diff=65586
Kirkko kuuluu myös kuuroille ja sokeille
2026-09-23T19:10:01Z
<p>Hannu: Ak: Uusi sivu: == Kirkko kuuluu myös niille, jotka eivät kuule tai näe – olisiko jo aika puhua osallisuudesta? == <center>Pyhä Paraskeva Roomalainen tunnetaan silmäsairauksista kärsivien esirukoilijana. Hänen muistopäivänsä on 26. heinäkuuta.<br> Kuva: Ortodoksi.net</center> Äskettäin vietetty ''kansainvälinen viittomakielten päivä 23. syyskuuta'' nosti esiin kysymyksen, joka koskettaa myös Suomen ortodoksista kirkko...</p>
<hr />
<div>== Kirkko kuuluu myös niille, jotka eivät kuule tai näe – olisiko jo aika puhua osallisuudesta? ==<br />
[[Kuva:Paraskeva_roomalainen02.jpg|thumb|400px|center|<center>Pyhä Paraskeva Roomalainen tunnetaan silmäsairauksista kärsivien esirukoilijana. Hänen muistopäivänsä on 26. heinäkuuta.<br><br />
Kuva: Ortodoksi.net</center>]]<br />
Äskettäin vietetty ''kansainvälinen viittomakielten päivä 23. syyskuuta'' nosti esiin kysymyksen, joka koskettaa myös Suomen ortodoksista kirkkoa. Miten kuurot, viittomakieliset, huonokuuloiset ja näkövammaiset pääsevät osallistumaan seurakunnan elämään? Jumalanpalvelusten kielistä keskusteltaessa olisi aika kiinnittää enemmän huomiota myös siihen, miten palveluksen sisältö tavoittaa ihmisen, joka ei kuule tai näe sitä.<br><br />
<br><br />
Suomen ortodoksisessa kirkossa keskustellaan jumalanpalvelusten kielistä: suomen asemasta, kirkkoslaavin käytöstä sekä venäjän- ja ukrainankielisten mahdollisuuksista osallistua yhteiseen rukoukseen. Keskustelu on tarpeellista, sillä kieli liittyy ymmärtämiseen, hengelliseen kotiin ja kokemukseen siitä, että kuuluu seurakuntaan.<br><br />
<br><br />
Saman keskustelun rinnalle tarvitaan kuitenkin toinen kysymys. Miten yhteiseen rukoukseen pääsee mukaan ihminen, joka ei kuule rukouksia eikä opetuspuhetta? Entä ihminen, joka ei näe ikoneita, palveluksen liikkeitä tai käsissään olevan tekstin kirjaimia? Kuinka usein heidän kokemuksensa nousevat seurakunnissa yhtä vakavan huomion kohteeksi kuin puhuttujen kielten asema?<br><br />
<br><br />
Viittomakieli on oma kielensä. Näkövammaisuus puolestaan ei tarkoita yhteistä erityistä kieltä, vaan erilaisia tarpeita saada tietoa esimerkiksi kuulemalla, koskettamalla, pistekirjoituksena tai suurennettuna tekstinä. Yhteinen kysymys on silti sama: miten kirkon rukous ja opetus tulevat ymmärrettäviksi ja yhteinen elämä saavutettavaksi?<br />
<br />
=== Läsnäolo ei vielä takaa osallisuutta ===<br />
<br />
Ortodoksisessa kirkossa rukous näkyy, tuoksuu ja tuntuu. [[Ikoni]]t, [[Tuohus|tuohukset]], [[Suitsuttaminen|suitsutus]], [[ristinmerkki]] ja kumarrukset välittävät uskoa monin tavoin. Jumalanpalveluksen moniaistisuus on rikkaus, mutta sen ei pidä antaa peittää osallistumisen esteitä. Ikonien näkeminen ei korvaa rukousten sisällön ymmärtämistä, eikä veisujen kuuleminen kerro kaikkea siitä, mitä kirkkotilassa tapahtuu.<br><br />
<br><br />
Kuurous tai sokeus ei estä rukousta, uskoa eikä osallistumista kirkon sakramentteihin. Seurakunnan käytännöt voivat silti joko vahvistaa osallisuutta tai jättää ihmisen yhteisen elämän laidalle. Hän voi olla samassa kirkkosalissa muiden kanssa ja jäädä silti vaille opetuksen sisältöä, tietoa palveluksen kulusta tai mahdollisuutta liittyä kirkkokahvien keskusteluun.<br><br />
<br><br />
Siksi saavutettavuus kuuluu jumalanpalveluselämän, opetuksen ja seurakuntayhteyden ytimeen. Vastuu siitä ulottuu diakoniatyön lisäksi papistoon, kanttoreihin, kiinteistöistä vastaaviin, viestintään ja koko seurakuntaan.<br />
<br />
=== Suomessa on tehty pohjatyötä jo viisitoista vuotta sitten ===<br />
<br />
Vuonna 2011 Humanistisessa ammattikorkeakoulussa valmistui '''Tarja Kontturin''' opinnäytetyö ''”Valo valosta” – Ortodoksisen uskontunnustuksen käännös suomalaisella viittomakielellä''. Työn tilaajana oli Suomen ortodoksinen kirkko ja työelämäohjaajana '''Jyrki Härkönen'''.<br><br />
<br><br />
Toiminnalliseen opinnäytetyöhön kuuluivat kirjallinen raportti ja DVD-muotoon tallennettu viittomakielinen uskontunnustus. Käännöstyö alkoi joulukuussa 2010. Harjoituskuvaus järjestettiin ortodoksisella kirkollishallituksella 22. maaliskuuta 2011, ja viimeisten muutosten jälkeen varsinainen tallennus kuvattiin 28. maaliskuuta 2011. Opinnäytetyö on päivätty toukokuulle 2011. Valmistelussa kuultiin viittomakielisiä sekä tulkkauksen ja kirkollisen työn asiantuntijoita.<br><br />
<br><br />
Kirjallinen työ on luettavissa ''Theseus''-julkaisuarkistossa. Siihen kuuluvaa videotallennetta Ortodoksi.netin ylläpito ei kuitenkaan löytänyt julkisesti verkosta. Työssä mainittu tallennusmuoto on DVD; tallenteen nykyistä saatavuutta tai mahdollista myöhempää verkkojulkaisua ei ole voitu varmistaa.<br><br />
<br><br />
Viisitoista vuotta myöhemmin olisi aiheellista selvittää, millaisen jatkon työ on saanut. Onko tallenne edelleen saatavilla? Tuntevatko seurakunnat sen? Onko uusia aineistoja valmistunut? Jos tallenne on säilynyt, sen saattaminen asianmukaisin luvin helposti löydettäväksi verkkoon olisi konkreettinen askel.<br><br />
<br><br />
Tätä artikkelia varten ylläpidon löytämät julkiset lähteet eivät anna kattavaa kuvaa Suomen ortodoksisen kirkon nykyisestä viittomakielisestä toiminnasta. Tämä ei osoita, ettei toimintaa olisi. Se kuitenkin jättää avoimeksi olennaisen kysymyksen: miten sitä tarvitseva seurakuntalainen löytää tarjolla olevan avun ja aineistot?<br />
<br />
=== Seurakuntalaisen kokemus kertoo olennaisen ===<br />
<br />
[[Aamun Koitto|Aamun Koiton]] numerossa 1/2013 '''Jarmo Ihalainen''' haastatteli viittomakielistä '''Jouni Lainetta'''. Tämä kertoi kirkon, ehtoollisen, ikonien ja tuohusten merkityksestä mutta myös ulkopuolisuuden kokemuksesta yhteisen kielen puuttuessa. Haastattelussa pohdittiin mahdollisuutta saada liturgiaan viittomakielen tulkki. Samalla esiin nousi hyvin arkinen toive: muiden kirkkovieraiden olisi mukava tulla tervehtimään.<br><br />
<br><br />
Vanha haastattelu ei kuvaa sellaisenaan nykytilannetta, mutta sen kysymykset ovat edelleen aiheellisia. Saavutettavuudessa on kyse myös siitä, puhutaanko ihmiselle itselleen, huomataanko hänet ja saako hän osallistua yhteiseen keskusteluun.<br><br />
<br><br />
Tarvittaisiin tämän päivän kokemuksia kuuroilta, huonokuuloisilta, heikkonäköisiltä ja sokeilta ortodokseilta. Mikä toimii? Mikä vaikeuttaa osallistumista? Entä millaista osaamista ja halua seurakunnan tehtäviin jää käyttämättä, jos ihminen nähdään vain avun vastaanottajana?<br />
<br />
=== Sama ratkaisu ei palvele kaikkia ===<br />
<br />
Viittomakielinen kuuro ja kuulonsa myöhemmällä iällä menettänyt voivat tarvita hyvin erilaisia järjestelyjä. Viittomakieli on monelle äidinkieli ja osa kulttuurista identiteettiä. Suomessa käytetään sekä suomalaista että suomenruotsalaista viittomakieltä.<br><br />
<br><br />
Huonokuuloista voi auttaa hyvä äänentoisto ja apuheen pitäminen paikasta, jossa kaiku on minimoitu. Myös kirjoitettu teksti ja kuulokojeeseen soveltuva induktiosilmukka auttavat. Viittomakielinen puolestaan voi tarvita tulkkausta tai suoraan omalla kielellään tuotettua sisältöä. Induktiosilmukka edellyttää yhteensopivaa kuulokojetta ja oikeaa kuunteluohjelmaa, eikä se korvaa viittomakielistä tulkkausta.<br><br />
<br><br />
Myös näkövammaisten tarpeet vaihtelevat. Yksi hyötyy suurikokoisesta tekstistä ja hyvästä, häikäisemättömästä valaistuksesta, toinen äänimuotoisesta aineistosta tai pistekirjoituksesta. Kuvailutulkkauksessa näkyvää tapahtumaa tai kohdetta välitetään sanallisesti. Jos sekä kuulo että näkö ovat heikentyneet, tarvitaan yksilöllisesti sovittuja kommunikoinnin ja opastamisen tapoja. Lähtökohtana pitäisi aina olla ihmisen oma kokemus ja toive.<br />
<br />
=== Säännöllinen palvelus tekisi osallistumisesta ennakoitavaa ===<br />
<br />
Yksi mahdollinen ratkaisu olisi säännöllisesti järjestettävä, viittomakielelle tulkattu liturgia, esimerkiksi kerran kuukaudessa tai ehkä harvemmin jonain sunnuntaina yhdessä kuulevien ja näkevien kanssa. Jos yhden seurakunnan voimavarat eivät siihen riitä, palveluksia voisi järjestää seurakuntien yhteistyönä vuorottelevissa pyhäköissä. Olennaista olisi ennakoitava aikataulu ja tieto siitä, millaista tulkkausta ja muuta tukea on saatavilla.<br><br />
<br><br />
Tulkki tarvitsisi palveluksen tekstit hyvissä ajoin. Hänen paikkansa, valaistus ja näkyvyys pitäisi suunnitella yhdessä viittomakielisten osallistujien kanssa. Tulkkauksen tarve voisi jatkua myös kirkkokahveilla, jotta yhteys muihin seurakuntalaisiin ei päättyisi liturgian loppusiunaukseen.<br><br />
<br><br />
Vastaavasti voisi järjestää kerran kuukaudessa tai esimerkiksi muutaman kerran vuodessa palveluksen, jonka järjestelyissä huomioitaisiin erityisesti heikkonäköiset ja sokeat. Ennen palvelusta olisi mahdollisuus tutustua kirkkotilaan oppaan kanssa, saada sanallinen kuvaus sen keskeisistä kohdista ja sopia avustamisesta esimerkiksi ehtoolliselle mentäessä. Palveluksen kulkua ja näkyviä tapahtumia voisi tarvittaessa kuvailla henkilökohtaisesti tai erillisen kuunteluyhteyden kautta, osallistujien toiveiden ja jumalanpalveluksen rauhan mukaisesti.<br><br />
<br><br />
Tällaiset palvelukset olisivat koko seurakunnalle avoimia. Säännölliset, erityisesti valmistellut tilaisuudet voisivat madaltaa osallistumisen kynnystä ja auttaa löytämään toimivia käytäntöjä kaikkiin jumalanpalveluksiin. Tavoitteena täytyy silti olla, että ihminen voi tulla kirkkoon muulloinkin kuin hänelle erikseen ilmoitettuna sunnuntaina.<br />
<br />
=== Moni parannus voidaan aloittaa arjessa ===<br />
<br />
Kaikki ei edellytä uutta toimintamuotoa. ''Helsingin ortodoksisen seurakunnan'' esteettömyystiedoissa kerrotaan induktiosilmukoista muun muassa Uspenskin katedraalissa ja Tikkurilan kirkossa sekä myös tiloista, joissa silmukkaa ei ole. Tällainen avoin tieto auttaa suunnittelemaan kirkkokäyntiä. Laitteiden toimivuus ja henkilökunnan valmius neuvoa niiden käytössä olisi lisäksi hyvä tarkistaa yhdessä käyttäjien kanssa.<br />
<br />
Seurakunnissa voisi edetä esimerkiksi seuraavin tavoin:<br />
* Palvelusten tekstit saataville eri muodoissa. Suurikokoiset ja selkeät tulosteet, ruudunlukijalla käytettävät verkkotekstit sekä äänimuotoiset aineistot palvelisivat erilaisia tarpeita. Pistekirjoitusaineistoa voisi tuottaa yhteistyössä käyttäjien ja asiantuntijoiden kanssa.<br />
* Opastusta ja kirkkokavereita. Koulutettu vapaaehtoinen voisi sovitusti tulla vastaan, auttaa löytämään paikan ja kulkea mukana palveluksessa sekä kirkkokahveilla. Avun tavasta sovittaisiin aina osallistujan kanssa.<br />
* Saavutettavia verkkolähetyksiä. Selkeä ääni, hyvin näkyvä viittomakielen tulkki ja tallenteiden tarkistetut tekstitykset laajentaisivat osallistumismahdollisuuksia. Näkövammaisille voisi tarjota myös kuunneltavan johdatuksen palveluksen kulkuun.<br />
* Henkilökohtaiset kohtaamiset kuntoon. Tulkkausta ja muita kommunikointijärjestelyjä tarvitaan myös katekumeeniopetuksessa, perhejuhlissa ja papin kanssa keskusteltaessa. Luottamuksellisissa tilanteissa järjestelyistä tulisi sopia erityisen huolellisesti.<br />
* Yhteyshenkilö ja selkeä tiedotus. Verkkosivuilta ja tapahtumailmoituksista pitäisi löytyä tieto saatavilla olevasta tuesta sekä henkilö, jonka kanssa järjestelyistä voi sopia myös kirjallisesti.<br />
* Yhteinen suunnittelu ja palaute. Näkö- ja kuulovammaiset seurakuntalaiset tulisi kutsua mukaan kehittämään toimintaa. Samalla kannattaa selvittää kulkemisen ja saattajan tarvetta, sillä saavutettava palvelus ei auta, jos paikalle ei pääse.<br />
<br />
=== Hyviä esimerkkejä on olemassa ===<br />
<br />
Romanian ortodoksisessa kirkossa on kehitetty viittomakielisiä rukous- ja jumalanpalvelusaineistoja sekä pitkäjänteistä työtä kuurojen parissa. Suomessa evankelis-luterilaisella kirkolla puolestaan on kokemusta viittomakielisistä jumalanpalveluksista ja näkövammaisten kirkkopyhistä. Näistä voidaan saada käytännön oppia myös ortodoksisten seurakuntien omiin ratkaisuihin.<br><br />
<br><br />
Ensimmäinen askel voisi olla rajattu kokeilu: muutama etukäteen sovittu palvelus, valmistelu yhdessä osallistujien kanssa ja palaute niiden jälkeen. Sen pohjalta olisi helpompi arvioida tarvittavia voimavaroja ja rakentaa pysyvää toimintaa.<br />
<br />
=== Olisiko jo aika? ===<br />
<br />
Kun kirkossa keskustellaan jumalanpalvelusten kielistä, keskustellaan pohjimmiltaan siitä, kuka ymmärtää, kuka voi osallistua ja kuka tuntee olevansa kotona. Sama vakavuus kuuluu myös niille, joiden osallistumista vaikeuttaa kuulemisen tai näkemisen este.<br><br />
<br><br />
Kansainvälinen viittomakielten päivä muistutti tästä, mutta vastuu jatkuu vuoden jokaisena päivänä. Kirkon yhteyden pitäisi näkyä siinä, että ihminen voi rukoilla, oppia, keskustella ja toimia seurakunnassa omine lahjoineen.<br><br />
<br><br />
Olisiko jo aika kysyä kuuroilta, huonokuuloisilta, heikkonäköisiltä ja sokeilta seurakuntalaisilta itseltään, mitä yhteinen kirkko heille merkitsee – ja ryhtyä toteuttamaan vastauksista nousevia muutoksia?<br><br />
<br><br />
'''Ortodoksi.net'''<br><br />
23.9.2026<br />
<br />
=== Lähteet ja lisätietoa ===<br />
* Tarja Kontturi: [https://www.theseus.fi/bitstream/10024/30477/1/KONTTURIopinnaytetyo.pdf ”Valo valosta” – Ortodoksisen uskontunnustuksen käännös suomalaisella viittomakielellä.] Humanistinen ammattikorkeakoulu, 2011.<br />
* Aamun Koitto 1/2013: [https://asiakas.kotisivukone.com/files/ortsaimaa.kotisivukone.com/Tiedostot/ak_1_2013_paasivut.pdf Jarmo Ihalainen, ”Jounin äänekäs ja hiljainen maailma”, s. 14–15.]<br />
* Helsingin ortodoksinen seurakunta: [https://hos.fi/kirkot-ja-pyhakot/esteettomyystiedot/ Esteettömyystiedot].<br />
* Kuurojen Liitto: [https://kuurojenliitto.fi/viittomakieliset/ Viittomakieliset].<br />
* Kuuloliitto: [https://www.kuuloliitto.fi/tietoa/kuulon-kuntoutus-ja-apuvalineet/kuulon-apuvalineet/ Kuulon apuvälineet].<br />
* Näkövammaisten liitto: [https://cms.nkl.fi/sites/default/files/2025-09/Tietoa%20ja%20vinkkej%C3%A4%20n%C3%A4kemisen%20ongelmiin%202025%20web.pdf Tietoa ja vinkkejä näkemisen ongelmiin, 2025].<br />
* Suomen evankelis-luterilainen kirkko: [https://evl.fi/tervetuloa-kirkkoon/tule-mukaan/erityisryhmille/ Erityisryhmille].<br />
* Basilica: [https://basilica.ro/ziua-internationala-limbajului-semnelor-serbata-23-septembrie/ Kansainvälinen viittomakielten päivä ja kirkon viittomakielinen työ], 23.9.2025.<br />
<br />
[[Luokka:Artikkelit]]</div>
Hannu
http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Kirkollisten_aarteiden_digitoiminen&diff=65585
Kirkollisten aarteiden digitoiminen
2026-09-22T13:25:52Z
<p>Hannu: /* Rahoitus on osa vastuuta */</p>
<hr />
<div>== Kreikassa kirkollisia aarteita digitoidaan – Suomessa tarvitaan yhteinen ote oman perinnön säilyttämiseen ==<br />
<br />
''Kreikassa Kalavrytan ja Aigialeian metropoliittakunta käynnistää hankkeen, jossa satoja kirkollisia esineitä kuvataan, luetteloidaan ja digitoidaan. Suomessa vastaavaa työtä tehdään jo, mutta kreikkalainen esimerkki nostaa esiin ajankohtaisen kysymyksen: miten turvaamme koko suomalaisen ortodoksisen kulttuuriperinnön säilymisen ja avaamme sen nykyistä paremmin ihmisten ulottuville?''<br />
<br />
=== Kreikassa kokoelmia tallennetaan ja tuodaan esille ===<br />
<br />
Kalavrytan ja Aigialeian metropoliittakunnan hankkeessa tallennetaan ''metropoliittakunnan kirkkomuseon'', ''Agia Lavran luostarin'' ja ''Mega Spilaionin luostarin'' museon kokoelmia. Mukana on ikoneita, käsikirjoituksia, evankeliumikirjoja, jumalanpalvelusesineitä, kirkkotekstiilejä ja vanhoja painotuotteita. Osa aineistosta liittyy Kreikan vuoden 1821 vapaustaisteluun.<br><br />
<br><br />
Hanke tuo kokoelmien yhteyteen myös vuorovaikutteisia esityksiä. Agia Lavraan suunnitellaan digitaalista aikajanaa ja multimediaseinää, Mega Spilaioniin puolestaan kolmiulotteista karttaa, jonka pintaan heijastettava esitys havainnollistaa luostarin historiaa. Teknistä tukea antaa Athena-tutkimuskeskus. ''Orthodoxia News Agencyn'' 21. syyskuuta 2026 julkaiseman uutisen mukaan hanke rahoitetaan Kreikan digitaalisen hallinnon ministeriön kautta osana vuosien 2021–2027 digitaalisen muutoksen ohjelmaa.<br><br />
<br><br />
Kreikan esimerkki antaa aihetta katsoa myös Suomeen. Meilläkin kirkollisen kulttuuriperinnön säilyttäminen tarvitsee pitkäjänteistä yhteistyötä, ammattitaitoa ja rahoitusta. Lisäksi tarvitaan selkeä vastaus siihen, kuka vastaa kokonaisuudesta.<br />
<br />
=== Suomessa ei lähdetä tyhjästä ===<br />
<br />
Suomalaisen ortodoksisen kulttuuriperinnön tallentamisella on jo vahva perusta. Kuopiossa toimivan ''RIISA''n eli ''Suomen ortodoksisen kirkkomuseon'' kokoelmiin kuuluu ikoneita, liturgista esineistöä, kirkkotekstiilejä, harvinaiskirjoja ja käsikirjoituksia. Museolla on myös asiakirjoja, karttoja, rakennuspiirustuksia ja valokuvia sisältävät arkistot. Kokoelmien taustalla on muun muassa sodissa evakuoitua seurakuntien ja luostarien esineistöä.<br><br />
<br><br />
''Valamossa'' puolestaan vanhojen tekstikäsikirjoitusten digitointi alkoi vuonna 2019 kirjastonhoitaja '''Virva Suvitien''' johdolla. Työtä jatkava ''Virtuaalinen Valamo'' vie aineistoa seuraavaan vaiheeseen: käsikirjoitusten kuvia muutetaan tekstimuotoon, jotta niiden sisältöä voidaan myös hakea ja tutkia. Hankevastaavana toimii teologian tohtori, isä '''Mikael''' (Pasi) '''Hyytiäinen''', ja yhteistyössä ovat mukana muun muassa ''Suomalaisen Kirjallisuuden Seura'', ''Kansallisarkisto'' sekä ''Itä-Suomen'' ja ''Freiburgin yliopistot''. ''Alfred Kordelinin säätiö'' tukee hanketta.<br><br />
<br><br />
Valamon verkkosivuilta löytyy jo reittejä digitoituihin käsikirjoituksiin ja ortodoksisiin lehtiin, esimerkiksi Kansalliskirjaston digitoimiin Aamun Koiton vuosikertoihin 1896–1939. Kansallisarkisto on puolestaan digitoinut luovutetun Karjalan ortodoksisten seurakuntien kirkonkirjoja.<br><br />
<br><br />
Näitä saavutuksia on syytä arvostaa. Samalla niiden pitäisi rohkaista laajentamaan työtä niin, että myös pienten seurakuntayhteisöjen ja yksityisten ihmisten säilyttämä aineisto pääsee asianmukaisen huolenpidon piiriin.<br />
<br />
=== Tarve on tunnistettu kirkon omissa asiakirjoissa ===<br />
<br />
Inventoinnin ja tiedonhallinnan ongelmat eivät ole uusi havainto. Suomen ortodoksisen kirkon ''kulttuuriperintöstrategiaehdotuksessa'' todettiin seurakuntien ja luostarien kalustoluetteloiden vaihtelevan suuresti ja olevan pääsääntöisesti päivittämättä. Asiakirjassa nostettiin esiin tarve asiantuntevaan, tasalaatuiseen inventointiin ja digitaaliseen tiedonhallintaan. Vuoden 2022 kirkolliskokouksen sivistysvaliokunta puolestaan korosti yhteistä ohjausta, koulutusta, järjestelmiä ja rahoitusta.<br><br />
<br><br />
Nämä ovat valmisteluajankohdan havaintoja, eivät sellaisenaan selvitys vuoden 2026 tilanteesta. Ne antavat kuitenkin perustellun aiheen kysyä, kuinka pitkälle työ on edennyt. Mitä on inventoitu, mitä digitoitu ja mitä avattu käytettäväksi? Missä tarvitaan vielä apua, ja kuka kokoaa ajantasaisen tilannekuvan?<br><br />
<br><br />
Yhteinen tilannekatsaus tekisi näkyväksi sekä tehdyn työn että jäljellä olevat tarpeet. Se auttaisi myös suuntaamaan rajallisia voimavaroja sinne, missä menettämisen vaara on suurin.<br />
<br />
=== Työn on ulotuttava museoista seurakuntiin ja koteihin ===<br />
<br />
Suomessa työn luontevia keskuksia ovat Kuopion RIISA ja Heinäveden Valamo. Arkistoaineistojen osalta myös Mikkelillä on tärkeä asema: ''Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa'' säilytetään luovutettujen alueiden ortodoksisia seurakunta-arkistoja sekä luostariaineistoja.<br><br />
<br><br />
Käytännön tallennustyön pitäisi kuitenkin ulottua kaikkien hiippakuntien alueelle, seurakuntiin, luostareihin, kirkkoihin ja tsasouniin. Yhtä tärkeää olisi tarjota yhteydenottokanava yhdistyksille ja yksityisille ihmisille, joiden hallussa on kirkollisesti tai paikallishistoriallisesti merkittävää aineistoa.<br><br />
<br><br />
Tallentamisen arvoinen kohde voi olla vanha ikoni tai evankeliumikirja, mutta yhtä hyvin kuoron nuottivihko, seurakuntajuhlan valokuva, opettajan kokoama uskonnonopetusaineisto tai nauhoitettu muistelus. Valokuvan arvo kasvaa ratkaisevasti, jos tiedetään, ketä siinä on, missä se on otettu ja mihin tilanteeseen se liittyy. Siksi esineiden ja kuvien rinnalla on tallennettava ihmisten tietoa.<br><br />
<br><br />
Myös yksityiset ortodoksiset ''kirjakokoelmat'' ansaitsevat huomiota. Vuosikymmenten aikana koottu erikoiskirjasto voi muodostaa arvokkaan kokonaisuuden, jonka merkitys jää huomaamatta, jos kirjoja tarkastellaan vain yksittäisinä niteinä. Kokoelman luettelointi ja sen historian kirjaaminen voivat olla ensimmäinen askel sen arvon tunnistamiseen ja säilyttämiseen.<br />
<br />
=== Ortodoksi.netin aineistot ovat osa yhteistä muistia ===<br />
<br />
Kulttuuriperinnön tarkasteluun kuuluvat myös verkossa syntyneet ja siellä karttuneet aineistot. Yli 20 vuotta internetissä toiminut [https://www.ortodoksi.net/index.php/Etusivu ''Ortodoksi.net''] on koonnut sivuilleen runsaasti suomenkielistä ortodoksista materiaalia: tietoiskuja, opetusaineistoja, liturgisia tekstejä ja muita ortodoksisia hengellisiä tekstejä. Vuosien mittaan kertynyt kokonaisuus palvelee sekä tiedonhakua että kirkon uskoon ja perinteeseen tutustumista.<br><br />
<br><br />
Sivustolla julkaistun aineiston lisäksi Ortodoksi.netin ylläpidon hallussa on huomattava valokuvakokoelma. Ylläpidon oman, varovaisen arvion mukaan kuvia saattaa olla noin 50 000. Valtaosa on ylläpidon itse ottamia, ja vähäisempi osa muiden kuvaajien ottamia. Kyse on ylläpidon hallussa olevan kokoelman arviosta, ei verkkosivuilla julkaistujen kuvien määrästä.<br><br />
<br><br />
Tällainen aineistokokonaisuus havainnollistaa, kuinka merkittävää tallennustyötä voi kertyä pitkäaikaisen, omaehtoisen toiminnan yhteydessä. Samalla se herättää kysymyksen jatkuvuudesta: miten tekstit, alkuperäiset kuvat ja niihin liittyvät tiedot säilyvät ja löytyvät myös tulevaisuudessa? Jo digitaalisessa muodossa oleva aineisto tarvitsee järjestämistä, kuvailua, varmuuskopiointia ja sovitun vastuun pitkäaikaisesta säilyttämisestä.<br><br />
<br><br />
Ortodoksi.netin kaltaisten toimijoiden aineistot olisi siksi perusteltua ottaa mukaan yhteiseen kartoitukseen. Mahdollisesta yhteistyöstä, säilyttämisestä ja käytöstä sovittaisiin aineiston haltijoiden kanssa. Kuvien yhteydessä olisi samalla selvitettävä kuvaaja- ja käyttöoikeustiedot, sillä kokoelman hallussapito ei yksin ratkaise kaikkien kuvien julkaisuoikeuksia.<br />
<br />
=== Kuka ottaisi vastuun? ===<br />
<br />
Luonteva koollekutsuja olisi ''Suomen ortodoksisen kirkon kirkollishallitus''. Sen tehtävänä olisi käynnistää yhteinen tilannekartoitus ja sopia toimijoiden kanssa tavoitteista, vastuista ja rahoituksesta. RIISAlle olisi perusteltua ehdottaa keskeistä asiantuntijaroolia kirkollisen esineistön dokumentoinnissa. Valamon kokemusta voitaisiin hyödyntää erityisesti kirjojen ja käsikirjoitusten digitoinnissa.<br><br />
<br><br />
Seurakunnat ja luostarit tuntisivat omat aineistonsa ja nimeäisivät yhteyshenkilönsä. Kansallisarkistolta, Kansalliskirjastolta, Museovirastolta ja yliopistoilta voitaisiin hakea yhteistyötä niiden osaamisalueiden mukaan. Museovirasto tarjoaa jo ohjeistusta kulttuuriperintöaineistojen digitoinnin laadunhallintaan, joten jokaista työmenetelmää ei tarvitsisi kehittää uudelleen.<br><br />
<br><br />
Tämä työnjako olisi sovittava ja resursoitava erikseen. Museolle tai seurakunnan työntekijälle ei voi vain ilmoittaa, että entisten tehtävien lisäksi hoidettavana on koko kulttuuriperinnön digitointi. Vapaaehtoiset voivat auttaa esimerkiksi henkilöiden tunnistamisessa ja paikallishistorian kokoamisessa, mutta työn jatkuvuus tarvitsee palkattua vastuuhenkilöstöä.<br><br />
<br><br />
Ortodoksi.netin kaltaisella julkaisulla voisi olla aineistojensa säilyttämisen ohella oma tehtävänsä myös muiden kokoelmien tunnetuksi tekemisessä: esineiden ja kuvien taustoittamisessa, opetusaineistojen rakentamisessa ja lukijoiden ohjaamisessa alkuperäisten kokoelmien äärelle.<br />
<br />
=== Miten työ saataisiin liikkeelle? ===<br />
<br />
Ensimmäinen askel olisi yhteinen kartoitus: <br />
* mitä aineistoa on, <br />
* missä sitä säilytetään, <br />
* miten se on luetteloitu ja <br />
* mikä tarvitsee kiireellistä tallentamista. <br />
Tämän pohjalta voitaisiin käynnistää rajattu pilotti, johon osallistuisi erityyppisiä kokoelmia ja muutama seurakunta. Pilotissa sovittaisiin yhteiset kuvaus- ja luettelointikäytännöt sekä kokeiltaisiin, miten työ onnistuu myös paikan päällä. Mukaan olisi hyödyllistä ottaa myös yksityinen kuva- tai tekstikokoelma, jotta sen erityistarpeet tulisivat huomioiduiksi alusta lähtien.<br><br />
<br><br />
Jokaisen tallenteen yhteyteen tarvitaan riittävät perustiedot. Ikonista olisi kirjattava mahdollisuuksien mukaan aihe, ajoitus, tekijä, materiaali, mitat, alkuperä ja käyttöhistoria. Valokuvasta tarvitaan kuvaajan lisäksi tunnistetut henkilöt, paikka ja ajankohta. Epävarmat tiedot on merkittävä epävarmoiksi, jotta arvaus ei muutu seuraavassa julkaisussa tosiasiaksi.<br><br />
<br><br />
Samalla pitäisi ratkaista digitaalisten tiedostojen pitkäaikainen säilyttäminen ja ylläpito. Verkkonäyttely on työn näkyvä osa, mutta sen taustalla tarvitaan hallittu säilytysjärjestely, varmuuskopiointi ja vastuu tietojen päivittämisestä. Verkkosivustojen kohdalla huomiota vaativat myös sivujen rakenne, tekijätiedot ja aineistojen väliset yhteydet: irrallisiksi tiedostoiksi tallennettu sisältö voi menettää osan ymmärrettävyydestään.<br />
<br />
=== Aineistot myös ihmisten käyttöön ===<br />
<br />
Digitoinnin hyöty jää vajaaksi, jos aineistoa on vaikea löytää. Suomessa ''Finna'' kokoaa arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistoja yhteiseen hakupalveluun. Ortodoksisten kokoelmien kohdalla olisi siksi luontevaa selvittää, miten niiden löydettävyyttä voitaisiin parantaa olemassa olevien palvelujen kautta.<br><br />
<br><br />
Tavoitteeksi voisi ottaa yhteisen verkkonäkymän, jossa käyttäjä löytää esimerkiksi tiettyyn seurakuntaan, luostariin tai henkilöön liittyvää aineistoa sen säilytyspaikasta riippumatta. Kaikkea ei tarvitse siirtää fyysisesti samaan paikkaan, jotta tietoja voidaan yhdistää.<br><br />
<br><br />
Kreikan hankkeen kaltaisilla aikajanoilla ja kartoilla olisi käyttöä myös Suomessa. Kartalla voisi seurata seurakuntien ja luostarien vaiheita, evakuointimatkoja ja jälleenrakennusta. Opetuksessa samaan kokonaisuuteen voitaisiin liittää ikoni, valokuva, lyhyt selitys ja ihmisen oma muisto. Näin aineisto palvelisi tutkijoiden lisäksi koululaisia, seurakuntalaisia ja kaikkia kirkon historiasta kiinnostuneita.<br><br />
<br><br />
Julkaisun yhteydessä tarvitaan selkeät käyttöehdot. Käyttäjän pitäisi ymmärtää, saako kuvaa hyödyntää opetuksessa, artikkelissa tai seurakunnan julkaisussa ja miten lähde mainitaan. Kaikkea aineistoa ei voida avata vapaasti, mutta avoimesti julkaistavan osuuden tulisi olla mahdollisimman helposti käytettävissä.<br />
<br />
=== Rahoitus on osa vastuuta ===<br />
<br />
Kreikan hankkeessa kirkollisen kulttuuriperinnön digitointiin osallistuvat kirkon lisäksi tutkimuslaitos ja julkinen rahoittaja. Suomessakin tarvitaan yhteistyötä. Virtuaalinen Valamo osoittaa, että ortodoksisella aineistolla on kiinnostavuutta myös säätiörahoituksen ja kansainvälisen tutkimuksen näkökulmasta.<br><br />
<br><br />
Yhteisen ohjelman valmistelussa pitäisi selvittää kirkon oman rahoituksen rinnalle soveltuvat julkiset ja säätiöiden rahoitusmahdollisuudet. Samalla olisi sovittava, kuka maksaa ylläpidon hankekauden päätyttyä. Säilyttämistä ei voi rakentaa sen varaan, että muutaman vuoden välein löytyy uusi innostunut tekijä ja uusi avustus.<br><br />
<br><br />
Suomen ortodoksinen kulttuuriperintö on osa koko maan historiaa. Sen säilyttäminen ansaitsee yhteisen suunnitelman, nimetyt vastuunkantajat ja työn laajuutta vastaavat voimavarat. Tässä kokonaisuudessa tarvitaan sekä ammatillisesti hoidettuja kokoelmia että seurakunnissa, yhdistyksissä ja yksityisten ihmisten työnä syntyneitä aineistoja.<br><br />
<br><br />
Kreikan uutisen pitäisi siksi johtaa Suomessa konkreettiseen kysymykseen: kuka kutsuu toimijat saman pöydän ääreen ja milloin? Esine voi säilyä pitkäänkin, mutta tieto sen vaiheista voi kadota yhden ihmisen mukana. Myös vuosikymmenten digitaalinen työ tarvitsee jatkuvuuden. Juuri sen vuoksi työtä on tehtävä nyt.<br><br />
<br><br />
'''Ortodoksi.net'''<br><br />
22.9.2026<br />
<br />
[[Luokka:Artikkelit]]</div>
Hannu
http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Kirkollisten_aarteiden_digitoiminen&diff=65584
Kirkollisten aarteiden digitoiminen
2026-09-22T13:25:09Z
<p>Hannu: Ak: Uusi sivu: == Kreikassa kirkollisia aarteita digitoidaan – Suomessa tarvitaan yhteinen ote oman perinnön säilyttämiseen == ''Kreikassa Kalavrytan ja Aigialeian metropoliittakunta käynnistää hankkeen, jossa satoja kirkollisia esineitä kuvataan, luetteloidaan ja digitoidaan. Suomessa vastaavaa työtä tehdään jo, mutta kreikkalainen esimerkki nostaa esiin ajankohtaisen kysymyksen: miten turvaamme koko suomalaisen ortodoksisen kulttuuriperinnön säilymisen ja avaamme sen nykyi...</p>
<hr />
<div>== Kreikassa kirkollisia aarteita digitoidaan – Suomessa tarvitaan yhteinen ote oman perinnön säilyttämiseen ==<br />
<br />
''Kreikassa Kalavrytan ja Aigialeian metropoliittakunta käynnistää hankkeen, jossa satoja kirkollisia esineitä kuvataan, luetteloidaan ja digitoidaan. Suomessa vastaavaa työtä tehdään jo, mutta kreikkalainen esimerkki nostaa esiin ajankohtaisen kysymyksen: miten turvaamme koko suomalaisen ortodoksisen kulttuuriperinnön säilymisen ja avaamme sen nykyistä paremmin ihmisten ulottuville?''<br />
<br />
=== Kreikassa kokoelmia tallennetaan ja tuodaan esille ===<br />
<br />
Kalavrytan ja Aigialeian metropoliittakunnan hankkeessa tallennetaan ''metropoliittakunnan kirkkomuseon'', ''Agia Lavran luostarin'' ja ''Mega Spilaionin luostarin'' museon kokoelmia. Mukana on ikoneita, käsikirjoituksia, evankeliumikirjoja, jumalanpalvelusesineitä, kirkkotekstiilejä ja vanhoja painotuotteita. Osa aineistosta liittyy Kreikan vuoden 1821 vapaustaisteluun.<br><br />
<br><br />
Hanke tuo kokoelmien yhteyteen myös vuorovaikutteisia esityksiä. Agia Lavraan suunnitellaan digitaalista aikajanaa ja multimediaseinää, Mega Spilaioniin puolestaan kolmiulotteista karttaa, jonka pintaan heijastettava esitys havainnollistaa luostarin historiaa. Teknistä tukea antaa Athena-tutkimuskeskus. ''Orthodoxia News Agencyn'' 21. syyskuuta 2026 julkaiseman uutisen mukaan hanke rahoitetaan Kreikan digitaalisen hallinnon ministeriön kautta osana vuosien 2021–2027 digitaalisen muutoksen ohjelmaa.<br><br />
<br><br />
Kreikan esimerkki antaa aihetta katsoa myös Suomeen. Meilläkin kirkollisen kulttuuriperinnön säilyttäminen tarvitsee pitkäjänteistä yhteistyötä, ammattitaitoa ja rahoitusta. Lisäksi tarvitaan selkeä vastaus siihen, kuka vastaa kokonaisuudesta.<br />
<br />
=== Suomessa ei lähdetä tyhjästä ===<br />
<br />
Suomalaisen ortodoksisen kulttuuriperinnön tallentamisella on jo vahva perusta. Kuopiossa toimivan ''RIISA''n eli ''Suomen ortodoksisen kirkkomuseon'' kokoelmiin kuuluu ikoneita, liturgista esineistöä, kirkkotekstiilejä, harvinaiskirjoja ja käsikirjoituksia. Museolla on myös asiakirjoja, karttoja, rakennuspiirustuksia ja valokuvia sisältävät arkistot. Kokoelmien taustalla on muun muassa sodissa evakuoitua seurakuntien ja luostarien esineistöä.<br><br />
<br><br />
''Valamossa'' puolestaan vanhojen tekstikäsikirjoitusten digitointi alkoi vuonna 2019 kirjastonhoitaja '''Virva Suvitien''' johdolla. Työtä jatkava ''Virtuaalinen Valamo'' vie aineistoa seuraavaan vaiheeseen: käsikirjoitusten kuvia muutetaan tekstimuotoon, jotta niiden sisältöä voidaan myös hakea ja tutkia. Hankevastaavana toimii teologian tohtori, isä '''Mikael''' (Pasi) '''Hyytiäinen''', ja yhteistyössä ovat mukana muun muassa ''Suomalaisen Kirjallisuuden Seura'', ''Kansallisarkisto'' sekä ''Itä-Suomen'' ja ''Freiburgin yliopistot''. ''Alfred Kordelinin säätiö'' tukee hanketta.<br><br />
<br><br />
Valamon verkkosivuilta löytyy jo reittejä digitoituihin käsikirjoituksiin ja ortodoksisiin lehtiin, esimerkiksi Kansalliskirjaston digitoimiin Aamun Koiton vuosikertoihin 1896–1939. Kansallisarkisto on puolestaan digitoinut luovutetun Karjalan ortodoksisten seurakuntien kirkonkirjoja.<br><br />
<br><br />
Näitä saavutuksia on syytä arvostaa. Samalla niiden pitäisi rohkaista laajentamaan työtä niin, että myös pienten seurakuntayhteisöjen ja yksityisten ihmisten säilyttämä aineisto pääsee asianmukaisen huolenpidon piiriin.<br />
<br />
=== Tarve on tunnistettu kirkon omissa asiakirjoissa ===<br />
<br />
Inventoinnin ja tiedonhallinnan ongelmat eivät ole uusi havainto. Suomen ortodoksisen kirkon ''kulttuuriperintöstrategiaehdotuksessa'' todettiin seurakuntien ja luostarien kalustoluetteloiden vaihtelevan suuresti ja olevan pääsääntöisesti päivittämättä. Asiakirjassa nostettiin esiin tarve asiantuntevaan, tasalaatuiseen inventointiin ja digitaaliseen tiedonhallintaan. Vuoden 2022 kirkolliskokouksen sivistysvaliokunta puolestaan korosti yhteistä ohjausta, koulutusta, järjestelmiä ja rahoitusta.<br><br />
<br><br />
Nämä ovat valmisteluajankohdan havaintoja, eivät sellaisenaan selvitys vuoden 2026 tilanteesta. Ne antavat kuitenkin perustellun aiheen kysyä, kuinka pitkälle työ on edennyt. Mitä on inventoitu, mitä digitoitu ja mitä avattu käytettäväksi? Missä tarvitaan vielä apua, ja kuka kokoaa ajantasaisen tilannekuvan?<br><br />
<br><br />
Yhteinen tilannekatsaus tekisi näkyväksi sekä tehdyn työn että jäljellä olevat tarpeet. Se auttaisi myös suuntaamaan rajallisia voimavaroja sinne, missä menettämisen vaara on suurin.<br />
<br />
=== Työn on ulotuttava museoista seurakuntiin ja koteihin ===<br />
<br />
Suomessa työn luontevia keskuksia ovat Kuopion RIISA ja Heinäveden Valamo. Arkistoaineistojen osalta myös Mikkelillä on tärkeä asema: ''Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa'' säilytetään luovutettujen alueiden ortodoksisia seurakunta-arkistoja sekä luostariaineistoja.<br><br />
<br><br />
Käytännön tallennustyön pitäisi kuitenkin ulottua kaikkien hiippakuntien alueelle, seurakuntiin, luostareihin, kirkkoihin ja tsasouniin. Yhtä tärkeää olisi tarjota yhteydenottokanava yhdistyksille ja yksityisille ihmisille, joiden hallussa on kirkollisesti tai paikallishistoriallisesti merkittävää aineistoa.<br><br />
<br><br />
Tallentamisen arvoinen kohde voi olla vanha ikoni tai evankeliumikirja, mutta yhtä hyvin kuoron nuottivihko, seurakuntajuhlan valokuva, opettajan kokoama uskonnonopetusaineisto tai nauhoitettu muistelus. Valokuvan arvo kasvaa ratkaisevasti, jos tiedetään, ketä siinä on, missä se on otettu ja mihin tilanteeseen se liittyy. Siksi esineiden ja kuvien rinnalla on tallennettava ihmisten tietoa.<br><br />
<br><br />
Myös yksityiset ortodoksiset ''kirjakokoelmat'' ansaitsevat huomiota. Vuosikymmenten aikana koottu erikoiskirjasto voi muodostaa arvokkaan kokonaisuuden, jonka merkitys jää huomaamatta, jos kirjoja tarkastellaan vain yksittäisinä niteinä. Kokoelman luettelointi ja sen historian kirjaaminen voivat olla ensimmäinen askel sen arvon tunnistamiseen ja säilyttämiseen.<br />
<br />
=== Ortodoksi.netin aineistot ovat osa yhteistä muistia ===<br />
<br />
Kulttuuriperinnön tarkasteluun kuuluvat myös verkossa syntyneet ja siellä karttuneet aineistot. Yli 20 vuotta internetissä toiminut [https://www.ortodoksi.net/index.php/Etusivu ''Ortodoksi.net''] on koonnut sivuilleen runsaasti suomenkielistä ortodoksista materiaalia: tietoiskuja, opetusaineistoja, liturgisia tekstejä ja muita ortodoksisia hengellisiä tekstejä. Vuosien mittaan kertynyt kokonaisuus palvelee sekä tiedonhakua että kirkon uskoon ja perinteeseen tutustumista.<br><br />
<br><br />
Sivustolla julkaistun aineiston lisäksi Ortodoksi.netin ylläpidon hallussa on huomattava valokuvakokoelma. Ylläpidon oman, varovaisen arvion mukaan kuvia saattaa olla noin 50 000. Valtaosa on ylläpidon itse ottamia, ja vähäisempi osa muiden kuvaajien ottamia. Kyse on ylläpidon hallussa olevan kokoelman arviosta, ei verkkosivuilla julkaistujen kuvien määrästä.<br><br />
<br><br />
Tällainen aineistokokonaisuus havainnollistaa, kuinka merkittävää tallennustyötä voi kertyä pitkäaikaisen, omaehtoisen toiminnan yhteydessä. Samalla se herättää kysymyksen jatkuvuudesta: miten tekstit, alkuperäiset kuvat ja niihin liittyvät tiedot säilyvät ja löytyvät myös tulevaisuudessa? Jo digitaalisessa muodossa oleva aineisto tarvitsee järjestämistä, kuvailua, varmuuskopiointia ja sovitun vastuun pitkäaikaisesta säilyttämisestä.<br><br />
<br><br />
Ortodoksi.netin kaltaisten toimijoiden aineistot olisi siksi perusteltua ottaa mukaan yhteiseen kartoitukseen. Mahdollisesta yhteistyöstä, säilyttämisestä ja käytöstä sovittaisiin aineiston haltijoiden kanssa. Kuvien yhteydessä olisi samalla selvitettävä kuvaaja- ja käyttöoikeustiedot, sillä kokoelman hallussapito ei yksin ratkaise kaikkien kuvien julkaisuoikeuksia.<br />
<br />
=== Kuka ottaisi vastuun? ===<br />
<br />
Luonteva koollekutsuja olisi ''Suomen ortodoksisen kirkon kirkollishallitus''. Sen tehtävänä olisi käynnistää yhteinen tilannekartoitus ja sopia toimijoiden kanssa tavoitteista, vastuista ja rahoituksesta. RIISAlle olisi perusteltua ehdottaa keskeistä asiantuntijaroolia kirkollisen esineistön dokumentoinnissa. Valamon kokemusta voitaisiin hyödyntää erityisesti kirjojen ja käsikirjoitusten digitoinnissa.<br><br />
<br><br />
Seurakunnat ja luostarit tuntisivat omat aineistonsa ja nimeäisivät yhteyshenkilönsä. Kansallisarkistolta, Kansalliskirjastolta, Museovirastolta ja yliopistoilta voitaisiin hakea yhteistyötä niiden osaamisalueiden mukaan. Museovirasto tarjoaa jo ohjeistusta kulttuuriperintöaineistojen digitoinnin laadunhallintaan, joten jokaista työmenetelmää ei tarvitsisi kehittää uudelleen.<br><br />
<br><br />
Tämä työnjako olisi sovittava ja resursoitava erikseen. Museolle tai seurakunnan työntekijälle ei voi vain ilmoittaa, että entisten tehtävien lisäksi hoidettavana on koko kulttuuriperinnön digitointi. Vapaaehtoiset voivat auttaa esimerkiksi henkilöiden tunnistamisessa ja paikallishistorian kokoamisessa, mutta työn jatkuvuus tarvitsee palkattua vastuuhenkilöstöä.<br><br />
<br><br />
Ortodoksi.netin kaltaisella julkaisulla voisi olla aineistojensa säilyttämisen ohella oma tehtävänsä myös muiden kokoelmien tunnetuksi tekemisessä: esineiden ja kuvien taustoittamisessa, opetusaineistojen rakentamisessa ja lukijoiden ohjaamisessa alkuperäisten kokoelmien äärelle.<br />
<br />
=== Miten työ saataisiin liikkeelle? ===<br />
<br />
Ensimmäinen askel olisi yhteinen kartoitus: <br />
* mitä aineistoa on, <br />
* missä sitä säilytetään, <br />
* miten se on luetteloitu ja <br />
* mikä tarvitsee kiireellistä tallentamista. <br />
Tämän pohjalta voitaisiin käynnistää rajattu pilotti, johon osallistuisi erityyppisiä kokoelmia ja muutama seurakunta. Pilotissa sovittaisiin yhteiset kuvaus- ja luettelointikäytännöt sekä kokeiltaisiin, miten työ onnistuu myös paikan päällä. Mukaan olisi hyödyllistä ottaa myös yksityinen kuva- tai tekstikokoelma, jotta sen erityistarpeet tulisivat huomioiduiksi alusta lähtien.<br><br />
<br><br />
Jokaisen tallenteen yhteyteen tarvitaan riittävät perustiedot. Ikonista olisi kirjattava mahdollisuuksien mukaan aihe, ajoitus, tekijä, materiaali, mitat, alkuperä ja käyttöhistoria. Valokuvasta tarvitaan kuvaajan lisäksi tunnistetut henkilöt, paikka ja ajankohta. Epävarmat tiedot on merkittävä epävarmoiksi, jotta arvaus ei muutu seuraavassa julkaisussa tosiasiaksi.<br><br />
<br><br />
Samalla pitäisi ratkaista digitaalisten tiedostojen pitkäaikainen säilyttäminen ja ylläpito. Verkkonäyttely on työn näkyvä osa, mutta sen taustalla tarvitaan hallittu säilytysjärjestely, varmuuskopiointi ja vastuu tietojen päivittämisestä. Verkkosivustojen kohdalla huomiota vaativat myös sivujen rakenne, tekijätiedot ja aineistojen väliset yhteydet: irrallisiksi tiedostoiksi tallennettu sisältö voi menettää osan ymmärrettävyydestään.<br />
<br />
=== Aineistot myös ihmisten käyttöön ===<br />
<br />
Digitoinnin hyöty jää vajaaksi, jos aineistoa on vaikea löytää. Suomessa ''Finna'' kokoaa arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistoja yhteiseen hakupalveluun. Ortodoksisten kokoelmien kohdalla olisi siksi luontevaa selvittää, miten niiden löydettävyyttä voitaisiin parantaa olemassa olevien palvelujen kautta.<br><br />
<br><br />
Tavoitteeksi voisi ottaa yhteisen verkkonäkymän, jossa käyttäjä löytää esimerkiksi tiettyyn seurakuntaan, luostariin tai henkilöön liittyvää aineistoa sen säilytyspaikasta riippumatta. Kaikkea ei tarvitse siirtää fyysisesti samaan paikkaan, jotta tietoja voidaan yhdistää.<br><br />
<br><br />
Kreikan hankkeen kaltaisilla aikajanoilla ja kartoilla olisi käyttöä myös Suomessa. Kartalla voisi seurata seurakuntien ja luostarien vaiheita, evakuointimatkoja ja jälleenrakennusta. Opetuksessa samaan kokonaisuuteen voitaisiin liittää ikoni, valokuva, lyhyt selitys ja ihmisen oma muisto. Näin aineisto palvelisi tutkijoiden lisäksi koululaisia, seurakuntalaisia ja kaikkia kirkon historiasta kiinnostuneita.<br><br />
<br><br />
Julkaisun yhteydessä tarvitaan selkeät käyttöehdot. Käyttäjän pitäisi ymmärtää, saako kuvaa hyödyntää opetuksessa, artikkelissa tai seurakunnan julkaisussa ja miten lähde mainitaan. Kaikkea aineistoa ei voida avata vapaasti, mutta avoimesti julkaistavan osuuden tulisi olla mahdollisimman helposti käytettävissä.<br />
<br />
=== Rahoitus on osa vastuuta ===<br />
<br />
Kreikan hankkeessa kirkollisen kulttuuriperinnön digitointiin osallistuvat kirkon lisäksi tutkimuslaitos ja julkinen rahoittaja. Suomessakin tarvitaan yhteistyötä. Virtuaalinen Valamo osoittaa, että ortodoksisella aineistolla on kiinnostavuutta myös säätiörahoituksen ja kansainvälisen tutkimuksen näkökulmasta.<br><br />
<br><br />
Yhteisen ohjelman valmistelussa pitäisi selvittää kirkon oman rahoituksen rinnalle soveltuvat julkiset ja säätiöiden rahoitusmahdollisuudet. Samalla olisi sovittava, kuka maksaa ylläpidon hankekauden päätyttyä. Säilyttämistä ei voi rakentaa sen varaan, että muutaman vuoden välein löytyy uusi innostunut tekijä ja uusi avustus.<br><br />
<br><br />
Suomen ortodoksinen kulttuuriperintö on osa koko maan historiaa. Sen säilyttäminen ansaitsee yhteisen suunnitelman, nimetyt vastuunkantajat ja työn laajuutta vastaavat voimavarat. Tässä kokonaisuudessa tarvitaan sekä ammatillisesti hoidettuja kokoelmia että seurakunnissa, yhdistyksissä ja yksityisten ihmisten työnä syntyneitä aineistoja.<br><br />
<br><br />
Kreikan uutisen pitäisi siksi johtaa Suomessa konkreettiseen kysymykseen: kuka kutsuu toimijat saman pöydän ääreen ja milloin? Esine voi säilyä pitkäänkin, mutta tieto sen vaiheista voi kadota yhden ihmisen mukana. Myös vuosikymmenten digitaalinen työ tarvitsee jatkuvuuden. Juuri sen vuoksi työtä on tehtävä nyt.<br><br />
<br><br />
'''Ortodoksi.net'''<br><br />
22.9.2026<br />
<br />
[[Luokka:Artikkelit]</div>
Hannu
http://www.ortodoksi.net/index.php?title=UO_ja_teko%C3%A4ly&diff=65583
UO ja tekoäly
2026-09-22T05:58:55Z
<p>Hannu: /* Lähteet ja tausta-aineisto */</p>
<hr />
<div>== Torjuntaa, yhteistyötä vai harkittua erottelua? – tekoäly ja suomalainen ortodoksinen uskonnonopetus ==<br />
<br />
Tekoäly haastaa ortodoksisen uskonnonopetuksen pohtimaan sekä menetelmiään että tehtäväänsä. Oppilas voi kysyä tekoälyltä kirkon opetuksesta, pyytää selitystä ikonille tai teettää sillä uskonnon kotitehtävän. Opetuksessa tarvitaan siksi valmiuksia arvioida näitä vastauksia. Onko lähtökohtana torjunta, innokas yhteistyö vai kriittinen ja harkitseva kumppanuus?<br />
<br />
=== Torjunta ei ratkaise tiedon luotettavuutta ===<br />
<br />
Täydellinen torjunta saattaa tuntua turvalliselta. Tekoäly voi antaa virheellisiä vastauksia, keksiä lähteitä ja sekoittaa ortodoksisen, katolisen ja protestanttisen opetuksen keskenään. Se voi myös esittää jonkin paikalliskirkon käytännön koko ortodoksisen kirkon yhteisenä kantana. Suomen kannalta olisi selvitettävä, kuinka hyvin järjestelmät tuntevat kirkkomme historian, aseman, jumalanpalvelustekstit ja vakiintuneen suomalaisen terminologian. Tutkittava kysymys on myös se, tuottaako tekoäly eri kielillä erilaisia kuvauksia Suomen kirkosta ja sekoittaako se niihin muiden paikalliskirkkojen käytäntöjä. Pelkkä käytön torjuminen ei opeta oppilasta tunnistamaan tällaisia ongelmia.<br><br />
<br><br />
Yhteistyöhaluiselle suhtautumiselle on puolestaan käytännöllisiä perusteita. Tekoäly voi auttaa opettajaa tehtävien ideoinnissa, tekstien selkeyttämisessä, eri ikäryhmille suunnattujen selitysten laatimisessa ja monikielisten aineistojen luonnostelussa. Tällaisesta avusta voisi olla hyötyä pienissä opetusryhmissä, joissa oppilaiden ikä, lähtötiedot ja kielelliset taustat vaihtelevat. Mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää kuitenkin sitä, että opettaja tarkistaa materiaalin sisällön ja soveltuvuuden. Sujuva kieli ei vielä takaa oikeaa tietoa eikä hyvää opetusta.<br><br />
<br><br />
Tähän kysymykseen liittyy myös '''Otto Segersvenin ja Pentti Henttosen''' syyskuussa 2026 julkaisema tutkimusesipainos suomenkielisestä Turingin testistä, jossa osallistujat arvioivat keskustelukumppanin ihmisyyttä. Tutkijoiden mukaan kielimalli läpäisi testin heidän käyttämillään kriteereillä, ja erityisesti puhekieliseen suomeen tukeutuminen ihmisen tunnusmerkkinä johti virhearvioihin. Tutkimus ei arvioinut ortodoksista sisältöä eikä osoita vastausten olevan oikeita. Opetuksen kannalta siitä voi kuitenkin johtaa tärkeän kysymyksen: osaammeko erottaa toisistaan luontevan ilmaisun, ihmismäisen vaikutelman ja tiedon luotettavuuden?<br />
<br />
=== Tieto uskonnosta ja eletty uskonnollisuus ===<br />
<br />
Tuore tutkimus antaa perusteita pohtia kriittistä ja vastuullista yhteistyötä. '''Mariusz Chrostowskin''' vuonna 2026 julkaisema englanninkielistä tutkimusta kokoava katsaus kuvaa tutkimuskenttää hajanaiseksi. Sen mukaan empiiristä ja pitkäaikaista tutkimusta on vähän, ja kulttuuriset sekä kielelliset erityispiirteet ovat jääneet riittämättömälle huomiolle. Myös käytännössä testattuja, uskonnonopetuksen erityistarpeisiin kehitettyjä opetusmalleja tarvitaan lisää. '''Steffi Fabriciuksen''' tutkimuksessa uskonnonopettajat suhtautuvat avoimesti tekoälyn mahdollisuuksiin helpottaa työtä mutta korostavat samalla ihmisten välisen vuorovaikutuksen ja teologisen syvyyden merkitystä.<br><br />
<br><br />
Ortodoksisesta näkökulmasta nämä havainnot herättävät olennaisen kysymyksen ''tiedon ja kokemuksen suhteesta''. Tekoäly voi selittää liturgiaa tai kirjoittaa ikonien kunnioittamisesta, mutta sillä ei ole ihmisen kokemusta rukouksesta, kirkollisesta yhteisöstä eikä pyhän kohtaamisesta. Ortodoksisuus sisältää tiedollisen aineksen lisäksi elävän tradition, jonka merkitystä ei voi tavoittaa pelkällä käsitteiden luettelolla.<br><br />
<br><br />
Koulun uskonnonopetuksen ja seurakunnan kasvatuksen tehtävät on silti erotettava toisistaan. ''Koulun ortodoksisessa uskonnonopetuksessa'' tutustutaan jumalanpalveluselämään, rukoukseen, ikoneihin ja kirkkovuoteen sekä niiden merkitykseen ihmisille ja yhteisöille. ''Seurakunnan kasvatuksessa'' tähän liittyy lisäksi henkilökohtaisen uskon ja kirkon yhteydessä elämisen tukeminen. Tekoälyn käyttöä on arvioitava kummassakin ympäristössä sen omien tavoitteiden pohjalta. Molemmissa tarvitaan ihmistä, joka kantaa vastuun sisällöstä ja kohtaa oppijan.<br />
<br />
=== Tarvitaan suomalainen pilottitutkimus ===<br />
<br />
Kansainvälisen tutkimuksen pohjalta on perusteltua ehdottaa pientä suomalaista pilottitutkimusta. Kyse olisi ensin tekoälyn vastausten luotettavuuden arvioinnista. Näin saataisiin tietoa siitä, millaisia mahdollisuuksia ja ongelmia juuri suomalainen ortodoksinen sisältö tuo esiin. Tutkimuksen lähtökohtana olisi avoin kysymys tekoälyn käyttökelpoisuudesta, ja myös onnistumiset kirjattaisiin yhtä huolellisesti kuin virheet.<br><br />
<br><br />
Vertailuun voitaisiin valita muutama yleinen tekoälypalvelu, esimerkiksi ChatGPT, Claude tai Gemini. Niille esitettäisiin samat rajatut kysymykset uskonopista, jumalanpalveluselämästä, Suomen ortodoksisen kirkon historiasta, suomalaisesta terminologiasta ja lähteiden käytöstä. Mukaan otettaisiin myös virheellisiä oletuksia sisältäviä kysymyksiä, jotta nähtäisiin, korjaako järjestelmä kysyjää vai jatkaako se väärän tiedon pohjalta. Käytetyt malliversiot, kysymykset ja testausajankohdat dokumentoitaisiin, jotta tuloksia voitaisiin myöhemmin verrata uusiin kokeisiin.<br><br />
<br><br />
Monikielisessä osassa selvitettäisiin, säilyvätkö sisältö ja käsitteiden merkitys kielestä toiseen. Suomen rinnalle voitaisiin ottaa esimerkiksi ruotsi, venäjä tai ukraina käytettävissä olevan asiantuntemuksen mukaan. Laajempaan tutkimukseen sopisivat myös englanninkieliset vertailuvastaukset. Erityisen hyödyllistä olisi tutkia, paraneeko vastausten laatu, kun tekoälylle annetaan ennalta tarkistettu suomalainen lähdeaineisto.<br><br />
<br><br />
Arvioinnissa tarkasteltaisiin erikseen kielellistä sujuvuutta, teologista täsmällisyyttä, terminologiaa, Suomen kirkon erityispiirteiden tunnistamista ja vastauksen soveltuvuutta oppijan ikätasolle. Näin voitaisiin selvittää, liittyykö vakuuttavaan ilmaisuun myös sisällöllinen luotettavuus vai jääkö sujuvan tekstin sisään virheitä. Lähdeviitteistä tarkistettaisiin sekä niiden olemassaolo että se, tukevatko lähteet todella esitettyjä väitteitä. Vertailuaineistona käytettäisiin aiheeseen sopivia kirkon virallisia julkaisuja, hyväksyttyjä jumalanpalvelustekstejä, vuoden 1992 raamatunkäännöstä ja asiantuntijoiden valitsemaa teologista kirjallisuutta. Pedagogista soveltuvuutta arvioitaisiin opetussuunnitelmien perusteiden avulla. Ortodoksi.netin toimitettu aineisto voisi täydentää kokonaisuutta, ja vertailuvastausten luotettavuuden varmistaisi asiantuntijaryhmä.<br><br />
<br><br />
Luonteva taho tutkimuksen käynnistämisestä käytävään keskusteluun olisi Itä-Suomen yliopisto, jossa voidaan yhdistää ortodoksisen teologian, opettajankoulutuksen ja oppimisteknologian osaamista. Mukaan voitaisiin kutsua Suomen ortodoksisen kirkon kasvatus- ja koulutuspalveluja, ortodoksisen uskonnon opettajia sekä mahdollisesti Ortodoksi.net. Opetushallituksen asiantuntemuksesta olisi hyötyä opetussuunnitelmien ja tekoälylukutaidon näkökulmasta. Ensimmäinen vaihe voisi olla rajattu opinnäytetyö tai pieni monitieteinen pilotti, jonka tutkimuskohteena olisivat järjestelmien tuottamat vastaukset.<br />
<br />
=== Harkinta antaa yhteistyölle suunnan ===<br />
<br />
Pilotin tärkein tulos olisi tieto siitä, millaisiin tehtäviin tekoäly soveltuu ja millaista tarkistamista sen käyttäminen vaatii. Pelkkä palvelujen paremmuusjärjestys vanhenisi nopeasti. Pysyvämpää hyötyä tuottaisivat avoin kysymysaineisto, selkeät arviointiperusteet ja opettajille laadittu käytännöllinen tarkistusohje. Vasta myöhemmin olisi aiheellista tutkia oppimistuloksia ja sitä, helpottaako tekoäly opettajan työtä myös silloin, kun tarkistamiseen kuluva aika otetaan huomioon.<br><br />
<br><br />
Suomalaisessa ortodoksisessa uskonnonopetuksessa tekoälyyn voitaisiin suhtautua tutkivasti ja harkiten. Sen vastauksia arvioitaisiin luotettavien lähteiden, ortodoksisen tradition ja pedagogisen asiantuntemuksen pohjalta. Tällainen lähestymistapa tekisi tekoälyn käytöstä samalla lähdekritiikin, vastuullisuuden ja oman ajattelun harjoittelua. Keskustelun keskeiseksi kysymykseksi nousisi silloin, miten opetus auttaa nuoria käyttämään tekoälyä viisaasti ja totuudellisesti sekä tunnistamaan ihmisen vastuun myös teknologian välittämässä tiedossa.<br><br />
<br><br />
'''Ortodoksi.net'''<br><br />
21.9.2026<br><br />
<br />
=== Lähteet ja tausta-aineisto ===<br />
<br />
* Chrostowski, Mariusz (2026): [https://doi.org/10.3390/rel17080991 Artificial Intelligence in Christian Religious Education: A Scoping Review. Religions 17(8), 991]. Katsaus kristillistä uskonnonopetusta koskevan tekoälytutkimuksen painotuksiin ja tutkimusaukkoihin.<br>Artikkeli: https://doi.org/10.3390/rel17080991 <br>Yliopiston julkaisuarkisto ja kokoteksti: https://edoc.ku.de/id/eprint/37060/<br />
* Fabricius, Steffi (2026): [https://doi.org/10.1007/978-3-032-23721-7_5 Potential and Challenges of Artificial Intelligence and Robotics in Religious Education: An Empirical Exploration of Teachers’ Perceptions. Teoksessa Artificial Intelligence in Religious Practice: Bots, Robots, and Generative AI, s. 59–72. Springer]. Tutkimus uskonnonopettajien suhtautumisesta tekoälyyn ja robotiikkaan; tässä artikkelissa hyödynnetty kustantajan julkaisemaa tiivistelmää.<br />
* Opetushallitus: [https://www.oph.fi/fi/teemat-ja-kehittaminen/tekoalysuositukset/tausta-aineisto-tekoalylukutaito Tausta-aineisto: Tekoälylukutaito]. Kansallisten tekoälysuositusten tausta-aineisto koulutuksen järjestäjille ja henkilöstölle.<br />
* Opetushallitus: [https://eperusteet.opintopolku.fi/ ePerusteet]. Valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteet, joihin koulun uskonnonopetuksen tavoitteet ja sisällöt perustuvat.<br />
* Segersven, Otto & Henttonen, Pentti (2026): [https://arxiv.org/abs/2609.18394 Cultural Competence in Context: A Large Language Model Passes the Turing Test in Finland]. ArXiv-esipainos, julkaistu 16.9.2026. Tutkimus suomenkielisestä Turingin testistä ja kielellisten vihjeiden merkityksestä ihmisen ja tekoälyn erottamisessa. Tässä artikkelissa hyödynnetty tutkimuksen tiivistelmää; vertaisarviointia ei ole vahvistettu.<br />
<br><br />
'''Ortodoksi.net'''<br><br />
20.9.2026<br><br />
<br />
[[Luokka:Artikkelit]]<br />
[[Luokka:Tekoäly ]]</div>
Hannu
http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Teko%C3%A4ly_ja_ortodoksinen_kirkko&diff=65582
Tekoäly ja ortodoksinen kirkko
2026-09-22T05:57:14Z
<p>Hannu: </p>
<hr />
<div>'''TÄMÄ ON ORTODOKSI.NET SIVUSTON [[Etusivu|ETUSIVUN]] ALAVALIKKO'''<br />
<hr><br />
** '''[[UO ja tekoäly]]''' - (22.9.2026)<br />
** '''[[Athos ja tekoäly]]''' - (21.8.2026) - <span style="color:red">('''VL''')</span><br />
** '''[[Teknologia ja ortodoksisuus OSA 2]]''' - (18.1.2026) <br />
** '''[[Teknologia ja ortodoksisuus OSA 1]]''' - (12.1.2026)<br />
** '''[[Leikkaavatko jumalallinen ja digitaalinen toisensa 2]]''' - AI & Theology Conference, USA, toinen päivä pe. 1.11.2025 (5.11.2025)<br />
** '''[[Leikkaavatko jumalallinen ja digitaalinen toisensa 1]]''' - AI & Theology Conference, USA, ensimmäinen päivä to. 30.10.2025 - (4.11.2025)<br />
** Arkkipiispa Elpidoforods: '''[[Missä ja miten jumalallinen ja digitaalinen kohtaavat]]''' - (2.11.2025)<br />
** Yannis Papakonstantnou: '''[[Usko, tekoäly ja ihmisyys]]''' - (30.10.2025) <br />
** '''[[Ortodoksinen tekoäly]]''' - uusi tekoälypalvelu ortodoksiselle kirkolle - (21.10.2025)<br />
** Kilkisin metropoliitta Bartholomeos: '''[[Kirkko, liturgia ja digitaalinen aikakausi]]''' - (8.10.2025)<br />
** Achilleas P. Dellopoulos: '''[[Kirkon elämä ei ole katsomista vaan osallistumista]]''' - (7.10.2025)<br />
** Chris Flordellis: '''[[Ihmisluonnon ontologinen uhka uuden biologian ja tekoälyn aikakaudella]]''' - (6.10.2025) <br />
** Marina Stojanovic: '''[[Luovuus digitaalisella aikakaudella|Luovuus digitaalisella aikakaudella: tekoäly, teologia ja kirkollinen taide]]''' - (3.10.2025)<br />
** Arkkimandriitta Isidoros Katsos: '''[[Tekoäly ja teologian haaste]]''' - (2.10.2025)<br />
** Metropoliitta Gabriël: '''[[Sosiaalisen median ontologia ja evankeliumin julistamisen mahdollisuus]]''' - (1.10.2025)<br />
<hr><br />
Takaisin etusivulle -> '''[[Etusivu]]'''</div>
Hannu
http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Etusivu&diff=65581
Etusivu
2026-09-22T05:56:17Z
<p>Hannu: /* Ortodoksi.netissä äskettäin */</p>
<hr />
<div>[[Kuva:On_logo_20v.jpg|thumb|center|400 px|<center></center>]]<br />
__NOTOC__ <br />
<!--[[Kuva:Js syvarin luostarista hap.jpg|thumb|300 px|<center>Kristus ja Jumalanäiti - seinämaalaus Venäjän Karjalasta Pt. Aleksanteri Syväriläisen luostarista.<br>Kuva © Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen</center>]]--><br />
<br><br />
<br />
== Ortodoksi.netissä äskettäin ==<br />
<span style="font-size:x-small;"><span style="color:red">'''VL = VIIMEKSI LISÄTTYJÄ'''</span></span><br />
<!--* Viimeksi lisätyt: [[Suuri paasto17|'''2''']], [[Suuri paasto16|'''3''']] ja [[Kristus ei ole Platonin varjo|'''1''']]--><br />
* Ajankohtaista:<br />
** '''[[UO ja tekoäly]]''' - (22.9.2026)<br />
** '''[[Mitä Hagia Sofian alla on]]? - (18.9.2026)<br />
** '''[[Kanonit eivät ole vain kieltoja]]''' - (18.9.2026)<br />
** '''[[Media:UO_ylioppilaskoe_syksy_2026_kooste.pdf|Syksyn 2026 ortodoksisen uskonnon ylioppilaskoe ja analyysikooste (PDF)]]''' - (16.9.2026)<br />
** '''[[Mitä nuorille opetetaan?]]''' - (16.9.2026)<br />
** '''[[Millä kielellä rukoilemme]]''' - (15.9.2026)<br />
** '''[[Valamon timanttiristi]]''' - (14.9.2026)<br />
** '''[[Ukrainalaiset keskuudessamme]]''' - Ukrainan sota on kadonnut otsikoista – pakolaiset eivät ole kadonneet - (13.9.2026)<br />
** [[Arvo Pärt palkittiin|'''Arvo Pärt – kun ortodoksinen rukous soi maailman konserttisaleissa''']] - (12.9.2026)<br />
** '''[[Ortodoksisten radiojumalanpalvelusten historiaa]]''' - (7.9.2026)<br />
** '''[[Uusia romanialaisia pyhiä]]''' - (1.9.2026)<br />
---<br />
* '''[[Tekoäly ja ortodoksinen kirkko]]''' <- siirry alavalikkoon<br />
* '''[[Konstantinopolin ekumeenisen patriarkka Bartholomeoksen puheita]]''' <- siirry alavalikkoon<br />
* '''[[Muiden hierarkkien puheita]]''' <- siirry alavalikkoon<br />
---<br />
* Käytä artikkelien tai asian hakuun tällä sivulla olevaa Ortodoksi.netin [https://www.ortodoksi.net/index.php?search hakuruutua]. Kirjoita ruutuun hakusana ja paina enter.<br><br />
<small>(Jos huomaat sivuilla vanhentunutta tai muuttunutta tietoa, kerro siitä meille sähköpostilla: '''ortodoksinet.yllapito(at)gmail.com''' tai '''info(at)ortodoksi.net'''</small><br />
<br />
== Ortodoksisuus tutuksi ==<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 1 - [[Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin|'''Liittyisinkö ortodoksiseen kirkkoon?''']] - (27.7.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 2 - '''[[Jumalan huone: Mitä ortodoksisessa kirkossa on?]]''' - (3.8.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 3 - '''[[Mitä kirkossa tapahtuu: Jumalanpalvelus]]''' - (5.8.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 4 - '''[[Pyhä Eukaristia – Elämän lähde ja kirkon sydän]]''' - (13.8.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 5 - '''[[Ortodoksisen kirkon sakramentit eli mysteeriot]]''' - (26.8.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 6 - '''[[Ortodoksisen kirkon erityiset palvelukset ja siunaukset]]''' - (24.10.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 7 - '''[[Ortodoksisen kirkon opetus]]''' - (3.1.2026)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 8 - '''[[Hengellinen elämä Suomessa]]''' - (10.1.2026)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 9 - '''[[Ortodoksisen kirkon historia]]''' - (14.1.2026)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 10 - '''[[Ortodoksiksi tuleminen]]''' - (8.3.2026)<br />
* '''[[Pyhät esineet]]''' - (5.10.2025)<br />
<!--<br />
== Nikea (325-2025) - 1700 vuotta ==<br />
* '''[[Rakastakaamme toinen toisiamme ...]]''' - (14.8.2025)<br />
* Patriarkka Bartholomeos: [[Ekumeenisen patriarkan kiertokirje 2025|'''Ekumeenisen patriarkka Bartholomeoksen kiertokirje ensimmäisen ekumeenisen kirkolliskokouksen 1700-vuotisjuhlan kunniaksi''']] - (29.5.2025)<br />
* '''[[Nikean kirkolliskokouksen merkitys uskomme turvaamisessa]]'''- Ateena (20.5.20225)<br />
* Patriarkka Daniel: [[Romanian patriarkka Danielin puhe Nikean ensimmäisestä kirkolliskokouksesta|'''Nikean ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous (325): ortodoksinen usko – kirkon yhtenäisyyden perusta''']] - (14.5.2025)<br />
* Patriarkka Bartholomeos: '''[[Nikean henki on jälleen sytytyttävä kristillisen sanoman]]''' - (6.5.2025)<br />
* Patriarkka Bartholomeos: '''[[Nikean kirkolliskokous virstanpylväänä kirkon opillisen identiteetin muovaamisessa]]''' - 14.3.2025--><br />
<br />
== Ortodoksi.net suosittelee ==<br />
* '''[[Ortodoksi.netin virtuaaliset ikoninäyttelyt|Ortodoksi.netin sivuilla olevat virtuaaliset ikoninäyttelyt]]''' - (6.3.2025)<br />
** Neljäs virtuaalinen ikoninäyttely on avattu 1.8.2024. Näyttelyn on nimetty juuri alkaneen [[Jumalanäidin paasto]]n mukaan: [[Jumalanäiti -Taivaallinen suojelijamme (ikoninäyttely)|'''"Jumalanäiti - Taivaallinen suojelijamme"''']]. - (1.8.2024)<br />
** 27.5.2024 avautui uusi, jo kolmas virtuaalinen ikoninäyttely, [[Humaus taivaasta (ikoninäyttely)|'''"Humaus taivaasta"''']] - (27.5.2024)<br />
** [[Kohtalona Kurbinovon freskot (ikoninäyttely)|'''"Kohtalona Kurbinovon freskot"''']] - toinen virtuaalinen ikoninäyttelu Ortodoksi.netin sivuilla - (12.2.2024)<br />
** Virtuaalinen ikoninäyttely Ortodoksi.netissä - munkki Stefanos Rasimäkeläinen: [[Joulunaika - lapsuuden aika (ikoninäyttely)|'''"Joulunaika - lapsuuden aika"''']] - Ikoneja Jeesuksen lapsuudesta - (15.11.2023)<br />
* [[Ortodoksisia kirjoja Celianetissä 1|'''Ortodoksisia kirjoja Celianetissä''']] - haluatko kuunnella ortodoksisia kirjoja netin kautta? - (26.1.2024)<br />
<br />
== Ortodoksisia oppikirjoja ==<br />
* '''Dimitri Tarvasaho: [[Ortodoksisen kirkon pyhät toimitukset]]''' - oppikirja vuodelta 1965<br />
* '''Dimitri Tarvasaho: [[Dimitri Tarvasaho: Ortodoksisen kirkon historia|Ortodoksisen kirkon historia]]''' - oppikirja vuodelta 1954<br />
== 360-panoraamakuvia ==<br />
* [[360-kuvia ortodoksisista kirkoista|'''Ns. 360-panoraamakuvia Suomen ortodoksisista kirkoista''']]<br />
== Uusia julkaisuja ==<br />
* Uusia ortodoksisuutta käsitteleviä tai sitä sivuavia kirjoja<br />
** munkki Ignatios: [[Rikas elämä (kirja)|'''Rikas elämä''']] - (5.6.2026)<br />
** Elina Kahla: [[Gulagin viisas (kirja)|'''Gulagin viisas''']] - (16.11.2025)<br />
** Riko Saatsi: [[Yönistujat (kirja)|'''Yönistujat''']] - (11.11.2025)<br />
<br />
{{Malline:Kk}}<br />
<br />
== Ortodoksi.net [[Tutustu|sosiaalisessa mediassa]] ==<br />
* Ortodoksi.netin [https://www.youtube.com/@Ortodoksinetti YouTube-kanava @Ortodoksinetti]<br />
<!--* Ortodoksi.netin Facebook-ryhmäsivu on nimeltään [https://www.facebook.com/groups/ortodoksi.net.info '''Ortodoksi.net INFO'''] ja sivulle pääset tuosta nimestä aukeavan linkin kautta. Tuo INFO-ryhmäsivusto Facebookissa edellyttää siis omalla '''oikealla''' nimellä rekisteröitymisen ohessa '''myös''' vastaamisen yhteen rekisteröitymisen yhteydessä esitettyyn helppoon kysymykseen. Ilman oikeaa vastausa rekisteröitymistä ei tapahdu, vastaamaton jäsenpyyntö poistetaan parin päivän kuluttua.--> <br />
* Ortodoksi.netin Instagram on toistaiseksi tauolla ja se löytyy osoitteesta [https://www.instagram.com/ortodoksinet/ https://www.instagram.com/ortodoksinet/].<br />
<!--* Ortodoksi.net on lopettanut toimintansa [http://twitter.com/Ortodoksinet Twitterissä]. Katso vanhoja twiittejä.--><br />
* Ortodoksi.netin ylläpidolle voi lähettää sähköpostia gmail-osoitteeseen, jonka alkuosana on: '''ortodoksinet.yllapito''' (huomaa, ettei sanassa ortodoksinet ole pistettä välissä). Varaosoitteena on sähköposti, jonka alkuosa on: '''info''' ja loppuosa: '''ortodoksi.net'''. <br />
* Ortodoksi.netistä on myös jotain (tosin hieman vanhentunuttakin) tietoa Wikipediassa:[https://fi.wikipedia.org/wiki/Ortodoksi.net Ortodoksi.net Wikipediassa]<br />
---------<br />
Näillä sivuillamme ovat saattavat jotkut tiedot (mm. srk-yhteystiedot) olla vanhentuneita tai jopa virheellisiä tai jotkut linkit eivät toimi. Resurssimme eivät riitä aina niiden havaitsemiseen ja korjaamiseen, siksi:<br />
* kun törmäät virheisiin, puutteisiin tai sellaiselle sivulle, jonka tiedot eivät ole ajan tasalla, ole ystävällinen ja auta meitä tekemään sivuista parempia ja kerro puutteista, virheistä, korjaus- ja lisäysehdotuksista ylläpidolle ylläolevalla sähköpostilla. Käytä viestityksessä molempia osoitteita, varsinaista ja varaosoitetta.<br />
* tarkista tiedot ko. kohteen omilta nettisivuilta<br />
---------<br />
{{Footer}}</div>
Hannu
http://www.ortodoksi.net/index.php?title=UO_ja_teko%C3%A4ly&diff=65580
UO ja tekoäly
2026-09-22T05:18:44Z
<p>Hannu: </p>
<hr />
<div>== Torjuntaa, yhteistyötä vai harkittua erottelua? – tekoäly ja suomalainen ortodoksinen uskonnonopetus ==<br />
<br />
Tekoäly haastaa ortodoksisen uskonnonopetuksen pohtimaan sekä menetelmiään että tehtäväänsä. Oppilas voi kysyä tekoälyltä kirkon opetuksesta, pyytää selitystä ikonille tai teettää sillä uskonnon kotitehtävän. Opetuksessa tarvitaan siksi valmiuksia arvioida näitä vastauksia. Onko lähtökohtana torjunta, innokas yhteistyö vai kriittinen ja harkitseva kumppanuus?<br />
<br />
=== Torjunta ei ratkaise tiedon luotettavuutta ===<br />
<br />
Täydellinen torjunta saattaa tuntua turvalliselta. Tekoäly voi antaa virheellisiä vastauksia, keksiä lähteitä ja sekoittaa ortodoksisen, katolisen ja protestanttisen opetuksen keskenään. Se voi myös esittää jonkin paikalliskirkon käytännön koko ortodoksisen kirkon yhteisenä kantana. Suomen kannalta olisi selvitettävä, kuinka hyvin järjestelmät tuntevat kirkkomme historian, aseman, jumalanpalvelustekstit ja vakiintuneen suomalaisen terminologian. Tutkittava kysymys on myös se, tuottaako tekoäly eri kielillä erilaisia kuvauksia Suomen kirkosta ja sekoittaako se niihin muiden paikalliskirkkojen käytäntöjä. Pelkkä käytön torjuminen ei opeta oppilasta tunnistamaan tällaisia ongelmia.<br><br />
<br><br />
Yhteistyöhaluiselle suhtautumiselle on puolestaan käytännöllisiä perusteita. Tekoäly voi auttaa opettajaa tehtävien ideoinnissa, tekstien selkeyttämisessä, eri ikäryhmille suunnattujen selitysten laatimisessa ja monikielisten aineistojen luonnostelussa. Tällaisesta avusta voisi olla hyötyä pienissä opetusryhmissä, joissa oppilaiden ikä, lähtötiedot ja kielelliset taustat vaihtelevat. Mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää kuitenkin sitä, että opettaja tarkistaa materiaalin sisällön ja soveltuvuuden. Sujuva kieli ei vielä takaa oikeaa tietoa eikä hyvää opetusta.<br><br />
<br><br />
Tähän kysymykseen liittyy myös '''Otto Segersvenin ja Pentti Henttosen''' syyskuussa 2026 julkaisema tutkimusesipainos suomenkielisestä Turingin testistä, jossa osallistujat arvioivat keskustelukumppanin ihmisyyttä. Tutkijoiden mukaan kielimalli läpäisi testin heidän käyttämillään kriteereillä, ja erityisesti puhekieliseen suomeen tukeutuminen ihmisen tunnusmerkkinä johti virhearvioihin. Tutkimus ei arvioinut ortodoksista sisältöä eikä osoita vastausten olevan oikeita. Opetuksen kannalta siitä voi kuitenkin johtaa tärkeän kysymyksen: osaammeko erottaa toisistaan luontevan ilmaisun, ihmismäisen vaikutelman ja tiedon luotettavuuden?<br />
<br />
=== Tieto uskonnosta ja eletty uskonnollisuus ===<br />
<br />
Tuore tutkimus antaa perusteita pohtia kriittistä ja vastuullista yhteistyötä. '''Mariusz Chrostowskin''' vuonna 2026 julkaisema englanninkielistä tutkimusta kokoava katsaus kuvaa tutkimuskenttää hajanaiseksi. Sen mukaan empiiristä ja pitkäaikaista tutkimusta on vähän, ja kulttuuriset sekä kielelliset erityispiirteet ovat jääneet riittämättömälle huomiolle. Myös käytännössä testattuja, uskonnonopetuksen erityistarpeisiin kehitettyjä opetusmalleja tarvitaan lisää. '''Steffi Fabriciuksen''' tutkimuksessa uskonnonopettajat suhtautuvat avoimesti tekoälyn mahdollisuuksiin helpottaa työtä mutta korostavat samalla ihmisten välisen vuorovaikutuksen ja teologisen syvyyden merkitystä.<br><br />
<br><br />
Ortodoksisesta näkökulmasta nämä havainnot herättävät olennaisen kysymyksen ''tiedon ja kokemuksen suhteesta''. Tekoäly voi selittää liturgiaa tai kirjoittaa ikonien kunnioittamisesta, mutta sillä ei ole ihmisen kokemusta rukouksesta, kirkollisesta yhteisöstä eikä pyhän kohtaamisesta. Ortodoksisuus sisältää tiedollisen aineksen lisäksi elävän tradition, jonka merkitystä ei voi tavoittaa pelkällä käsitteiden luettelolla.<br><br />
<br><br />
Koulun uskonnonopetuksen ja seurakunnan kasvatuksen tehtävät on silti erotettava toisistaan. ''Koulun ortodoksisessa uskonnonopetuksessa'' tutustutaan jumalanpalveluselämään, rukoukseen, ikoneihin ja kirkkovuoteen sekä niiden merkitykseen ihmisille ja yhteisöille. ''Seurakunnan kasvatuksessa'' tähän liittyy lisäksi henkilökohtaisen uskon ja kirkon yhteydessä elämisen tukeminen. Tekoälyn käyttöä on arvioitava kummassakin ympäristössä sen omien tavoitteiden pohjalta. Molemmissa tarvitaan ihmistä, joka kantaa vastuun sisällöstä ja kohtaa oppijan.<br />
<br />
=== Tarvitaan suomalainen pilottitutkimus ===<br />
<br />
Kansainvälisen tutkimuksen pohjalta on perusteltua ehdottaa pientä suomalaista pilottitutkimusta. Kyse olisi ensin tekoälyn vastausten luotettavuuden arvioinnista. Näin saataisiin tietoa siitä, millaisia mahdollisuuksia ja ongelmia juuri suomalainen ortodoksinen sisältö tuo esiin. Tutkimuksen lähtökohtana olisi avoin kysymys tekoälyn käyttökelpoisuudesta, ja myös onnistumiset kirjattaisiin yhtä huolellisesti kuin virheet.<br><br />
<br><br />
Vertailuun voitaisiin valita muutama yleinen tekoälypalvelu, esimerkiksi ChatGPT, Claude tai Gemini. Niille esitettäisiin samat rajatut kysymykset uskonopista, jumalanpalveluselämästä, Suomen ortodoksisen kirkon historiasta, suomalaisesta terminologiasta ja lähteiden käytöstä. Mukaan otettaisiin myös virheellisiä oletuksia sisältäviä kysymyksiä, jotta nähtäisiin, korjaako järjestelmä kysyjää vai jatkaako se väärän tiedon pohjalta. Käytetyt malliversiot, kysymykset ja testausajankohdat dokumentoitaisiin, jotta tuloksia voitaisiin myöhemmin verrata uusiin kokeisiin.<br><br />
<br><br />
Monikielisessä osassa selvitettäisiin, säilyvätkö sisältö ja käsitteiden merkitys kielestä toiseen. Suomen rinnalle voitaisiin ottaa esimerkiksi ruotsi, venäjä tai ukraina käytettävissä olevan asiantuntemuksen mukaan. Laajempaan tutkimukseen sopisivat myös englanninkieliset vertailuvastaukset. Erityisen hyödyllistä olisi tutkia, paraneeko vastausten laatu, kun tekoälylle annetaan ennalta tarkistettu suomalainen lähdeaineisto.<br><br />
<br><br />
Arvioinnissa tarkasteltaisiin erikseen kielellistä sujuvuutta, teologista täsmällisyyttä, terminologiaa, Suomen kirkon erityispiirteiden tunnistamista ja vastauksen soveltuvuutta oppijan ikätasolle. Näin voitaisiin selvittää, liittyykö vakuuttavaan ilmaisuun myös sisällöllinen luotettavuus vai jääkö sujuvan tekstin sisään virheitä. Lähdeviitteistä tarkistettaisiin sekä niiden olemassaolo että se, tukevatko lähteet todella esitettyjä väitteitä. Vertailuaineistona käytettäisiin aiheeseen sopivia kirkon virallisia julkaisuja, hyväksyttyjä jumalanpalvelustekstejä, vuoden 1992 raamatunkäännöstä ja asiantuntijoiden valitsemaa teologista kirjallisuutta. Pedagogista soveltuvuutta arvioitaisiin opetussuunnitelmien perusteiden avulla. Ortodoksi.netin toimitettu aineisto voisi täydentää kokonaisuutta, ja vertailuvastausten luotettavuuden varmistaisi asiantuntijaryhmä.<br><br />
<br><br />
Luonteva taho tutkimuksen käynnistämisestä käytävään keskusteluun olisi Itä-Suomen yliopisto, jossa voidaan yhdistää ortodoksisen teologian, opettajankoulutuksen ja oppimisteknologian osaamista. Mukaan voitaisiin kutsua Suomen ortodoksisen kirkon kasvatus- ja koulutuspalveluja, ortodoksisen uskonnon opettajia sekä mahdollisesti Ortodoksi.net. Opetushallituksen asiantuntemuksesta olisi hyötyä opetussuunnitelmien ja tekoälylukutaidon näkökulmasta. Ensimmäinen vaihe voisi olla rajattu opinnäytetyö tai pieni monitieteinen pilotti, jonka tutkimuskohteena olisivat järjestelmien tuottamat vastaukset.<br />
<br />
=== Harkinta antaa yhteistyölle suunnan ===<br />
<br />
Pilotin tärkein tulos olisi tieto siitä, millaisiin tehtäviin tekoäly soveltuu ja millaista tarkistamista sen käyttäminen vaatii. Pelkkä palvelujen paremmuusjärjestys vanhenisi nopeasti. Pysyvämpää hyötyä tuottaisivat avoin kysymysaineisto, selkeät arviointiperusteet ja opettajille laadittu käytännöllinen tarkistusohje. Vasta myöhemmin olisi aiheellista tutkia oppimistuloksia ja sitä, helpottaako tekoäly opettajan työtä myös silloin, kun tarkistamiseen kuluva aika otetaan huomioon.<br><br />
<br><br />
Suomalaisessa ortodoksisessa uskonnonopetuksessa tekoälyyn voitaisiin suhtautua tutkivasti ja harkiten. Sen vastauksia arvioitaisiin luotettavien lähteiden, ortodoksisen tradition ja pedagogisen asiantuntemuksen pohjalta. Tällainen lähestymistapa tekisi tekoälyn käytöstä samalla lähdekritiikin, vastuullisuuden ja oman ajattelun harjoittelua. Keskustelun keskeiseksi kysymykseksi nousisi silloin, miten opetus auttaa nuoria käyttämään tekoälyä viisaasti ja totuudellisesti sekä tunnistamaan ihmisen vastuun myös teknologian välittämässä tiedossa.<br><br />
<br><br />
'''Ortodoksi.net'''<br><br />
21.9.2026<br><br />
<br />
=== Lähteet ja tausta-aineisto ===<br />
<br />
* Chrostowski, Mariusz (2026): [https://doi.org/10.3390/rel17080991 Artificial Intelligence in Christian Religious Education: A Scoping Review. Religions 17(8), 991]. Katsaus kristillistä uskonnonopetusta koskevan tekoälytutkimuksen painotuksiin ja tutkimusaukkoihin.<br>Artikkeli: https://doi.org/10.3390/rel17080991 <br>Yliopiston julkaisuarkisto ja kokoteksti: https://edoc.ku.de/id/eprint/37060/<br />
* Fabricius, Steffi (2026): [https://doi.org/10.1007/978-3-032-23721-7_5 Potential and Challenges of Artificial Intelligence and Robotics in Religious Education: An Empirical Exploration of Teachers’ Perceptions. Teoksessa Artificial Intelligence in Religious Practice: Bots, Robots, and Generative AI, s. 59–72. Springer]. Tutkimus uskonnonopettajien suhtautumisesta tekoälyyn ja robotiikkaan; tässä artikkelissa hyödynnetty kustantajan julkaisemaa tiivistelmää.<br />
* Opetushallitus: [https://www.oph.fi/fi/teemat-ja-kehittaminen/tekoalysuositukset/tausta-aineisto-tekoalylukutaito Tausta-aineisto: Tekoälylukutaito]. Kansallisten tekoälysuositusten tausta-aineisto koulutuksen järjestäjille ja henkilöstölle.<br />
* Opetushallitus: [https://eperusteet.opintopolku.fi/ ePerusteet]. Valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteet, joihin koulun uskonnonopetuksen tavoitteet ja sisällöt perustuvat.<br />
* Segersven, Otto & Henttonen, Pentti (2026): [https://arxiv.org/abs/2609.18394 Cultural Competence in Context: A Large Language Model Passes the Turing Test in Finland]. ArXiv-esipainos, julkaistu 16.9.2026. Tutkimus suomenkielisestä Turingin testistä ja kielellisten vihjeiden merkityksestä ihmisen ja tekoälyn erottamisessa. Tässä artikkelissa hyödynnetty tutkimuksen tiivistelmää; vertaisarviointia ei ole vahvistettu.<br />
<br><br />
'''Ortodoksi.net'''<br><br />
20.9.2026<br><br />
<br />
[[Luokka:Artikkelit]]</div>
Hannu
http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Tiedosto:Rikas_elama_kirjamainos_v2.pdf&diff=65579
Tiedosto:Rikas elama kirjamainos v2.pdf
2026-09-21T14:14:32Z
<p>Hannu: Kirjan "Rikas elämä" mainos.</p>
<hr />
<div>== Yhteenveto ==<br />
Kirjan "Rikas elämä" mainos.</div>
Hannu
http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Akatistoshymnit&diff=65578
Akatistoshymnit
2026-09-21T14:02:40Z
<p>Hannu: </p>
<hr />
<div>Tällä sivustolla julkaistujen ja myöhemmin julkaistavien akatistosten joukossa on myös useita tekstejä, joita ei ole virallisesti hyväksytty kirkolliseen eli liturgiseen käyttöön Suomessa.<br><br />
<br><br />
Monet näistä akatistoksista ovat vapaaehtoisten ortodoksien eri kielistä suomeksi kääntämiä tekstejä. Ne on tarkoitettu ensisijaisesti '''yksityiseen rukouskäyttöön'''.<br><br />
<br><br />
Akatistoksen julkaiseminen tällä sivulla ei siis itsessään tarkoita, että teksti olisi hyväksytty käytettäväksi jumalanpalveluksissa tai muissa kirkollisissa toimituksissa. Tällaisen tekstin käyttäminen kirkossa edellyttää oman hiippakunnan piispan lupaa, eikä kaikilla julkaistuilla akatistoksilla tällaista hyväksyntää ole.<br><br />
<br><br />
Julkaisujen tarkoituksena on ennen kaikkea tarjota suomenkielistä aineistoa henkilökohtaiseen rukouselämään ja tutustumiseen ortodoksiseen rukousperinteeseen.<br><br />
<hr><br />
<br><br />
* [[Akatistos aposteleinvertaisille Konstantinokselle ja Helenalle|Akatistos aposteleinvertaisille Konstantinokselle ja Helenalle - '''PDF''']]<br />
* [[Akatistoshymni Arkkienkeli Mikaelille, taivaallisten sotajoukkojen johtajalle|Akatistos Arkkienkeli Mikaelille, taivaallisten sotajoukkojen johtajalle]] / [[Media:Akatistoshymni_arkkienkeli_Mikaelille.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Ehtoolliselle valmistauduttaessa -> [[Media:Akatistoshymni_Ehtoolliselle_valmistauduttaessa.pdf|'''PDF''']]<br />
* [[Akatistos elämää kantavalle haudalle ja Herran Jeesuksen Kristuksen ylösnousemiselle]] -> [[Media:Akatistos_elämää_kantavalle_haudalle.pdf|'''PDF''']]<br />
* [[Akatistos hengelliselle portaalle, kalliille ristille]] -> [[Media:Ristin_akatistos.pdf|'''PDF''']]<br />
* [[Akatistos Jeesukselle pimeydessä olevien Valolle]] - [[Media:Akatisos_Jeesukselle%2C_pimeydessä_olevien_Valolle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Jeesukselle suurelle lääkärille - [[Media:Akatistos_Jeesukselle%2C_suurelle_lääkärille.pdf|'''PDF''']]<br />
* [[Akatistos Jumalanäidin ehtymätön malja -ikonille]] -> [[Media:Akatistoshymni_Jumalanaidin_ehtymaton_malja_ikonille.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Jumalanäiti hoivaajalle -> [[Media:Akatistos_Jumalanäiti_hoivaajalle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos on Jumalanäidin ikoneille Seitsemän nuolta ja Ilkeiden sydänten pehmittäjä -> [[Media:Ilkeiden_sydanten_pehmittaja.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Juliana Lasarevolaiselle -> [[Media:AKATISTOS_JULIANA_LASAREVOLAISELLE-1.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistoshymni Kaikkivaltiaalle -> [[Media:Akatistoshymni Kaikkivaltiaalle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Kaikkivaltiaalle Herralle, sielujen ja ruumiiden parantajalle -> [[Media:Akatistos_Kaikkivaltiaalle_Herralle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Kaikkein Pyhimmälle Jumalansynnyttäjälle -> [[Media:Akatistoshymni_Kaikkein_Pyhimmalle_Jumalansynnyttajalle.pdf|'''PDF''']] -> [[Akathistos (på svenska)|På svenska]] -> [[Jumalasynnyttäjän akatistoksen käännösvirhe|Lue tämä]]<br />
* Akatistos Kristuksen Jumalallisille kärsimyksille -> [[Media:Akatistoshymni_Kristuksen_Jumalallisille_karsimyksille.pdf|'''PDF''']]<br />
* [[Akatistos Kristuksen syntymälle]] -> [[Media:Akatistoshymni_Kristuksen_syntymälle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos kuolleista nousseelle Kristukselle -> [[Media:Akatistoshymni_kuolleista_nousseelle_Kristukselle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos kunnialliselle ja eläväksitekevälle Herran ristille -> [[Media:Ristin_ylentämisen_akatistos.pdf|'''PDF''']]<br />
* [[Akatistos kuolonuneen nukkuneiden puolesta]] -> [[Media:Akatistoshymni_kuolonuneen_nukkuneiden_puolesta.pdf|'''PDF''']]<br />
* [[Akatistos luomakunnalle]] -> [[Media:Akatistos_luomakunnalle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Luukas Simferopolilaiselle -> [[Media:Akatistos_Luukas_Simferopolilaiselle.pdf|'''PDF''']]<br />
<!--* Akatistos apostoli ja evankelista Markukselle ->[[Media:Akatistos_apostoli_ja_evankelista_Markukselle.pdf|'''PDF''']]--><br />
* Akatistos Nektarios Pentapolilaiselle, Eginan ihmeidentekijälle -> [[Media:Akatistoshymni_Nektarios_Pentapolilaiselle,_Eginan_ihmeidentekijälle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Pietari ja Fevronia Muromilaisille, avioliiton suojelijoille -> [[Media:Akatistos_Pietari_ja_Fevronia_Muromilaisille_avioliiton_suojelijoille.pdf|'''PDF''']]<br />
* [[Akatistos Pyhittäjä Aleksanteri Syväriläiselle]] / [[Media:Akatistoshymni_Pyhittaja_Aleksanteri_Syvarilaiselle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Pyhittäjä Arseni Konevitsalaiselle -> [[Media:Akatistoshymni_Pyhittaja_Arseni_Konevitsalaiselle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Pyhittäjä Nil Sorskille -> [[Media:Akatistoshymni_Pyhittäjä Nil_Sorskille.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Pyhittäjäisä Sofroni Essexiläiselle -> [[Media:Akatistos pyhittaja Sofroni Essexilaiselle.pdf|'''PDF''']]<br />
* [[Akatistos Pyhittäjä Trifon Petsamolaiselle]] / [[Media:Akatistoshymni_Pyhittaja_Trifon_Petsamolaiselle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Pyhittäjäisillemme Sergeille ja Hermanille -> [[Media:Akatistoshymni_Pyhittajaisillemme_Sergeille_ja_Hermanille.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Pyhittäjäisä Serafim Sarovilaiselle -> [[Media:Akatistoshymni_Pyhittajaisa_Serafim_Sarovilaiselle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Pyhälle autuaalle Ksenia Pietarilaiselle -> [[Media:Akatistoshymni_Pyhalle_autuaalle_Ksenia_Pietarilaiselle.pdf|'''PDF''']]<br />
* [[Akatistos Pyhälle Hengelle]] -> [[Media:Akatistoshymni_Pyhalle_Hengelle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Pyhälle Johannes Kronstadtilaiselle -> [[Media:Akatistoshymni_Pyhalle_Johannes_Kronstadtilaiselle.pdf|'''PDF''']]<br />
* [[Akatistos pyhälle Johannes Krysostomokselle, Konstantinopolin arkkipiispalle]] -> [[Media:Akatistoshymni_pyhalle_Johannes_Krysostomokselle.pdf|'''PDF]]<br />
* '''[[Akatistoshymni pyhälle marttyyrille ja tunnustajalle Johannes Sonkajanrantalaiselle]]'''<br />
* '''[[Akatistos pyhittäjä Johannes Valamolaiselle]]'''<br />
* Akatistos Pyhälle Nikolaokselle -> [[Media:Akatistoshymni_Pyhalle_Nikolaokselle.pdf|'''PDF''']]<br />
* [[Akatistos Suloisimmalle Herrallemme Jeesukselle Kristukselle]] / [[Media:Akatistoshymni_Suloisimmalle_Herrallemme_Jeesukselle_Kristukselle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos vanhurskaalle Joosef Kihlaajalle, Nasaretilaiselle -> [[Media:Akatistoshymni_vanhurskaalle_Joosef_Kihlaajalle,_Nasaretilaiselle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Kiitosakatistos -> [[Media:Kiitosakatistoshymni.pdf|'''PDF''']]<br />
* [[Kiitosakatistos]] - nunna Ksenian käännös<br />
* Akatistos pyhälle Sofialle ja hänen kolmelle tyttärelleen -> [[Media:Akatistos_Vera%2C_Ljubov%2C_Nadesda_ja_Sofia.pdf|'''PDF''']]<br />
<br />
[[Luokka:Liturgiset tekstit]]<br />
[[Luokka:Akatistokset|*]]<br />
<br />
[[Luokka:Liturgiset tekstit]]<br />
[[Luokka:Vigilia]]</div>
Hannu
http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Akatistoshymnit&diff=65577
Akatistoshymnit
2026-09-21T13:48:51Z
<p>Hannu: </p>
<hr />
<div>Tällä sivustolla julkaistujen ja myöhemmin julkaistavien akatistosten joukossa on myös useita tekstejä, joita ei ole virallisesti hyväksytty kirkolliseen eli liturgiseen käyttöön Suomessa.<br><br />
<br><br />
Monet näistä akatistoksista ovat vapaaehtoisten ortodoksien eri kielistä suomeksi kääntämiä tekstejä. Ne on tarkoitettu ensisijaisesti '''yksityiseen rukouskäyttöön'''.<br><br />
<br><br />
Akatistoksen julkaiseminen tällä sivulla ei siis itsessään tarkoita, että teksti olisi hyväksytty käytettäväksi jumalanpalveluksissa tai muissa kirkollisissa toimituksissa. Tällaisen tekstin käyttäminen kirkossa edellyttää oman hiippakunnan piispan lupaa, eikä kaikilla julkaistuilla akatistoksilla tällaista hyväksyntää ole.<br><br />
<br><br />
Julkaisujen tarkoituksena on ennen kaikkea tarjota suomenkielistä aineistoa henkilökohtaiseen rukouselämään ja tutustumiseen ortodoksiseen rukousperinteeseen.<br><br />
<hr><br />
<br><br />
* [[Akatistos aposteleinvertaisille Konstantinokselle ja Helenalle|Akatistos aposteleinvertaisille Konstantinokselle ja Helenalle - '''PDF''']]<br />
* [[Akatistoshymni Arkkienkeli Mikaelille, taivaallisten sotajoukkojen johtajalle|Akatistos Arkkienkeli Mikaelille, taivaallisten sotajoukkojen johtajalle]] / [[Media:Akatistoshymni_arkkienkeli_Mikaelille.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Ehtoolliselle valmistauduttaessa -> [[Media:Akatistoshymni_Ehtoolliselle_valmistauduttaessa.pdf|'''PDF''']]<br />
* [[Akatistos elämää kantavalle haudalle ja Herran Jeesuksen Kristuksen ylösnousemiselle]] -> [[Media:Akatistos_elämää_kantavalle_haudalle.pdf|'''PDF''']]<br />
* [[Akatistos hengelliselle portaalle, kalliille ristille]] -> [[Media:Ristin_akatistos.pdf|'''PDF''']]<br />
* [[Akatistos Jeesukselle pimeydessä olevien Valolle]] - [[Media:Akatisos_Jeesukselle%2C_pimeydessä_olevien_Valolle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Jeesukselle suurelle lääkärille - [[Media:Akatistos_Jeesukselle%2C_suurelle_lääkärille.pdf|'''PDF''']]<br />
* [[Akatistos Jumalanäidin ehtymätön malja -ikonille]] -> [[Media:Akatistoshymni_Jumalanaidin_ehtymaton_malja_ikonille.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Jumalanäiti hoivaajalle -> [[Media:Akatistos_Jumalanäiti_hoivaajalle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos on Jumalanäidin ikoneille Seitsemän nuolta ja Ilkeiden sydänten pehmittäjä -> [[Media:Ilkeiden_sydanten_pehmittaja.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Juliana Lasarevolaiselle -> [[Media:AKATISTOS_JULIANA_LASAREVOLAISELLE-1.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistoshymni Kaikkivaltiaalle -> [[Media:Akatistoshymni Kaikkivaltiaalle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Kaikkivaltiaalle Herralle, sielujen ja ruumiiden parantajalle -> [[Media:Akatistos_Kaikkivaltiaalle_Herralle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Kaikkein Pyhimmälle Jumalansynnyttäjälle -> [[Media:Akatistoshymni_Kaikkein_Pyhimmalle_Jumalansynnyttajalle.pdf|'''PDF''']] -> [[Akathistos (på svenska)|På svenska]] -> [[Jumalasynnyttäjän akatistoksen käännösvirhe|Lue tämä]]<br />
* Akatistos Kristuksen Jumalallisille kärsimyksille -> [[Media:Akatistoshymni_Kristuksen_Jumalallisille_karsimyksille.pdf|'''PDF''']]<br />
* [[Akatistos Kristuksen syntymälle]] -> [[Media:Akatistoshymni_Kristuksen_syntymälle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos kuolleista nousseelle Kristukselle -> [[Media:Akatistoshymni_kuolleista_nousseelle_Kristukselle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos kunnialliselle ja eläväksitekevälle Herran ristille -> [[Media:Ristin_ylentämisen_akatistos.pdf|'''PDF''']]<br />
* [[Akatistos kuolonuneen nukkuneiden puolesta]] -> [[Media:Akatistoshymni_kuolonuneen_nukkuneiden_puolesta.pdf|'''PDF''']]<br />
* [[Akatistos luomakunnalle]] -> [[Media:Akatistos_luomakunnalle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Luukas Simferopolilaiselle -> [[Media:Akatistos_Luukas_Simferopolilaiselle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos apostoli ja evankelista Markukselle ->[[Media:Akatistos_apostoli_ja_evankelista_Markukselle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Nektarios Pentapolilaiselle, Eginan ihmeidentekijälle -> [[Media:Akatistoshymni_Nektarios_Pentapolilaiselle,_Eginan_ihmeidentekijälle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Pietari ja Fevronia Muromilaisille, avioliiton suojelijoille -> [[Media:Akatistos_Pietari_ja_Fevronia_Muromilaisille_avioliiton_suojelijoille.pdf|'''PDF''']]<br />
* [[Akatistos Pyhittäjä Aleksanteri Syväriläiselle]] / [[Media:Akatistoshymni_Pyhittaja_Aleksanteri_Syvarilaiselle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Pyhittäjä Arseni Konevitsalaiselle -> [[Media:Akatistoshymni_Pyhittaja_Arseni_Konevitsalaiselle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Pyhittäjä Nil Sorskille -> [[Media:Akatistoshymni_Pyhittäjä Nil_Sorskille.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Pyhittäjäisä Sofroni Essexiläiselle -> [[Media:Akatistos pyhittaja Sofroni Essexilaiselle.pdf|'''PDF''']]<br />
* [[Akatistos Pyhittäjä Trifon Petsamolaiselle]] / [[Media:Akatistoshymni_Pyhittaja_Trifon_Petsamolaiselle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Pyhittäjäisillemme Sergeille ja Hermanille -> [[Media:Akatistoshymni_Pyhittajaisillemme_Sergeille_ja_Hermanille.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Pyhittäjäisä Serafim Sarovilaiselle -> [[Media:Akatistoshymni_Pyhittajaisa_Serafim_Sarovilaiselle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Pyhälle autuaalle Ksenia Pietarilaiselle -> [[Media:Akatistoshymni_Pyhalle_autuaalle_Ksenia_Pietarilaiselle.pdf|'''PDF''']]<br />
* [[Akatistos Pyhälle Hengelle]] -> [[Media:Akatistoshymni_Pyhalle_Hengelle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Pyhälle Johannes Kronstadtilaiselle -> [[Media:Akatistoshymni_Pyhalle_Johannes_Kronstadtilaiselle.pdf|'''PDF''']]<br />
* [[Akatistos pyhälle Johannes Krysostomokselle, Konstantinopolin arkkipiispalle]] -> [[Media:Akatistoshymni_pyhalle_Johannes_Krysostomokselle.pdf|'''PDF]]<br />
* '''[[Akatistoshymni pyhälle marttyyrille ja tunnustajalle Johannes Sonkajanrantalaiselle]]'''<br />
* '''[[Akatistos pyhittäjä Johannes Valamolaiselle]]'''<br />
* Akatistos Pyhälle Nikolaokselle -> [[Media:Akatistoshymni_Pyhalle_Nikolaokselle.pdf|'''PDF''']]<br />
* [[Akatistos Suloisimmalle Herrallemme Jeesukselle Kristukselle]] / [[Media:Akatistoshymni_Suloisimmalle_Herrallemme_Jeesukselle_Kristukselle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos vanhurskaalle Joosef Kihlaajalle, Nasaretilaiselle -> [[Media:Akatistoshymni_vanhurskaalle_Joosef_Kihlaajalle,_Nasaretilaiselle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Kiitosakatistos -> [[Media:Kiitosakatistoshymni.pdf|'''PDF''']]<br />
* [[Kiitosakatistos]] - nunna Ksenian käännös<br />
* Akatistos pyhälle Sofialle ja hänen kolmelle tyttärelleen -> [[Media:Akatistos_Vera%2C_Ljubov%2C_Nadesda_ja_Sofia.pdf|'''PDF''']]<br />
<br />
[[Luokka:Liturgiset tekstit]]<br />
[[Luokka:Akatistokset|*]]<br />
<br />
[[Luokka:Liturgiset tekstit]]<br />
[[Luokka:Vigilia]]</div>
Hannu
http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Tiedosto:Akatistos_apostoli_ja_evankelista_Markukselle.pdf&diff=65576
Tiedosto:Akatistos apostoli ja evankelista Markukselle.pdf
2026-09-21T13:46:57Z
<p>Hannu: Akatistos apostoli ja evankleista Markukselle.
(Käännös suomeksi: isä Markku Kinkki)
Luokka:Akatistokset</p>
<hr />
<div>== Yhteenveto ==<br />
Akatistos apostoli ja evankleista Markukselle.<br />
<br />
(Käännös suomeksi: isä Markku Kinkki)<br />
<br />
[[Luokka:Akatistokset]]</div>
Hannu
http://www.ortodoksi.net/index.php?title=UO_ja_teko%C3%A4ly&diff=65575
UO ja tekoäly
2026-09-21T05:31:50Z
<p>Hannu: </p>
<hr />
<div><!--== Torjuntaa, yhteistyötä vai harkittua erottelua? – tekoäly ja suomalainen ortodoksinen uskonnonopetus ==<br />
<br />
Tekoäly haastaa ortodoksisen uskonnonopetuksen pohtimaan sekä menetelmiään että tehtäväänsä. Oppilas voi kysyä tekoälyltä kirkon opetuksesta, pyytää selitystä ikonille tai teettää sillä uskonnon kotitehtävän. Opetuksessa tarvitaan siksi valmiuksia arvioida näitä vastauksia. Onko lähtökohtana torjunta, innokas yhteistyö vai kriittinen ja harkitseva kumppanuus?<br />
<br />
=== Torjunta ei ratkaise tiedon luotettavuutta ===<br />
<br />
Täydellinen torjunta saattaa tuntua turvalliselta. Tekoäly voi antaa virheellisiä vastauksia, keksiä lähteitä ja sekoittaa ortodoksisen, katolisen ja protestanttisen opetuksen keskenään. Se voi myös esittää jonkin paikalliskirkon käytännön koko ortodoksisen kirkon yhteisenä kantana. Suomen kannalta olisi selvitettävä, kuinka hyvin järjestelmät tuntevat kirkkomme historian, aseman, jumalanpalvelustekstit ja vakiintuneen suomalaisen terminologian. Tutkittava kysymys on myös se, tuottaako tekoäly eri kielillä erilaisia kuvauksia Suomen kirkosta ja sekoittaako se niihin muiden paikalliskirkkojen käytäntöjä. Pelkkä käytön torjuminen ei opeta oppilasta tunnistamaan tällaisia ongelmia.<br><br />
<br><br />
Yhteistyöhaluiselle suhtautumiselle on puolestaan käytännöllisiä perusteita. Tekoäly voi auttaa opettajaa tehtävien ideoinnissa, tekstien selkeyttämisessä, eri ikäryhmille suunnattujen selitysten laatimisessa ja monikielisten aineistojen luonnostelussa. Tällaisesta avusta voisi olla hyötyä pienissä opetusryhmissä, joissa oppilaiden ikä, lähtötiedot ja kielelliset taustat vaihtelevat. Mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää kuitenkin sitä, että opettaja tarkistaa materiaalin sisällön ja soveltuvuuden. Sujuva kieli ei vielä takaa oikeaa tietoa eikä hyvää opetusta.<br><br />
<br><br />
Tähän kysymykseen liittyy myös '''Otto Segersvenin ja Pentti Henttosen''' syyskuussa 2026 julkaisema tutkimusesipainos suomenkielisestä Turingin testistä, jossa osallistujat arvioivat keskustelukumppanin ihmisyyttä. Tutkijoiden mukaan kielimalli läpäisi testin heidän käyttämillään kriteereillä, ja erityisesti puhekieliseen suomeen tukeutuminen ihmisen tunnusmerkkinä johti virhearvioihin. Tutkimus ei arvioinut ortodoksista sisältöä eikä osoita vastausten olevan oikeita. Opetuksen kannalta siitä voi kuitenkin johtaa tärkeän kysymyksen: osaammeko erottaa toisistaan luontevan ilmaisun, ihmismäisen vaikutelman ja tiedon luotettavuuden?<br />
<br />
=== Tieto uskonnosta ja eletty uskonnollisuus ===<br />
<br />
Tuore tutkimus antaa perusteita pohtia kriittistä ja vastuullista yhteistyötä. '''Mariusz Chrostowskin''' vuonna 2026 julkaisema englanninkielistä tutkimusta kokoava katsaus kuvaa tutkimuskenttää hajanaiseksi. Sen mukaan empiiristä ja pitkäaikaista tutkimusta on vähän, ja kulttuuriset sekä kielelliset erityispiirteet ovat jääneet riittämättömälle huomiolle. Myös käytännössä testattuja, uskonnonopetuksen erityistarpeisiin kehitettyjä opetusmalleja tarvitaan lisää. '''Steffi Fabriciuksen''' tutkimuksessa uskonnonopettajat suhtautuvat avoimesti tekoälyn mahdollisuuksiin helpottaa työtä mutta korostavat samalla ihmisten välisen vuorovaikutuksen ja teologisen syvyyden merkitystä.<br><br />
<br><br />
Ortodoksisesta näkökulmasta nämä havainnot herättävät olennaisen kysymyksen ''tiedon ja kokemuksen suhteesta''. Tekoäly voi selittää liturgiaa tai kirjoittaa ikonien kunnioittamisesta, mutta sillä ei ole ihmisen kokemusta rukouksesta, kirkollisesta yhteisöstä eikä pyhän kohtaamisesta. Ortodoksisuus sisältää tiedollisen aineksen lisäksi elävän tradition, jonka merkitystä ei voi tavoittaa pelkällä käsitteiden luettelolla.<br><br />
<br><br />
Koulun uskonnonopetuksen ja seurakunnan kasvatuksen tehtävät on silti erotettava toisistaan. ''Koulun ortodoksisessa uskonnonopetuksessa'' tutustutaan jumalanpalveluselämään, rukoukseen, ikoneihin ja kirkkovuoteen sekä niiden merkitykseen ihmisille ja yhteisöille. ''Seurakunnan kasvatuksessa'' tähän liittyy lisäksi henkilökohtaisen uskon ja kirkon yhteydessä elämisen tukeminen. Tekoälyn käyttöä on arvioitava kummassakin ympäristössä sen omien tavoitteiden pohjalta. Molemmissa tarvitaan ihmistä, joka kantaa vastuun sisällöstä ja kohtaa oppijan.<br />
<br />
=== Tarvitaan suomalainen pilottitutkimus ===<br />
<br />
Kansainvälisen tutkimuksen pohjalta on perusteltua ehdottaa pientä suomalaista pilottitutkimusta. Kyse olisi ensin tekoälyn vastausten luotettavuuden arvioinnista. Näin saataisiin tietoa siitä, millaisia mahdollisuuksia ja ongelmia juuri suomalainen ortodoksinen sisältö tuo esiin. Tutkimuksen lähtökohtana olisi avoin kysymys tekoälyn käyttökelpoisuudesta, ja myös onnistumiset kirjattaisiin yhtä huolellisesti kuin virheet.<br><br />
<br><br />
Vertailuun voitaisiin valita muutama yleinen tekoälypalvelu, esimerkiksi ChatGPT, Claude tai Gemini. Niille esitettäisiin samat rajatut kysymykset uskonopista, jumalanpalveluselämästä, Suomen ortodoksisen kirkon historiasta, suomalaisesta terminologiasta ja lähteiden käytöstä. Mukaan otettaisiin myös virheellisiä oletuksia sisältäviä kysymyksiä, jotta nähtäisiin, korjaako järjestelmä kysyjää vai jatkaako se väärän tiedon pohjalta. Käytetyt malliversiot, kysymykset ja testausajankohdat dokumentoitaisiin, jotta tuloksia voitaisiin myöhemmin verrata uusiin kokeisiin.<br><br />
<br><br />
Monikielisessä osassa selvitettäisiin, säilyvätkö sisältö ja käsitteiden merkitys kielestä toiseen. Suomen rinnalle voitaisiin ottaa esimerkiksi ruotsi, venäjä tai ukraina käytettävissä olevan asiantuntemuksen mukaan. Laajempaan tutkimukseen sopisivat myös englanninkieliset vertailuvastaukset. Erityisen hyödyllistä olisi tutkia, paraneeko vastausten laatu, kun tekoälylle annetaan ennalta tarkistettu suomalainen lähdeaineisto.<br><br />
<br><br />
Arvioinnissa tarkasteltaisiin erikseen kielellistä sujuvuutta, teologista täsmällisyyttä, terminologiaa, Suomen kirkon erityispiirteiden tunnistamista ja vastauksen soveltuvuutta oppijan ikätasolle. Näin voitaisiin selvittää, liittyykö vakuuttavaan ilmaisuun myös sisällöllinen luotettavuus vai jääkö sujuvan tekstin sisään virheitä. Lähdeviitteistä tarkistettaisiin sekä niiden olemassaolo että se, tukevatko lähteet todella esitettyjä väitteitä. Vertailuaineistona käytettäisiin aiheeseen sopivia kirkon virallisia julkaisuja, hyväksyttyjä jumalanpalvelustekstejä, vuoden 1992 raamatunkäännöstä ja asiantuntijoiden valitsemaa teologista kirjallisuutta. Pedagogista soveltuvuutta arvioitaisiin opetussuunnitelmien perusteiden avulla. Ortodoksi.netin toimitettu aineisto voisi täydentää kokonaisuutta, ja vertailuvastausten luotettavuuden varmistaisi asiantuntijaryhmä.<br><br />
<br><br />
Luonteva taho tutkimuksen käynnistämisestä käytävään keskusteluun olisi Itä-Suomen yliopisto, jossa voidaan yhdistää ortodoksisen teologian, opettajankoulutuksen ja oppimisteknologian osaamista. Mukaan voitaisiin kutsua Suomen ortodoksisen kirkon kasvatus- ja koulutuspalveluja, ortodoksisen uskonnon opettajia sekä mahdollisesti Ortodoksi.net. Opetushallituksen asiantuntemuksesta olisi hyötyä opetussuunnitelmien ja tekoälylukutaidon näkökulmasta. Ensimmäinen vaihe voisi olla rajattu opinnäytetyö tai pieni monitieteinen pilotti, jonka tutkimuskohteena olisivat järjestelmien tuottamat vastaukset.<br />
<br />
=== Harkinta antaa yhteistyölle suunnan ===<br />
<br />
Pilotin tärkein tulos olisi tieto siitä, millaisiin tehtäviin tekoäly soveltuu ja millaista tarkistamista sen käyttäminen vaatii. Pelkkä palvelujen paremmuusjärjestys vanhenisi nopeasti. Pysyvämpää hyötyä tuottaisivat avoin kysymysaineisto, selkeät arviointiperusteet ja opettajille laadittu käytännöllinen tarkistusohje. Vasta myöhemmin olisi aiheellista tutkia oppimistuloksia ja sitä, helpottaako tekoäly opettajan työtä myös silloin, kun tarkistamiseen kuluva aika otetaan huomioon.<br><br />
<br><br />
Suomalaisessa ortodoksisessa uskonnonopetuksessa tekoälyyn voitaisiin suhtautua tutkivasti ja harkiten. Sen vastauksia arvioitaisiin luotettavien lähteiden, ortodoksisen tradition ja pedagogisen asiantuntemuksen pohjalta. Tällainen lähestymistapa tekisi tekoälyn käytöstä samalla lähdekritiikin, vastuullisuuden ja oman ajattelun harjoittelua. Keskustelun keskeiseksi kysymykseksi nousisi silloin, miten opetus auttaa nuoria käyttämään tekoälyä viisaasti ja totuudellisesti sekä tunnistamaan ihmisen vastuun myös teknologian välittämässä tiedossa.<br><br />
<br><br />
'''Ortodoksi.net'''<br><br />
21.9.2026<br><br />
<br />
=== Lähteet ja tausta-aineisto ===<br />
<br />
* Chrostowski, Mariusz (2026): [https://doi.org/10.3390/rel17080991 Artificial Intelligence in Christian Religious Education: A Scoping Review. Religions 17(8), 991]. Katsaus kristillistä uskonnonopetusta koskevan tekoälytutkimuksen painotuksiin ja tutkimusaukkoihin.<br>Artikkeli: https://doi.org/10.3390/rel17080991 <br>Yliopiston julkaisuarkisto ja kokoteksti: https://edoc.ku.de/id/eprint/37060/<br />
* Fabricius, Steffi (2026): [https://doi.org/10.1007/978-3-032-23721-7_5 Potential and Challenges of Artificial Intelligence and Robotics in Religious Education: An Empirical Exploration of Teachers’ Perceptions. Teoksessa Artificial Intelligence in Religious Practice: Bots, Robots, and Generative AI, s. 59–72. Springer]. Tutkimus uskonnonopettajien suhtautumisesta tekoälyyn ja robotiikkaan; tässä artikkelissa hyödynnetty kustantajan julkaisemaa tiivistelmää.<br />
* Opetushallitus: [https://www.oph.fi/fi/teemat-ja-kehittaminen/tekoalysuositukset/tausta-aineisto-tekoalylukutaito Tausta-aineisto: Tekoälylukutaito]. Kansallisten tekoälysuositusten tausta-aineisto koulutuksen järjestäjille ja henkilöstölle.<br />
* Opetushallitus: [https://eperusteet.opintopolku.fi/ ePerusteet]. Valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteet, joihin koulun uskonnonopetuksen tavoitteet ja sisällöt perustuvat.<br />
* Segersven, Otto & Henttonen, Pentti (2026): [https://arxiv.org/abs/2609.18394 Cultural Competence in Context: A Large Language Model Passes the Turing Test in Finland]. ArXiv-esipainos, julkaistu 16.9.2026. Tutkimus suomenkielisestä Turingin testistä ja kielellisten vihjeiden merkityksestä ihmisen ja tekoälyn erottamisessa. Tässä artikkelissa hyödynnetty tutkimuksen tiivistelmää; vertaisarviointia ei ole vahvistettu.<br />
<br><br />
'''Ortodoksi.net'''<br><br />
20.9.2026<br><br />
<br />
[[Luokka:Artikkelit]]--></div>
Hannu
http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Kirkkoisien_tekstien_ajaton_merkitys_digitaalisella_aikakaudella&diff=65574
Kirkkoisien tekstien ajaton merkitys digitaalisella aikakaudella
2026-09-20T16:11:28Z
<p>Hannu: </p>
<hr />
<div><h1>Kirkkoisien tekstien ajaton merkitys digitaalisella aikakaudella</h1><br />
<br />
<p><br />
Kirkkoisät eivät tunteneet internetiä. He eivät kirjoittaneet sosiaalisesta mediasta, älypuhelimista, algoritmeista eivätkä tekoälystä. Heidän teoksistaan ei löydy ohjeita siihen, kuinka monta tuntia päivässä ruudun ääressä olisi sopivaa viettää tai pitäisikö kristityn käyttää Facebookia, TikTokia tai ChatGPT:tä.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Siksi olisi melko väkinäistä yrittää osoittaa, että kirkkoisät olisivat jotenkin ennustaneet digitaalisen maailman ongelmat. Paljon kiinnostavampi kysymys on toinen: ''mitä he tiesivät ihmisestä sellaista, mikä ei muutu teknologian muuttuessa?''<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Juuri tästä näkökulmasta kirkkoisien tekstit saattavat osoittautua yllättävän ajankohtaisiksi. He kirjoittivat ihmisen huomiosta ja sen hajaantumisesta, ajatusten vallasta, vihasta ja loukkaantumisesta, turhamaisuudesta, halusta tulla nähdyksi, väärästä tiedosta, lähimmäisen panettelusta, sisäisestä valvomisesta ja ennen kaikkea siitä, mitä merkitsee olla ihminen Jumalan kuvana. Laitteet ovat uusia, mutta ihminen niiden ääressä ei ehkä olekaan niin uusi.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Tämä koskee myös ortodoksista kirkkoa. Verkko on muuttanut muutamassa vuosikymmenessä sitä, miten uskosta etsitään tietoa, miten kirkkoon tutustutaan ja miten kirkolliseen keskusteluun osallistutaan. Monelle ensimmäinen kosketus ortodoksisuuteen ei enää ole papin tapaaminen, kirja tai käynti jumalanpalveluksessa. Se voi olla hakukoneen tulos, Facebook-julkaisu, YouTube-video, podcast, Instagram-kuva tai tekoälylle esitetty kysymys.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Siksi kysymys kirkkoisistä digitaalisella aikakaudella ei ole vain akateeminen. Se liittyy aivan käytännöllisesti siihen, mistä tämän päivän ihminen oppii ortodoksisuutta, ketä hän pitää opettajanaan ja millä perusteella hän arvioi löytämänsä tiedon luotettavuutta.<br />
</p><br />
<br />
<h2>Vanha teksti kohtaa uuden maailman</h2><br />
<br />
<p><br />
Aihe nousi aivan konkreettisesti esille Brysselissä syyskuussa 2026. ''Apostoli Paavali -ortodoksisen teologian instituutin'' uuden lukuvuoden avajaisissa 15. syyskuuta professori '''Christos Arabatzis''' Thessalonikin Aristoteleen yliopistosta piti esitelmän otsikolla <i>The Timeless Relevance of Patristic Texts in the Digital Age</i> – kirkkoisien tekstien ajattomasta merkityksestä digitaalisella aikakaudella. Arabatzis aloittaa instituutissa patrologian opettajana ja toimii samalla sen opintojohtajana. Julkisuuteen tulleen selostuksen mukaan hänen esitelmänsä tarkasteli kirkkoisien merkitystä maailmassa, jota digitaalinen teknologia ja erityisesti tekoäly muokkaavat yhä voimakkaammin.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Arabatzisin esitelmän koko tekstiä ei ainakaan toistaiseksi ole julkaistu. Mutta jo sen otsikko nostaa esiin tärkeän kysymyksen. Kun ympärillämme oleva teknologia muuttuu hämmästyttävällä nopeudella, pitääkö myös kristillisen ihmiskuvan muuttua yhtä nopeasti? Vai voisiko lähes kaksituhatvuotinen hengellinen kokemus auttaa juuri siksi, että se ei ole syntynyt tämän päivän teknologisten muotivirtausten mukana?<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Kirkkoisien teksteihin ei tietenkään pidä suhtautua vastauksia automaattisesti antavana hakukoneena. [[Basileios Suuri|Basileios Suuren]] kirjoituksesta ei löydy hakusanalla ”Instagram” mitään. '''Evagrios Pontoslainen''' ei kerro, kuinka tekoälyn tuottama kuva tunnistetaan. '''[[Johannes Krysostomos]]''' ei anna ohjeita Facebookin kommenttikentän ylläpitäjälle. Mutta kaikki kolme tuntevat jotakin siitä ihmisestä, joka Instagramia selaa, tekoälyä käyttää ja kommenttikenttään kirjoittaa. Siinä niiden ajankohtaisuus alkaa näkyä.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Samalla paljastuu yksi digitaalisen ajan kummallisuuksista. Meillä on käytettävissämme enemmän tietoa kirkkoisistä kuin ehkä yhdelläkään aikaisemmalla sukupolvella. Silti mahdollisuus löytää tietoa ei automaattisesti merkitse kykyä ymmärtää sitä. Hakukone löytää sanan, mutta ei välttämättä sen merkitystä. Tekoäly pystyy tiivistämään tekstin, mutta se ei takaa, että tiivistelmä tavoittaa tekstin teologisen asiayhteyden. Kirkkoisän lukeminen vaatii edelleen jotakin hyvin epädigitaalista: aikaa.<br />
</p><br />
<br />
<h2>Kuka hallitsee huomiotamme?</h2><br />
<br />
<p><br />
Digitaalisen ajan ehkä kaikkein arvokkaimpia hyödykkeitä on ihmisen huomio. Sovellukset lähettävät ilmoituksia, otsikot tavoittelevat klikkausta, videot jatkuvat toisensa jälkeen ja puhelin kulkee mukana lähes kaikkialle. Välillä tuntuu, ettei enää itse päätä, mihin huomionsa kohdistaa. Huomio vain siirtyy ärsykkeestä seuraavaan.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Patristiikan tutkija, arkkimandriitta '''Maximos Constas''' on liittänyt juuri tämän ilmiön vanhaan patristiseen käsitteeseen <i>prosoche</i>, tarkkaavaisuuteen ja itsensä valvomiseen. Hänen tutkimuksensa <i>“Attend to Thyself”: Attentiveness and Digital Culture</i> lähtee siitä, että digitaalinen kulttuuri tarjoaa valtavia mahdollisuuksia, mutta samalla ihmisen huomiosta on tullut taloudellisesti arvokas kohde. Constasin mukaan jatkuva häiriö voi pirstoa ihmisen suhdetta itseensä, lähimmäisiinsä, ympäröivään maailmaan ja Jumalaan. Vastapainoksi patristinen traditio tarjoaa tarkkaavaisuuden ja valvomisen harjoitusta.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Ajatus ei ole uusi. Pyhän [[Athanasios Suuri|'''Athanasios Suuren''']] kirjoittamassa <i>Antonioksen elämässä</i> kerrotaan, kuinka Antonioksen ensimmäisiin kilvoittelun muotoihin kuului ”pitää vaari itsestään”, tarkata itseään ja harjoittaa itseään kärsivällisesti. Basileios Suuri puolestaan omisti kokonaisen opetuspuheen kehotukselle ”pidä vaari itsestäsi”. Sen taustalla on raamatullinen ajatus ihmisen sydämen, mielen ja elämän tarkkaamisesta. Tämän voi lukea uudelleen puhelin kädessä.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Kysymys ei silloin ole ensisijaisesti siitä, onko älypuhelin hyvä vai paha, vaan siitä, kuka käyttää ketä. Käyttääkö ihminen välinettä vai alkaako väline ohjata ihmisen huomiota, ajankäyttöä, tunnetiloja ja jopa sitä, mitä hän pitää tärkeänä?<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Tähän liittyy myös rukous. Hiljaisuus ei ole ortodoksisessa hengellisessä elämässä tyhjyyttä vaan tilaa, jossa ihminen voi kuulla, tarkata ja rukoilla. Jos kaikki vapaat hetket täyttyvät uutisista, videoista, viesteistä ja jatkuvista ilmoituksista, ongelma ei ehkä ole ainoastaan siinä, että aikaa kuluu. Vähitellen voi heikentyä myös kyky olla hiljaa. Digitaalisessa maailmassa tarvitaan siis ehkä uudenlaista paastoa, mutta sen tarkoitus on hyvin vanha: ihminen ei luovuta huomiotaan kaikelle, joka sitä vaatii.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Tämä koskee myös ortodoksista sisältöä. Puhelimesta voi tulla aamusta iltaan hengellisiä videoita, saarnoja, pyhien elämäkertoja, kirkollisia uutisia, kiistelyä kanonisista kysymyksistä ja lainauksia kirkkoisiltä. Sisällön uskonnollisuus ei kuitenkaan itsessään tee jatkuvasta selaamisesta hengellistä harjoitusta. Ihminen voi käyttää tuntikausia ortodoksisen aineiston katselemiseen ja silti olla hetkeäkään hiljentymättä rukoukseen.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Tässä kirkkoisien tarkkaavaisuuden opetus osuu myös niin sanotun nettiortodoksisuuden ytimeen. Hengellisen tiedon kuluttaminen ei ole sama asia kuin hengellinen elämä.<br />
</p><br />
<br />
<h2>Kaikki mieleen tuleva ei ole totta</h2><br />
<br />
<p><br />
Toinen hämmästyttävän ajankohtainen patristinen teema löytyy Evagrios Pontoslaiselta. Hän analysoi yksityiskohtaisesti ihmisen mieleen tulevia ajatuksia, <i>logismoi</i>. Evagrioksen perinteessä ajatus ei vielä ole sama asia kuin totuus, eikä mieleen ilmaantuva ajatus velvoita ihmistä hyväksymään sitä.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Tämä ero on digitaalisen ajan ihmiselle tärkeä. Näemme uutisen, joku kirjoittaa loukkaavan kommentin tai vastaan tulee video, jonka väite vahvistaa jotakin, mitä jo ennestään ajattelimme. Joku arvostelee meille tärkeää asiaa, ja tunnemme välittömän tarpeen vastata. Ärsyke muuttuu ajatukseksi, ajatus tunteeksi ja tunne toiminnaksi joskus muutamassa sekunnissa.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Evagrios tarkastelee muun muassa ahneuden, vihan, alakuloisuuden, turhamaisuuden ja ylpeyden synnyttämiä ajatuksia. Hänen maailmansa oli erämaa, ei sosiaalinen media, mutta hänen kuvaamansa sisäinen tapahtumasarja on helppo tunnistaa myös näytön ääressä. Erityisen kiinnostavasti hän pohtii myös kaunaa: ihmisen omat sanat ja teot voivat paljastaa sisäisen vihamielisyyden ja ruokkia yhä uusia vihamielisiä ajatuksia.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Patristinen perinne tuo digitaaliseen lukutaitoon näin yhden lisäkysymyksen. Tavallisesti kysymme, onko tämä tieto totta. Se on välttämätön kysymys, mutta sen lisäksi voidaan kysyä, mitä tämä tieto tekee minulle. Miksi juuri tämä uutinen saa minut kiihtymään? Miksi haluan jakaa sen saman tien eteenpäin? Miksi tämä ihminen ärsyttää minua riippumatta siitä, mitä hän sanoo? Nautinko ehkä siitä, että joku, josta en pidä, joutuu huonoon valoon? Olenko valmis uskomaan väitteen vain siksi, että se tukee omaa ennakkokäsitystäni?<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Erottelukyky, <i>diakrisis</i>, ei silloin tarkoita vain kykyä erottaa oikeaa tietoa väärästä. Se merkitsee myös kykyä nähdä, mitä omassa sisimmässä tapahtuu. Tätä taitoa ei mikään hakukone voi tehdä ihmisen puolesta.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Digitaalinen maailma tekee tästä vielä vaikeampaa siksi, että palvelut oppivat käyttäjän mieltymyksiä. Jos ihminen reagoi toistuvasti tietynlaiseen sisältöön, hänelle voidaan tarjota yhä enemmän samankaltaista aineistoa. Vähitellen voi syntyä vaikutelma, että ”kaikkihan ajattelevat näin” tai että juuri nämä kysymykset ovat kirkon tärkeimmät kysymykset.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Näin verkko ei pelkästään välitä todellisuutta. Se myös valikoi sitä. Ortodoksisessa keskustelussa tämä näkyy helposti siinä, kuinka jokin yksittäinen kiistakysymys alkaa verkossa näyttää koko kirkon elämän keskipisteeltä. Samaan aikaan tavallinen seurakuntaelämä jatkuu: ihmiset käyvät liturgiassa, laulavat, sytyttävät tuohuksia, kastavat lapsiaan, saattavat vainajiaan hautaan, rukoilevat ja auttavat toisiaan. Algoritmi suosii usein voimakasta reaktiota, mutta kirkon elämä rakentuu suurelta osin sellaisesta, mistä ei synny klikkiotsikkoa.<br />
</p><br />
<br />
<h2>Johannes Krysostomos olisi tunnistanut kommenttikentän</h2><br />
<br />
<p><br />
Sosiaalisen median ehkä näkyvin ongelma ei ole teknologia vaan puhe. Ihmiselle on aina ollut mahdollista loukata toista ihmistä, mutta digitaalinen viestintä on tehnyt loukkaamisesta nopeampaa, laajempaa ja pysyvämpää. Hetken suuttumuksessa kirjoitettu lause voidaan levittää hetkessä sadoille tai tuhansille ihmisille, ottaa kuvakaappauksena talteen ja nostaa esiin vielä vuosien kuluttua.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Pyhä Johannes Krysostomos ei tuntenut kommenttikenttiä, mutta hän tunsi ihmisen taipumuksen panetteluun, vihamielisyyteen ja toisen sanojen pahantahtoiseen tulkitsemiseen. Efesolaiskirjeen opetuspuheessaan Krysostomos huomauttaa, että vihamielisyys muuttaa tapaa, jolla ihminen arvioi kuulemaansa. Kun suhtaudumme toiseen vihamielisesti, olemme valmiita uskomaan hänestä valheenkin ja tulkitsemaan hänen sanansa pahimmalla mahdollisella tavalla.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Siinä on lähes valmis kuvaus monesta nykyisestä verkkokeskustelusta. Krysostomoksen aikana ei ollut Facebookia, mutta kommenttikentän ihminen oli jo olemassa. Digitaalinen tekniikka on vain antanut hänelle mikrofonin.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Siksi kristillisen verkkoviestinnän kysymys ei voi olla ainoastaan, saako jotakin sanoa. On kysyttävä myös, miten se sanotaan ja miksi. Totuuttakin voidaan käyttää aseena. Oikeassa olemisesta voidaan tehdä keino nöyryyttää toista. Ja omaa hengellistä tai moraalista ylemmyyttä voidaan rakentaa näyttämällä julkisesti, kuinka väärässä kaikki muut ovat.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Tällöin kirkkoisien varoitukset vihasta, ylpeydestä, turhamaisuudesta ja panettelusta eivät kuulu menneisyyteen. Ne kuuluvat myös verkkoon. Suomalainen ortodoksinen verkkokeskustelu ei elä tästä irrallaan. Pienen kirkon piirissä ihmiset tuntevat toisensa tai ainakin tunnistavat nimet. Siksi muutamalla huolimattomalla lauseella voi olla yllättävän suuri vaikutus. Verkossa kirjoitettu arvostelu ei välttämättä jää nimettömäksi mielipiteeksi internetiin, vaan sen kohde voi seuraavana sunnuntaina seistä samassa kirkkosalissa.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Tämä tekee vastuusta ehkä suuremman, ei pienemmän. Ennen julkaisupainikkeen painamista voisi joskus olla hyödyllistä soveltaa hyvin vanhaa hengellistä harjoitusta ja odottaa hetki. Kaikkeen ei tarvitse vastata heti, kaikkia vääräksi koettuja mielipiteitä ei tarvitse oikaista saman tien eikä jokainen keskustelu parane sillä, että siihen saadaan vielä yksi kommentti lisää.<br />
</p><br />
<br />
<h2>Kuka verkossa opettaa ortodoksisuutta?</h2><br />
<br />
<p><br />
Digitaalinen ympäristö on muuttanut myös kirkollista auktoriteettia. Aikaisemmin ortodoksisuudesta tietoa etsivä ihminen kysyi todennäköisesti papilta, luki kirjan tai osallistui seurakunnan opetukseen. Nyt ensimmäinen opettaja saattaa olla hakukone tai videon tekijä toisella puolella maailmaa.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Tämä on sekä mahdollisuus että ongelma. Verkosta löytyy erinomaista ortodoksista opetusta, korkeatasoisia luentoja, jumalanpalveluksia ja kirkkoisien tekstejä. Samalla siellä toimii valtava joukko itseoppineita opettajia, kommentaattoreita ja vaikuttajia, joiden asemaa kirkossa voi olla vaikea arvioida. Vakuuttava esiintyminen ei vielä osoita teologista asiantuntemusta, eikä suuri seuraajamäärä ole kirkollinen vihkimys.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Erityisesti englanninkielisessä internetissä ortodoksisuudesta muodostuva kuva voi olla hyvin erilainen kuin Suomen ortodoksisen kirkon todellisuus. Paikalliset historialliset, kulttuuriset ja pastoraaliset olosuhteet vaihtelevat. Jossakin toisessa paikalliskirkossa käytetty tapa ei välttämättä ole Suomen käytäntö, eikä yhden munkin, papin tai verkkovaikuttajan mielipide ole automaattisesti ”ortodoksisen kirkon kanta”.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Kirkkoisien lukeminen voi tässäkin auttaa. Patristinen traditio ei syntynyt irrallisten gurujen maailmassa vaan kirkossa. Sen tekstit liittyvät Raamattuun, jumalanpalvelukseen, piispoihin, kirkolliskokouksiin, luostarielämään, sakramentteihin ja yhteiseen traditioon. Siksi myös digitaalisen ajan ortodoksille paikallinen seurakunta on tärkeä mittapuu. Verkosta voidaan löytää tietoa, mutta kirkossa sitä opitaan elämään.<br />
</p><br />
<br />
<h2>Entä jos suurin kysymys ei olekaan, mitä tekoäly osaa?</h2><br />
<br />
<p><br />
Tekoäly tekee patristisen ihmiskuvan vielä kiinnostavammaksi. Kone voi tuottaa tekstiä, keskustella, kääntää, tehdä kuvia, jäljitellä ääntä ja käsitellä valtavia tietomääriä. Mitä taitavammaksi tällaiset järjestelmät tulevat, sitä helpommin keskustelu ajautuu kysymykseen siitä, mitä kaikkea tekoäly vielä oppii tekemään.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Kristillisestä näkökulmasta tätä ennen pitäisi kuitenkin esittää toinen kysymys: mitä ihminen on? Pyhä '''[[Gregorios Nyssalainen]]''' pohtii teoksessaan <i>Ihmisen luomisesta</i> laajasti ihmistä Jumalan kuvana. Ihmisen arvoa ei hänen ajattelussaan voida palauttaa yksittäiseen ominaisuuteen, hyödyllisyyteen tai suoritukseen. Jumalan kuva kuuluu ihmisyyteen. Gregorios painottaa myös ihmisen järjellisyyttä, vapautta ja erityistä asemaa luomakunnassa.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Tämä tekee eron ihmisen ja tekoälyn välillä olennaiseksi. Tekoäly voi tuottaa hyvin ihmismäistä tekstiä ilman, että se on ihminen. Se voi jäljitellä myötätuntoista puhetta ilman kokemusta kärsimyksestä, kirjoittaa rukouksen ilman että se rukoilee ja tuottaa teologisen vastauksen ilman että sillä on suhdetta Jumalaan.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Ortodoksisen teologian ja tekoälyetiikan suhdetta tutkiva '''Ioannis Ladas''' on nostanut juuri persoonan, vapauden ja hengellisen erottelukyvyn keskeisiksi eroiksi. Hänen mukaansa tekoälyn kyky käsitellä tietoa tai jäljitellä ihmisen käyttäytymistä ei tee siitä persoonaa ortodoksisen teologisen antropologian tarkoittamassa mielessä.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Tämä ei merkitse, että tekoäly pitäisi torjua. Välineenä se voi olla hyödyllinen myös kirkollisessa työssä, käännöksissä, tiedonhaussa, tekstien käsittelyssä, opetuksessa ja viestinnässä. Mutta välineen tehokkuus ei ratkaise kysymystä siitä, mikä ihminen on.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Ekumeeninen patriarkka [[Bartholomeos I Konstantinopolin patriarkka|'''Bartholomeos''']] muistutti kesäkuussa 2026 toimittajille puhuessaan, että tekoäly on merkittävä ja lupaava teknologinen kehitys, mutta siitä ei saa tulla ihmispersoonan syrjäyttämisen väline. Hän kiteytti asian toteamalla, ettei ihmisen elämä ole digitaalista eikä ihminen ole vain piste digitaalisessa maailmassa, vaan osa Jumalan luomakuntaa.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Se on merkittävä muistutus aikana, jolloin ihmisestä voidaan muodostaa yhä tarkempia digitaalisia profiileja: mitä hän ostaa, missä hän liikkuu, mitä hän lukee, mistä hän pitää ja millaisia mielipiteitä hänellä todennäköisesti on. Kristillisen ihmiskuvan mukaan ihminen ei kuitenkaan ole sama asia kuin hänestä kerätty tieto.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Tekoäly herättää samalla kirkolle aivan käytännöllisiä kysymyksiä. Jos sitä käytetään teologisten tekstien kirjoittamiseen, kuka tarkistaa sisällön? Jos sillä tehdään käännöksiä, kuka vastaa termien oikeellisuudesta? Jos ihminen kysyy tekoälyltä hengellistä neuvoa, osaako hän erottaa yleisluontoisen vastauksen henkilökohtaisesta hengellisestä ohjauksesta? Tekniikka saattaa antaa vastauksen nopeasti, mutta hengellinen elämä ei aina tarvitse nopeaa vastausta. Joskus se tarvitsee ihmisen, joka tuntee kysyjän.<br />
</p><br />
<br />
<h2>Kirkkoisästä voi tehdä myös meemihahmon</h2><br />
<br />
<p><br />
Internet on samalla tehnyt kirkkoisille jotakin hyvää. Tekstejä, joiden löytäminen vielä muutama vuosikymmen sitten vaati hyvää kirjastoa ja kielitaitoa, voidaan nyt lukea kotona muutamassa sekunnissa. Patristisia lähteitä, [[Filokalia]]a, Raamattua, jumalanpalvelustekstejä, tutkimuksia ja luentoja on saatavilla enemmän kuin koskaan.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Tämä on valtava mahdollisuus, mutta suuri tekstimäärä ei automaattisesti merkitse suurta ymmärrystä. Verkossa kirkkoisästä voidaan tehdä muutamassa minuutissa myös sitaattiautomaatti. Yksi lause irrotetaan kokonaisesta opetuspuheesta, lisätään pyhän kuva ja julkaistaan todisteena siitä, että kirkkoisä olisi varmasti juuri samaa mieltä kuin julkaisija jostakin nykyisestä kiistasta.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Tekoäly tuo tähän vielä uuden ulottuvuuden. Siltä voidaan kysyä: ”Mitä kirkkoisät sanoivat tästä?” ja saada sekunneissa sujuva vastaus. Ongelmana on, että sujuvuus ei ole sama asia kuin luotettavuus. Lainaus voi olla irrotettu yhteydestään, käännös epätarkka tai sitaatti jopa kokonaan olematon.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Siksi ''digitaalinen patristiikka'' tarvitsee rinnalleen vanhoja hyveitä: kärsivällisyyttä, lähdekritiikkiä, nöyryyttä ja erottelukykyä. Tekoäly voi auttaa löytämään Basileioksen tekstin, mutta se ei vapauta lukijaa lukemasta Basileiosta.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Erityinen varovaisuus on tarpeen silloin, kun verkkokeskustelussa vedotaan yksittäiseen kirkkoisälainaukseen osoituksena siitä, että jokin monimutkainen nykyajan kysymys olisi ratkaistu jo 300- tai 400-luvulla. Kirkkoisän teksti syntyi aina jossakin tilanteessa, jollekin kuulijakunnalle ja usein jonkin tietyn kiistan yhteydessä. Lauseella on ympärillään kokonainen teksti, tekstillä historiallinen tilanne ja kirkkoisällä ympärillään kirkon traditio.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Kun nämä poistetaan, jäljelle saattaa jäädä tehokas sitaatti mutta huonoa patristiikkaa. Tässä digitaalisella aikakaudella on kummallinen vastakohta: teknologia tekee alkuperäisen lähteen tarkistamisen helpommaksi kuin koskaan, mutta samalla juuri lyhyet, asiayhteydestä irrotetut lainaukset leviävät nopeimmin.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Ehkä yksi nykyajan patristisen sivistyksen yksinkertaisimmista säännöistä voisikin olla tämä: jos kirkkoisän lause näyttää sopivan hämmästyttävän täydellisesti tämän päivän poliittiseen tai kirkolliseen kiistaan, kannattaa ensin tarkistaa, mitä hän oikeastaan kirjoitti.<br />
</p><br />
<br />
<h2>Kirkkoa ei voi ladata sovelluksena</h2><br />
<br />
<p><br />
Sama raja tulee vastaan myös kirkon elämässä. Verkossa voi seurata jumalanpalvelusta, kuunnella opetuspuheita, kysyä uskosta, tutkia ikoneja ja lukea rukouksia. Erityisesti ihmiselle, joka asuu kaukana kirkosta tai vasta tutustuu ortodoksisuuteen, digitaalinen maailma voi avata aivan uuden oven kirkon elämään. Mutta ovi ei ole sama asia kuin huone, johon se johtaa.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Vuoden 2018 kansainvälisessä digitaalista mediaa ja ortodoksista pastoraalityötä käsitelleessä konferenssissa digitaaliset mahdollisuudet tunnustettiin laajasti. Samalla korostettiin ortodoksisen antropologian merkitystä, henkilökohtaisten suhteiden säilyttämistä ja sitä, ettei digitaalinen media voi korvata esimerkiksi hengellisen ohjauksen ja kirkon sakramentaalisen elämän henkilökohtaista ulottuvuutta. Konferenssissa kiinnitettiin huomiota myös siihen, että raamatullisia ja patristisia lähteitä pitäisi saada paremmin digitaalisesti ihmisten ulottuville.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Tämä tasapaino on tärkeä myös Suomessa. Pienessä kirkossa verkko voi yhdistää ihmisiä pitkien välimatkojen yli, tarjota opetusta ja tuoda ortodoksisen tradition sellaistenkin ihmisten nähtäväksi, jotka eivät ehkä koskaan uskaltaisi ensimmäiseksi astua kirkon ovesta sisään. Mutta ortodoksisuus ei lopulta ole verkkosisältöä.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
[[Eukaristia]]a ei vastaanoteta tiedostona. [[Rippi]]ä ei korvaa tekoäly. Lähimmäistä ei voi kokonaan vaihtaa käyttäjänimeen eikä seurakuntaa keskustelupalstaan. Kristinuskon ytimessä Jumala itse tuli ihmiseksi, ei virtuaaliseksi kuvaksi ihmisestä. Tämä ruumiillisuus ja kohtaaminen asettavat digitaalisen kirkollisuuden mahdollisuuksille myös rajan.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Samalla olisi liian helppoa tehdä internetistä yksinomaan ongelma. Suomessa välimatkat voivat olla pitkiä ja kaikkialla ei ole kirkkoa eikä jumalanpalvelusta joka sunnuntai. Silloin verkossa välitettävä opetus, jumalanpalveluksen lähetys tai seurakunnan ajantasainen viestintä voi olla ihmiselle aidosti tärkeä yhteys kirkkoon.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Digitaalinen viestintä voi myös auttaa ihmistä ottamaan sen ensimmäisen, joskus yllättävän vaikean askeleen. Kirkon verkkosivulta löytyvä selkeä tieto jumalanpalveluksen ajasta, katekumeeniopetuksesta tai yhteystiedoista voi ratkaista sen, uskaltaako ihminen tulla paikalle.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Siksi vastakkain eivät ole ”oikea kirkko” ja ”internet”. Kysymys on siitä, palveleeko digitaalinen viestintä kirkon todellista elämää vai alkaako se korvata sitä. Hyvä verkkoviestintä johtaa ovea kohti, mutta huonoimmillaan verkkomaailma rakentaa kokonaan oman ortodoksisuuden, jossa ihminen tuntee maailmanlaajuisen kirkkopolitiikan pienimmätkin kiistat mutta ei oman seurakuntansa ihmisiä.<br />
</p><br />
<br />
<h2>Nettiortodoksisuus voi näyttää suuremmalta kuin kirkko</h2><br />
<br />
<p><br />
Internetin ortodoksisuus on rajatonta, paikallinen seurakunta ei ole. Verkossa voi muutaman tunnin aikana kuunnella athoslaista munkkia, amerikkalaista pappia, kreikkalaista teologia, venäläistä luennoitsijaa ja romanialaista piispaa. Se voi avartaa näkökulmaa valtavasti. Samalla se voi synnyttää käsityksen, että ortodoksisuuden pitäisi kaikkialla näyttää samalta kuin sillä videokanavalla, jota itse seuraa.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Tämä on erityisen tärkeää Suomen kaltaisessa paikalliskirkossa. Suomalaisella ortodoksisuudella on oma historiansa, kielensä, pastoraaliset olosuhteensa ja käytäntönsä. Kirkko elää tässä maassa, suomalaisessa yhteiskunnassa, eikä sitä voi rakentaa kopioimalla sellaisenaan jonkin toisen paikalliskirkon tapoja.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Internet voi hämärtää tämän helposti. Nettiortodoksisuudessa kaikkein jyrkimmät äänet myös erottuvat usein parhaiten. Maltillinen lause ”asia on hieman monimutkaisempi” ei leviä yhtä tehokkaasti kuin väite siitä, että joku on tuhonnut [[traditio]]n tai että juuri yhdellä verkkokanavalla tunnetaan ”aito ortodoksisuus”.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Kirkkoisien maailma tarjoaa tähänkin terveen vastalääkkeen. Traditio ei merkitse sitä, että yksi ihminen tietää varmasti kaiken. Kirkon historia on täynnä keskustelua, tulkintaa, erimielisyyttä, kirkolliskokouksia ja vaikeitakin ratkaisuja. Myös kirkkoisät saattoivat olla keskenään eri mieltä. Traditio on suurempi kuin yksittäinen sitaatti ja paljon suurempi kuin yksittäinen verkkovaikuttaja.<br />
</p><br />
<br />
<h2>Kirkonkin pitää oppia puhumaan digitaalisessa maailmassa</h2><br />
<br />
<p><br />
Vastuu ei kuitenkaan ole vain verkon käyttäjällä. Myös kirkolla on vastuunsa. Jos luotettavaa, ymmärrettävää ja ajantasaista ortodoksista tietoa ei ole helposti saatavilla, tyhjän tilan täyttää joku muu. Hakukone tai tekoäly ei kysy, kuka kirkossa olisi paras henkilö vastaamaan. Se tarjoaa sitä aineistoa, jonka se löytää.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Siksi kirkollista verkkoviestintää ei enää voi pitää jonkinlaisena ylimääräisenä lisäpalveluna varsinaisen toiminnan rinnalla. Monelle ihmiselle se on ensimmäinen eteinen, jonka kautta kirkkoon tullaan. Tämä koskee seurakuntien verkkosivuja, sosiaalista mediaa, videoita, podcasteja ja myös sitä, kuinka nopeasti ihmisen kysymykseen vastataan.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Patristisen tradition arvostaminen ei merkitse vanhoihin viestintätapoihin jähmettymistä. Päinvastoin. Kirkkoisät itse käyttivät oman aikansa viestintävälineitä: opetuspuhetta, kirjeitä, filosofista käsitteistöä, runoutta ja julkista keskustelua. He puhuivat ihmisille kielellä, jonka nämä ymmärsivät.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Samasta syystä digitaalista viestintää ei pitäisi nähdä kirkolle vieraana maailmana. Kysymys on ennen kaikkea siitä, mitä siellä sanotaan ja millä hengellä.<br />
</p><br />
<br />
<h2>Nopeuden keskellä hidas traditio</h2><br />
<br />
<p><br />
Internet palkitsee nopeudesta. Ensimmäinen kommentti, ensimmäinen tulkinta ja ensimmäinen voimakas reaktio ehtivät usein pisimmälle. Kirkkoisien maailma opettaa melkein päinvastaista rytmiä. Tekstiä luetaan uudelleen, ajatusta punnitaan, rukoillaan ja keskustellaan. Ihminen harjoittelee vuosia eikä kuvittele heti ymmärtävänsä kaikkea.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Tämä voi tuntua tehottomalta maailmassa, jossa vastausta odotetaan muutamassa sekunnissa. Ehkä juuri siksi sitä tarvitaan. Kaikkeen ei tarvitse muodostaa kantaa tänään, kaikkea ei tarvitse kommentoida eikä kaikkea tarvitse jakaa. Joskus ortodoksinen vastaus digitaalisen maailman kiireeseen voi olla yksinkertaisesti se, ettei paina vielä ”julkaise”.<br />
</p><br />
<br />
<h2>Ehkä kirkkoisät ovatkin ajankohtaisempia kuin aikoihin</h2><br />
<br />
<p><br />
Kun kirkkoisien tekstejä luetaan tällä tavoin, niitä ei tarvitse keinotekoisesti modernisoida. Basileiokselle ei tarvitse antaa älypuhelinta käteen eikä Evagrioksesta tehdä sosiaalisen median konsulttia. Riittää, että annetaan heidän kysyä omia kysymyksiään: mihin huomiosi kiinnittyy, mitä ajatuksia päästät kasvamaan sisälläsi, miksi vihastut, miten puhut ihmisestä, josta et pidä, etsitkö totuutta vai vahvistusta sille, minkä jo päätit olevan totta, haluatko tulla nähdyksi, tunnetko itsesi ja osaatko olla hiljaa?<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Ja ennen kaikkea: <b>muistatko vielä, mikä ihminen on?</b><br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Tällaiset kysymykset eivät vanhene ohjelmistopäivityksen mukana. Niiden rinnalle tämän päivän ortodoksi voisi lisätä myös kysymyksiä siitä, kuka hänelle opettaa ortodoksisuutta, tietääkö hän, mistä hänen jakamansa sitaatti on peräisin, onko verkosta löytynyt käytäntö myös oman kirkon käytäntö ja tunteeko hän paremmin seuraamansa verkkovaikuttajan kuin oman seurakuntansa.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Ehkä kaikkein vaikein kysymys on kuitenkin tämä: ''lisääkö näkemäni ja jakamani sisältö rakkauttani kirkkoon ja lähimmäisiin, vai lisääkö se vain varmuuttani siitä, että juuri minä olen oikeassa?''<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Digitaalisen ajan ongelma ei ehkä lopulta ole siinä, että teknologia muuttuu liian nopeasti. Vaikeampaa on se, että ihminen saattaa alkaa sovittaa itseään tekniikan ehdoille niin nopeasti, ettei hän ehdi kysyä, mitä samalla menetetään. Silloin vuosisatoja vanha teksti voi tehdä jotakin hyvin nykyaikaista: se pysäyttää.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Ja ehkä juuri siksi kirkkoisien tekstien merkitys digitaalisella aikakaudella ei ole pienentymässä vaan kasvamassa. Ne muistuttavat, ettei ihmisen syvin ongelma ole koskaan ollut tiedon vähyys. Tietoa meillä on nyt enemmän kuin kukaan aikaisempi sukupolvi osasi kuvitella.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Mutta kirkkoisät muistuttavat myös jostakin vielä vaikeammasta: ''tieto ja viisaus eivät ole sama asia''. Ihminen voi tietää valtavasti ja ymmärtää vähän. Hän voi osata etsiä vastauksen tuhansista kirjoista eikä silti tuntea itseään. Hän voi keskustella koko maailman kanssa mutta olla kykenemätön kuuntelemaan vierellään olevaa ihmistä. Hän voi lukea joka päivä pyhien opetuksia ja silti käyttää niitä lähimmäisen lyömiseen.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Silloin ongelma ei enää ole teknologiassa. Se on ihmisessä.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Juuri siksi patristinen traditio säilyttää merkityksensä. Kirkkoisät eivät tarjoa meille käyttöohjetta uusimpaan teknologiaan. He tarjoavat jotakin vaikeampaa: ''käyttöohjetta ihmiseen''.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Suurempi kysymys on, mitä tällä valtavalla tiedon määrällä teemme ja millaisiksi ihmisiksi sen keskellä tulemme.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
<b>Digiajan suuri kysymys ei ehkä lopulta ole, mitä tekoäly oppii tekemään ihmiseltä. Paljon tärkeämpi kysymys on, mitä ihminen itse unohtaa olevansa.</b><br />
</p><br />
<br><br />
'''Ortodoksi.netin''' toimittama<br><br><br />
21.9.2026<br />
<br />
<h2>Lähteet ja kirjallisuus</h2><br />
<br />
* Orthodox Times: <i>[https://orthodoxtimes.com/apostle-paul-institute-of-orthodox-theology-opens-new-academic-year-in-brussels/ Apostle Paul Institute of Orthodox Theology opens new academic year in Brussels]</i>, 16.9.2026. Artikkeli käsittelee professori Christos Arabatzisin avajaisluentoa <i>The Timeless Relevance of Patristic Texts in the Digital Age</i>.<br />
* Archevêché Orthodoxe de Belgique: <i>[https://orthodoxia.be/fr/2026/09/08/conference-lintemporalite-des-textes-patristiques-a-lere-numerique/ Conférence: «L'intemporalité des textes patristiques à l'ère numérique»]</i>, 8.9.2026. Arabatzisin luentoa koskeva alkuperäinen ilmoitus.<br />
* Athanasios Suuri: <i>Life of St. Anthony / Antonioksen elämä</i>, erityisesti luku 3 Antonioksen tarkkaavaisuudesta ja itsensä valvomisesta. Englanninkielinen käännös teoksessa <i>[https://www.newadvent.org/fathers/2811.htm Nicene and Post-Nicene Fathers]</i>, Second Series, vol. 4.<br />
* Basileios Suuri: <i>Homily on the Words “Give Heed to Thyself”</i>. Keskeinen patristinen teksti tarkkaavaisuudesta, itsensä tuntemisesta ja sisäisestä valvomisesta.<br />
* Evagrios Pontoslainen: <i>[https://www.ldysinger.com/Evagrius/04_Peri-Log/01_p-log1.htm Peri Logismon – On Thoughts]</i>. Ajatuksia, kiusauksia ja mielen sisäisiä liikkeitä käsittelevä keskeinen teksti.<br />
* Evagrios Pontoslainen: <i>Praktikos</i>. Erityisesti kahdeksaa keskeistä <i>logismoi</i>-ajatusta koskevat kohdat. Robin Darling Young, Joel Kalvesmaki, Columba Stewart, Charles Stang &amp; Luke Dysinger: <i>[https://academic.oup.com/book/55302/chapter-abstract/428723310 Evagrius of Pontus: The Gnostic Trilogy]</i>, Oxford University Press, 2024.<br />
* Johannes Krysostomos: <i>[https://www.newadvent.org/fathers/230114.htm Homily 14 on Ephesians]</i>. Erityisesti Ef. 4:25–27:n selitys vihasta, valheesta, panettelusta ja vihamielisyyden vaikutuksesta arviointikykyyn.<br />
* Gregorios Nyssalainen: <i>[https://www.newadvent.org/fathers/2914.htm On the Making of Man / Ihmisen luomisesta]</i>. Erityisesti ihmistä Jumalan kuvana, ihmisen järjellisyyttä ja ihmisluonnon arvoa käsittelevät luvut.<br />
* <i>Filokalia</i>. Ortodoksisen hengellisen perinteen keskeinen kokoelma tarkkaavaisuutta, valvomista, rukousta ja ajatusten erottelua käsitteleviä tekstejä.<br />
* Maximos Constas: <i>[https://studia.reviste.ubbcluj.ro/index.php/subbtheologiaorthodoxa/article/view/4959 “Attend to Thyself”: Attentiveness and Digital Culture]</i>, <i>Studia Universitatis Babeș-Bolyai Theologia Orthodoxa</i> 67:2, s. 365–375. DOI 10.24193/subbto.2022.2.14. Tutkimus patristisen tarkkaavaisuuden ja digitaalisen huomiotalouden suhteesta.<br />
* Olga Alieva: <i>[https://www.themathesontrust.org/library/give-heed-to-thyself “Know Thyself” in Early Christianity: Protreptic Motifs in St Basil’s Homily On the Words “Give Heed to Thyself”]</i>, <i>Studia Patristica</i> LXII, 2013. Tutkimus Basileioksen tarkkaavaisuusopetuksen historiallisesta ja filosofisesta taustasta.<br />
* Ioannis Ladas: <i>[https://studia.reviste.ubbcluj.ro/index.php/subbtheologiaorthodoxa/article/view/9988 Orthodox Christian Ethics and Artificial Intelligence: Anthropological and Theological Challenges]</i>, <i>Studia Universitatis Babeș-Bolyai Theologia Orthodoxa</i>, 2025. DOI 10.24193/subbto.2025.1.04. Tutkimus persoonuudesta, vapaudesta, hengellisestä erottelukyvystä ja tekoälystä ortodoksisen antropologian näkökulmasta.<br />
* Magdalena Burlacu: <i>[https://doi.org/10.24193/subbto.2024.1.03 Knowledge, Conscience, Consciousness, Awareness, or About the Presence and Use of Artificial Intelligence (AI) in Spiritual Life and Their Challenges]</i>, <i>Studia Universitatis Babeș-Bolyai Theologia Orthodoxa</i> 69:1, 2024, s. 37–56. DOI 10.24193/subbto.2024.1.03. Tutkimus tekoälyn käytöstä hengellisessä elämässä ja henkilökohtaisen hengellisen ohjauksen merkityksestä.<br />
* Efthymios Nicolaidis &amp; Doru Costache: <i>[https://journal.iscast.org/cposat-volume-4/contemporary-orthodox-views-of-information-technology-and-artificial-intelligence-in-online-resources Contemporary Orthodox Views of Information Technology and Artificial Intelligence in Online Resources]</i>, <i>Christian Perspectives on Science and Technology</i>, vol. 4, 2025/2026, s. 145–180. DOI 10.58913/AGEH3539. Laaja katsaus ortodoksisiin näkemyksiin informaatioteknologiasta ja tekoälystä.<br />
* International Association of Digital Media and Orthodox Pastoral Care: <i>[https://dmopc.org/?p=2170 Conclusions of the 2nd International Conference on Digital Media and Orthodox Pastoral Care – DMOPC18]</i>, 2018. Konferenssin johtopäätöksiä ortodoksisesta antropologiasta, digitaalisesta mediasta, hengellisestä ohjauksesta ja henkilökohtaisen kohtaamisen merkityksestä.<br />
* Ekumeeninen patriarkka Bartholomeos: <i>[https://ec-patr.org/20/06/17/21/message-by-his-all-holiness-ecumenical-patriarch-bartholomew-to-journalists-20-june-2026-at-the-ecumenical-patriarchate-gr/ Message to Journalists]</i>, Ekumeeninen patriarkaatti, 20.6.2026. Tekoälyä, teknologian vastuullista käyttöä, ihmisyyttä ja ihmispersoonan asemaa käsittelevä viesti.<br />
* Jonas Kurlberg, Alexander Chow &amp; Peter M. Phillips (toim.): <i>[https://academic.oup.com/edited-volume/62968 The Oxford Handbook of Digital Theology]</i>, Oxford University Press, 2026. Laaja ajankohtainen käsikirja digitaalisesta teologiasta, kristillisestä antropologiasta, digitaalisesta ekklesiologiasta, teologisesta etiikasta ja uusista teknologioista.<br />
<br />
[[Luokka:Artikkelit]]</div>
Hannu
http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Kirkkoisien_tekstien_ajaton_merkitys_digitaalisella_aikakaudella&diff=65573
Kirkkoisien tekstien ajaton merkitys digitaalisella aikakaudella
2026-09-20T16:10:24Z
<p>Hannu: </p>
<hr />
<div><h1>Kirkkoisien tekstien ajaton merkitys digitaalisella aikakaudella</h1><br />
<br />
<p><br />
Kirkkoisät eivät tunteneet internetiä. He eivät kirjoittaneet sosiaalisesta mediasta, älypuhelimista, algoritmeista eivätkä tekoälystä. Heidän teoksistaan ei löydy ohjeita siihen, kuinka monta tuntia päivässä ruudun ääressä olisi sopivaa viettää tai pitäisikö kristityn käyttää Facebookia, TikTokia tai ChatGPT:tä.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Siksi olisi melko väkinäistä yrittää osoittaa, että kirkkoisät olisivat jotenkin ennustaneet digitaalisen maailman ongelmat. Paljon kiinnostavampi kysymys on toinen: ''mitä he tiesivät ihmisestä sellaista, mikä ei muutu teknologian muuttuessa?''<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Juuri tästä näkökulmasta kirkkoisien tekstit saattavat osoittautua yllättävän ajankohtaisiksi. He kirjoittivat ihmisen huomiosta ja sen hajaantumisesta, ajatusten vallasta, vihasta ja loukkaantumisesta, turhamaisuudesta, halusta tulla nähdyksi, väärästä tiedosta, lähimmäisen panettelusta, sisäisestä valvomisesta ja ennen kaikkea siitä, mitä merkitsee olla ihminen Jumalan kuvana. Laitteet ovat uusia, mutta ihminen niiden ääressä ei ehkä olekaan niin uusi.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Tämä koskee myös ortodoksista kirkkoa. Verkko on muuttanut muutamassa vuosikymmenessä sitä, miten uskosta etsitään tietoa, miten kirkkoon tutustutaan ja miten kirkolliseen keskusteluun osallistutaan. Monelle ensimmäinen kosketus ortodoksisuuteen ei enää ole papin tapaaminen, kirja tai käynti jumalanpalveluksessa. Se voi olla hakukoneen tulos, Facebook-julkaisu, YouTube-video, podcast, Instagram-kuva tai tekoälylle esitetty kysymys.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Siksi kysymys kirkkoisistä digitaalisella aikakaudella ei ole vain akateeminen. Se liittyy aivan käytännöllisesti siihen, mistä tämän päivän ihminen oppii ortodoksisuutta, ketä hän pitää opettajanaan ja millä perusteella hän arvioi löytämänsä tiedon luotettavuutta.<br />
</p><br />
<br />
<h2>Vanha teksti kohtaa uuden maailman</h2><br />
<br />
<p><br />
Aihe nousi aivan konkreettisesti esille Brysselissä syyskuussa 2026. ''Apostoli Paavali -ortodoksisen teologian instituutin'' uuden lukuvuoden avajaisissa 15. syyskuuta professori '''Christos Arabatzis''' Thessalonikin Aristoteleen yliopistosta piti esitelmän otsikolla <i>The Timeless Relevance of Patristic Texts in the Digital Age</i> – kirkkoisien tekstien ajattomasta merkityksestä digitaalisella aikakaudella. Arabatzis aloittaa instituutissa patrologian opettajana ja toimii samalla sen opintojohtajana. Julkisuuteen tulleen selostuksen mukaan hänen esitelmänsä tarkasteli kirkkoisien merkitystä maailmassa, jota digitaalinen teknologia ja erityisesti tekoäly muokkaavat yhä voimakkaammin.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Arabatzisin esitelmän koko tekstiä ei ainakaan toistaiseksi ole julkaistu. Mutta jo sen otsikko nostaa esiin tärkeän kysymyksen. Kun ympärillämme oleva teknologia muuttuu hämmästyttävällä nopeudella, pitääkö myös kristillisen ihmiskuvan muuttua yhtä nopeasti? Vai voisiko lähes kaksituhatvuotinen hengellinen kokemus auttaa juuri siksi, että se ei ole syntynyt tämän päivän teknologisten muotivirtausten mukana?<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Kirkkoisien teksteihin ei tietenkään pidä suhtautua vastauksia automaattisesti antavana hakukoneena. [[Basileios Suuri|Basileios Suuren]] kirjoituksesta ei löydy hakusanalla ”Instagram” mitään. '''Evagrios Pontoslainen''' ei kerro, kuinka tekoälyn tuottama kuva tunnistetaan. '''[[Johannes Krysostomos]]''' ei anna ohjeita Facebookin kommenttikentän ylläpitäjälle. Mutta kaikki kolme tuntevat jotakin siitä ihmisestä, joka Instagramia selaa, tekoälyä käyttää ja kommenttikenttään kirjoittaa. Siinä niiden ajankohtaisuus alkaa näkyä.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Samalla paljastuu yksi digitaalisen ajan kummallisuuksista. Meillä on käytettävissämme enemmän tietoa kirkkoisistä kuin ehkä yhdelläkään aikaisemmalla sukupolvella. Silti mahdollisuus löytää tietoa ei automaattisesti merkitse kykyä ymmärtää sitä. Hakukone löytää sanan, mutta ei välttämättä sen merkitystä. Tekoäly pystyy tiivistämään tekstin, mutta se ei takaa, että tiivistelmä tavoittaa tekstin teologisen asiayhteyden. Kirkkoisän lukeminen vaatii edelleen jotakin hyvin epädigitaalista: aikaa.<br />
</p><br />
<br />
<h2>Kuka hallitsee huomiotamme?</h2><br />
<br />
<p><br />
Digitaalisen ajan ehkä kaikkein arvokkaimpia hyödykkeitä on ihmisen huomio. Sovellukset lähettävät ilmoituksia, otsikot tavoittelevat klikkausta, videot jatkuvat toisensa jälkeen ja puhelin kulkee mukana lähes kaikkialle. Välillä tuntuu, ettei enää itse päätä, mihin huomionsa kohdistaa. Huomio vain siirtyy ärsykkeestä seuraavaan.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Patristiikan tutkija, arkkimandriitta '''Maximos Constas''' on liittänyt juuri tämän ilmiön vanhaan patristiseen käsitteeseen <i>prosoche</i>, tarkkaavaisuuteen ja itsensä valvomiseen. Hänen tutkimuksensa <i>“Attend to Thyself”: Attentiveness and Digital Culture</i> lähtee siitä, että digitaalinen kulttuuri tarjoaa valtavia mahdollisuuksia, mutta samalla ihmisen huomiosta on tullut taloudellisesti arvokas kohde. Constasin mukaan jatkuva häiriö voi pirstoa ihmisen suhdetta itseensä, lähimmäisiinsä, ympäröivään maailmaan ja Jumalaan. Vastapainoksi patristinen traditio tarjoaa tarkkaavaisuuden ja valvomisen harjoitusta.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Ajatus ei ole uusi. Pyhän [[Athanasios Suuri|'''Athanasios Suuren''']] kirjoittamassa <i>Antonioksen elämässä</i> kerrotaan, kuinka Antonioksen ensimmäisiin kilvoittelun muotoihin kuului ”pitää vaari itsestään”, tarkata itseään ja harjoittaa itseään kärsivällisesti. Basileios Suuri puolestaan omisti kokonaisen opetuspuheen kehotukselle ”pidä vaari itsestäsi”. Sen taustalla on raamatullinen ajatus ihmisen sydämen, mielen ja elämän tarkkaamisesta. Tämän voi lukea uudelleen puhelin kädessä.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Kysymys ei silloin ole ensisijaisesti siitä, onko älypuhelin hyvä vai paha, vaan siitä, kuka käyttää ketä. Käyttääkö ihminen välinettä vai alkaako väline ohjata ihmisen huomiota, ajankäyttöä, tunnetiloja ja jopa sitä, mitä hän pitää tärkeänä?<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Tähän liittyy myös rukous. Hiljaisuus ei ole ortodoksisessa hengellisessä elämässä tyhjyyttä vaan tilaa, jossa ihminen voi kuulla, tarkata ja rukoilla. Jos kaikki vapaat hetket täyttyvät uutisista, videoista, viesteistä ja jatkuvista ilmoituksista, ongelma ei ehkä ole ainoastaan siinä, että aikaa kuluu. Vähitellen voi heikentyä myös kyky olla hiljaa. Digitaalisessa maailmassa tarvitaan siis ehkä uudenlaista paastoa, mutta sen tarkoitus on hyvin vanha: ihminen ei luovuta huomiotaan kaikelle, joka sitä vaatii.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Tämä koskee myös ortodoksista sisältöä. Puhelimesta voi tulla aamusta iltaan hengellisiä videoita, saarnoja, pyhien elämäkertoja, kirkollisia uutisia, kiistelyä kanonisista kysymyksistä ja lainauksia kirkkoisiltä. Sisällön uskonnollisuus ei kuitenkaan itsessään tee jatkuvasta selaamisesta hengellistä harjoitusta. Ihminen voi käyttää tuntikausia ortodoksisen aineiston katselemiseen ja silti olla hetkeäkään hiljentymättä rukoukseen.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Tässä kirkkoisien tarkkaavaisuuden opetus osuu myös niin sanotun nettiortodoksisuuden ytimeen. Hengellisen tiedon kuluttaminen ei ole sama asia kuin hengellinen elämä.<br />
</p><br />
<br />
<h2>Kaikki mieleen tuleva ei ole totta</h2><br />
<br />
<p><br />
Toinen hämmästyttävän ajankohtainen patristinen teema löytyy Evagrios Pontoslaiselta. Hän analysoi yksityiskohtaisesti ihmisen mieleen tulevia ajatuksia, <i>logismoi</i>. Evagrioksen perinteessä ajatus ei vielä ole sama asia kuin totuus, eikä mieleen ilmaantuva ajatus velvoita ihmistä hyväksymään sitä.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Tämä ero on digitaalisen ajan ihmiselle tärkeä. Näemme uutisen, joku kirjoittaa loukkaavan kommentin tai vastaan tulee video, jonka väite vahvistaa jotakin, mitä jo ennestään ajattelimme. Joku arvostelee meille tärkeää asiaa, ja tunnemme välittömän tarpeen vastata. Ärsyke muuttuu ajatukseksi, ajatus tunteeksi ja tunne toiminnaksi joskus muutamassa sekunnissa.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Evagrios tarkastelee muun muassa ahneuden, vihan, alakuloisuuden, turhamaisuuden ja ylpeyden synnyttämiä ajatuksia. Hänen maailmansa oli erämaa, ei sosiaalinen media, mutta hänen kuvaamansa sisäinen tapahtumasarja on helppo tunnistaa myös näytön ääressä. Erityisen kiinnostavasti hän pohtii myös kaunaa: ihmisen omat sanat ja teot voivat paljastaa sisäisen vihamielisyyden ja ruokkia yhä uusia vihamielisiä ajatuksia.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Patristinen perinne tuo digitaaliseen lukutaitoon näin yhden lisäkysymyksen. Tavallisesti kysymme, onko tämä tieto totta. Se on välttämätön kysymys, mutta sen lisäksi voidaan kysyä, mitä tämä tieto tekee minulle. Miksi juuri tämä uutinen saa minut kiihtymään? Miksi haluan jakaa sen saman tien eteenpäin? Miksi tämä ihminen ärsyttää minua riippumatta siitä, mitä hän sanoo? Nautinko ehkä siitä, että joku, josta en pidä, joutuu huonoon valoon? Olenko valmis uskomaan väitteen vain siksi, että se tukee omaa ennakkokäsitystäni?<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Erottelukyky, <i>diakrisis</i>, ei silloin tarkoita vain kykyä erottaa oikeaa tietoa väärästä. Se merkitsee myös kykyä nähdä, mitä omassa sisimmässä tapahtuu. Tätä taitoa ei mikään hakukone voi tehdä ihmisen puolesta.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Digitaalinen maailma tekee tästä vielä vaikeampaa siksi, että palvelut oppivat käyttäjän mieltymyksiä. Jos ihminen reagoi toistuvasti tietynlaiseen sisältöön, hänelle voidaan tarjota yhä enemmän samankaltaista aineistoa. Vähitellen voi syntyä vaikutelma, että ”kaikkihan ajattelevat näin” tai että juuri nämä kysymykset ovat kirkon tärkeimmät kysymykset.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Näin verkko ei pelkästään välitä todellisuutta. Se myös valikoi sitä. Ortodoksisessa keskustelussa tämä näkyy helposti siinä, kuinka jokin yksittäinen kiistakysymys alkaa verkossa näyttää koko kirkon elämän keskipisteeltä. Samaan aikaan tavallinen seurakuntaelämä jatkuu: ihmiset käyvät liturgiassa, laulavat, sytyttävät tuohuksia, kastavat lapsiaan, saattavat vainajiaan hautaan, rukoilevat ja auttavat toisiaan. Algoritmi suosii usein voimakasta reaktiota, mutta kirkon elämä rakentuu suurelta osin sellaisesta, mistä ei synny klikkiotsikkoa.<br />
</p><br />
<br />
<h2>Johannes Krysostomos olisi tunnistanut kommenttikentän</h2><br />
<br />
<p><br />
Sosiaalisen median ehkä näkyvin ongelma ei ole teknologia vaan puhe. Ihmiselle on aina ollut mahdollista loukata toista ihmistä, mutta digitaalinen viestintä on tehnyt loukkaamisesta nopeampaa, laajempaa ja pysyvämpää. Hetken suuttumuksessa kirjoitettu lause voidaan levittää hetkessä sadoille tai tuhansille ihmisille, ottaa kuvakaappauksena talteen ja nostaa esiin vielä vuosien kuluttua.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Pyhä Johannes Krysostomos ei tuntenut kommenttikenttiä, mutta hän tunsi ihmisen taipumuksen panetteluun, vihamielisyyteen ja toisen sanojen pahantahtoiseen tulkitsemiseen. Efesolaiskirjeen opetuspuheessaan Krysostomos huomauttaa, että vihamielisyys muuttaa tapaa, jolla ihminen arvioi kuulemaansa. Kun suhtaudumme toiseen vihamielisesti, olemme valmiita uskomaan hänestä valheenkin ja tulkitsemaan hänen sanansa pahimmalla mahdollisella tavalla.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Siinä on lähes valmis kuvaus monesta nykyisestä verkkokeskustelusta. Krysostomoksen aikana ei ollut Facebookia, mutta kommenttikentän ihminen oli jo olemassa. Digitaalinen tekniikka on vain antanut hänelle mikrofonin.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Siksi kristillisen verkkoviestinnän kysymys ei voi olla ainoastaan, saako jotakin sanoa. On kysyttävä myös, miten se sanotaan ja miksi. Totuuttakin voidaan käyttää aseena. Oikeassa olemisesta voidaan tehdä keino nöyryyttää toista. Ja omaa hengellistä tai moraalista ylemmyyttä voidaan rakentaa näyttämällä julkisesti, kuinka väärässä kaikki muut ovat.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Tällöin kirkkoisien varoitukset vihasta, ylpeydestä, turhamaisuudesta ja panettelusta eivät kuulu menneisyyteen. Ne kuuluvat myös verkkoon. Suomalainen ortodoksinen verkkokeskustelu ei elä tästä irrallaan. Pienen kirkon piirissä ihmiset tuntevat toisensa tai ainakin tunnistavat nimet. Siksi muutamalla huolimattomalla lauseella voi olla yllättävän suuri vaikutus. Verkossa kirjoitettu arvostelu ei välttämättä jää nimettömäksi mielipiteeksi internetiin, vaan sen kohde voi seuraavana sunnuntaina seistä samassa kirkkosalissa.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Tämä tekee vastuusta ehkä suuremman, ei pienemmän. Ennen julkaisupainikkeen painamista voisi joskus olla hyödyllistä soveltaa hyvin vanhaa hengellistä harjoitusta ja odottaa hetki. Kaikkeen ei tarvitse vastata heti, kaikkia vääräksi koettuja mielipiteitä ei tarvitse oikaista saman tien eikä jokainen keskustelu parane sillä, että siihen saadaan vielä yksi kommentti lisää.<br />
</p><br />
<br />
<h2>Kuka verkossa opettaa ortodoksisuutta?</h2><br />
<br />
<p><br />
Digitaalinen ympäristö on muuttanut myös kirkollista auktoriteettia. Aikaisemmin ortodoksisuudesta tietoa etsivä ihminen kysyi todennäköisesti papilta, luki kirjan tai osallistui seurakunnan opetukseen. Nyt ensimmäinen opettaja saattaa olla hakukone tai videon tekijä toisella puolella maailmaa.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Tämä on sekä mahdollisuus että ongelma. Verkosta löytyy erinomaista ortodoksista opetusta, korkeatasoisia luentoja, jumalanpalveluksia ja kirkkoisien tekstejä. Samalla siellä toimii valtava joukko itseoppineita opettajia, kommentaattoreita ja vaikuttajia, joiden asemaa kirkossa voi olla vaikea arvioida. Vakuuttava esiintyminen ei vielä osoita teologista asiantuntemusta, eikä suuri seuraajamäärä ole kirkollinen vihkimys.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Erityisesti englanninkielisessä internetissä ortodoksisuudesta muodostuva kuva voi olla hyvin erilainen kuin Suomen ortodoksisen kirkon todellisuus. Paikalliset historialliset, kulttuuriset ja pastoraaliset olosuhteet vaihtelevat. Jossakin toisessa paikalliskirkossa käytetty tapa ei välttämättä ole Suomen käytäntö, eikä yhden munkin, papin tai verkkovaikuttajan mielipide ole automaattisesti ”ortodoksisen kirkon kanta”.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Kirkkoisien lukeminen voi tässäkin auttaa. Patristinen traditio ei syntynyt irrallisten gurujen maailmassa vaan kirkossa. Sen tekstit liittyvät Raamattuun, jumalanpalvelukseen, piispoihin, kirkolliskokouksiin, luostarielämään, sakramentteihin ja yhteiseen traditioon. Siksi myös digitaalisen ajan ortodoksille paikallinen seurakunta on tärkeä mittapuu. Verkosta voidaan löytää tietoa, mutta kirkossa sitä opitaan elämään.<br />
</p><br />
<br />
<h2>Entä jos suurin kysymys ei olekaan, mitä tekoäly osaa?</h2><br />
<br />
<p><br />
Tekoäly tekee patristisen ihmiskuvan vielä kiinnostavammaksi. Kone voi tuottaa tekstiä, keskustella, kääntää, tehdä kuvia, jäljitellä ääntä ja käsitellä valtavia tietomääriä. Mitä taitavammaksi tällaiset järjestelmät tulevat, sitä helpommin keskustelu ajautuu kysymykseen siitä, mitä kaikkea tekoäly vielä oppii tekemään.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Kristillisestä näkökulmasta tätä ennen pitäisi kuitenkin esittää toinen kysymys: mitä ihminen on? Pyhä '''[[Gregorios Nyssalainen]]''' pohtii teoksessaan <i>Ihmisen luomisesta</i> laajasti ihmistä Jumalan kuvana. Ihmisen arvoa ei hänen ajattelussaan voida palauttaa yksittäiseen ominaisuuteen, hyödyllisyyteen tai suoritukseen. Jumalan kuva kuuluu ihmisyyteen. Gregorios painottaa myös ihmisen järjellisyyttä, vapautta ja erityistä asemaa luomakunnassa.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Tämä tekee eron ihmisen ja tekoälyn välillä olennaiseksi. Tekoäly voi tuottaa hyvin ihmismäistä tekstiä ilman, että se on ihminen. Se voi jäljitellä myötätuntoista puhetta ilman kokemusta kärsimyksestä, kirjoittaa rukouksen ilman että se rukoilee ja tuottaa teologisen vastauksen ilman että sillä on suhdetta Jumalaan.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Ortodoksisen teologian ja tekoälyetiikan suhdetta tutkiva '''Ioannis Ladas''' on nostanut juuri persoonan, vapauden ja hengellisen erottelukyvyn keskeisiksi eroiksi. Hänen mukaansa tekoälyn kyky käsitellä tietoa tai jäljitellä ihmisen käyttäytymistä ei tee siitä persoonaa ortodoksisen teologisen antropologian tarkoittamassa mielessä.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Tämä ei merkitse, että tekoäly pitäisi torjua. Välineenä se voi olla hyödyllinen myös kirkollisessa työssä, käännöksissä, tiedonhaussa, tekstien käsittelyssä, opetuksessa ja viestinnässä. Mutta välineen tehokkuus ei ratkaise kysymystä siitä, mikä ihminen on.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Ekumeeninen patriarkka [[Bartholomeos I Konstantinopolin patriarkka|'''Bartholomeos''']] muistutti kesäkuussa 2026 toimittajille puhuessaan, että tekoäly on merkittävä ja lupaava teknologinen kehitys, mutta siitä ei saa tulla ihmispersoonan syrjäyttämisen väline. Hän kiteytti asian toteamalla, ettei ihmisen elämä ole digitaalista eikä ihminen ole vain piste digitaalisessa maailmassa, vaan osa Jumalan luomakuntaa.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Se on merkittävä muistutus aikana, jolloin ihmisestä voidaan muodostaa yhä tarkempia digitaalisia profiileja: mitä hän ostaa, missä hän liikkuu, mitä hän lukee, mistä hän pitää ja millaisia mielipiteitä hänellä todennäköisesti on. Kristillisen ihmiskuvan mukaan ihminen ei kuitenkaan ole sama asia kuin hänestä kerätty tieto.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Tekoäly herättää samalla kirkolle aivan käytännöllisiä kysymyksiä. Jos sitä käytetään teologisten tekstien kirjoittamiseen, kuka tarkistaa sisällön? Jos sillä tehdään käännöksiä, kuka vastaa termien oikeellisuudesta? Jos ihminen kysyy tekoälyltä hengellistä neuvoa, osaako hän erottaa yleisluontoisen vastauksen henkilökohtaisesta hengellisestä ohjauksesta? Tekniikka saattaa antaa vastauksen nopeasti, mutta hengellinen elämä ei aina tarvitse nopeaa vastausta. Joskus se tarvitsee ihmisen, joka tuntee kysyjän.<br />
</p><br />
<br />
<h2>Kirkkoisästä voi tehdä myös meemihahmon</h2><br />
<br />
<p><br />
Internet on samalla tehnyt kirkkoisille jotakin hyvää. Tekstejä, joiden löytäminen vielä muutama vuosikymmen sitten vaati hyvää kirjastoa ja kielitaitoa, voidaan nyt lukea kotona muutamassa sekunnissa. Patristisia lähteitä, [[Filokalia]]a, Raamattua, jumalanpalvelustekstejä, tutkimuksia ja luentoja on saatavilla enemmän kuin koskaan.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Tämä on valtava mahdollisuus, mutta suuri tekstimäärä ei automaattisesti merkitse suurta ymmärrystä. Verkossa kirkkoisästä voidaan tehdä muutamassa minuutissa myös sitaattiautomaatti. Yksi lause irrotetaan kokonaisesta opetuspuheesta, lisätään pyhän kuva ja julkaistaan todisteena siitä, että kirkkoisä olisi varmasti juuri samaa mieltä kuin julkaisija jostakin nykyisestä kiistasta.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Tekoäly tuo tähän vielä uuden ulottuvuuden. Siltä voidaan kysyä: ”Mitä kirkkoisät sanoivat tästä?” ja saada sekunneissa sujuva vastaus. Ongelmana on, että sujuvuus ei ole sama asia kuin luotettavuus. Lainaus voi olla irrotettu yhteydestään, käännös epätarkka tai sitaatti jopa kokonaan olematon.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Siksi ''digitaalinen patristiikka'' tarvitsee rinnalleen vanhoja hyveitä: kärsivällisyyttä, lähdekritiikkiä, nöyryyttä ja erottelukykyä. Tekoäly voi auttaa löytämään Basileioksen tekstin, mutta se ei vapauta lukijaa lukemasta Basileiosta.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Erityinen varovaisuus on tarpeen silloin, kun verkkokeskustelussa vedotaan yksittäiseen kirkkoisälainaukseen osoituksena siitä, että jokin monimutkainen nykyajan kysymys olisi ratkaistu jo 300- tai 400-luvulla. Kirkkoisän teksti syntyi aina jossakin tilanteessa, jollekin kuulijakunnalle ja usein jonkin tietyn kiistan yhteydessä. Lauseella on ympärillään kokonainen teksti, tekstillä historiallinen tilanne ja kirkkoisällä ympärillään kirkon traditio.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Kun nämä poistetaan, jäljelle saattaa jäädä tehokas sitaatti mutta huonoa patristiikkaa. Tässä digitaalisella aikakaudella on kummallinen vastakohta: teknologia tekee alkuperäisen lähteen tarkistamisen helpommaksi kuin koskaan, mutta samalla juuri lyhyet, asiayhteydestä irrotetut lainaukset leviävät nopeimmin.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Ehkä yksi nykyajan patristisen sivistyksen yksinkertaisimmista säännöistä voisikin olla tämä: jos kirkkoisän lause näyttää sopivan hämmästyttävän täydellisesti tämän päivän poliittiseen tai kirkolliseen kiistaan, kannattaa ensin tarkistaa, mitä hän oikeastaan kirjoitti.<br />
</p><br />
<br />
<h2>Kirkkoa ei voi ladata sovelluksena</h2><br />
<br />
<p><br />
Sama raja tulee vastaan myös kirkon elämässä. Verkossa voi seurata jumalanpalvelusta, kuunnella opetuspuheita, kysyä uskosta, tutkia ikoneja ja lukea rukouksia. Erityisesti ihmiselle, joka asuu kaukana kirkosta tai vasta tutustuu ortodoksisuuteen, digitaalinen maailma voi avata aivan uuden oven kirkon elämään. Mutta ovi ei ole sama asia kuin huone, johon se johtaa.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Vuoden 2018 kansainvälisessä digitaalista mediaa ja ortodoksista pastoraalityötä käsitelleessä konferenssissa digitaaliset mahdollisuudet tunnustettiin laajasti. Samalla korostettiin ortodoksisen antropologian merkitystä, henkilökohtaisten suhteiden säilyttämistä ja sitä, ettei digitaalinen media voi korvata esimerkiksi hengellisen ohjauksen ja kirkon sakramentaalisen elämän henkilökohtaista ulottuvuutta. Konferenssissa kiinnitettiin huomiota myös siihen, että raamatullisia ja patristisia lähteitä pitäisi saada paremmin digitaalisesti ihmisten ulottuville.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Tämä tasapaino on tärkeä myös Suomessa. Pienessä kirkossa verkko voi yhdistää ihmisiä pitkien välimatkojen yli, tarjota opetusta ja tuoda ortodoksisen tradition sellaistenkin ihmisten nähtäväksi, jotka eivät ehkä koskaan uskaltaisi ensimmäiseksi astua kirkon ovesta sisään. Mutta ortodoksisuus ei lopulta ole verkkosisältöä.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
[[Eukaristia]]a ei vastaanoteta tiedostona. [[Rippi]]ä ei korvaa tekoäly. Lähimmäistä ei voi kokonaan vaihtaa käyttäjänimeen eikä seurakuntaa keskustelupalstaan. Kristinuskon ytimessä Jumala itse tuli ihmiseksi, ei virtuaaliseksi kuvaksi ihmisestä. Tämä ruumiillisuus ja kohtaaminen asettavat digitaalisen kirkollisuuden mahdollisuuksille myös rajan.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Samalla olisi liian helppoa tehdä internetistä yksinomaan ongelma. Suomessa välimatkat voivat olla pitkiä ja kaikkialla ei ole kirkkoa eikä jumalanpalvelusta joka sunnuntai. Silloin verkossa välitettävä opetus, jumalanpalveluksen lähetys tai seurakunnan ajantasainen viestintä voi olla ihmiselle aidosti tärkeä yhteys kirkkoon.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Digitaalinen viestintä voi myös auttaa ihmistä ottamaan sen ensimmäisen, joskus yllättävän vaikean askeleen. Kirkon verkkosivulta löytyvä selkeä tieto jumalanpalveluksen ajasta, katekumeeniopetuksesta tai yhteystiedoista voi ratkaista sen, uskaltaako ihminen tulla paikalle.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Siksi vastakkain eivät ole ”oikea kirkko” ja ”internet”. Kysymys on siitä, palveleeko digitaalinen viestintä kirkon todellista elämää vai alkaako se korvata sitä. Hyvä verkkoviestintä johtaa ovea kohti, mutta huonoimmillaan verkkomaailma rakentaa kokonaan oman ortodoksisuuden, jossa ihminen tuntee maailmanlaajuisen kirkkopolitiikan pienimmätkin kiistat mutta ei oman seurakuntansa ihmisiä.<br />
</p><br />
<br />
<h2>Nettiortodoksisuus voi näyttää suuremmalta kuin kirkko</h2><br />
<br />
<p><br />
Internetin ortodoksisuus on rajatonta, paikallinen seurakunta ei ole. Verkossa voi muutaman tunnin aikana kuunnella athoslaista munkkia, amerikkalaista pappia, kreikkalaista teologia, venäläistä luennoitsijaa ja romanialaista piispaa. Se voi avartaa näkökulmaa valtavasti. Samalla se voi synnyttää käsityksen, että ortodoksisuuden pitäisi kaikkialla näyttää samalta kuin sillä videokanavalla, jota itse seuraa.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Tämä on erityisen tärkeää Suomen kaltaisessa paikalliskirkossa. Suomalaisella ortodoksisuudella on oma historiansa, kielensä, pastoraaliset olosuhteensa ja käytäntönsä. Kirkko elää tässä maassa, suomalaisessa yhteiskunnassa, eikä sitä voi rakentaa kopioimalla sellaisenaan jonkin toisen paikalliskirkon tapoja.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Internet voi hämärtää tämän helposti. Nettiortodoksisuudessa kaikkein jyrkimmät äänet myös erottuvat usein parhaiten. Maltillinen lause ”asia on hieman monimutkaisempi” ei leviä yhtä tehokkaasti kuin väite siitä, että joku on tuhonnut [[traditio]]n tai että juuri yhdellä verkkokanavalla tunnetaan ”aito ortodoksisuus”.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Kirkkoisien maailma tarjoaa tähänkin terveen vastalääkkeen. Traditio ei merkitse sitä, että yksi ihminen tietää varmasti kaiken. Kirkon historia on täynnä keskustelua, tulkintaa, erimielisyyttä, kirkolliskokouksia ja vaikeitakin ratkaisuja. Myös kirkkoisät saattoivat olla keskenään eri mieltä. Traditio on suurempi kuin yksittäinen sitaatti ja paljon suurempi kuin yksittäinen verkkovaikuttaja.<br />
</p><br />
<br />
<h2>Kirkonkin pitää oppia puhumaan digitaalisessa maailmassa</h2><br />
<br />
<p><br />
Vastuu ei kuitenkaan ole vain verkon käyttäjällä. Myös kirkolla on vastuunsa. Jos luotettavaa, ymmärrettävää ja ajantasaista ortodoksista tietoa ei ole helposti saatavilla, tyhjän tilan täyttää joku muu. Hakukone tai tekoäly ei kysy, kuka kirkossa olisi paras henkilö vastaamaan. Se tarjoaa sitä aineistoa, jonka se löytää.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Siksi kirkollista verkkoviestintää ei enää voi pitää jonkinlaisena ylimääräisenä lisäpalveluna varsinaisen toiminnan rinnalla. Monelle ihmiselle se on ensimmäinen eteinen, jonka kautta kirkkoon tullaan. Tämä koskee seurakuntien verkkosivuja, sosiaalista mediaa, videoita, podcasteja ja myös sitä, kuinka nopeasti ihmisen kysymykseen vastataan.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Patristisen tradition arvostaminen ei merkitse vanhoihin viestintätapoihin jähmettymistä. Päinvastoin. Kirkkoisät itse käyttivät oman aikansa viestintävälineitä: opetuspuhetta, kirjeitä, filosofista käsitteistöä, runoutta ja julkista keskustelua. He puhuivat ihmisille kielellä, jonka nämä ymmärsivät.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Samasta syystä digitaalista viestintää ei pitäisi nähdä kirkolle vieraana maailmana. Kysymys on ennen kaikkea siitä, mitä siellä sanotaan ja millä hengellä.<br />
</p><br />
<br />
<h2>Nopeuden keskellä hidas traditio</h2><br />
<br />
<p><br />
Internet palkitsee nopeudesta. Ensimmäinen kommentti, ensimmäinen tulkinta ja ensimmäinen voimakas reaktio ehtivät usein pisimmälle. Kirkkoisien maailma opettaa melkein päinvastaista rytmiä. Tekstiä luetaan uudelleen, ajatusta punnitaan, rukoillaan ja keskustellaan. Ihminen harjoittelee vuosia eikä kuvittele heti ymmärtävänsä kaikkea.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Tämä voi tuntua tehottomalta maailmassa, jossa vastausta odotetaan muutamassa sekunnissa. Ehkä juuri siksi sitä tarvitaan. Kaikkeen ei tarvitse muodostaa kantaa tänään, kaikkea ei tarvitse kommentoida eikä kaikkea tarvitse jakaa. Joskus ortodoksinen vastaus digitaalisen maailman kiireeseen voi olla yksinkertaisesti se, ettei paina vielä ”julkaise”.<br />
</p><br />
<br />
<h2>Ehkä kirkkoisät ovatkin ajankohtaisempia kuin aikoihin</h2><br />
<br />
<p><br />
Kun kirkkoisien tekstejä luetaan tällä tavoin, niitä ei tarvitse keinotekoisesti modernisoida. Basileiokselle ei tarvitse antaa älypuhelinta käteen eikä Evagrioksesta tehdä sosiaalisen median konsulttia. Riittää, että annetaan heidän kysyä omia kysymyksiään: mihin huomiosi kiinnittyy, mitä ajatuksia päästät kasvamaan sisälläsi, miksi vihastut, miten puhut ihmisestä, josta et pidä, etsitkö totuutta vai vahvistusta sille, minkä jo päätit olevan totta, haluatko tulla nähdyksi, tunnetko itsesi ja osaatko olla hiljaa?<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Ja ennen kaikkea: <b>muistatko vielä, mikä ihminen on?</b><br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Tällaiset kysymykset eivät vanhene ohjelmistopäivityksen mukana. Niiden rinnalle tämän päivän ortodoksi voisi lisätä myös kysymyksiä siitä, kuka hänelle opettaa ortodoksisuutta, tietääkö hän, mistä hänen jakamansa sitaatti on peräisin, onko verkosta löytynyt käytäntö myös oman kirkon käytäntö ja tunteeko hän paremmin seuraamansa verkkovaikuttajan kuin oman seurakuntansa.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Ehkä kaikkein vaikein kysymys on kuitenkin tämä: ''lisääkö näkemäni ja jakamani sisältö rakkauttani kirkkoon ja lähimmäisiin, vai lisääkö se vain varmuuttani siitä, että juuri minä olen oikeassa?''<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Digitaalisen ajan ongelma ei ehkä lopulta ole siinä, että teknologia muuttuu liian nopeasti. Vaikeampaa on se, että ihminen saattaa alkaa sovittaa itseään tekniikan ehdoille niin nopeasti, ettei hän ehdi kysyä, mitä samalla menetetään. Silloin vuosisatoja vanha teksti voi tehdä jotakin hyvin nykyaikaista: se pysäyttää.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Ja ehkä juuri siksi kirkkoisien tekstien merkitys digitaalisella aikakaudella ei ole pienentymässä vaan kasvamassa. Ne muistuttavat, ettei ihmisen syvin ongelma ole koskaan ollut tiedon vähyys. Tietoa meillä on nyt enemmän kuin kukaan aikaisempi sukupolvi osasi kuvitella.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Mutta kirkkoisät muistuttavat myös jostakin vielä vaikeammasta: ''tieto ja viisaus eivät ole sama asia''. Ihminen voi tietää valtavasti ja ymmärtää vähän. Hän voi osata etsiä vastauksen tuhansista kirjoista eikä silti tuntea itseään. Hän voi keskustella koko maailman kanssa mutta olla kykenemätön kuuntelemaan vierellään olevaa ihmistä. Hän voi lukea joka päivä pyhien opetuksia ja silti käyttää niitä lähimmäisen lyömiseen.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Silloin ongelma ei enää ole teknologiassa. Se on ihmisessä.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Juuri siksi patristinen traditio säilyttää merkityksensä. Kirkkoisät eivät tarjoa meille käyttöohjetta uusimpaan teknologiaan. He tarjoavat jotakin vaikeampaa: ''käyttöohjetta ihmiseen''.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
Suurempi kysymys on, mitä tällä valtavalla tiedon määrällä teemme ja millaisiksi ihmisiksi sen keskellä tulemme.<br />
</p><br />
<br><br />
<p><br />
<b>Digiajan suuri kysymys ei ehkä lopulta ole, mitä tekoäly oppii tekemään ihmiseltä. Paljon tärkeämpi kysymys on, mitä ihminen itse unohtaa olevansa.</b><br />
</p><br />
<br><br />
'''Ortodoksi.netn''' toimittama<br><br><br />
21.9.2026<br />
<br />
<h2>Lähteet ja kirjallisuus</h2><br />
<br />
* Orthodox Times: <i>[https://orthodoxtimes.com/apostle-paul-institute-of-orthodox-theology-opens-new-academic-year-in-brussels/ Apostle Paul Institute of Orthodox Theology opens new academic year in Brussels]</i>, 16.9.2026. Artikkeli käsittelee professori Christos Arabatzisin avajaisluentoa <i>The Timeless Relevance of Patristic Texts in the Digital Age</i>.<br />
* Archevêché Orthodoxe de Belgique: <i>[https://orthodoxia.be/fr/2026/09/08/conference-lintemporalite-des-textes-patristiques-a-lere-numerique/ Conférence: «L'intemporalité des textes patristiques à l'ère numérique»]</i>, 8.9.2026. Arabatzisin luentoa koskeva alkuperäinen ilmoitus.<br />
* Athanasios Suuri: <i>Life of St. Anthony / Antonioksen elämä</i>, erityisesti luku 3 Antonioksen tarkkaavaisuudesta ja itsensä valvomisesta. Englanninkielinen käännös teoksessa <i>[https://www.newadvent.org/fathers/2811.htm Nicene and Post-Nicene Fathers]</i>, Second Series, vol. 4.<br />
* Basileios Suuri: <i>Homily on the Words “Give Heed to Thyself”</i>. Keskeinen patristinen teksti tarkkaavaisuudesta, itsensä tuntemisesta ja sisäisestä valvomisesta.<br />
* Evagrios Pontoslainen: <i>[https://www.ldysinger.com/Evagrius/04_Peri-Log/01_p-log1.htm Peri Logismon – On Thoughts]</i>. Ajatuksia, kiusauksia ja mielen sisäisiä liikkeitä käsittelevä keskeinen teksti.<br />
* Evagrios Pontoslainen: <i>Praktikos</i>. Erityisesti kahdeksaa keskeistä <i>logismoi</i>-ajatusta koskevat kohdat. Robin Darling Young, Joel Kalvesmaki, Columba Stewart, Charles Stang &amp; Luke Dysinger: <i>[https://academic.oup.com/book/55302/chapter-abstract/428723310 Evagrius of Pontus: The Gnostic Trilogy]</i>, Oxford University Press, 2024.<br />
* Johannes Krysostomos: <i>[https://www.newadvent.org/fathers/230114.htm Homily 14 on Ephesians]</i>. Erityisesti Ef. 4:25–27:n selitys vihasta, valheesta, panettelusta ja vihamielisyyden vaikutuksesta arviointikykyyn.<br />
* Gregorios Nyssalainen: <i>[https://www.newadvent.org/fathers/2914.htm On the Making of Man / Ihmisen luomisesta]</i>. Erityisesti ihmistä Jumalan kuvana, ihmisen järjellisyyttä ja ihmisluonnon arvoa käsittelevät luvut.<br />
* <i>Filokalia</i>. Ortodoksisen hengellisen perinteen keskeinen kokoelma tarkkaavaisuutta, valvomista, rukousta ja ajatusten erottelua käsitteleviä tekstejä.<br />
* Maximos Constas: <i>[https://studia.reviste.ubbcluj.ro/index.php/subbtheologiaorthodoxa/article/view/4959 “Attend to Thyself”: Attentiveness and Digital Culture]</i>, <i>Studia Universitatis Babeș-Bolyai Theologia Orthodoxa</i> 67:2, s. 365–375. DOI 10.24193/subbto.2022.2.14. Tutkimus patristisen tarkkaavaisuuden ja digitaalisen huomiotalouden suhteesta.<br />
* Olga Alieva: <i>[https://www.themathesontrust.org/library/give-heed-to-thyself “Know Thyself” in Early Christianity: Protreptic Motifs in St Basil’s Homily On the Words “Give Heed to Thyself”]</i>, <i>Studia Patristica</i> LXII, 2013. Tutkimus Basileioksen tarkkaavaisuusopetuksen historiallisesta ja filosofisesta taustasta.<br />
* Ioannis Ladas: <i>[https://studia.reviste.ubbcluj.ro/index.php/subbtheologiaorthodoxa/article/view/9988 Orthodox Christian Ethics and Artificial Intelligence: Anthropological and Theological Challenges]</i>, <i>Studia Universitatis Babeș-Bolyai Theologia Orthodoxa</i>, 2025. DOI 10.24193/subbto.2025.1.04. Tutkimus persoonuudesta, vapaudesta, hengellisestä erottelukyvystä ja tekoälystä ortodoksisen antropologian näkökulmasta.<br />
* Magdalena Burlacu: <i>[https://doi.org/10.24193/subbto.2024.1.03 Knowledge, Conscience, Consciousness, Awareness, or About the Presence and Use of Artificial Intelligence (AI) in Spiritual Life and Their Challenges]</i>, <i>Studia Universitatis Babeș-Bolyai Theologia Orthodoxa</i> 69:1, 2024, s. 37–56. DOI 10.24193/subbto.2024.1.03. Tutkimus tekoälyn käytöstä hengellisessä elämässä ja henkilökohtaisen hengellisen ohjauksen merkityksestä.<br />
* Efthymios Nicolaidis &amp; Doru Costache: <i>[https://journal.iscast.org/cposat-volume-4/contemporary-orthodox-views-of-information-technology-and-artificial-intelligence-in-online-resources Contemporary Orthodox Views of Information Technology and Artificial Intelligence in Online Resources]</i>, <i>Christian Perspectives on Science and Technology</i>, vol. 4, 2025/2026, s. 145–180. DOI 10.58913/AGEH3539. Laaja katsaus ortodoksisiin näkemyksiin informaatioteknologiasta ja tekoälystä.<br />
* International Association of Digital Media and Orthodox Pastoral Care: <i>[https://dmopc.org/?p=2170 Conclusions of the 2nd International Conference on Digital Media and Orthodox Pastoral Care – DMOPC18]</i>, 2018. Konferenssin johtopäätöksiä ortodoksisesta antropologiasta, digitaalisesta mediasta, hengellisestä ohjauksesta ja henkilökohtaisen kohtaamisen merkityksestä.<br />
* Ekumeeninen patriarkka Bartholomeos: <i>[https://ec-patr.org/20/06/17/21/message-by-his-all-holiness-ecumenical-patriarch-bartholomew-to-journalists-20-june-2026-at-the-ecumenical-patriarchate-gr/ Message to Journalists]</i>, Ekumeeninen patriarkaatti, 20.6.2026. Tekoälyä, teknologian vastuullista käyttöä, ihmisyyttä ja ihmispersoonan asemaa käsittelevä viesti.<br />
* Jonas Kurlberg, Alexander Chow &amp; Peter M. Phillips (toim.): <i>[https://academic.oup.com/edited-volume/62968 The Oxford Handbook of Digital Theology]</i>, Oxford University Press, 2026. Laaja ajankohtainen käsikirja digitaalisesta teologiasta, kristillisestä antropologiasta, digitaalisesta ekklesiologiasta, teologisesta etiikasta ja uusista teknologioista.<br />
<br />
[[Luokka:Artikkelit]]</div>
Hannu
http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Akatistoshymnit&diff=65572
Akatistoshymnit
2026-09-20T15:17:34Z
<p>Hannu: </p>
<hr />
<div>Tällä sivustolla julkaistujen ja myöhemmin julkaistavien akatistosten joukossa on myös useita tekstejä, joita ei ole virallisesti hyväksytty kirkolliseen eli liturgiseen käyttöön Suomessa.<br><br />
<br><br />
Monet näistä akatistoksista ovat vapaaehtoisten ortodoksien eri kielistä suomeksi kääntämiä tekstejä. Ne on tarkoitettu ensisijaisesti '''yksityiseen rukouskäyttöön'''.<br><br />
<br><br />
Akatistoksen julkaiseminen tällä sivulla ei siis itsessään tarkoita, että teksti olisi hyväksytty käytettäväksi jumalanpalveluksissa tai muissa kirkollisissa toimituksissa. Tällaisen tekstin käyttäminen kirkossa edellyttää oman hiippakunnan piispan lupaa, eikä kaikilla julkaistuilla akatistoksilla tällaista hyväksyntää ole.<br><br />
<br><br />
Julkaisujen tarkoituksena on ennen kaikkea tarjota suomenkielistä aineistoa henkilökohtaiseen rukouselämään ja tutustumiseen ortodoksiseen rukousperinteeseen.<br><br />
<hr><br />
<br><br />
* [[Akatistos aposteleinvertaisille Konstantinokselle ja Helenalle|Akatistos aposteleinvertaisille Konstantinokselle ja Helenalle - '''PDF''']]<br />
* [[Akatistoshymni Arkkienkeli Mikaelille, taivaallisten sotajoukkojen johtajalle|Akatistos Arkkienkeli Mikaelille, taivaallisten sotajoukkojen johtajalle]] / [[Media:Akatistoshymni_arkkienkeli_Mikaelille.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Ehtoolliselle valmistauduttaessa -> [[Media:Akatistoshymni_Ehtoolliselle_valmistauduttaessa.pdf|'''PDF''']]<br />
* [[Akatistos elämää kantavalle haudalle ja Herran Jeesuksen Kristuksen ylösnousemiselle]] -> [[Media:Akatistos_elämää_kantavalle_haudalle.pdf|'''PDF''']]<br />
* [[Akatistos hengelliselle portaalle, kalliille ristille]] -> [[Media:Ristin_akatistos.pdf|'''PDF''']]<br />
* [[Akatistos Jeesukselle pimeydessä olevien Valolle]] - [[Media:Akatisos_Jeesukselle%2C_pimeydessä_olevien_Valolle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Jeesukselle suurelle lääkärille - [[Media:Akatistos_Jeesukselle%2C_suurelle_lääkärille.pdf|'''PDF''']]<br />
* [[Akatistos Jumalanäidin ehtymätön malja -ikonille]] -> [[Media:Akatistoshymni_Jumalanaidin_ehtymaton_malja_ikonille.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Jumalanäiti hoivaajalle -> [[Media:Akatistos_Jumalanäiti_hoivaajalle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos on Jumalanäidin ikoneille Seitsemän nuolta ja Ilkeiden sydänten pehmittäjä -> [[Media:Ilkeiden_sydanten_pehmittaja.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Juliana Lasarevolaiselle -> [[Media:AKATISTOS_JULIANA_LASAREVOLAISELLE-1.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistoshymni Kaikkivaltiaalle -> [[Media:Akatistoshymni Kaikkivaltiaalle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Kaikkivaltiaalle Herralle, sielujen ja ruumiiden parantajalle -> [[Media:Akatistos_Kaikkivaltiaalle_Herralle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Kaikkein Pyhimmälle Jumalansynnyttäjälle -> [[Media:Akatistoshymni_Kaikkein_Pyhimmalle_Jumalansynnyttajalle.pdf|'''PDF''']] -> [[Akathistos (på svenska)|På svenska]] -> [[Jumalasynnyttäjän akatistoksen käännösvirhe|Lue tämä]]<br />
* Akatistos Kristuksen Jumalallisille kärsimyksille -> [[Media:Akatistoshymni_Kristuksen_Jumalallisille_karsimyksille.pdf|'''PDF''']]<br />
* [[Akatistos Kristuksen syntymälle]] -> [[Media:Akatistoshymni_Kristuksen_syntymälle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos kuolleista nousseelle Kristukselle -> [[Media:Akatistoshymni_kuolleista_nousseelle_Kristukselle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos kunnialliselle ja eläväksitekevälle Herran ristille -> [[Media:Ristin_ylentämisen_akatistos.pdf|'''PDF''']]<br />
* [[Akatistos kuolonuneen nukkuneiden puolesta]] -> [[Media:Akatistoshymni_kuolonuneen_nukkuneiden_puolesta.pdf|'''PDF''']]<br />
* [[Akatistos luomakunnalle]] -> [[Media:Akatistos_luomakunnalle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Luukas Simferopolilaiselle -> [[Media:Akatistos_Luukas_Simferopolilaiselle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Nektarios Pentapolilaiselle, Eginan ihmeidentekijälle -> [[Media:Akatistoshymni_Nektarios_Pentapolilaiselle,_Eginan_ihmeidentekijälle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Pietari ja Fevronia Muromilaisille, avioliiton suojelijoille -> [[Media:Akatistos_Pietari_ja_Fevronia_Muromilaisille_avioliiton_suojelijoille.pdf|'''PDF''']]<br />
* [[Akatistos Pyhittäjä Aleksanteri Syväriläiselle]] / [[Media:Akatistoshymni_Pyhittaja_Aleksanteri_Syvarilaiselle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Pyhittäjä Arseni Konevitsalaiselle -> [[Media:Akatistoshymni_Pyhittaja_Arseni_Konevitsalaiselle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Pyhittäjä Nil Sorskille -> [[Media:Akatistoshymni_Pyhittäjä Nil_Sorskille.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Pyhittäjäisä Sofroni Essexiläiselle -> [[Media:Akatistos pyhittaja Sofroni Essexilaiselle.pdf|'''PDF''']]<br />
* [[Akatistos Pyhittäjä Trifon Petsamolaiselle]] / [[Media:Akatistoshymni_Pyhittaja_Trifon_Petsamolaiselle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Pyhittäjäisillemme Sergeille ja Hermanille -> [[Media:Akatistoshymni_Pyhittajaisillemme_Sergeille_ja_Hermanille.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Pyhittäjäisä Serafim Sarovilaiselle -> [[Media:Akatistoshymni_Pyhittajaisa_Serafim_Sarovilaiselle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Pyhälle autuaalle Ksenia Pietarilaiselle -> [[Media:Akatistoshymni_Pyhalle_autuaalle_Ksenia_Pietarilaiselle.pdf|'''PDF''']]<br />
* [[Akatistos Pyhälle Hengelle]] -> [[Media:Akatistoshymni_Pyhalle_Hengelle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Pyhälle Johannes Kronstadtilaiselle -> [[Media:Akatistoshymni_Pyhalle_Johannes_Kronstadtilaiselle.pdf|'''PDF''']]<br />
* [[Akatistos pyhälle Johannes Krysostomokselle, Konstantinopolin arkkipiispalle]] -> [[Media:Akatistoshymni_pyhalle_Johannes_Krysostomokselle.pdf|'''PDF]]<br />
* '''[[Akatistoshymni pyhälle marttyyrille ja tunnustajalle Johannes Sonkajanrantalaiselle]]'''<br />
* '''[[Akatistos pyhittäjä Johannes Valamolaiselle]]'''<br />
* Akatistos Pyhälle Nikolaokselle -> [[Media:Akatistoshymni_Pyhalle_Nikolaokselle.pdf|'''PDF''']]<br />
* [[Akatistos Suloisimmalle Herrallemme Jeesukselle Kristukselle]] / [[Media:Akatistoshymni_Suloisimmalle_Herrallemme_Jeesukselle_Kristukselle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos vanhurskaalle Joosef Kihlaajalle, Nasaretilaiselle -> [[Media:Akatistoshymni_vanhurskaalle_Joosef_Kihlaajalle,_Nasaretilaiselle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Kiitosakatistos -> [[Media:Kiitosakatistoshymni.pdf|'''PDF''']]<br />
* [[Kiitosakatistos]] - nunna Ksenian käännös<br />
* Akatistos pyhälle Sofialle ja hänen kolmelle tyttärelleen -> [[Media:Akatistos_Vera%2C_Ljubov%2C_Nadesda_ja_Sofia.pdf|'''PDF''']]<br />
<br />
[[Luokka:Liturgiset tekstit]]<br />
[[Luokka:Akatistokset|*]]<br />
<br />
[[Luokka:Liturgiset tekstit]]<br />
[[Luokka:Vigilia]]</div>
Hannu
http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Tiedosto:Ilkeiden_sydanten_pehmittaja.pdf&diff=65571
Tiedosto:Ilkeiden sydanten pehmittaja.pdf
2026-09-20T14:53:07Z
<p>Hannu: Akatistos Jumlanäidin ikoneille ”seitsemän nuolta” ja ”ilkeiden sydänten pehmittäjä”
Luokka:Akatistokset</p>
<hr />
<div>== Yhteenveto ==<br />
Akatistos Jumlanäidin ikoneille ”seitsemän nuolta” ja ”ilkeiden sydänten pehmittäjä”<br />
<br />
[[Luokka:Akatistokset]]</div>
Hannu
http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Tiedosto:LUKIJAN_KIRJA_Septuaginta_psalmein.pdf&diff=65570
Tiedosto:LUKIJAN KIRJA Septuaginta psalmein.pdf
2026-09-20T13:52:35Z
<p>Hannu: Lukijan kirja
Septuginta psalmein
Tehnyt: kanttori Jarmo Huttu
Luokka:Liturgiset tekstit</p>
<hr />
<div>== Yhteenveto ==<br />
Lukijan kirja<br />
<br />
Septuginta psalmein<br />
<br />
Tehnyt: kanttori Jarmo Huttu<br />
<br />
[[Luokka:Liturgiset tekstit]]</div>
Hannu
http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Petros_Sasaki_and_Friends_(kirja)&diff=65569
Petros Sasaki and Friends (kirja)
2026-09-19T16:25:47Z
<p>Hannu: Ak: Uusi sivu: <!--'''Japanista Suomeen – harvinainen kirja palauttaa Petros Sasakin suomalaisen elämäntyön näkyviin''' ''Petros Sasaki tuli Japanista Suomeen vuonna 1968 ja muutti suomalaisen ikonimaalauksen suuntaa. Hänen työnsä näkyy kymmenissä kirkoissa, mutta erityisen vahvan kaaren muodostavat Lintulan luostari, Mikkelin ylienkeli Mikaelin kirkko ja Kajaanin Kristuksen kirkastumisen kirkko. Nyt Sasakista on julkaistu Japanissa poikkeuksellinen kirja – teos, joka kertoo S...</p>
<hr />
<div><!--'''Japanista Suomeen – harvinainen kirja palauttaa Petros Sasakin suomalaisen elämäntyön näkyviin'''<br />
<br />
''Petros Sasaki tuli Japanista Suomeen vuonna 1968 ja muutti suomalaisen ikonimaalauksen suuntaa. Hänen työnsä näkyy kymmenissä kirkoissa, mutta erityisen vahvan kaaren muodostavat Lintulan luostari, Mikkelin ylienkeli Mikaelin kirkko ja Kajaanin Kristuksen kirkastumisen kirkko. Nyt Sasakista on julkaistu Japanissa poikkeuksellinen kirja – teos, joka kertoo Suomesta, mutta jota Suomessa tuskin moni on vielä nähnyt.''<br />
<br />
== Suomesta kertova kirja, jota Suomesta on vaikea löytää ==<br />
<br />
Japanissa maaliskuussa 2025 ilmestynyt '''Pecha ja ystävät''' (jap. ''ペーチャと仲間たち'', ''Pēcha to nakama-tachi'') on jo lähtökohdaltaan erikoinen teos. Sen englanninkielinen rinnakkaisnimi on '''Petros Sasaki and Friends – The Japanese, Father of Finnish Iconography: His Life and Icons'''. Japanilaisessa nimessä Sasakia kuvataan suomalaisen ikonimaalauksen isäksi kutsutuksi japanilaiseksi.<br><br />
<br><br />
Kirja on Osakan ortodoksisen seurakunnan julkaisema A4-kokoinen, 116-sivuinen nelivärinen teos. Tekstit ovat rinnakkain japaniksi ja englanniksi. Se ei ole suuren kansainvälisen kustantamon kirja, vaan seurakuntayhteisössä syntynyt muisto- ja dokumenttijulkaisu. Julkaisijan esitteessä kirjaa tarjotaan tilattavaksi suoraan Osakan ortodoksisesta seurakunnasta Japanissa.<br><br />
<br><br />
Juuri tästä syystä kirja on Suomessa ''melkein harvinaisuus'', vaikka huomattava osa sen sisällöstä käsittelee nimenomaan Suomea. Siitä ei ole suomenkielistä laitosta eikä sillä näytä olevan tavallista suomalaista kirjakauppa- tai kustantamojakelua. Japanin CiNii-kirjastotietokanta ilmoittaa teoksellekin vain kaksi kirjastosijaintia Japanissa. Japanin kansalliskirjaston tietokannassa teos on kyllä luetteloitu, mutta kyseessä on selvästi pienen levikin erikoisjulkaisu.<br><br />
<br><br />
Tässä on jotakin lähes paradoksaalista: Japanissa on tehty laaja kuvallinen kirja miehestä, jonka elämäntyön näkyvin osa sijaitsee Suomen ortodoksisissa kirkoissa.<br />
<br />
== Petros Sasaki – Japanista suomalaisen ikonimaalauksen uudistajaksi ==<br />
<br />
'''Petros Iwao Sasaki''' syntyi vuonna 1939 Ōdatessa Akitan prefektuurissa Pohjois-Japanissa ortodoksiseen perheeseen. Hän opiskeli Tokion ortodoksisessa seminaarissa, työskenteli lähetystyössä Osakassa ja lähti vuonna 1964 Kreikkaan opiskelemaan ortodoksista teologiaa ja bysanttilaista ikonimaalausta.<br><br />
<br><br />
Suomeen Sasaki saapui vuonna 1968. Keskeinen henkilö hänen suomalaisen elämänvaiheensa alkamisessa oli [[Paavali Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa|arkkipiispa '''Paavali''']], joka kutsui Ateenassa opiskelleen nuoren ikonimaalarin Suomeen aikana, jolloin jälleenrakennettu Suomen ortodoksinen kirkko tarvitsi uusia ikoneja ja samalla myös syvempää yhteyttä perinteiseen ortodoksiseen kuvakieleen.<br><br />
<br><br />
Sasaki asettui Kuopioon. Hänen vaikutuksensa ei kuitenkaan rajoittunut omiin maalauksiin. Hänestä tuli ennen kaikkea opettaja. Hänen ympärilleen kasvoi erityisesti Kuopion ja Oulun seuduilla uusi ikonimaalarien sukupolvi, jonka oppilaat puolestaan opettivat uusia maalareita. Siksi Sasakin vaikutus näkyy Suomessa paljon laajemmin kuin pelkästään niissä ikoneissa, joissa on hänen oma siveltimenjälkensä.<br><br />
<br><br />
Hänen taiteessaan kohtasivat bysanttilainen ja pohjoisvenäläinen ikoniperinne, japanilaisen kuvakulttuurin pelkistetty herkkyys sekä myös koptilaiset vaikutteet. Japanilaisen kirjan esittely kuvaa hänen värimaailmaansa osuvasti ”Suomen kesäisen kukkaniityn” kaltaiseksi ja näkee hänen siveltimenkäytössään japanilaisen maalaustaiteen vaikutusta.<br><br />
<br><br />
Sasaki ei siis tuonut Suomeen vain jotakin valmista ikonimaalauksen mallia. Hän omaksui tradition, työskenteli sen sisällä ja antoi sen samalla kulkea oman persoonallisuutensa ja kulttuuritaustansa kautta.<br />
<br />
== Lintula – suomalaisen elämäntyön alku ja viimeinen leposija ==<br />
<br />
Jos Sasakin suomalaisesta elämäntyöstä pitäisi nostaa esiin kolme paikkaa, ensimmäinen olisi väistämättä [[Lintulan luostari]].<br><br />
<br><br />
Lintulan ''Pyhän Kolminaisuuden kirkosta'' tuli hänen ensimmäisiä suuria suomalaisia töitään. Hän maalasi kirkon ikonostaasin suuret ikonit sekä yli yhdeksän neliömetrin kokoisen Jumalansynnyttäjän Ennusmerkki-ikonin. Hänen töihinsä Lintulassa kuuluu myös pyhän [[Johannes Kronstadtilainen|Johannes Kronstadtilaisen]] ikoni.<br><br />
<br><br />
Japanilaisessa kirjassa Lintula saa näkyvän sijan. Mukana on rovasti '''[[Vesa Takala]]n''' kuvaama kaksitoistaosainen valokuvasarja, jossa seurataan suuren ikonin syntyä vaihe vaiheelta. Osaka Orthodox Church nostaa tämän ''”Ikonin synty”'' -sarjan esiin jo kirjan esittelyssä.<br><br />
<br><br />
Lintula on Sasakin elämässä myös paljon enemmän kuin työpaikka. Kun hän kuoli suuren viikon tiistaina 30. maaliskuuta 1999, hänet haudattiin Lintulan luostarin hautausmaalle.<br><br />
<br><br />
Näin Lintulaan liittyvät oudolla tavalla sekä alku että loppu: siellä näkyy nuoren Suomeen tulleen ikonimaalarin varhainen suurtyö, ja siellä on myös hänen hautansa.<br />
<br />
== Mikkeli – ikoni osana yhteistä liturgiaa ==<br />
<br />
Toinen erityisen kiinnostava paikka on ''Mikkelin ylienkeli Mikaelin kirkko''.<br><br />
<br><br />
Vuonna 1990 valmistuneessa uudistuksessa Sasaki maalasi alttarin suuren [[Kristus Kaikkivaltias]] -seinämaalauksen ja uuden ikonostaasin ikonit sekä suunnitteli ikonostaasin mallin. Mutta Mikkelin merkitys ei ole vain siinä, mitä Sasaki maalasi. Se kertoo erityisen paljon siitä, ''miten hän ajatteli kirkkotilaa ja ikonia''.<br><br />
<br><br />
Mikkelin ikonostaasista tehtiin tarkoituksellisesti matala ja avoin. Sasaki ei halunnut korostaa sitä muurina, joka erottaa alttarin kirkkokansasta, vaan osana yhteisen liturgisen tilan muodostumista. Vuoden 1990 haastattelussa hän muisteli pohtineensa tällaisia kysymyksiä jo parikymmentä vuotta aikaisemmin arkkipiispa Paavalin kanssa.<br><br />
<br><br />
Mikkelissä konkretisoituu siksi yksi Sasakin perinnön tärkeimmistä puolista. Hänelle ikoni ei ollut ensisijaisesti uskonnollinen taideteos, jota katsotaan museon seinällä. Ikoni kuului rukoukseen, liturgiaan ja kirkkotilaan.<br><br />
<br><br />
Juuri tämä auttaa ymmärtämään, miksi hänen vaikutuksensa Suomessa oli niin suuri. Hän ei opettanut vain maalaamaan kuvaa tietyn tekniikan mukaisesti. Hän opetti ajattelemaan sitä, ''miksi ikoni on kirkossa''.<br />
<br />
== Kajaani – elämäntyön huipentuma ==<br />
<br />
Kolmas paikka on Kajaani.<br><br />
<br><br />
Kajaanin Kristuksen kirkastumisen kirkosta tuli Sasakin elämäntyön vaikuttavimpia kokonaisuuksia. Hän maalasi kirkon ikoneita ja al secco -seinämaalauksia sekä suunnitteli ikonostaasin. Käytännössä koko alttarin ja solean kuvallinen kokonaisuus on vahvasti hänen työnsä leimaama. Ortodoksi.netissä kokonaisuutta on luonnehdittu jopa yhdeksi Suomen eheimmistä ortodoksisista alttarikokonaisuuksista.<br><br />
<br><br />
Kajaani saa huomattavan paikan myös japanilaisessa kirjassa. Sen esittelyssä nostetaan erikseen esiin Kristuksen kirkastumisen kirkon freskot sekä Sasakin viimeiset elämänvaiheet. Osaka Orthodox Church esittelee verkkosivullaan Kajaanin kirkon Sasakin ”viimeiseksi työksi”.<br><br />
<br><br />
Sasaki jatkoi Kajaanin maalauksia vielä vain muutamia kuukausia ennen kuolemaansa. Hänen poikansa '''Simeon Sasaki''' on myöhemmin kuvannut suuren kirkkotyön merkitystä isälleen sanoen sen ikään kuin pitäneen hänet hengissä hänen viimeisinä kuukausinaan.<br><br />
<br><br />
Lintula, Mikkeli ja Kajaani muodostavat siten lähes elämäkerrallisen kaaren.<br> <br />
'''Lintulassa nuori Sasaki alkaa rakentaa uutta suomalaisen ikonimaalauksen vaihetta, Mikkelissä hänen liturginen näkemyksensä saa poikkeuksellisen selkeän muodon ja Kajaanissa elämäntyö saavuttaa suuren loppuhuipennuksensa.'''<br />
<br />
== Ketkä suomalaiset ovat mukana japanilaisessa kirjassa? ==<br />
<br />
Kirjan nimi ''Pecha ja ystävät'' on tärkeä. Teos ei halua kertoa Sasakista yksinäisenä mestarina, vaan ihmisenä, joka eli ja työskenteli yhteisössä.<br><br />
<br><br />
Japanilaisen kustantajan julkaiseman sisältöesittelyn perusteella suomalaisista henkilöistä näkyvimmin mukana ovat rovasti '''Vesa Takala''' ja taidehistorioitsija '''[[Katariina Husso]]'''. Heidän yhteinen osuutensa käsittelee Petros Sasakin vaiheita ja tuotantoa Suomessa. Vesa Takalan merkitys on erityinen myös siksi, että hänen historialliset valokuvansa dokumentoivat Lintulan ikonien syntyä.<br><br />
<br><br />
Kirjan suomalaisessa kertomuksessa keskeiseksi henkilöksi nousee lisäksi ''arkkipiispa Paavali''. Sisältöesittelyssä mainitaan nimenomaisesti Sasakin tulo Suomeen ja kohtaaminen arkkipiispa Paavalin kanssa. Hän ei siis esiinny samalla tavalla kirjoittajana kuin Takala ja Husso, mutta kuuluu olennaisesti kirjan kuvaamaan suomalaiseen elämäntarinaan.<br><br />
<br><br />
Japanin puolelta muistonsa Sasakista kertoo muun muassa emeritusprofessori '''Makarii Masahisa Hirooka'''. Kirjassa käsitellään lisäksi Sasakin oppilaita, ystäviä ja työtovereita, mutta julkisesti verkossa oleva sisältöesittely ei nimeä heitä kaikkia. Siksi heidän nimiään ei ole syytä täydentää arvaamalla.<br><br />
<br><br />
Juuri Takalan ja Husson mukanaolo tekee teoksesta suomalaiselle lukijalle erityisen kiinnostavan. Japanilainen kirja ei katso Sasakia vain Japanista päin, vaan antaa suomalaisille hänen työnsä tuntijoille mahdollisuuden kertoa, mitä tapahtui sen jälkeen, kun Sasaki saapui Suomeen.<br />
<br />
== Enemmän kuin yhden ikonimaalarin elämäkerta ==<br />
<br />
Kirjan 116 sivulle mahtuu paljon. Se seuraa Sasakia lapsuudesta Ōdatessa Tokion seminaariin, Osakan lähetystyöhön ja Kreikkaan sekä sieltä Suomeen. Mukana ovat Lintulan ikonit, ylösnousemusfresko, pyhän Japanin Nikolain ikoni, Sasakin suunnittelemat ristit ja hautaustoimituksiin liittyvät esineet, hänen oppilaansa sekä Kajaanin suuri kirkkomaalauskokonaisuus. Lisäksi kirjassa esitellään Sasakin ikonimaalaustapaa ja hänen suhdettaan kirkkomusiikkiin.<br><br />
<br><br />
Siksi teos on enemmän kuin elämäkerta. Se dokumentoi tradition siirtymistä maasta toiseen ja ihmiseltä ihmiselle.<br><br />
<br><br />
Petros Sasaki toi Suomeen mukanaan Japanin, Kreikan ja laajan ortodoksisen kuvaperinteen kokemuksen. Suomessa hän kohtasi arkkipiispa Paavalin, luostarit, seurakunnat, papiston ja vähitellen oman oppilasjoukkonsa. Lopulta hänen vaikutuksensa juurtui niin syvälle suomalaiseen ikonimaalaukseen, että Japanissa hänestä voidaan nyt kirjoittaa ”Suomen ikonimaalauksen isänä”.<br><br />
<br><br />
Ilmaus on suuri. Silti siinä on jotakin olennaista.<br><br />
<br><br />
Sasakin tärkein perintö Suomessa ei ehkä ole yksikään yksittäinen ikoni, ei edes Lintulan ''Ennusmerkki'', Mikkelin avoin ikonostaasi tai Kajaanin suuri maalauskokonaisuus.<br><br />
<br><br />
Se on '''jatkumo'''.<br><br />
<br><br />
Sasaki opetti ihmisiä, jotka opettivat seuraavia. Hänen käsityksensä ikonista Kirkon kuvana, rukouksen välineenä ja liturgisen tilan osana jäi elämään myös hänen jälkeensä. Suomen ortodoksisissa kirkoissa on hänen omia töitään, mutta vielä paljon enemmän siellä on hänen vaikutustaan.<br />
<br />
== Japanista takaisin Suomeen ==<br />
<br />
Tästä näkökulmasta ''Pecha ja ystävät'' tekee merkillisen ympyrän.<br><br />
<br><br />
Japanista lähtenyt nuori mies matkusti Kreikan kautta Suomeen. Hänestä tuli Kuopiossa opettaja ja ikonimaalari. Hänen siveltimensä jälki jäi Lintulaan, Mikkeliin, Kajaaniin ja moniin muihin suomalaisiin pyhäkköihin. Hän kuoli Suomessa ja lepää Lintulan luostarin hautausmaalla.<br><br />
<br><br />
Vuosikymmeniä myöhemmin Japanissa koottiin hänen suomalaisesta elämästään kirja.<br><br />
<br><br />
Ja nyt tuo kirja, joka kertoo suurelta osin Suomen ortodoksisesta historiasta, on täällä lähes harvinaisuus.<br><br />
<br><br />
Ehkä juuri siksi se olisi syytä saada paremmin tunnetuksi myös Suomessa.<br><br />
<br><br />
'''Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen'''<br />
<br />
=== Lähteet ==?<br />
<br />
* [https://orthodox-jp.com/osaka/wp-content/uploads/2025/05/%E3%83%9A%E3%83%88%E3%83%AD%E3%82%B9%E6%9C%AC%E5%AE%A3%E4%BC%9D-2s.pdf.pdf Osaka Orthodox Church: ''Pecha ja ystävät / Petros Sasaki and Friends'' – kirjan sisältö, julkaisutiedot ja tilausohjeet]<br />
* [https://orthodox-jp.com/osaka/?page_id=1113 Osaka Orthodox Church: ''Sasaki Pecha and Friends'' – Petros Sasakin elämää, valokuvia ja Lintulan sekä Kajaanin aineistoa]<br />
* [https://cir.nii.ac.jp/crid/1130023063517150466 CiNii Research: ''ペーチャと仲間たち – Petros Sasaki and Friends'' – bibliografiset tiedot ja kirjastosaatavuus]<br />
* [https://ndlsearch.ndl.go.jp/search?cs=bib&from=0&q-publisher=%22%E6%AD%A3%E6%95%99%E4%BC%9A%22&size=20 National Diet Library Search – teoksen japanilainen kirjastotietue]<br />
* [https://www.ortodoksi.net/index.php/Petros_Sasaki Ortodoksi.net: ''Petros Sasaki'' – elämä, tuotanto, Lintula, Mikkeli ja Kajaani]<br />
* [https://www.ortodoksi.net/index.php/Mikkeliin_valmistui_uusi_fresko_ja_ikonostaasi_%281990%29 Ortodoksi.net: ''Mikkeliin valmistui uusi fresko ja ikonostaasi (1990)'']<br />
* [https://www.ortodoksi.net/index.php/Bysantin_kulttuurin_vaalija_Pohjolassa Ortodoksi.net: ''Bysantin kulttuurin vaalija Pohjolassa – Petros Sasakin suurtyö'']<br />
* [https://yle.fi/a/3-10733470 Yle: ''Japanilainen ikonitaiteen mestari viimeisteli huipputyönsä vain muutamia kuukausia ennen kuolemaansa'', 2019]<br />
<br />
[[Luokka:Artikkelit]]--></div>
Hannu
http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Kun_kone_j%C3%A4ljittelee_ihmist%C3%A4&diff=65568
Kun kone jäljittelee ihmistä
2026-09-19T13:32:48Z
<p>Hannu: Ak: Uusi sivu: <!--'''Kun kone jäljittelee ihmistä – missä on ihmisen minä?''' ''Tekoäly oppii jäljittelemään yhä useampia ihmisen kykyjä. Samalla vanha kysymys ruumiista, sielusta ja minuudesta palaa uudessa muodossa. Piispa Isidoros Katsoksen tutkimukset johdattavat pohtimaan, mitä oikeastaan tarkoitamme puhuessamme ihmisestä – ja miksi ruumiillisuus saattaa olla paljon olennaisempi osa minuuttamme kuin helposti ajattelemme.'' == Kun kysymys ihmisestä tuli henkilökohta...</p>
<hr />
<div><!--'''Kun kone jäljittelee ihmistä – missä on ihmisen minä?'''<br />
<br />
''Tekoäly oppii jäljittelemään yhä useampia ihmisen kykyjä. Samalla vanha kysymys ruumiista, sielusta ja minuudesta palaa uudessa muodossa. Piispa Isidoros Katsoksen tutkimukset johdattavat pohtimaan, mitä oikeastaan tarkoitamme puhuessamme ihmisestä – ja miksi ruumiillisuus saattaa olla paljon olennaisempi osa minuuttamme kuin helposti ajattelemme.''<br />
<br />
== Kun kysymys ihmisestä tuli henkilökohtaiseksi ==<br />
<br />
Tämän kirjoituksen aihe löytyi alun perin sivupolulta. Ortodoksi.netissä on viime aikoina seurattu [[tekoäly]]ä, sen käyttöä kirkollisessa elämässä sekä ennen kaikkea kysymystä siitä, mitä tekoälyn nopea kehitys merkitsee ihmiskäsityksellemme. Tätä aineistoa etsittäessä vastaan tuli Andidan piispa [https://bokforlagetstolpe.com/en/forfattare/isodoros-katsos/ '''Isidoros Katsos'''] ja hänen osallistumisensa syyskuussa 2026 Engelsbergissä järjestettyyn monitieteiseen konferenssiin ''What Does It Mean to Be Human in the Age of Artificial Intelligence?'' – ''Mitä merkitsee olla ihminen tekoälyn aikakaudella?'' Konferenssissa oli tarkoitus tarkastella ihmisälyä, kokemusta, etiikkaa ja mielikuvitusta tekoälyn muovaamassa maailmassa.<br><br />
<br><br />
Mutta tekoälyn rinnalla kysymykseen ihmisestä liittyi myös toinen, paljon henkilökohtaisempi tausta.<br><br />
<br><br />
Ortodoksi.netin ylläpitäjä joutui jokin aika sitten viettämään vakavan sairauden vuoksi noin kaksi kuukautta sairaalassa. Jaksoon sisältyi myös pitkä aika voimakkaasti lääkittynä ja lääkityksellä ylläpidetyssä koomassa. Tuolta ajalta jäi mieleen katkonaisia kokemuksia, joissa tavalliset ajan ja paikan rajat eivät aina tuntuneet pätevän.<br><br />
<br><br />
Välillä oli vaikea hahmottaa, missä oikeastaan oli. Oliko tässä sairaalahuoneessa ja tässä hetkessä – vai siinä toisessa ympäristössä, jossa mieli tuntui hetki sitten olleen? Kokemuksissa saattoi olla kaukana sairaalasta ja kohdata ihmisiä, joista jotkut olivat edelleen elossa ja toiset jo kuolleet. Jotkin tilanteet tuntuivat kokemisen hetkellä yhtä todellisilta kuin ympärillä oleva sairaalamaailma.<br><br />
<br><br />
'''Mitä se oli?'''<br><br />
<br><br />
Kysymykseen on myös lääketieteellisiä näkökulmia. Vakavan sairauden, tehohoidon, sedaation, lääkityksen sekä rikkoutuneen uni-valverytmin yhteydessä voi esiintyä deliriumia, hyvin todentuntuisia unia, harha-aistimuksia sekä kokemuksia olemisesta jossakin muualla kuin todellisessa ympäristössä. Tehohoidossa nämä ilmiöt eivät ole harvinaisia.<br><br />
<br><br />
Mutta tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole ratkaista, olivatko juuri nuo kokemukset lääkityksen ja sairauden synnyttämiä harhoja, hengellisiä kokemuksia vai jotakin, jolle ei löydy yksinkertaista nimitystä. Olennaisempaa on toinen kysymys: mitä tällainen kokemus paljastaa oman minuuden, ruumiin ja koetun todellisuuden suhteesta?<br><br />
<br><br />
Jos ruumis on sairaalasängyssä mutta koettu minä tuntuu olevan jossakin aivan muualla, missä ihminen silloin kokemuksessaan on? Ja mikä oikeastaan tekee tuosta kokemuksesta juuri ''minun'' kokemukseni?<br><br />
<br><br />
Siinä vaiheessa Isidoros Katsoksen tutkimukset eivät enää näyttäneet vain kiinnostavalta antiikin filosofian sivupolulta.<br />
<br />
== Vanha kysymys ihmisen kaksinaisuudesta ==<br />
<br />
Keväällä 2026 ilmestyi monitieteinen teos ''The Double Self in Religious Experience''. Se tarkastelee hyvin vanhaa ja eri kulttuureissa esiintyvää ajatusta ihmisen eräänlaisesta kaksinaisuudesta. Kirjan aihepiiriin kuuluvat esimerkiksi ekstaasi, transsi ja ruumiista irtautumisen kokemukset sekä käsitykset ihmisen maallisesta ja jumalalliseen suuntautuvasta puolesta. Samalla kysytään, miten tällaiset kokemukset pitäisi ymmärtää ja voidaanko niitä selittää kokonaan psykologisesti.<br><br />
<br><br />
Teoksen kirjoittajiin kuuluu piispa Isidoros Katsos. Hänen artikkelinsa ruotsinkielinen otsikko on ''Dubbelsjälen i den religiösa erfarenheten: en pythagoreisk läsning genom Plotinos ögon'' – vapaasti suomentaen ''”Kaksoissielu uskonnollisessa kokemuksessa – pythagoralainen tulkinta Plotinoksen silmin”''. Se on sijoitettu kirjan ensimmäiseen osaan, jossa tarkastellaan kaksinaisuuden kokemuksia antiikissa.<br><br />
<br><br />
Sanaa ”kaksoissielu” on kuitenkin käytettävä ortodoksisessa yhteydessä varoen. Ortodoksinen kirkko ei opeta, että ihmisellä olisi kaksi erillistä sielua, toinen maallinen ja toinen jumalallinen. Käsite voidaan tässä ymmärtää pikemminkin kuvaukseksi ihmisen kokemasta jännitteestä: hän kuuluu kokonaan aineelliseen maailmaan ja on ruumiillinen olento, mutta kykenee samalla suuntautumaan oman välittömän olemassaolonsa ulkopuolelle – kohti totuutta, ikuisuutta ja Jumalaa.<br />
<br />
== Mitä piispa Isidoros itse sanoo? ==<br />
<br />
Katsoksen vuoden 2026 luvun koko teksti ei tällä hetkellä näytä olevan avoimesti verkossa. Siksi olisi liian pitkälle menevää väittää tarkasti, millaisen lopullisen tulkinnan hän siinä Plotinoksesta ja ”kaksoissielusta” esittää. Otsikko ja kirjan rakenne osoittavat kuitenkin, että hän lähestyy kysymystä pythagoralaisen perinteen sekä Plotinoksen kautta.<br><br />
<br><br />
Katsoksen ajattelun taustaa voidaan sen sijaan tarkastella huomattavasti varmemmin hänen aiemmasta tutkimuksestaan.<br><br />
<br><br />
Vuonna 2023 hän esitti kansainvälisen ortodoksisen teologisen yhdistyksen IOTA-konferenssissa tutkimuksen ''Self – Soul – Body: What the Church Fathers Saw but We Might Miss'' – ''”Minä – sielu – ruumis: mitä kirkkoisät näkivät, mutta me saatamme jättää huomaamatta”''. Tutkimus julkaistiin myöhemmin kokonaisuudessaan. Sen lähtökohtana on kysymys siitä, miten kreikkalainen patristinen perinne voisi auttaa nykyistä ortodoksista keskustelua minuuden, ihmispersoonan sekä sielun ja ruumiin suhteesta.<br><br />
<br><br />
Katsos tarkastelee kriittisesti kahta tapaa kuvata ihmistä. Toisessa ihminen ymmärretään ennen kaikkea ruumiin ja sielun muodostamaksi kokonaisuudeksi aristoteelisen hylomorfismin hengessä, toisessa taas sielun ja ruumiin välinen ero korostuu kartesiolaisen dualismin tavoin. Katsoksen mukaan kumpikaan malli ei sellaisenaan tavoita riittävästi sitä, mitä kirkkoisät tarkoittivat ihmisellä ja persoonalla. Ratkaisevaksi nousee '''ruumiillisuus'''.<br><br />
<br><br />
Hänen johtopäätöksensä on hämmästyttävän voimakas. Katsoksen tulkinnassa ruumis ei ole ihmisen persoonaan vain satunnaisesti liittyvä kuori. Ruumiillisuus on välttämätön ehto sille, että ihmissielu voi ilmetä juuri tiettynä, yksilöllisenä persoonana. Hän päätyy ajatukseen, että ilman ruumista ei ole samalla tavalla tätä yksilöllistä minää – juuri minua tai juuri sinua.<br><br />
<br><br />
Tässä ruumis ja sielu eivät siis muodosta kahta itsenäistä olentoa, jotka vain sattuvat olemaan jonkin aikaa yhdessä. Ihminen on paljon vaikeammin ja syvemmin ruumiillinen persoona.<br><br />
<br><br />
Tämä on merkittävä näkökulma myös kristillisen ylösnousemususkon kannalta. Kristillinen päämäärä ei ole vapauttaa ”todellista ihmistä” ruumiin vankilasta ja jättää ruumis lopullisesti taakse. Kirkon usko on ''ruumiin ylösnousemisen uskoa''. Ihmisen ruumiillisuus ei siten ole hengellisen elämän vastakohta vaan osa hänen luotua olemassaoloaan.<br><br />
<br><br />
Katsoksen toinen laaja tutkimus ''The Metaphysics of Light in the Hexaemeral Literature'' osoittaa samalla, kuinka läheisesti hänen ajattelussaan fyysinen ja metafyysinen todellisuus voivat liittyä toisiinsa. Hän tarkastelee siinä varhaiskristillistä luomisteologiaa Filon Aleksandrialaisesta [[OrigenesOrigeneksen]] kautta [[Basileios Suuri|Basileios Suureen]] ja [[Gregorios Nyssalainen|Gregorios Nyssalaiseen]] ja osoittaa, ettei aineellisen maailman tutkiminen jää kristillisessä ajattelussa pelkäksi fysiikaksi: näkyvä voi johdattaa kohti ymmärrettävää ja hengellistä todellisuutta.<br><br />
<br><br />
Tässä valossa myös vuoden 2026 ”kaksoissielua” käsittelevä kirjoitus tulee erityisen kiinnostavaksi. Ihmisen kaksinaisuutta ei ehkä olekaan tarpeen nähdä ihmisen jakamisena kahdeksi, vaan yrityksenä ymmärtää, kuinka samassa ruumiillisessa ihmisessä kohtaavat näkyvä maailma ja kaipaus sen rajojen yli.<br />
<br />
== Ja siinä vieressä kulkee tekoäly ==<br />
<br />
Katsoksen kirjoitus ei ole tekoälytutkimus. Juuri sen vuoksi sen sijoittaminen tekoälykeskustelun rinnalle on kiinnostavaa.<br><br />
<br><br />
Kun tekoäly kirjoittaa tekstiä, keskustelee, analysoi kuvia, tuottaa musiikkia ja ratkaisee ongelmia, se jäljittelee yhä useampia sellaisia toimintoja, joita olemme tottuneet pitämään ihmiselle ominaisina. Jos ihmisen erityisyyttä etsitään vain hänen kyvyistään, raja ihmisen ja koneen välillä näyttää jatkuvasti liikkuvan.<br><br />
<br><br />
Ensin kone laski ihmistä paremmin. Sitten se voitti peleissä. Nyt se kirjoittaa, tulkitsee kuvia ja käy pitkiä keskusteluja.<br><br />
<br><br />
Siksi ehkä pitäisi vaihtaa kysymystä.<br><br />
<br><br />
Sen sijaan, että kysymme vain, ''mitä ihminen osaa tehdä sellaista, mitä kone ei vielä osaa'', voisimme kysyä, ''mitä merkitsee olla ihminen''.<br><br />
<br><br />
Katsoksen ruumiillisuutta koskeva ajattelu tekee tästä erityisen kiinnostavan. Ihminen ei pelkästään käsittele maailmaa koskevaa tietoa. Hän on maailmassa ruumiillisesti. Hän syntyy tiettyyn paikkaan ja aikaan, tarvitsee toisia ihmisiä, tuntee kipua ja mielihyvää, väsyy, vanhenee ja kuolee. Hänen muistonsa liittyvät ruumiiseen, paikkoihin, ääniin, kosketuksiin ja ihmisiin.<br><br />
<br><br />
Ja joskus vakava sairaus voi hetkeksi horjuttaa tätä tuttua yhteyttä niin voimakkaasti, että ihminen joutuu kysymään: missä minä juuri olin – ja missä minä olen nyt?<br><br />
<br><br />
Tekoäly voi tuottaa tästä kokemuksesta vakuuttavan kuvauksen. Mutta se ei vielä tarkoita, että tekoälyllä olisi sama kokemus.<br><br />
<br><br />
Eron voi havaita myös rukouksessa. Tekoäly pystyy kirjoittamaan kielellisesti kauniin rukoustekstin. Se voi käyttää Raamatun ja jumalanpalvelusten kieltä sekä jäljitellä hengellistä kirjoitustyyliä. Mutta rukoustekstin tuottaminen ja rukoileminen eivät ole sama asia.<br><br />
<br><br />
''Rukous on suhde.'' Siinä ruumiillinen, ajallinen ja kuolevainen ihminen suuntautuu Jumalaan.<br><br />
<br><br />
Samalla tavoin kone voi kirjoittaa kärsimyksestä ilman että se kärsii, kuolemasta olematta kuolevainen ja ikävästä joutumatta kaipaamaan ketään.<br><br />
<br><br />
Tästä ei vielä seuraa lopullista vastausta siihen, voisiko jonkinlainen tulevaisuuden tekoäly joskus olla tietoinen. Se on erillinen ja vaikea filosofinen kysymys. Sen sijaan se muistuttaa, ettei tietoisuus, persoona ja ihmisyys ehkä avaudu meille pelkästään luettelemalla ihmisen älyllisiä kykyjä.<br />
<br />
== Ihminen ei ole vain sitä, mitä hän tekee ==<br />
<br />
Tekoälyn ehkä merkittävin vaikutus teologiseen ihmiskäsitykseen saattaa lopulta olla se, että se pakottaa ihmisen katsomaan itseään tarkemmin.<br><br />
<br><br />
Kristillisessä ihmiskäsityksessä ihmisarvo ei perustu älykkyysosamäärään, muistin tehokkuuteen, fyysiseen suorituskykyyn eikä kykyyn tuottaa jotakin hyödyllistä. Muuten sairaus, vammautuminen, vanhuus tai muistin heikkeneminen merkitsisivät samalla ihmisarvon vähenemistä.<br><br />
<br><br />
Ortodoksinen ihmiskäsitys lähtee aivan toisesta suunnasta. Ihminen on [[Jumalan kuva|Jumalan kuvaksi]] luotu ja Jumalan kaltaisuuteen kutsuttu persoona.<br><br />
<br><br />
Siksi tekoälyn kehittymisen ei tarvitse vähentää ihmisen arvoa edes silloin, jos kone jonakin päivänä suoriutuu lähes kaikista mitattavista älyllisistä tehtävistä ihmistä paremmin.<br><br />
<br><br />
Se ei myöskään tee ruumiillisuudesta vanhentunutta ihmisyyden piirrettä. Päinvastoin. Mitä helpommaksi inhimillisen ajattelun ulkoisten muotojen jäljitteleminen käy, sitä kiinnostavammaksi nousee kysymys siitä, mitä merkitsee olla ruumiillinen, ajallinen, suhteissa elävä ja kuolevainen persoona.<br><br />
<br><br />
Ehkä juuri siksi tekoälyä tutkittaessa päädyttiin yllättäen antiikin filosofiaan, Plotinokseen ja piispa Isidoros Katsoksen pohdintaan ihmisen ”kaksoissielusta”.<br><br />
<br><br />
Ja ehkä myös siksi sairaalasängyssä joskus esiin noussut yksinkertainen kysymys osoittautuu yllättävän suureksi:<br><br />
''Missä minä olen?''<br><br />
Sen vierelle voidaan nyt asettaa toinen:<br><br />
''Kuka tämä minä on?''<br><br />
Ja vasta sen jälkeen ehkä kolmas:<br><br />
'''Mitä merkitsee olla ihminen tekoälyn aikakaudella?'''<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
* [https://orthodoxtimes.com/visit-of-the-bishop-of-andida-to-the-metropolis-of-sweden/ Orthodox Times: ''Visit of the Bishop of Andida to the Metropolis of Sweden''], 7.9.2026.<br />
* [https://bokforlagetstolpe.com/bocker/the-double-self-in-religious-experience/ Bokförlaget Stolpe: ''The Double Self in Religious Experience''], 2026.<br />
* [https://bibliotek.varberg.se/en/grornuvarld/-/asset_publisher/WstZa6gH7ILB/document/id/undefined Varbergs bibliotek: ''Dubbelsjälen i religiös erfarenhet''] – teoksen tiedot ja sisällysluettelo.<br />
* [https://deantheol.uoa.gr/fileadmin/depts/uoa.gr/deantheol/uploads/TELIKOS-TIM-TOMOS-SEL-1-920_opt.pdf Isidoros C. Katsos: ''Self – Soul – Body: What the Church Fathers Saw but We Might Miss''].<br />
* [https://academic.oup.com/book/45674 Isidoros C. Katsos: ''The Metaphysics of Light in the Hexaemeral Literature: From Philo of Alexandria to Gregory of Nyssa'']. Oxford University Press, 2023.<br />
*[https://www.fhft.nhs.uk/patients-and-visitors/patient-information-library/delirium-management-icu Frimley Health NHS Foundation Trust: ''Delirium Management on ICU''].<br />
<br />
[[Luokka: Tekoäly]]<br />
[[Luokka: Artikkelit]]--></div>
Hannu
http://www.ortodoksi.net/index.php?title=UO_ja_teko%C3%A4ly&diff=65567
UO ja tekoäly
2026-09-19T08:11:01Z
<p>Hannu: </p>
<hr />
<div><!--== Torjuntaa, yhteistyötä vai harkittua erottelua? – tekoäly ja suomalainen ortodoksinen uskonnonopetus ==<br />
<br />
Tekoäly, Ai, haastaa ortodoksisen uskonnonopetuksen pohtimaan sekä menetelmiään että tehtäväänsä. Oppilas voi kysyä tekoälyltä kirkon opetuksesta, pyytää selitystä ikonille tai teettää sillä uskonnon kotitehtävän. Opetuksessa tarvitaan siksi valmiuksia arvioida näitä vastauksia. Onko lähtökohtana torjunta, innokas yhteistyö vai kriittinen ja harkitseva kumppanuus?<br />
<br />
=== Torjunta ei ratkaise tiedon luotettavuutta ===<br />
<br />
Täydellinen torjunta saattaa tuntua turvalliselta. Tekoäly voi antaa virheellisiä vastauksia, keksiä lähteitä ja sekoittaa ortodoksisen, katolisen ja protestanttisen opetuksen keskenään. Se voi myös esittää jonkin paikalliskirkon käytännön koko ortodoksisen kirkon yhteisenä kantana. Suomen kannalta olisi selvitettävä, kuinka hyvin järjestelmät tuntevat kirkkomme historian, aseman, jumalanpalvelustekstit ja vakiintuneen suomalaisen terminologian. Tutkittava kysymys on myös se, tuottaako tekoäly eri kielillä erilaisia kuvauksia Suomen kirkosta ja sekoittaako se niihin muiden paikalliskirkkojen käytäntöjä. Pelkkä käytön torjuminen ei opeta oppilasta tunnistamaan tällaisia ongelmia.<br><br />
<br><br />
Yhteistyöhaluiselle suhtautumiselle on puolestaan käytännöllisiä perusteita. Tekoäly voi auttaa opettajaa tehtävien ideoinnissa, tekstien selkeyttämisessä, eri ikäryhmille suunnattujen selitysten laatimisessa ja monikielisten aineistojen luonnostelussa. Tällaisesta avusta voisi olla hyötyä pienissä opetusryhmissä, joissa oppilaiden ikä, lähtötiedot ja kielelliset taustat vaihtelevat. Mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää kuitenkin sitä, että opettaja tarkistaa materiaalin sisällön ja soveltuvuuden. Sujuva kieli ei vielä takaa oikeaa tietoa eikä hyvää opetusta.<br />
<br />
=== Tieto uskonnosta ja eletty uskonnollisuus ===<br />
<br />
Tuore tutkimus antaa perusteita pohtia kriittistä ja vastuullista yhteistyötä. '''Mariusz Chrostowskin''' vuonna 2026 julkaisema englanninkielistä tutkimusta kokoava katsaus kuvaa tutkimuskenttää hajanaiseksi. Sen mukaan empiiristä ja pitkäaikaista tutkimusta on vähän, ja kulttuuriset sekä kielelliset erityispiirteet ovat jääneet riittämättömälle huomiolle. Myös käytännössä testattuja, uskonnonopetuksen erityistarpeisiin kehitettyjä opetusmalleja tarvitaan lisää. '''Steffi Fabriciuksen''' tutkimuksessa uskonnonopettajat suhtautuvat avoimesti tekoälyn mahdollisuuksiin helpottaa työtä mutta korostavat samalla ihmisten välisen vuorovaikutuksen ja teologisen syvyyden merkitystä.<br><br />
<br><br />
Ortodoksisesta näkökulmasta nämä havainnot herättävät olennaisen kysymyksen ''tiedon ja kokemuksen suhteesta''. Tekoäly voi selittää liturgiaa tai kirjoittaa ikonien kunnioittamisesta, mutta sillä ei ole ihmisen kokemusta rukouksesta, kirkollisesta yhteisöstä eikä pyhän kohtaamisesta. Ortodoksisuus sisältää tiedollisen aineksen lisäksi elävän tradition, jonka merkitystä ei voi tavoittaa pelkällä käsitteiden luettelolla.<br><br />
<br><br />
Koulun uskonnonopetuksen ja seurakunnan kasvatuksen tehtävät on silti erotettava toisistaan. ''Koulun ortodoksisessa uskonnonopetuksessa'' tutustutaan jumalanpalveluselämään, rukoukseen, ikoneihin ja kirkkovuoteen sekä niiden merkitykseen ihmisille ja yhteisöille. ''Seurakunnan kasvatuksessa'' tähän liittyy lisäksi henkilökohtaisen uskon ja kirkon yhteydessä elämisen tukeminen. Tekoälyn käyttöä on arvioitava kummassakin ympäristössä sen omien tavoitteiden pohjalta. Molemmissa tarvitaan ihmistä, joka kantaa vastuun sisällöstä ja kohtaa oppijan.<br />
<br />
=== Tarvitaan suomalainen pilottitutkimus ===<br />
<br />
Kansainvälisen tutkimuksen pohjalta on perusteltua ehdottaa pientä suomalaista pilottitutkimusta. Kyse olisi ensin tekoälyn vastausten luotettavuuden arvioinnista. Näin saataisiin tietoa siitä, millaisia mahdollisuuksia ja ongelmia juuri suomalainen ortodoksinen sisältö tuo esiin. Tutkimuksen lähtökohtana olisi avoin kysymys tekoälyn käyttökelpoisuudesta, ja myös onnistumiset kirjattaisiin yhtä huolellisesti kuin virheet.<br><br />
<br><br />
Vertailuun voitaisiin valita muutama yleinen tekoälypalvelu, esimerkiksi ChatGPT, Claude tai Gemini. Niille esitettäisiin samat rajatut kysymykset uskonopista, jumalanpalveluselämästä, Suomen ortodoksisen kirkon historiasta, suomalaisesta terminologiasta ja lähteiden käytöstä. Mukaan otettaisiin myös virheellisiä oletuksia sisältäviä kysymyksiä, jotta nähtäisiin, korjaako järjestelmä kysyjää vai jatkaako se väärän tiedon pohjalta. Käytetyt malliversiot, kysymykset ja testausajankohdat dokumentoitaisiin, jotta tuloksia voitaisiin myöhemmin verrata uusiin kokeisiin.<br><br />
<br><br />
Monikielisessä osassa selvitettäisiin, säilyvätkö sisältö ja käsitteiden merkitys kielestä toiseen. Suomen rinnalle voitaisiin ottaa esimerkiksi ruotsi, venäjä tai ukraina käytettävissä olevan asiantuntemuksen mukaan. Laajempaan tutkimukseen sopisivat myös englanninkieliset vertailuvastaukset. Erityisen hyödyllistä olisi tutkia, paraneeko vastausten laatu, kun tekoälylle annetaan ennalta tarkistettu suomalainen lähdeaineisto.<br><br />
<br><br />
Arvioinnissa tarkasteltaisiin teologista täsmällisyyttä, terminologiaa, Suomen kirkon erityispiirteiden tunnistamista ja vastauksen soveltuvuutta oppijan ikätasolle. Lähdeviitteistä tarkistettaisiin sekä niiden olemassaolo että se, tukevatko lähteet todella esitettyjä väitteitä. Vertailuaineistona käytettäisiin aiheeseen sopivia kirkon virallisia julkaisuja, hyväksyttyjä jumalanpalvelustekstejä, vuoden 1992 raamatunkäännöstä ja asiantuntijoiden valitsemaa teologista kirjallisuutta. Pedagogista soveltuvuutta arvioitaisiin opetussuunnitelmien perusteiden avulla. Ortodoksi.netin toimitettu aineisto voisi täydentää kokonaisuutta, ja vertailuvastausten luotettavuuden varmistaisi asiantuntijaryhmä.<br><br />
<br><br />
Luonteva taho tutkimuksen käynnistämisestä käytävään keskusteluun olisi Itä-Suomen yliopisto, jossa voidaan yhdistää ortodoksisen teologian, opettajankoulutuksen ja oppimisteknologian osaamista. Mukaan voitaisiin kutsua Suomen ortodoksisen kirkon kasvatus- ja koulutuspalveluja, ortodoksisen uskonnon opettajia sekä mahdollisesti Ortodoksi.net. Opetushallituksen asiantuntemuksesta olisi hyötyä opetussuunnitelmien ja tekoälylukutaidon näkökulmasta. Ensimmäinen vaihe voisi olla rajattu opinnäytetyö tai pieni monitieteinen pilotti, jonka tutkimuskohteena olisivat järjestelmien tuottamat vastaukset.<br />
<br />
=== Harkinta antaa yhteistyölle suunnan ===<br />
<br />
Pilotin tärkein tulos olisi tieto siitä, millaisiin tehtäviin tekoäly soveltuu ja millaista tarkistamista sen käyttäminen vaatii. Pelkkä palvelujen paremmuusjärjestys vanhenisi nopeasti. Pysyvämpää hyötyä tuottaisivat avoin kysymysaineisto, selkeät arviointiperusteet ja opettajille laadittu käytännöllinen tarkistusohje. Vasta myöhemmin olisi aiheellista tutkia oppimistuloksia ja sitä, helpottaako tekoäly opettajan työtä myös silloin, kun tarkistamiseen kuluva aika otetaan huomioon.<br><br />
<br><br />
Suomalaisessa ortodoksisessa uskonnonopetuksessa tekoälyyn voitaisiin suhtautua tutkivasti ja harkiten. Sen vastauksia arvioitaisiin luotettavien lähteiden, ortodoksisen tradition ja pedagogisen asiantuntemuksen pohjalta. Tällainen lähestymistapa tekisi tekoälyn käytöstä samalla lähdekritiikin, vastuullisuuden ja oman ajattelun harjoittelua. Keskustelun keskeiseksi kysymykseksi nousisi silloin, miten opetus auttaa nuoria käyttämään tekoälyä viisaasti ja totuudellisesti sekä tunnistamaan ihmisen vastuun myös teknologian välittämässä tiedossa.<br><br />
<br><br />
'''Ortodoksi.net'''<br><br />
20.9.2026<br />
<br />
=== Lähteet ja tausta-aineisto ===<br />
<br />
* Chrostowski, Mariusz (2026): [https://doi.org/10.3390/rel17080991 Artificial Intelligence in Christian Religious Education: A Scoping Review. Religions 17(8), 991]. Katsaus kristillistä uskonnonopetusta koskevan tekoälytutkimuksen painotuksiin ja tutkimusaukkoihin.<br>Artikkeli: https://doi.org/10.3390/rel17080991 <br>Yliopiston julkaisuarkisto ja kokoteksti: https://edoc.ku.de/id/eprint/37060/<br />
* Fabricius, Steffi (2026): [https://doi.org/10.1007/978-3-032-23721-7_5 Potential and Challenges of Artificial Intelligence and Robotics in Religious Education: An Empirical Exploration of Teachers’ Perceptions. Teoksessa Artificial Intelligence in Religious Practice: Bots, Robots, and Generative AI, s. 59–72. Springer]. Tutkimus uskonnonopettajien suhtautumisesta tekoälyyn ja robotiikkaan; tässä artikkelissa hyödynnetty kustantajan julkaisemaa tiivistelmää.<br />
* Opetushallitus: [https://www.oph.fi/fi/teemat-ja-kehittaminen/tekoalysuositukset/tausta-aineisto-tekoalylukutaito Tausta-aineisto: Tekoälylukutaito]. Kansallisten tekoälysuositusten tausta-aineisto koulutuksen järjestäjille ja henkilöstölle.<br />
* Opetushallitus: [https://eperusteet.opintopolku.fi/ ePerusteet]. Valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteet, joihin koulun uskonnonopetuksen tavoitteet ja sisällöt perustuvat.<br />
<br><br />
'''Ortodoksi.net'''<br><br />
20.9.2026<br><br />
<br />
[[Luokka:Artikkelit]]--></div>
Hannu
http://www.ortodoksi.net/index.php?title=UO_ja_teko%C3%A4ly&diff=65566
UO ja tekoäly
2026-09-19T07:47:42Z
<p>Hannu: Ak: Uusi sivu: <!--== Torjuntaa, yhteistyötä vai harkittua erottelua? – tekoäly ja suomalainen ortodoksinen uskonnonopetus, UO == Tekoäly on tullut opetukseen niin nopeasti, ettei ortodoksinen uskonnonopetus voi enää suhtautua siihen vain tulevaisuuden mahdollisuutena. Oppilaat käyttävät tekoälypalveluja tiedonhakuun, tekstien tuottamiseen ja uskontoa koskevien kysymysten pohtimiseen riippumatta siitä, käsitelläänkö asiaa oppitunneilla. Siksi olennaista ei enää ole, tule...</p>
<hr />
<div><!--== Torjuntaa, yhteistyötä vai harkittua erottelua? – tekoäly ja suomalainen ortodoksinen uskonnonopetus, UO ==<br />
<br />
Tekoäly on tullut opetukseen niin nopeasti, ettei ortodoksinen uskonnonopetus voi enää suhtautua siihen vain tulevaisuuden mahdollisuutena. Oppilaat käyttävät tekoälypalveluja tiedonhakuun, tekstien tuottamiseen ja uskontoa koskevien kysymysten pohtimiseen riippumatta siitä, käsitelläänkö asiaa oppitunneilla. Siksi olennaista ei enää ole, tuleeko tekoäly osaksi ortodoksista uskonnonopetusta, vaan millä tavalla siihen suhtaudutaan. Onko lähtökohtana torjunta, innokas yhteistyö vai kriittinen ja harkitseva kumppanuus?<br />
<br />
=== Torjunta ei poista tekoälyä opetuksesta ===<br />
<br />
Täydellinen torjunta saattaa tuntua turvalliselta. Tekoäly voi antaa virheellisiä vastauksia, keksiä lähteitä ja sekoittaa ortodoksisen, katolisen ja protestanttisen opetuksen keskenään. Se voi myös esittää jonkin paikalliskirkon käytännön koko ortodoksisen kirkon yhteisenä kantana. Suomalaisessa ympäristössä erityisenä vaarana on, ettei järjestelmä tunnista Suomen ortodoksisen kirkon historiaa, asemaa, jumalanpalvelustekstejä eikä vakiintunutta suomalaista terminologiaa. Venäjänkielisessä vastauksessa Suomen kirkon elämä saattaa puolestaan huomaamatta muuttua Moskovan patriarkaatin käytännöksi. Torjunta ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa, sillä oppilas jää silloin yksin arvioimaan tekoälyn vastauksia eikä opi tunnistamaan niiden puutteita.<br><br />
<br><br />
Toinen mahdollisuus on yhteistyöhaluinen ja käytännöllinen suhtautuminen. Tekoäly voi auttaa opettajaa tehtävien ideoinnissa, tekstien selkeyttämisessä, eri ikäryhmille suunnattujen selitysten laatimisessa ja monikielisten aineistojen tuottamisessa. Tämä on merkittävää pienessä ja maantieteellisesti hajallaan olevassa kirkossa, jossa oppilasryhmät ovat usein pieniä ja oppilaiden kielelliset taustat vaihtelevat. Tekoäly voisi tukea suomen-, ruotsin-, venäjän- ja ukrainankielistä opetusta sekä helpottaa saman aiheen käsittelemistä eritasoisten oppijoiden kanssa. Yhteistyöhalukkuus ei kuitenkaan saa merkitä sitä, että tekoälyn tuottama teksti hyväksytään sellaisenaan tai että opettajan asiantuntemus korvataan nopeasti syntyvällä materiaalilla.<br />
<br />
=== Tekoäly ei elä sitä, mistä se kertoo ===<br />
<br />
Tuore tutkimus tukee kolmatta vaihtoehtoa: kriittistä, vastuullista ja erottelevaa yhteistyötä. Mariusz Chrostowskin vuonna 2026 julkaistu tutkimuskatsaus osoittaa, että tekoälyn käyttöä kristillisessä uskonnonopetuksessa on tutkittu vielä vähän ja hajanaisesti. Erityisen vähän on teologisesti perusteltuja ja käytännön opetuksessa testattuja toimintamalleja. Steffi Fabriciuksen tutkimus puolestaan nostaa esiin perustavan eron uskonnollista tietoa käsittelevän järjestelmän ja eletyn uskonnollisuuden välillä. Tekoäly voi selittää liturgiaa, mutta se ei osallistu liturgiaan. Se voi kirjoittaa ikonien kunnioittamisesta, mutta sillä ei ole kokemusta rukouksesta, kirkollisesta yhteisöstä eikä pyhän kohtaamisesta.<br><br />
<br><br />
Juuri tässä kulkee ortodoksisen uskonnonopetuksen kannalta ratkaiseva raja. Ortodoksisuus ei ole pelkkä tietokokoelma, jonka tekoäly voisi järjestää uudelleen helposti omaksuttavaan muotoon. Opetukseen kuuluvat tiedon lisäksi jumalanpalveluselämä, yhteisö, rukous, ikonit, kirkkovuosi ja ihmisen kasvaminen kirkon jäsenenä. Tekoäly voi toimia tiedon käsittelyn välineenä, mutta siitä ei voi tulla hengellistä auktoriteettia, opettajan korvaajaa tai kirkon ääntä. Sen tehtävä voisi olla sama kuin kartalla: kartta auttaa kulkemaan, mutta se ei ole itse matka eikä päämäärä.<br />
<br />
=== Tarvitaan suomalainen pilottitutkimus ===<br />
<br />
Ennen laajempien suositusten laatimista Suomessa tarvittaisiin pieni mutta järjestelmällinen pilottitutkimus. Siinä esimerkiksi ChatGPT, Claudelle, Geminille, Copilotille ja Perplexitylle esitettäisiin samat ortodoksisuutta koskevat kysymykset. Kysymysten tulisi käsitellä uskonoppia, jumalanpalveluselämää, kirkkovuotta, Suomen ortodoksisen kirkon historiaa, suomalaista terminologiaa ja lähteiden käyttöä. Mukaan pitäisi ottaa myös tarkoituksellisesti virheellisiä väitteitä, jotta nähtäisiin, korjaako tekoäly kysyjän oletuksen vai rakentaa vastauksensa sen varaan. Monikielisessä osassa samat kysymykset esitettäisiin suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi ja ukrainaksi. Näin voitaisiin selvittää, muuttuuko vastauksen teologia tai kirkkopoliittinen näkökulma kielen mukana.<br><br />
<br><br />
Vastaukset arvioitaisiin ennalta sovituilla perusteilla: ovatko ne teologisesti täsmällisiä, käyttävätkö ne suomalaista ortodoksista sanastoa, tunnistavatko ne Suomen kirkon erityispiirteet ja johtavatko niiden lähdeviitteet todella olemassa oleviin teksteihin. Vertailuaineistona käytettäisiin Suomen ortodoksisen kirkon virallisia julkaisuja, hyväksyttyjä jumalanpalvelustekstejä, vuoden 1992 raamatunkäännöstä, opetussuunnitelmien perusteita ja asiantuntijoiden hyväksymää teologista kirjallisuutta. Ortodoksi.net voisi antaa tutkimukseen laajan suomalaisen käsite- ja tekstiaineiston, mutta tulosten arviointi kuuluisi riippumattomalle asiantuntijaryhmälle.<br><br />
<br><br />
Luontevin tutkimuksen toteuttaja olisi Itä-Suomen yliopisto, jossa voidaan yhdistää ortodoksinen teologia, uskonnonpedagogiikka, opettajankoulutus ja oppimisteknologian tutkimus. Yhteistyökumppaneiksi sopisivat Suomen ortodoksisen kirkon kasvatus- ja koulutuspalvelut, ortodoksisen uskonnon opettajat, Opetushallitus ja mahdollisesti jopa Ortodoksi.net. Ensimmäinen tutkimus voisi olla rajattu opinnäytetyö tai muutamassa kuukaudessa toteutettava monitieteinen pilotti. Siihen ei tarvittaisi vielä alaikäisiä osallistujia, sillä tutkimuskohteena olisivat tekoälyjärjestelmien tuottamat vastaukset.<br />
<br />
=== Torjunnan ja kritiikittömän innostuksen välissä ===<br />
<br />
Tutkimuksen tavoitteena ei olisi julistaa jotakin tekoälypalvelua hyväksi tai huonoksi. Mallit muuttuvat nopeasti, joten pysyvä paremmuusjärjestys vanhenisi pian. Arvokkaampi tulos olisi kartta siitä, missä tekoäly auttaa, missä se erehtyy ja missä ihmisen asiantuntemus on korvaamaton. Samalla voitaisiin laatia ortodoksisen uskonnon opettajille käytännöllinen tarkistusohje: mitä tekoälyltä voi pyytää, mitä jokaisesta vastauksesta on tarkistettava ja millaisia tehtäviä sille ei pidä antaa.<br><br />
<br><br />
Suomalaisen ortodoksisen uskonnonopetuksen ei siten tarvitse valita torjunnan ja kritiikittömän innostuksen välillä. Ortodoksiseen ajatteluun sopii paremmin harkinta ja erottelukyky. Tekoälyä voidaan käyttää yhteistyökumppanina silloin, kun sen asema tunnetaan ja sen vastaukset alistetaan lähteiden, tradition ja ihmisen vastuullisen arvioinnin alle. Oikea kysymys ei ehkä olekaan, hyväksyykö ortodoksinen uskonnonopetus tekoälyn, vaan pystyykö se opettamaan nuoria käyttämään sitä viisaasti, totuudellisesti ja ihmisen hengellistä arvoa kunnioittaen.<br><br />
<br><br />
'''Ortodoksi.net'''<br><br />
20.9.2026<br><br />
<br />
[[Luokka:Artikkelit]]--></div>
Hannu
http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Etusivu&diff=65565
Etusivu
2026-09-18T10:49:19Z
<p>Hannu: /* Ortodoksi.netissä äskettäin */</p>
<hr />
<div>[[Kuva:On_logo_20v.jpg|thumb|center|400 px|<center></center>]]<br />
__NOTOC__ <br />
<!--[[Kuva:Js syvarin luostarista hap.jpg|thumb|300 px|<center>Kristus ja Jumalanäiti - seinämaalaus Venäjän Karjalasta Pt. Aleksanteri Syväriläisen luostarista.<br>Kuva © Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen</center>]]--><br />
<br><br />
<br />
== Ortodoksi.netissä äskettäin ==<br />
<span style="font-size:x-small;"><span style="color:red">'''VL = VIIMEKSI LISÄTTYJÄ'''</span></span><br />
<!--* Viimeksi lisätyt: [[Suuri paasto17|'''2''']], [[Suuri paasto16|'''3''']] ja [[Kristus ei ole Platonin varjo|'''1''']]--><br />
* Ajankohtaista:<br />
** '''[[Mitä Hagia Sofian alla on]]? - (18.9.2026)<br />
** '''[[Kanonit eivät ole vain kieltoja]]''' - (18.9.2026)<br />
** '''[[Media:UO_ylioppilaskoe_syksy_2026_kooste.pdf|Syksyn 2026 ortodoksisen uskonnon ylioppilaskoe ja analyysikooste (PDF)]]''' - (16.9.2026)<br />
** '''[[Mitä nuorille opetetaan?]]''' - (16.9.2026)<br />
** '''[[Millä kielellä rukoilemme]]''' - (15.9.2026)<br />
** '''[[Valamon timanttiristi]]''' - (14.9.2026)<br />
** '''[[Ukrainalaiset keskuudessamme]]''' - Ukrainan sota on kadonnut otsikoista – pakolaiset eivät ole kadonneet - (13.9.2026)<br />
** [[Arvo Pärt palkittiin|'''Arvo Pärt – kun ortodoksinen rukous soi maailman konserttisaleissa''']] - (12.9.2026)<br />
** '''[[Ortodoksisten radiojumalanpalvelusten historiaa]]''' - (7.9.2026)<br />
** '''[[Uusia romanialaisia pyhiä]]''' - (1.9.2026)<br />
---<br />
* '''[[Tekoäly ja ortodoksinen kirkko]]''' <- siirry alavalikkoon<br />
* '''[[Konstantinopolin ekumeenisen patriarkka Bartholomeoksen puheita]]''' <- siirry alavalikkoon<br />
* '''[[Muiden hierarkkien puheita]]''' <- siirry alavalikkoon<br />
---<br />
* Käytä artikkelien tai asian hakuun tällä sivulla olevaa Ortodoksi.netin [https://www.ortodoksi.net/index.php?search hakuruutua]. Kirjoita ruutuun hakusana ja paina enter.<br><br />
<small>(Jos huomaat sivuilla vanhentunutta tai muuttunutta tietoa, kerro siitä meille sähköpostilla: '''ortodoksinet.yllapito(at)gmail.com''' tai '''info(at)ortodoksi.net'''</small><br />
<br />
== Ortodoksisuus tutuksi ==<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 1 - [[Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin|'''Liittyisinkö ortodoksiseen kirkkoon?''']] - (27.7.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 2 - '''[[Jumalan huone: Mitä ortodoksisessa kirkossa on?]]''' - (3.8.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 3 - '''[[Mitä kirkossa tapahtuu: Jumalanpalvelus]]''' - (5.8.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 4 - '''[[Pyhä Eukaristia – Elämän lähde ja kirkon sydän]]''' - (13.8.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 5 - '''[[Ortodoksisen kirkon sakramentit eli mysteeriot]]''' - (26.8.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 6 - '''[[Ortodoksisen kirkon erityiset palvelukset ja siunaukset]]''' - (24.10.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 7 - '''[[Ortodoksisen kirkon opetus]]''' - (3.1.2026)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 8 - '''[[Hengellinen elämä Suomessa]]''' - (10.1.2026)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 9 - '''[[Ortodoksisen kirkon historia]]''' - (14.1.2026)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 10 - '''[[Ortodoksiksi tuleminen]]''' - (8.3.2026)<br />
* '''[[Pyhät esineet]]''' - (5.10.2025)<br />
<!--<br />
== Nikea (325-2025) - 1700 vuotta ==<br />
* '''[[Rakastakaamme toinen toisiamme ...]]''' - (14.8.2025)<br />
* Patriarkka Bartholomeos: [[Ekumeenisen patriarkan kiertokirje 2025|'''Ekumeenisen patriarkka Bartholomeoksen kiertokirje ensimmäisen ekumeenisen kirkolliskokouksen 1700-vuotisjuhlan kunniaksi''']] - (29.5.2025)<br />
* '''[[Nikean kirkolliskokouksen merkitys uskomme turvaamisessa]]'''- Ateena (20.5.20225)<br />
* Patriarkka Daniel: [[Romanian patriarkka Danielin puhe Nikean ensimmäisestä kirkolliskokouksesta|'''Nikean ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous (325): ortodoksinen usko – kirkon yhtenäisyyden perusta''']] - (14.5.2025)<br />
* Patriarkka Bartholomeos: '''[[Nikean henki on jälleen sytytyttävä kristillisen sanoman]]''' - (6.5.2025)<br />
* Patriarkka Bartholomeos: '''[[Nikean kirkolliskokous virstanpylväänä kirkon opillisen identiteetin muovaamisessa]]''' - 14.3.2025--><br />
<br />
== Ortodoksi.net suosittelee ==<br />
* '''[[Ortodoksi.netin virtuaaliset ikoninäyttelyt|Ortodoksi.netin sivuilla olevat virtuaaliset ikoninäyttelyt]]''' - (6.3.2025)<br />
** Neljäs virtuaalinen ikoninäyttely on avattu 1.8.2024. Näyttelyn on nimetty juuri alkaneen [[Jumalanäidin paasto]]n mukaan: [[Jumalanäiti -Taivaallinen suojelijamme (ikoninäyttely)|'''"Jumalanäiti - Taivaallinen suojelijamme"''']]. - (1.8.2024)<br />
** 27.5.2024 avautui uusi, jo kolmas virtuaalinen ikoninäyttely, [[Humaus taivaasta (ikoninäyttely)|'''"Humaus taivaasta"''']] - (27.5.2024)<br />
** [[Kohtalona Kurbinovon freskot (ikoninäyttely)|'''"Kohtalona Kurbinovon freskot"''']] - toinen virtuaalinen ikoninäyttelu Ortodoksi.netin sivuilla - (12.2.2024)<br />
** Virtuaalinen ikoninäyttely Ortodoksi.netissä - munkki Stefanos Rasimäkeläinen: [[Joulunaika - lapsuuden aika (ikoninäyttely)|'''"Joulunaika - lapsuuden aika"''']] - Ikoneja Jeesuksen lapsuudesta - (15.11.2023)<br />
* [[Ortodoksisia kirjoja Celianetissä 1|'''Ortodoksisia kirjoja Celianetissä''']] - haluatko kuunnella ortodoksisia kirjoja netin kautta? - (26.1.2024)<br />
<br />
== Ortodoksisia oppikirjoja ==<br />
* '''Dimitri Tarvasaho: [[Ortodoksisen kirkon pyhät toimitukset]]''' - oppikirja vuodelta 1965<br />
* '''Dimitri Tarvasaho: [[Dimitri Tarvasaho: Ortodoksisen kirkon historia|Ortodoksisen kirkon historia]]''' - oppikirja vuodelta 1954<br />
== 360-panoraamakuvia ==<br />
* [[360-kuvia ortodoksisista kirkoista|'''Ns. 360-panoraamakuvia Suomen ortodoksisista kirkoista''']]<br />
== Uusia julkaisuja ==<br />
* Uusia ortodoksisuutta käsitteleviä tai sitä sivuavia kirjoja<br />
** munkki Ignatios: [[Rikas elämä (kirja)|'''Rikas elämä''']] - (5.6.2026)<br />
** Elina Kahla: [[Gulagin viisas (kirja)|'''Gulagin viisas''']] - (16.11.2025)<br />
** Riko Saatsi: [[Yönistujat (kirja)|'''Yönistujat''']] - (11.11.2025)<br />
<br />
{{Malline:Kk}}<br />
<br />
== Ortodoksi.net [[Tutustu|sosiaalisessa mediassa]] ==<br />
* Ortodoksi.netin [https://www.youtube.com/@Ortodoksinetti YouTube-kanava @Ortodoksinetti]<br />
<!--* Ortodoksi.netin Facebook-ryhmäsivu on nimeltään [https://www.facebook.com/groups/ortodoksi.net.info '''Ortodoksi.net INFO'''] ja sivulle pääset tuosta nimestä aukeavan linkin kautta. Tuo INFO-ryhmäsivusto Facebookissa edellyttää siis omalla '''oikealla''' nimellä rekisteröitymisen ohessa '''myös''' vastaamisen yhteen rekisteröitymisen yhteydessä esitettyyn helppoon kysymykseen. Ilman oikeaa vastausa rekisteröitymistä ei tapahdu, vastaamaton jäsenpyyntö poistetaan parin päivän kuluttua.--> <br />
* Ortodoksi.netin Instagram on toistaiseksi tauolla ja se löytyy osoitteesta [https://www.instagram.com/ortodoksinet/ https://www.instagram.com/ortodoksinet/].<br />
<!--* Ortodoksi.net on lopettanut toimintansa [http://twitter.com/Ortodoksinet Twitterissä]. Katso vanhoja twiittejä.--><br />
* Ortodoksi.netin ylläpidolle voi lähettää sähköpostia gmail-osoitteeseen, jonka alkuosana on: '''ortodoksinet.yllapito''' (huomaa, ettei sanassa ortodoksinet ole pistettä välissä). Varaosoitteena on sähköposti, jonka alkuosa on: '''info''' ja loppuosa: '''ortodoksi.net'''. <br />
* Ortodoksi.netistä on myös jotain (tosin hieman vanhentunuttakin) tietoa Wikipediassa:[https://fi.wikipedia.org/wiki/Ortodoksi.net Ortodoksi.net Wikipediassa]<br />
---------<br />
Näillä sivuillamme ovat saattavat jotkut tiedot (mm. srk-yhteystiedot) olla vanhentuneita tai jopa virheellisiä tai jotkut linkit eivät toimi. Resurssimme eivät riitä aina niiden havaitsemiseen ja korjaamiseen, siksi:<br />
* kun törmäät virheisiin, puutteisiin tai sellaiselle sivulle, jonka tiedot eivät ole ajan tasalla, ole ystävällinen ja auta meitä tekemään sivuista parempia ja kerro puutteista, virheistä, korjaus- ja lisäysehdotuksista ylläpidolle ylläolevalla sähköpostilla. Käytä viestityksessä molempia osoitteita, varsinaista ja varaosoitetta.<br />
* tarkista tiedot ko. kohteen omilta nettisivuilta<br />
---------<br />
{{Footer}}</div>
Hannu
http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Mit%C3%A4_Hagia_Sofian_alla_on&diff=65564
Mitä Hagia Sofian alla on
2026-09-18T10:39:56Z
<p>Hannu: Ak: Uusi sivu: == Mitä Hagia Sofian alla on? – jopa yhdeksän kilometrin maanalainen verkosto == Konstantinopolin Hagia Sofia tunnetaan ennen kaikkea valtavasta kupolistaan, mosaiikeistaan ja lähes 1 500-vuotisesta historiastaan. Nyt huomio on kuitenkin siirtynyt maan alle. Turkin kulttuuri- ja matkailuministeri '''Mehmet Nuri Ersoy''' on kertonut Hagia Sofian alla ja sen ympäristössä olevista maanalaisista käytävistä ja muista rakenteista, joiden kokonaispituus saattaa noust...</p>
<hr />
<div>== Mitä Hagia Sofian alla on? – jopa yhdeksän kilometrin maanalainen verkosto ==<br />
<br />
Konstantinopolin [[Hagia Sofia]] tunnetaan ennen kaikkea valtavasta kupolistaan, mosaiikeistaan ja lähes 1 500-vuotisesta historiastaan. Nyt huomio on kuitenkin siirtynyt maan alle. Turkin kulttuuri- ja matkailuministeri '''Mehmet Nuri Ersoy''' on kertonut Hagia Sofian alla ja sen ympäristössä olevista maanalaisista käytävistä ja muista rakenteista, joiden kokonaispituus saattaa nousta jopa noin yhdeksään kilometriin. Saavutettavissa olevia osia puhdistetaan ja kunnostetaan parhaillaan, ja joitakin turvallisia osuuksia saatetaan tulevaisuudessa avata myös yleisölle.<br><br />
<br><br />
Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että Hagia Sofian alta olisi nyt yhtäkkiä löydetty yksi yhdeksän kilometrin mittainen tunneli. Maanalaisia tiloja ja käytäviä on tunnettu jo pitkään, ja niitä on tutkittu vaiheittain. Vuonna 2020 tehdyissä mittauksissa pystyttiin kuvaamaan noin 936 metriä erilaisia maanalaisia rakenteita. Niihin kuuluu muun muassa veden johtamiseen, vedenpoistoon ja ilmanvaihtoon liittyviä kanavia, kaivoja, kellarimaisia tiloja ja kulkureittejä.<br />
<br />
=== Maan alla näkyvät monet vuosisadat ===<br />
<br />
Viime vuosina tehty puhdistus ja tutkimus on osoittanut, että Hagia Sofian alapuolinen maailma on aikaisemmin ymmärrettyä monimutkaisempi. Vuonna 2025 aloitetuissa töissä on tullut näkyviin myös ennestään tuntemattomia tiloja ja yhteyksiä. Tutkijat korostavat, että työ on edelleen kesken ja uusia rakenteita voidaan löytää sitä mukaa, kun maata, lietettä ja rakennusjätettä poistetaan.<br><br />
<br><br />
Kaikki maan alla oleva ei myöskään ole saman ikäistä. Osa rakenteista liittyy nykyiseen 500-luvulla valmistuneeseen Hagia Sofiaan, mutta alueelta tunnetaan myös sitä vanhempia rakennusvaiheita. Yksi tutkituista maanalaisista kokonaisuuksista on ajoitettu 300-luvulle, siis aikaan ennen nykyisen Hagia Sofian rakentamista. Tämä muistuttaa siitä, että samalla paikalla oli kirkollista rakentamista jo ennen keisari '''Justinianoksen''' suurta kirkkoa.<br><br />
<br><br />
Ortodoksi.netin Hagia Sofia -artikkelissa kerrotaan, että nykyinen rakennus on itse asiassa paikalle rakennettu kolmas suuri kirkko. Ensimmäinen kirkko valmistui 300-luvulla, ja sen jälkeen paikalla ollut toinen kirkko tuhoutui Nika-kapinan aikana vuonna 532. Keisari Justinianos I ryhtyi tämän jälkeen rakennuttamaan nykyistä Hagia Sofiaa, joka vihittiin käyttöön 27. joulukuuta 537.<br><br />
<br><br />
Maanalaisten rakenteiden tutkiminen saattaa siksi auttaa ymmärtämään myös niitä rakennuksia, joita maan pinnalla ei enää juuri ole jäljellä. Hagia Sofian ympärillä ei ole vain yhden kirkon historia, vaan useita päällekkäisiä kerroksia antiikin, varhaisen kristinuskon, Bysantin ja myöhemmän osmanien ajan rakentamisesta.<br />
<br />
=== Ortodoksisuuden keskus lähes tuhannen vuoden ajan ===<br />
<br />
Hagia Sofian merkitys ei perustu vain sen kokoon tai arkkitehtuuriin. Ortodoksi.netin mukaan se oli Bysantin pääkaupungin [[Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti|Konstantinopolin patriarkan]] kirkko ja ortodoksisuuden keskipiste lähes tuhannen vuoden ajan. Sen vaikutus ulottui paljon Konstantinopolia laajemmalle, ja siitä tuli yksi kristillisen kirkkoarkkitehtuurin merkittävimmistä esikuvista.<br><br />
<br><br />
[[Konstantinopoli]]sta muodostui 300-luvulta lähtien Rooman valtakunnan uusi kristillinen pääkaupunki. Ortodoksi.netin Bysantti-artikkelissa kaupunkia kuvataan aikansa mahtavimmaksi kaupungiksi sekä kaupan, kulttuurin ja hengellisen elämän keskukseksi. Kaupungissa oli satoja kirkkoja, mutta Hagia Sofia oli niistä kuuluisin ja näkyvin. Siellä kohtasivat keisarikunnan hallinto, kirkko, jumalanpalveluselämä, taide ja teologia.<br><br />
<br><br />
Rovasti '''Viktor Turhasen''' Ortodoksi.netissä julkaistussa Konstantinopoli-kirjoituksessa kaupunkia kuvataan koko Bysantin valtakunnan sydämeksi. Niin kauan kuin Konstantinopoli säilyi, myös valtakunta eli. Hagia Sofia oli tämän sydämen hengellinen keskus, eikä sen merkitystä voi täysin erottaa Konstantinopolin asemasta Uutena Roomana.<br><br />
<br><br />
Hagia Sofia ei myöskään syntynyt tyhjästä. Justinianoksen ajan Konstantinopolissa rakennettiin muitakin kupolikirkkoja. Ortodoksi.netissä esitellään esimerkiksi ''Sergiuksen ja Bakkuksen kirkko'', jota nykyisin kutsutaan usein ''Pieneksi Hagia Sofiaksi''. Se muistuttaa siitä, että 500-luvun Konstantinopolissa etsittiin uusia ja rohkeita tapoja rakentaa suuria keskuskupolisia kirkkoja.<br />
<br />
=== Rakennus on selvinnyt maanjäristyksistä ja sodista ===<br />
<br />
Hagia Sofian säilyminen meidän päiviimme asti on jo itsessään poikkeuksellista. Konstantinopoli sijaitsee maanjäristysherkällä alueella, ja kirkon valtava kupoli on vaurioitunut useita kertoja. Ensimmäinen kupoli romahti jo vuonna 558, vain hieman yli kaksikymmentä vuotta kirkon valmistumisen jälkeen. Myös myöhempinä vuosisatoina osia kupolista on sortunut ja rakennettu uudelleen.<br><br />
<br><br />
Nykyiset maanalaiset tutkimukset ovat osa paljon laajempaa Hagia Sofian kunnostusta ja vahvistamista. Samalla tutkitaan ja korjataan kupolia, mosaiikkeja ja muita rakennuksen osia. Tavoitteena on ennen kaikkea varmistaa, että lähes 1 500-vuotias rakennus kestää tulevaisuudessakin alueen maanjäristyksiä.<br><br />
<br><br />
Maan alla tehtävillä töillä on tässä oma merkityksensä. Kun rakennuksen perustuksia, vanhoja vesikanavia ja muita rakenteita tunnetaan paremmin, voidaan myös ymmärtää tarkemmin, miten näin valtava rakennus on alun perin rakennettu ja kuinka sitä on vuosisatojen aikana muutettu.<br />
<br />
=== Kirkosta moskeijaksi, museoksi ja jälleen moskeijaksi ===<br />
<br />
Hagia Sofia toimi ortodoksisena kirkkona Konstantinopolin valtaukseen saakka vuonna 1453. Osmanit muuttivat rakennuksen moskeijaksi ja lisäsivät siihen muun muassa minareetit. Osa kristillisistä mosaiikeista peitettiin, mutta juuri peittäminen saattoi samalla auttaa joitakin niistä säilymään myöhempiin aikoihin.<br><br />
<br><br />
Vuonna 1934 Hagia Sofia muutettiin museoksi ja avattiin yleisölle seuraavana vuonna. Museoaikana myös monet bysanttilaiset mosaiikit tulivat jälleen näkyviin. Vuonna 2020 rakennus muutettiin uudelleen moskeijaksi, mutta se on säilynyt samalla yhtenä Istanbulin tärkeimmistä historiallisista nähtävyyksistä.<br><br />
<br><br />
Nykyiset tutkimukset tekevät Hagia Sofian historiasta jälleen hieman laajemman. Katse on vuosisatojen ajan kohdistunut ylöspäin kupoliin ja mosaiikkeihin. Nyt tutkimus osoittaa, että yhtä kiinnostava historia jatkuu myös lattian alapuolella.<br />
<br />
=== Avataanko maanalaisia tiloja kävijöille? ===<br />
<br />
Turkin kulttuuri- ja matkailuministerin mukaan maanalaisia osuuksia puhdistetaan ja kunnostetaan parhaillaan. Kaikkialle ei päästä, sillä osia käytävistä on sortunut tai täyttynyt maa-aineksella. Kun työt etenevät, arvioidaan, voitaisiinko joitakin turvallisia osia myöhemmin avata vierailijoille.<br><br />
<br><br />
Jos näin tapahtuu, Hagia Sofia näyttäytyisi kävijälle aivan uudella tavalla. Sen historia ei enää olisi vain valtava kirkkosali, kupoli ja mosaiikit, vaan samalla näkyviin tulisivat rakennuksen perustukset, vedenkulkuun liittyneet rakenteet ja aikaisempien vuosisatojen jäljet.<br><br />
<br><br />
Ehkä juuri tämä tekee uusista löydöistä niin kiinnostavia. Hagia Sofia on yksi maailman tutkituimmista kirkoista, mutta lähes 1 500 vuoden jälkeenkin sen historiasta löytyy uusia kerroksia. Osa niistä on ollut koko ajan muutaman metrin päässä miljoonien kävijöiden jalkojen alla.<br><br />
<br><br />
'''Ortodoksi.net'''<br><br />
18.9.2026<br />
<br />
=== Lähteet ja lisää luettavaa ===<br />
<br />
* Orthodox Times, 18.9.2026: [https://orthodoxtimes.com/9-kilometer-long-underground-tunnels-revealed-beneath-hagia-sophia/ 9-kilometer-long underground tunnels revealed beneath Hagia Sophia]<br />
* Türkiye Gazetesi, 17.9.2026: [https://www.turkiyegazetesi.com.tr/kultur-sanat/ayasofyanin-gorunmeyen-tunellerinde-restorasyon-var-bakan-ersoydan-dikkat-ceken-acikl-1816600 Turkin kulttuuri- ja matkailuministeri Mehmet Nuri Ersoyn lausunto Hagia Sofian maanalaisista rakenteista ja kunnostuksesta]<br />
* Hasan Fırat Diker, 2026: [https://www.degruyterbrill.com/document/doi/10.1515/opar-2025-0079/html Newly Revealed Subterranean Structures Beneath Hagia Sophia’s Atrium, Open Archaeology]<br />
* Hasan Fırat Diker & Mine Esmer, 2021: [https://www.degruyterbrill.com/de/document/doi/10.1515/pdtc-2021-0014/html<br />
Preliminary Evaluation of the Terrestrial Laser Scanning Survey of the Subterranean Structures at Hagia Sophia]<br />
* Ortodoksi.net: [[Hagia Sofia]]<br />
* Ortodoksi.net: [[Bysantti]]<br />
* Ortodoksi.net: [[Konstantinopoli]], rovasti Viktor Turhasen kirjoitus.<br />
* Ortodoksi.net: [[Pieni Hagia Sofia]]<br />
<br />
[[Luokka:Artikkelit]]</div>
Hannu
http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Etusivu&diff=65563
Etusivu
2026-09-18T05:48:10Z
<p>Hannu: /* Ortodoksi.netissä äskettäin */</p>
<hr />
<div>[[Kuva:On_logo_20v.jpg|thumb|center|400 px|<center></center>]]<br />
__NOTOC__ <br />
<!--[[Kuva:Js syvarin luostarista hap.jpg|thumb|300 px|<center>Kristus ja Jumalanäiti - seinämaalaus Venäjän Karjalasta Pt. Aleksanteri Syväriläisen luostarista.<br>Kuva © Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen</center>]]--><br />
<br><br />
<br />
== Ortodoksi.netissä äskettäin ==<br />
<span style="font-size:x-small;"><span style="color:red">'''VL = VIIMEKSI LISÄTTYJÄ'''</span></span><br />
<!--* Viimeksi lisätyt: [[Suuri paasto17|'''2''']], [[Suuri paasto16|'''3''']] ja [[Kristus ei ole Platonin varjo|'''1''']]--><br />
* Ajankohtaista:<br />
** '''[[Kanonit eivät ole vain kieltoja]]''' - (18.9.2026)<br />
** '''[[Media:UO_ylioppilaskoe_syksy_2026_kooste.pdf|Syksyn 2026 ortodoksisen uskonnon ylioppilaskoe ja analyysikooste (PDF)]]''' - (16.9.2026)<br />
** '''[[Mitä nuorille opetetaan?]]''' - (16.9.2026)<br />
** '''[[Millä kielellä rukoilemme]]''' - (15.9.2026)<br />
** '''[[Valamon timanttiristi]]''' - (14.9.2026)<br />
** '''[[Ukrainalaiset keskuudessamme]]''' - Ukrainan sota on kadonnut otsikoista – pakolaiset eivät ole kadonneet - (13.9.2026)<br />
** [[Arvo Pärt palkittiin|'''Arvo Pärt – kun ortodoksinen rukous soi maailman konserttisaleissa''']] - (12.9.2026)<br />
** '''[[Ortodoksisten radiojumalanpalvelusten historiaa]]''' - (7.9.2026)<br />
** '''[[Uusia romanialaisia pyhiä]]''' - (1.9.2026)<br />
---<br />
* '''[[Tekoäly ja ortodoksinen kirkko]]''' <- siirry alavalikkoon<br />
* '''[[Konstantinopolin ekumeenisen patriarkka Bartholomeoksen puheita]]''' <- siirry alavalikkoon<br />
* '''[[Muiden hierarkkien puheita]]''' <- siirry alavalikkoon<br />
---<br />
* Käytä artikkelien tai asian hakuun tällä sivulla olevaa Ortodoksi.netin [https://www.ortodoksi.net/index.php?search hakuruutua]. Kirjoita ruutuun hakusana ja paina enter.<br><br />
<small>(Jos huomaat sivuilla vanhentunutta tai muuttunutta tietoa, kerro siitä meille sähköpostilla: '''ortodoksinet.yllapito(at)gmail.com''' tai '''info(at)ortodoksi.net'''</small><br />
<br />
== Ortodoksisuus tutuksi ==<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 1 - [[Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin|'''Liittyisinkö ortodoksiseen kirkkoon?''']] - (27.7.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 2 - '''[[Jumalan huone: Mitä ortodoksisessa kirkossa on?]]''' - (3.8.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 3 - '''[[Mitä kirkossa tapahtuu: Jumalanpalvelus]]''' - (5.8.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 4 - '''[[Pyhä Eukaristia – Elämän lähde ja kirkon sydän]]''' - (13.8.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 5 - '''[[Ortodoksisen kirkon sakramentit eli mysteeriot]]''' - (26.8.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 6 - '''[[Ortodoksisen kirkon erityiset palvelukset ja siunaukset]]''' - (24.10.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 7 - '''[[Ortodoksisen kirkon opetus]]''' - (3.1.2026)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 8 - '''[[Hengellinen elämä Suomessa]]''' - (10.1.2026)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 9 - '''[[Ortodoksisen kirkon historia]]''' - (14.1.2026)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 10 - '''[[Ortodoksiksi tuleminen]]''' - (8.3.2026)<br />
* '''[[Pyhät esineet]]''' - (5.10.2025)<br />
<!--<br />
== Nikea (325-2025) - 1700 vuotta ==<br />
* '''[[Rakastakaamme toinen toisiamme ...]]''' - (14.8.2025)<br />
* Patriarkka Bartholomeos: [[Ekumeenisen patriarkan kiertokirje 2025|'''Ekumeenisen patriarkka Bartholomeoksen kiertokirje ensimmäisen ekumeenisen kirkolliskokouksen 1700-vuotisjuhlan kunniaksi''']] - (29.5.2025)<br />
* '''[[Nikean kirkolliskokouksen merkitys uskomme turvaamisessa]]'''- Ateena (20.5.20225)<br />
* Patriarkka Daniel: [[Romanian patriarkka Danielin puhe Nikean ensimmäisestä kirkolliskokouksesta|'''Nikean ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous (325): ortodoksinen usko – kirkon yhtenäisyyden perusta''']] - (14.5.2025)<br />
* Patriarkka Bartholomeos: '''[[Nikean henki on jälleen sytytyttävä kristillisen sanoman]]''' - (6.5.2025)<br />
* Patriarkka Bartholomeos: '''[[Nikean kirkolliskokous virstanpylväänä kirkon opillisen identiteetin muovaamisessa]]''' - 14.3.2025--><br />
<br />
== Ortodoksi.net suosittelee ==<br />
* '''[[Ortodoksi.netin virtuaaliset ikoninäyttelyt|Ortodoksi.netin sivuilla olevat virtuaaliset ikoninäyttelyt]]''' - (6.3.2025)<br />
** Neljäs virtuaalinen ikoninäyttely on avattu 1.8.2024. Näyttelyn on nimetty juuri alkaneen [[Jumalanäidin paasto]]n mukaan: [[Jumalanäiti -Taivaallinen suojelijamme (ikoninäyttely)|'''"Jumalanäiti - Taivaallinen suojelijamme"''']]. - (1.8.2024)<br />
** 27.5.2024 avautui uusi, jo kolmas virtuaalinen ikoninäyttely, [[Humaus taivaasta (ikoninäyttely)|'''"Humaus taivaasta"''']] - (27.5.2024)<br />
** [[Kohtalona Kurbinovon freskot (ikoninäyttely)|'''"Kohtalona Kurbinovon freskot"''']] - toinen virtuaalinen ikoninäyttelu Ortodoksi.netin sivuilla - (12.2.2024)<br />
** Virtuaalinen ikoninäyttely Ortodoksi.netissä - munkki Stefanos Rasimäkeläinen: [[Joulunaika - lapsuuden aika (ikoninäyttely)|'''"Joulunaika - lapsuuden aika"''']] - Ikoneja Jeesuksen lapsuudesta - (15.11.2023)<br />
* [[Ortodoksisia kirjoja Celianetissä 1|'''Ortodoksisia kirjoja Celianetissä''']] - haluatko kuunnella ortodoksisia kirjoja netin kautta? - (26.1.2024)<br />
<br />
== Ortodoksisia oppikirjoja ==<br />
* '''Dimitri Tarvasaho: [[Ortodoksisen kirkon pyhät toimitukset]]''' - oppikirja vuodelta 1965<br />
* '''Dimitri Tarvasaho: [[Dimitri Tarvasaho: Ortodoksisen kirkon historia|Ortodoksisen kirkon historia]]''' - oppikirja vuodelta 1954<br />
== 360-panoraamakuvia ==<br />
* [[360-kuvia ortodoksisista kirkoista|'''Ns. 360-panoraamakuvia Suomen ortodoksisista kirkoista''']]<br />
== Uusia julkaisuja ==<br />
* Uusia ortodoksisuutta käsitteleviä tai sitä sivuavia kirjoja<br />
** munkki Ignatios: [[Rikas elämä (kirja)|'''Rikas elämä''']] - (5.6.2026)<br />
** Elina Kahla: [[Gulagin viisas (kirja)|'''Gulagin viisas''']] - (16.11.2025)<br />
** Riko Saatsi: [[Yönistujat (kirja)|'''Yönistujat''']] - (11.11.2025)<br />
<br />
{{Malline:Kk}}<br />
<br />
== Ortodoksi.net [[Tutustu|sosiaalisessa mediassa]] ==<br />
* Ortodoksi.netin [https://www.youtube.com/@Ortodoksinetti YouTube-kanava @Ortodoksinetti]<br />
<!--* Ortodoksi.netin Facebook-ryhmäsivu on nimeltään [https://www.facebook.com/groups/ortodoksi.net.info '''Ortodoksi.net INFO'''] ja sivulle pääset tuosta nimestä aukeavan linkin kautta. Tuo INFO-ryhmäsivusto Facebookissa edellyttää siis omalla '''oikealla''' nimellä rekisteröitymisen ohessa '''myös''' vastaamisen yhteen rekisteröitymisen yhteydessä esitettyyn helppoon kysymykseen. Ilman oikeaa vastausa rekisteröitymistä ei tapahdu, vastaamaton jäsenpyyntö poistetaan parin päivän kuluttua.--> <br />
* Ortodoksi.netin Instagram on toistaiseksi tauolla ja se löytyy osoitteesta [https://www.instagram.com/ortodoksinet/ https://www.instagram.com/ortodoksinet/].<br />
<!--* Ortodoksi.net on lopettanut toimintansa [http://twitter.com/Ortodoksinet Twitterissä]. Katso vanhoja twiittejä.--><br />
* Ortodoksi.netin ylläpidolle voi lähettää sähköpostia gmail-osoitteeseen, jonka alkuosana on: '''ortodoksinet.yllapito''' (huomaa, ettei sanassa ortodoksinet ole pistettä välissä). Varaosoitteena on sähköposti, jonka alkuosa on: '''info''' ja loppuosa: '''ortodoksi.net'''. <br />
* Ortodoksi.netistä on myös jotain (tosin hieman vanhentunuttakin) tietoa Wikipediassa:[https://fi.wikipedia.org/wiki/Ortodoksi.net Ortodoksi.net Wikipediassa]<br />
---------<br />
Näillä sivuillamme ovat saattavat jotkut tiedot (mm. srk-yhteystiedot) olla vanhentuneita tai jopa virheellisiä tai jotkut linkit eivät toimi. Resurssimme eivät riitä aina niiden havaitsemiseen ja korjaamiseen, siksi:<br />
* kun törmäät virheisiin, puutteisiin tai sellaiselle sivulle, jonka tiedot eivät ole ajan tasalla, ole ystävällinen ja auta meitä tekemään sivuista parempia ja kerro puutteista, virheistä, korjaus- ja lisäysehdotuksista ylläpidolle ylläolevalla sähköpostilla. Käytä viestityksessä molempia osoitteita, varsinaista ja varaosoitetta.<br />
* tarkista tiedot ko. kohteen omilta nettisivuilta<br />
---------<br />
{{Footer}}</div>
Hannu
http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Etusivu&diff=65562
Etusivu
2026-09-18T05:45:27Z
<p>Hannu: /* Ortodoksi.netissä äskettäin */</p>
<hr />
<div>[[Kuva:On_logo_20v.jpg|thumb|center|400 px|<center></center>]]<br />
__NOTOC__ <br />
<!--[[Kuva:Js syvarin luostarista hap.jpg|thumb|300 px|<center>Kristus ja Jumalanäiti - seinämaalaus Venäjän Karjalasta Pt. Aleksanteri Syväriläisen luostarista.<br>Kuva © Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen</center>]]--><br />
<br><br />
<br />
== Ortodoksi.netissä äskettäin ==<br />
<span style="font-size:x-small;"><span style="color:red">'''VL = VIIMEKSI LISÄTTYJÄ'''</span></span><br />
<!--* Viimeksi lisätyt: [[Suuri paasto17|'''2''']], [[Suuri paasto16|'''3''']] ja [[Kristus ei ole Platonin varjo|'''1''']]--><br />
* '''[[Kanonit eivät ole vain kieltoja]]''' - (18.9.2026)<br />
* '''[[Media:UO_ylioppilaskoe_syksy_2026_kooste.pdf|Syksyn 2026 ortodoksisen uskonnon ylioppilaskoe ja analyysikooste (PDF)]]''' - (16.9.2026)<br />
* '''[[Mitä nuorille opetetaan?]]''' - (16.9.2026)<br />
* '''[[Millä kielellä rukoilemme]]''' - (15.9.2026)<br />
* '''[[Valamon timanttiristi]]''' - (14.9.2026)<br />
* '''[[Ukrainalaiset keskuudessamme]]''' - Ukrainan sota on kadonnut otsikoista – pakolaiset eivät ole kadonneet - (13.9.2026)<br />
* [[Arvo Pärt palkittiin|'''Arvo Pärt – kun ortodoksinen rukous soi maailman konserttisaleissa''']] - (12.9.2026)<br />
* '''[[Ortodoksisten radiojumalanpalvelusten historiaa]]''' - (7.9.2026)<br />
* '''[[Uusia romanialaisia pyhiä]]''' - (1.9.2026)<br />
---<br />
* '''[[Tekoäly ja ortodoksinen kirkko]]''' <- siirry alavalikkoon<br />
* '''[[Konstantinopolin ekumeenisen patriarkka Bartholomeoksen puheita]]''' <- siirry alavalikkoon<br />
* '''[[Muiden hierarkkien puheita]]''' <- siirry alavalikkoon<br />
<br />
<!--* Ortodoksisia uutisia:<br />
** '''[[Kirkon keuhkot keräävät voimaa]]''' - uusi luostari Viroon - (28.11.2025)--><br />
* Ajankohtaista:<br />
** '''[[Jeesuksen ristin symbolit ortodoksisen perinteen mukaan]]''' - (11.4.2026) <span style="color:red">('''VL''')</span><br />
** '''[[Pyhäkkö, muisti ja rukous]]''' - (26.3.2026) <span style="color:red">('''VL''')</span><br />
** '''[[Kristus ei ole Platonin varjo]]''' - Voiko ajattelu johdattaa totuuteen? .(31.3.2026) <span style="color:red">('''VL''')</span><br />
** '''[[Uskonnollinen lukutaito vai abstrakti etiikka?]]''' - keskustelua oman uskonnon opetuksesta - (5.2.2026)<br />
** '''[[Köyhän lesken hiljainen pyhyys]]''' - (22.1.2026)<br />
** [[Uskonnonopetus ei ole ongelma|'''Uskonnonopetus ei ole ongelma vaan perusoikeus ja sivistyksen mittari''']] - (20.1.2026)<br />
** '''[[Volosin julistus ja kirkon ykseyden kysymys]]''' - (12.1.2026)<br />
** Metropoliitta Panteleimon: [[Simforian (igumeni)|'''Uskollinen loppuun asti''']] - Muistoja isä Simforianista - (9.1.2026)<br />
* Käytä artikkelien tai asian hakuun tällä sivulla olevaa Ortodoksi.netin [https://www.ortodoksi.net/index.php?search hakuruutua]. Kirjoita ruutuun hakusana ja paina enter.<br><br />
<small>(Jos huomaat sivuilla vanhentunutta tai muuttunutta tietoa, kerro siitä meille sähköpostilla: '''ortodoksinet.yllapito(at)gmail.com''' tai '''info(at)ortodoksi.net'''</small><br />
<br />
== Ortodoksisuus tutuksi ==<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 1 - [[Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin|'''Liittyisinkö ortodoksiseen kirkkoon?''']] - (27.7.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 2 - '''[[Jumalan huone: Mitä ortodoksisessa kirkossa on?]]''' - (3.8.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 3 - '''[[Mitä kirkossa tapahtuu: Jumalanpalvelus]]''' - (5.8.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 4 - '''[[Pyhä Eukaristia – Elämän lähde ja kirkon sydän]]''' - (13.8.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 5 - '''[[Ortodoksisen kirkon sakramentit eli mysteeriot]]''' - (26.8.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 6 - '''[[Ortodoksisen kirkon erityiset palvelukset ja siunaukset]]''' - (24.10.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 7 - '''[[Ortodoksisen kirkon opetus]]''' - (3.1.2026)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 8 - '''[[Hengellinen elämä Suomessa]]''' - (10.1.2026)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 9 - '''[[Ortodoksisen kirkon historia]]''' - (14.1.2026)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 10 - '''[[Ortodoksiksi tuleminen]]''' - (8.3.2026)<br />
* '''[[Pyhät esineet]]''' - (5.10.2025)<br />
<!--<br />
== Nikea (325-2025) - 1700 vuotta ==<br />
* '''[[Rakastakaamme toinen toisiamme ...]]''' - (14.8.2025)<br />
* Patriarkka Bartholomeos: [[Ekumeenisen patriarkan kiertokirje 2025|'''Ekumeenisen patriarkka Bartholomeoksen kiertokirje ensimmäisen ekumeenisen kirkolliskokouksen 1700-vuotisjuhlan kunniaksi''']] - (29.5.2025)<br />
* '''[[Nikean kirkolliskokouksen merkitys uskomme turvaamisessa]]'''- Ateena (20.5.20225)<br />
* Patriarkka Daniel: [[Romanian patriarkka Danielin puhe Nikean ensimmäisestä kirkolliskokouksesta|'''Nikean ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous (325): ortodoksinen usko – kirkon yhtenäisyyden perusta''']] - (14.5.2025)<br />
* Patriarkka Bartholomeos: '''[[Nikean henki on jälleen sytytyttävä kristillisen sanoman]]''' - (6.5.2025)<br />
* Patriarkka Bartholomeos: '''[[Nikean kirkolliskokous virstanpylväänä kirkon opillisen identiteetin muovaamisessa]]''' - 14.3.2025--><br />
<br />
== Ortodoksi.net suosittelee ==<br />
* '''[[Ortodoksi.netin virtuaaliset ikoninäyttelyt|Ortodoksi.netin sivuilla olevat virtuaaliset ikoninäyttelyt]]''' - (6.3.2025)<br />
** Neljäs virtuaalinen ikoninäyttely on avattu 1.8.2024. Näyttelyn on nimetty juuri alkaneen [[Jumalanäidin paasto]]n mukaan: [[Jumalanäiti -Taivaallinen suojelijamme (ikoninäyttely)|'''"Jumalanäiti - Taivaallinen suojelijamme"''']]. - (1.8.2024)<br />
** 27.5.2024 avautui uusi, jo kolmas virtuaalinen ikoninäyttely, [[Humaus taivaasta (ikoninäyttely)|'''"Humaus taivaasta"''']] - (27.5.2024)<br />
** [[Kohtalona Kurbinovon freskot (ikoninäyttely)|'''"Kohtalona Kurbinovon freskot"''']] - toinen virtuaalinen ikoninäyttelu Ortodoksi.netin sivuilla - (12.2.2024)<br />
** Virtuaalinen ikoninäyttely Ortodoksi.netissä - munkki Stefanos Rasimäkeläinen: [[Joulunaika - lapsuuden aika (ikoninäyttely)|'''"Joulunaika - lapsuuden aika"''']] - Ikoneja Jeesuksen lapsuudesta - (15.11.2023)<br />
* [[Ortodoksisia kirjoja Celianetissä 1|'''Ortodoksisia kirjoja Celianetissä''']] - haluatko kuunnella ortodoksisia kirjoja netin kautta? - (26.1.2024)<br />
<br />
== Ortodoksisia oppikirjoja ==<br />
* '''Dimitri Tarvasaho: [[Ortodoksisen kirkon pyhät toimitukset]]''' - oppikirja vuodelta 1965<br />
* '''Dimitri Tarvasaho: [[Dimitri Tarvasaho: Ortodoksisen kirkon historia|Ortodoksisen kirkon historia]]''' - oppikirja vuodelta 1954<br />
== 360-panoraamakuvia ==<br />
* [[360-kuvia ortodoksisista kirkoista|'''Ns. 360-panoraamakuvia Suomen ortodoksisista kirkoista''']]<br />
== Uusia julkaisuja ==<br />
* Uusia ortodoksisuutta käsitteleviä tai sitä sivuavia kirjoja<br />
** munkki Ignatios: [[Rikas elämä (kirja)|'''Rikas elämä''']] - (5.6.2026)<br />
** Elina Kahla: [[Gulagin viisas (kirja)|'''Gulagin viisas''']] - (16.11.2025)<br />
** Riko Saatsi: [[Yönistujat (kirja)|'''Yönistujat''']] - (11.11.2025)<br />
<br />
{{Malline:Kk}}<br />
<br />
== Ortodoksi.net [[Tutustu|sosiaalisessa mediassa]] ==<br />
* Ortodoksi.netin [https://www.youtube.com/@Ortodoksinetti YouTube-kanava @Ortodoksinetti]<br />
<!--* Ortodoksi.netin Facebook-ryhmäsivu on nimeltään [https://www.facebook.com/groups/ortodoksi.net.info '''Ortodoksi.net INFO'''] ja sivulle pääset tuosta nimestä aukeavan linkin kautta. Tuo INFO-ryhmäsivusto Facebookissa edellyttää siis omalla '''oikealla''' nimellä rekisteröitymisen ohessa '''myös''' vastaamisen yhteen rekisteröitymisen yhteydessä esitettyyn helppoon kysymykseen. Ilman oikeaa vastausa rekisteröitymistä ei tapahdu, vastaamaton jäsenpyyntö poistetaan parin päivän kuluttua.--> <br />
* Ortodoksi.netin Instagram on toistaiseksi tauolla ja se löytyy osoitteesta [https://www.instagram.com/ortodoksinet/ https://www.instagram.com/ortodoksinet/].<br />
<!--* Ortodoksi.net on lopettanut toimintansa [http://twitter.com/Ortodoksinet Twitterissä]. Katso vanhoja twiittejä.--><br />
* Ortodoksi.netin ylläpidolle voi lähettää sähköpostia gmail-osoitteeseen, jonka alkuosana on: '''ortodoksinet.yllapito''' (huomaa, ettei sanassa ortodoksinet ole pistettä välissä). Varaosoitteena on sähköposti, jonka alkuosa on: '''info''' ja loppuosa: '''ortodoksi.net'''. <br />
* Ortodoksi.netistä on myös jotain (tosin hieman vanhentunuttakin) tietoa Wikipediassa:[https://fi.wikipedia.org/wiki/Ortodoksi.net Ortodoksi.net Wikipediassa]<br />
---------<br />
Näillä sivuillamme ovat saattavat jotkut tiedot (mm. srk-yhteystiedot) olla vanhentuneita tai jopa virheellisiä tai jotkut linkit eivät toimi. Resurssimme eivät riitä aina niiden havaitsemiseen ja korjaamiseen, siksi:<br />
* kun törmäät virheisiin, puutteisiin tai sellaiselle sivulle, jonka tiedot eivät ole ajan tasalla, ole ystävällinen ja auta meitä tekemään sivuista parempia ja kerro puutteista, virheistä, korjaus- ja lisäysehdotuksista ylläpidolle ylläolevalla sähköpostilla. Käytä viestityksessä molempia osoitteita, varsinaista ja varaosoitetta.<br />
* tarkista tiedot ko. kohteen omilta nettisivuilta<br />
---------<br />
{{Footer}}</div>
Hannu
http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Kanonit_eiv%C3%A4t_ole_vain_kieltoja&diff=65561
Kanonit eivät ole vain kieltoja
2026-09-17T17:53:18Z
<p>Hannu: </p>
<hr />
<div>== Kanonit eivät ole vain kieltoja – mitä kirkon laki oikeastaan on? ==<br />
[[Kuva:lauman_kasvatus_probota_rom_hap2.png|thumb|400 px|right|<center>Kirkon kanonit eivät ole vain kieltoja ja rajoja. Parhaimmillaan ne palvelevat lauman hoitamista, yhteyttä ja ihmisen hengellistä hyvää.<br><small>(kuvassa romanialainen seinäikoni Probotan luostarista, kuva: Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen)</small></center>]]<br />
Sana ”[[kanoni]]” kuulostaa helposti ankaralta. Se tuo mieleen määräyksiä, kieltoja ja ehkä rangaistuksiakin: kuka saa tehdä mitä, kuka ei saa, mikä on sallittua ja mikä kiellettyä. Ortodoksisessa keskustelussa kanoneihin myös vedotaan joskus kuin lakikirjan pykäliin. ''”Kanonit sanovat näin”'' saattaa lopettaa keskustelun ennen kuin se on edes kunnolla alkanut. Mutta onko tämä oikeastaan se tapa, jolla kirkon kanoneja pitäisi ymmärtää?<br><br />
<br><br />
Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka '''Bartholomeos''' nosti asian esiin Budapestissa 4. syyskuuta 2026 puhuessaan ''Itäisten kirkkojen oikeuden seuran'' kansainväliselle kongressille. Patriarkka muistutti, etteivät kirkkojen oikeudelliset ja kanoniset rakenteet ole vain ”juridisia muureja”, joiden tehtävänä olisi erottaa sisällä olevat ulkopuolella olevista. Hän puhui kanonisesta oikeudesta jopa kristittyjen ykseyden välineenä.<br />
<br />
=== Kanoni ei ole sama asia kuin Suomen laki ===<br />
<br />
Tämä ero on tärkeä ymmärtää myös Suomessa. Ortodoksisen kirkon kanonit eivät ole samalla tavalla lakeja kuin eduskunnan säätämät lait. Ne ovat syntyneet kirkon vuosisataisessa elämässä: apostolisen perinteen, kirkolliskokousten, paikallisten synodien ja kirkkoisien opetuksen yhteydessä. Niillä on säädelty sitä, kuinka kirkon yhteinen elämä säilyy järjestyksessä ja kuinka uskoa eletään käytännössä.<br><br />
<br><br />
Suomen ortodoksisella kirkolla on samalla aivan erityinen asema. Sen toimintaa säätelee myös Suomen valtion lainsäädäntö. ''[https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2006/985 Laki ortodoksisesta kirkosta]'' alkaa kuitenkin poikkeuksellisen olennaisella toteamuksella: ''Suomen ortodoksinen kirkko perustuu Raamattuun, perimätietoon, ortodoksisen kirkon dogmeihin, kanoneihin ja muihin kirkollisiin sääntöihin''. Samassa pykälässä määritellään kirkon kanoninen yhteys [[Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti|Konstantinopolin ekumeeniseen patriarkaattiin]].<br><br />
<br><br />
Suomessa eletään siis kahden oikeudellisen todellisuuden kohtaamispinnassa. Meillä on yhteiskunnan lainsäädäntö, laki ortodoksisesta kirkosta ja [https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2007/174 kirkkojärjestys], mutta niiden rinnalla ja niiden taustalla vaikuttaa ortodoksisen kirkon kanoninen perinne. Kirkkoa ei voida ymmärtää vain suomalaisena julkisoikeudellisena organisaationa.<br />
<br />
=== Miksi kanoneja tarvitaan? ===<br />
<br />
Jos kirkko olisi vain joukko yksittäisiä uskovia, kanoneja tuskin tarvittaisiin. Mutta kirkko on ''yhteisö''. Sillä on [[piispa]]t, [[papisto]], [[Seurakunta|seurakunnat]] ja [[luostari]]t. Se viettää tai toimittaa [[Sakramentti|sakramentteja]], vihkii pappeja, solmii kanonisia suhteita muihin paikalliskirkkoihin ja joutuu ratkaisemaan myös vaikeita ristiriitoja. Silloin tarvitaan yhteistä järjestystä.<br><br />
<br><br />
Kanonien tarkoitus ei parhaimmillaan ole kysyä ensimmäiseksi: ”Miten tästä rangaistaan?” Paljon tärkeämpi kysymys on: ”Miten tässä tilanteessa säilytetään kirkon usko, yhteys ja ihmisen hengellinen hyvä?”<br><br />
<br><br />
Juuri tässä kirkollinen oikeus eroaa helposti siitä mielikuvasta, joka meillä maallisesta lakikirjasta on. Kirkon kanonisen perinteen päämääränä ei ole sääntöjen olemassaolo sääntöjen vuoksi. Sääntö palvelee kirkon elämää.<br />
<br />
=== Kanonejakaan ei voi käyttää lyömäaseena ===<br />
<br />
Ongelma syntyy, jos vuosisatoja vanha kanoni irrotetaan siitä historiallisesta ja kirkollisesta tilanteesta, jossa se on syntynyt, ja asetetaan sellaisenaan ratkaisemaan aivan toisen ajan kysymystä. Vielä suurempi ongelma syntyy silloin, jos kanoneista poimitaan vain ne kohdat, joilla voidaan osoittaa toisen ihmisen olevan väärässä.<br><br />
<br><br />
Internetissä tämä on helppoa. Yksi löytää kanonin, toinen toisen ja kolmas lainauksen kirkkoisältä. Hetken kuluttua maallikotkin jakavat toisilleen tuomioita siitä, kuka on kanoninen, kuka ei, kuka kuuluu kirkkoon oikealla tavalla ja kuka on jo melkein sen ulkopuolella.<br><br />
<br><br />
Kanonit eivät kuitenkaan ole internetkeskustelijan henkilökohtainen tuomiovalta. Niiden tulkitseminen kuuluu kirkon elävään [[traditio]]on ja viime kädessä kirkon piispalliselle vastuulle. Tämä näkyy konkreettisesti myös Suomen kirkon hallinnossa. Lain mukaan [[Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous|piispainkokouksen]] tehtävänä on valvoa, että [[Kirkolliskokous|kirkolliskokouksen]] ja [[Kirkollishallitus|kirkollishallituksen]] päätökset ovat kirkon [[dogmi]]en ja kanonien mukaisia. Jos näin ei ole, asia on käsiteltävä uudelleen.<br><br />
<br><br />
Tämä on paljon enemmän kuin hallinnollinen yksityiskohta. Se kertoo, ettei kanonisuus ole Suomessa vain jonkin historiallisen asiakirjakokoelman kunnioittamista. Sen pitäisi vaikuttaa siihen, kuinka kirkkoa todella johdetaan.<br />
<br />
=== Entä kun maailma muuttuu? ===<br />
<br />
Vaikein kysymys tulee vastaan silloin, kun kanoninen perinne kohtaa tilanteen, jota kanonien laatijat eivät ole voineet tuntea. Nykyinen yhteiskunta, uskonnonvapaus, demokratia, tasa-arvo, uusi lääketiede, perheiden muuttuminen, maahanmuutto, digitaalinen maailma ja tekoäly asettavat kirkolle kysymyksiä, joita neljännen tai kahdeksannen vuosisadan piispat eivät joutuneet ratkaisemaan.<br><br />
<br><br />
Ratkaisuksi ei kelpaa se, että kanonit yksinkertaisesti unohdetaan. Mutta yhtä vähän riittää se, että vanhasta tekstistä etsitään yksi lause ja ilmoitetaan asian olevan sillä ratkaistu.<br><br />
<br><br />
Ortodoksisen kirkon vaikea tehtävä on säilyttää se, mikä kanonisen perinteen takana on pysyvää, ja samalla ymmärtää, millä tavalla sitä sovelletaan muuttuneessa maailmassa. Siihen tarvitaan teologiaa, historiantuntemusta, pastoraalista harkintaa ja ennen kaikkea kirkollista yhteyttä.<br />
<br />
=== Kanonisuus ei tarkoita muuttumattomuutta kaikessa ===<br />
<br />
Joskus sanaa ”kanoninen” käytetään lähes synonyymina sanalle ”muuttumaton”. Sellainen käsitys johtaa helposti harhaan. Kirkon historia osoittaa, että hallinnolliset rajat ovat muuttuneet, [[paikalliskirkko]]ja on syntynyt, [[Hiippakunta|hiippakuntia]] on perustettu ja lakkautettu, kirkollisia käytäntöjä on muotoutunut uudelleen ja vanhoja sääntöjä on sovellettu erilaisissa oloissa eri tavoin.<br><br />
<br><br />
Suomen ortodoksinen kirkko on tästä itse hyvä esimerkki. Se toimii suomalaisessa yhteiskunnassa suomalaisen lainsäädännön puitteissa, mutta samalla osana maailmanlaajuista ortodoksista kirkkoa ja kanonisessa yhteydessä ekumeeniseen patriarkaattiin. Tämä kaksoistodellisuus ei ole ristiriita vaan osa kirkkomme identiteettiä.<br><br />
<br><br />
Siksi suomalaisessa kirkollisessa keskustelussa olisi hyvä kysyä joskus myös vaikeita kysymyksiä. Kun vetoamme kanoneihin, tunnemmeko todella niiden tarkoituksen ja historian? Käytämmekö niitä kirkon yhteyden rakentamiseen vai oman mielipiteemme vahvistamiseen? Ja ovatko kirkkomme omat päätökset, hallinto ja käytännöt aina sellaisia, että niitä voidaan perustellusti kutsua sekä suomalaisen lain että ortodoksisen kanonisen tradition mukaisiksi?<br />
<br />
=== Lain kirjain vai kirkon elämä? ===<br />
<br />
Patriarkka Bartholomeoksen Budapestin puheessa kanoninen oikeus liitettiin ennen kaikkea ''yhteyteen''. Hän puhui siitä roomalaiskatolisen ja ortodoksisen kirkon vuoropuhelun näkökulmasta ja muistutti ensimmäisen vuosituhannen yhteisestä kirkollisesta järjestyksestä. Puheen lopussa hän kuvasi kanonista oikeutta nimenomaan kristillisen ykseyden välineeksi. Ajatus kannattaa tuoda paljon lähemmäksi omaa seurakuntaamme.<br><br />
<br><br />
Jos kanoni tuottaa vain pelkoa, riitaa, vallankäyttöä ja toisten ihmisten sulkemista ulkopuolelle, on syytä kysyä, ymmärretäänkö sitä oikein. Jos taas yhteinen järjestys suojelee kirkon uskoa, ehkäisee mielivaltaa, asettaa myös vallankäyttäjille rajat ja auttaa kirkkoa säilymään yhteisenä, kanoni tekee sitä, mitä varten sitä tarvitaan. Siksi kanonit eivät ole vain luettelo siitä, mitä ortodoksi ei saa tehdä.<br><br />
<br><br />
Ne ovat myös kirkon yritys vastata paljon suurempaan kysymykseen: ''kuinka me voimme elää yhdessä kirkkona niin, ettei jokainen päätä uskosta, järjestyksestä ja oikeasta toiminnasta yksin?''<br><br />
<br><br />
'''Ortodoksi.net'''<br><br />
18.9.2026<br />
<br />
=== Lähteet ===<br />
* [https://ec-patr.org/05/09/09/12/address-by-his-all-holiness-ecumenical-patriarch-bartholomew-to-the-participants-of-the-27th-international-congress-of-the-society-for-the-law-of-the-eastern-churches-at-the-fanarion/ Address by His All-Holiness Ecumenical Patriarch Bartholomew to the Participants of the 27th International Congress of the Society for the Law of the Eastern Churches at the Fanarion] – Ekumeenisen patriarkka Bartholomeoksen puhe Itäisten kirkkojen oikeuden seuran 27. kansainväliselle kongressille, 4.9.2026<br />
* [https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2006/985 Laki ortodoksisesta kirkosta 985/2006] – erityisesti 1 § kirkon perustasta ja kanonisesta yhteydestä sekä piispainkokouksen tehtäviä koskevat säännökset<br />
* [https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2007/174 Kirkkojärjestys 174/2007] – Suomen ortodoksisen kirkon toimintaa, hallintoa ja kirkollista järjestystä täydentävä säädös<br />
<br />
[[Luokka:Artikkelit]]</div>
Hannu
http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Tiedosto:Lauman_kasvatus_probota_rom_hap2.png&diff=65560
Tiedosto:Lauman kasvatus probota rom hap2.png
2026-09-17T17:52:14Z
<p>Hannu: Kirkon kanonit eivät ole vain kieltoja ja rajoja. Parhaimmillaan ne palvelevat lauman hoitamista, yhteyttä ja ihmisen hengellistä hyvää.
(kuvassa romanialainen seinäikoni, kuva: Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen)
Luokka:Kuvat</p>
<hr />
<div>== Yhteenveto ==<br />
Kirkon kanonit eivät ole vain kieltoja ja rajoja. Parhaimmillaan ne palvelevat lauman hoitamista, yhteyttä ja ihmisen hengellistä hyvää.<br />
(kuvassa romanialainen seinäikoni, kuva: Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen)<br />
<br />
[[Luokka:Kuvat]]</div>
Hannu
http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Kanonit_eiv%C3%A4t_ole_vain_kieltoja&diff=65559
Kanonit eivät ole vain kieltoja
2026-09-17T17:21:14Z
<p>Hannu: Ak: Uusi sivu: == Kanonit eivät ole vain kieltoja – mitä kirkon laki oikeastaan on? == Sana ”kanoni” kuulostaa helposti ankaralta. Se tuo mieleen määräyksiä, kieltoja ja ehkä rangaistuksiakin: kuka saa tehdä mitä, kuka ei saa, mikä on sallittua ja mikä kiellettyä. Ortodoksisessa keskustelussa kanoneihin myös vedotaan joskus kuin lakikirjan pykäliin. ''”Kanonit sanovat näin”'' saattaa lopettaa keskustelun ennen kuin se on edes kunnolla alkanut. Mutta onko tämä...</p>
<hr />
<div>== Kanonit eivät ole vain kieltoja – mitä kirkon laki oikeastaan on? ==<br />
<br />
Sana ”[[kanoni]]” kuulostaa helposti ankaralta. Se tuo mieleen määräyksiä, kieltoja ja ehkä rangaistuksiakin: kuka saa tehdä mitä, kuka ei saa, mikä on sallittua ja mikä kiellettyä. Ortodoksisessa keskustelussa kanoneihin myös vedotaan joskus kuin lakikirjan pykäliin. ''”Kanonit sanovat näin”'' saattaa lopettaa keskustelun ennen kuin se on edes kunnolla alkanut. Mutta onko tämä oikeastaan se tapa, jolla kirkon kanoneja pitäisi ymmärtää?<br><br />
<br><br />
Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka '''Bartholomeos''' nosti asian esiin Budapestissa 4. syyskuuta 2026 puhuessaan ''Itäisten kirkkojen oikeuden seuran'' kansainväliselle kongressille. Patriarkka muistutti, etteivät kirkkojen oikeudelliset ja kanoniset rakenteet ole vain ”juridisia muureja”, joiden tehtävänä olisi erottaa sisällä olevat ulkopuolella olevista. Hän puhui kanonisesta oikeudesta jopa kristittyjen ykseyden välineenä.<br />
<br />
=== Kanoni ei ole sama asia kuin Suomen laki ===<br />
<br />
Tämä ero on tärkeä ymmärtää myös Suomessa. Ortodoksisen kirkon kanonit eivät ole samalla tavalla lakeja kuin eduskunnan säätämät lait. Ne ovat syntyneet kirkon vuosisataisessa elämässä: apostolisen perinteen, kirkolliskokousten, paikallisten synodien ja kirkkoisien opetuksen yhteydessä. Niillä on säädelty sitä, kuinka kirkon yhteinen elämä säilyy järjestyksessä ja kuinka uskoa eletään käytännössä.<br><br />
<br><br />
Suomen ortodoksisella kirkolla on samalla aivan erityinen asema. Sen toimintaa säätelee myös Suomen valtion lainsäädäntö. ''[https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2006/985 Laki ortodoksisesta kirkosta]'' alkaa kuitenkin poikkeuksellisen olennaisella toteamuksella: ''Suomen ortodoksinen kirkko perustuu Raamattuun, perimätietoon, ortodoksisen kirkon dogmeihin, kanoneihin ja muihin kirkollisiin sääntöihin''. Samassa pykälässä määritellään kirkon kanoninen yhteys [[Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti|Konstantinopolin ekumeeniseen patriarkaattiin]].<br><br />
<br><br />
Suomessa eletään siis kahden oikeudellisen todellisuuden kohtaamispinnassa. Meillä on yhteiskunnan lainsäädäntö, laki ortodoksisesta kirkosta ja [https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2007/174 kirkkojärjestys], mutta niiden rinnalla ja niiden taustalla vaikuttaa ortodoksisen kirkon kanoninen perinne. Kirkkoa ei voida ymmärtää vain suomalaisena julkisoikeudellisena organisaationa.<br />
<br />
=== Miksi kanoneja tarvitaan? ===<br />
<br />
Jos kirkko olisi vain joukko yksittäisiä uskovia, kanoneja tuskin tarvittaisiin. Mutta kirkko on ''yhteisö''. Sillä on [[piispa]]t, [[papisto]], [[Seurakunta|seurakunnat]] ja [[luostari]]t. Se viettää tai toimittaa [[Sakramentti|sakramentteja]], vihkii pappeja, solmii kanonisia suhteita muihin paikalliskirkkoihin ja joutuu ratkaisemaan myös vaikeita ristiriitoja. Silloin tarvitaan yhteistä järjestystä.<br><br />
<br><br />
Kanonien tarkoitus ei parhaimmillaan ole kysyä ensimmäiseksi: ”Miten tästä rangaistaan?” Paljon tärkeämpi kysymys on: ”Miten tässä tilanteessa säilytetään kirkon usko, yhteys ja ihmisen hengellinen hyvä?”<br><br />
<br><br />
Juuri tässä kirkollinen oikeus eroaa helposti siitä mielikuvasta, joka meillä maallisesta lakikirjasta on. Kirkon kanonisen perinteen päämääränä ei ole sääntöjen olemassaolo sääntöjen vuoksi. Sääntö palvelee kirkon elämää.<br />
<br />
=== Kanonejakaan ei voi käyttää lyömäaseena ===<br />
<br />
Ongelma syntyy, jos vuosisatoja vanha kanoni irrotetaan siitä historiallisesta ja kirkollisesta tilanteesta, jossa se on syntynyt, ja asetetaan sellaisenaan ratkaisemaan aivan toisen ajan kysymystä. Vielä suurempi ongelma syntyy silloin, jos kanoneista poimitaan vain ne kohdat, joilla voidaan osoittaa toisen ihmisen olevan väärässä.<br><br />
<br><br />
Internetissä tämä on helppoa. Yksi löytää kanonin, toinen toisen ja kolmas lainauksen kirkkoisältä. Hetken kuluttua maallikotkin jakavat toisilleen tuomioita siitä, kuka on kanoninen, kuka ei, kuka kuuluu kirkkoon oikealla tavalla ja kuka on jo melkein sen ulkopuolella.<br><br />
<br><br />
Kanonit eivät kuitenkaan ole internetkeskustelijan henkilökohtainen tuomiovalta. Niiden tulkitseminen kuuluu kirkon elävään [[traditio]]on ja viime kädessä kirkon piispalliselle vastuulle. Tämä näkyy konkreettisesti myös Suomen kirkon hallinnossa. Lain mukaan [[Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous|piispainkokouksen]] tehtävänä on valvoa, että [[Kirkolliskokous|kirkolliskokouksen]] ja [[Kirkollishallitus|kirkollishallituksen]] päätökset ovat kirkon [[dogmi]]en ja kanonien mukaisia. Jos näin ei ole, asia on käsiteltävä uudelleen.<br><br />
<br><br />
Tämä on paljon enemmän kuin hallinnollinen yksityiskohta. Se kertoo, ettei kanonisuus ole Suomessa vain jonkin historiallisen asiakirjakokoelman kunnioittamista. Sen pitäisi vaikuttaa siihen, kuinka kirkkoa todella johdetaan.<br />
<br />
=== Entä kun maailma muuttuu? ===<br />
<br />
Vaikein kysymys tulee vastaan silloin, kun kanoninen perinne kohtaa tilanteen, jota kanonien laatijat eivät ole voineet tuntea. Nykyinen yhteiskunta, uskonnonvapaus, demokratia, tasa-arvo, uusi lääketiede, perheiden muuttuminen, maahanmuutto, digitaalinen maailma ja tekoäly asettavat kirkolle kysymyksiä, joita neljännen tai kahdeksannen vuosisadan piispat eivät joutuneet ratkaisemaan.<br><br />
<br><br />
Ratkaisuksi ei kelpaa se, että kanonit yksinkertaisesti unohdetaan. Mutta yhtä vähän riittää se, että vanhasta tekstistä etsitään yksi lause ja ilmoitetaan asian olevan sillä ratkaistu.<br><br />
<br><br />
Ortodoksisen kirkon vaikea tehtävä on säilyttää se, mikä kanonisen perinteen takana on pysyvää, ja samalla ymmärtää, millä tavalla sitä sovelletaan muuttuneessa maailmassa. Siihen tarvitaan teologiaa, historiantuntemusta, pastoraalista harkintaa ja ennen kaikkea kirkollista yhteyttä.<br />
<br />
=== Kanonisuus ei tarkoita muuttumattomuutta kaikessa ===<br />
<br />
Joskus sanaa ”kanoninen” käytetään lähes synonyymina sanalle ”muuttumaton”. Sellainen käsitys johtaa helposti harhaan. Kirkon historia osoittaa, että hallinnolliset rajat ovat muuttuneet, [[paikalliskirkko]]ja on syntynyt, [[Hiippakunta|hiippakuntia]] on perustettu ja lakkautettu, kirkollisia käytäntöjä on muotoutunut uudelleen ja vanhoja sääntöjä on sovellettu erilaisissa oloissa eri tavoin.<br><br />
<br><br />
Suomen ortodoksinen kirkko on tästä itse hyvä esimerkki. Se toimii suomalaisessa yhteiskunnassa suomalaisen lainsäädännön puitteissa, mutta samalla osana maailmanlaajuista ortodoksista kirkkoa ja kanonisessa yhteydessä ekumeeniseen patriarkaattiin. Tämä kaksoistodellisuus ei ole ristiriita vaan osa kirkkomme identiteettiä.<br><br />
<br><br />
Siksi suomalaisessa kirkollisessa keskustelussa olisi hyvä kysyä joskus myös vaikeita kysymyksiä. Kun vetoamme kanoneihin, tunnemmeko todella niiden tarkoituksen ja historian? Käytämmekö niitä kirkon yhteyden rakentamiseen vai oman mielipiteemme vahvistamiseen? Ja ovatko kirkkomme omat päätökset, hallinto ja käytännöt aina sellaisia, että niitä voidaan perustellusti kutsua sekä suomalaisen lain että ortodoksisen kanonisen tradition mukaisiksi?<br />
<br />
=== Lain kirjain vai kirkon elämä? ===<br />
<br />
Patriarkka Bartholomeoksen Budapestin puheessa kanoninen oikeus liitettiin ennen kaikkea ''yhteyteen''. Hän puhui siitä roomalaiskatolisen ja ortodoksisen kirkon vuoropuhelun näkökulmasta ja muistutti ensimmäisen vuosituhannen yhteisestä kirkollisesta järjestyksestä. Puheen lopussa hän kuvasi kanonista oikeutta nimenomaan kristillisen ykseyden välineeksi. Ajatus kannattaa tuoda paljon lähemmäksi omaa seurakuntaamme.<br><br />
<br><br />
Jos kanoni tuottaa vain pelkoa, riitaa, vallankäyttöä ja toisten ihmisten sulkemista ulkopuolelle, on syytä kysyä, ymmärretäänkö sitä oikein. Jos taas yhteinen järjestys suojelee kirkon uskoa, ehkäisee mielivaltaa, asettaa myös vallankäyttäjille rajat ja auttaa kirkkoa säilymään yhteisenä, kanoni tekee sitä, mitä varten sitä tarvitaan. Siksi kanonit eivät ole vain luettelo siitä, mitä ortodoksi ei saa tehdä.<br><br />
<br><br />
Ne ovat myös kirkon yritys vastata paljon suurempaan kysymykseen: ''kuinka me voimme elää yhdessä kirkkona niin, ettei jokainen päätä uskosta, järjestyksestä ja oikeasta toiminnasta yksin?''<br><br />
<br><br />
'''Ortodoksi.net'''<br><br />
18.9.2026<br />
<br />
=== Lähteet ===<br />
* [https://ec-patr.org/05/09/09/12/address-by-his-all-holiness-ecumenical-patriarch-bartholomew-to-the-participants-of-the-27th-international-congress-of-the-society-for-the-law-of-the-eastern-churches-at-the-fanarion/ Address by His All-Holiness Ecumenical Patriarch Bartholomew to the Participants of the 27th International Congress of the Society for the Law of the Eastern Churches at the Fanarion] – Ekumeenisen patriarkka Bartholomeoksen puhe Itäisten kirkkojen oikeuden seuran 27. kansainväliselle kongressille, 4.9.2026<br />
* [https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2006/985 Laki ortodoksisesta kirkosta 985/2006] – erityisesti 1 § kirkon perustasta ja kanonisesta yhteydestä sekä piispainkokouksen tehtäviä koskevat säännökset<br />
* [https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2007/174 Kirkkojärjestys 174/2007] – Suomen ortodoksisen kirkon toimintaa, hallintoa ja kirkollista järjestystä täydentävä säädös<br />
<br />
[[Luokka:Artikkelit]]</div>
Hannu
http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Kirkkoisien_tekstien_ajaton_merkitys_digitaalisella_aikakaudella&diff=65558
Kirkkoisien tekstien ajaton merkitys digitaalisella aikakaudella
2026-09-17T10:48:30Z
<p>Hannu: Ak: Uusi sivu: <!-- <h1>Kirkkoisien tekstien ajaton merkitys digitaalisella aikakaudella</h1> <p> Kirkkoisät eivät tunteneet internetiä. He eivät kirjoittaneet sosiaalisesta mediasta, älypuhelimista, algoritmeista eivätkä tekoälystä. Heidän teoksistaan ei löydy ohjeita siihen, kuinka monta tuntia päivässä ruudun ääressä olisi sopivaa viettää tai pitäisikö kristityn käyttää Facebookia, TikTokia tai ChatGPT:tä. </p> <p> Siksi olisi melko väkinäistä yrittää osoi...</p>
<hr />
<div><!-- <h1>Kirkkoisien tekstien ajaton merkitys digitaalisella aikakaudella</h1><br />
<br />
<p><br />
Kirkkoisät eivät tunteneet internetiä. He eivät kirjoittaneet sosiaalisesta mediasta, älypuhelimista, algoritmeista eivätkä tekoälystä. Heidän teoksistaan ei löydy ohjeita siihen, kuinka monta tuntia päivässä ruudun ääressä olisi sopivaa viettää tai pitäisikö kristityn käyttää Facebookia, TikTokia tai ChatGPT:tä.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Siksi olisi melko väkinäistä yrittää osoittaa, että kirkkoisät olisivat jotenkin ennustaneet digitaalisen maailman ongelmat. Paljon kiinnostavampi kysymys on toinen: <b>mitä he tiesivät ihmisestä sellaista, mikä ei muutu teknologian muuttuessa?</b><br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Juuri tästä näkökulmasta kirkkoisien tekstit saattavat osoittautua yllättävän ajankohtaisiksi. He kirjoittivat ihmisen huomiosta ja sen hajaantumisesta, ajatusten vallasta, vihasta ja loukkaantumisesta, turhamaisuudesta, halusta tulla nähdyksi, väärästä tiedosta, lähimmäisen panettelusta, sisäisestä valvomisesta ja ennen kaikkea siitä, mitä merkitsee olla ihminen Jumalan kuvana. Laitteet ovat uusia, mutta ihminen niiden ääressä ei ehkä olekaan niin uusi.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Tämä koskee myös ortodoksista kirkkoa. Verkko on muuttanut muutamassa vuosikymmenessä sitä, miten uskosta etsitään tietoa, miten kirkkoon tutustutaan ja miten kirkolliseen keskusteluun osallistutaan. Monelle ensimmäinen kosketus ortodoksisuuteen ei enää ole papin tapaaminen, kirja tai käynti jumalanpalveluksessa. Se voi olla hakukoneen tulos, Facebook-julkaisu, YouTube-video, podcast, Instagram-kuva tai tekoälylle esitetty kysymys.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Siksi kysymys kirkkoisistä digitaalisella aikakaudella ei ole vain akateeminen. Se liittyy aivan käytännöllisesti siihen, mistä tämän päivän ihminen oppii ortodoksisuutta, ketä hän pitää opettajanaan ja millä perusteella hän arvioi löytämänsä tiedon luotettavuutta.<br />
</p><br />
<br />
<h2>Vanha teksti kohtaa uuden maailman</h2><br />
<br />
<p><br />
Aihe nousi aivan konkreettisesti esille Brysselissä syyskuussa 2026. Apostoli Paavali -ortodoksisen teologian instituutin uuden lukuvuoden avajaisissa 15. syyskuuta professori Christos Arabatzis Thessalonikin Aristoteleen yliopistosta piti esitelmän otsikolla <i>The Timeless Relevance of Patristic Texts in the Digital Age</i> – kirkkoisien tekstien ajattomasta merkityksestä digitaalisella aikakaudella. Arabatzis aloittaa instituutissa patrologian opettajana ja toimii samalla sen opintojohtajana. Julkisuuteen tulleen selostuksen mukaan hänen esitelmänsä tarkasteli kirkkoisien merkitystä maailmassa, jota digitaalinen teknologia ja erityisesti tekoäly muokkaavat yhä voimakkaammin.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Arabatzisin esitelmän koko tekstiä ei ainakaan toistaiseksi ole julkaistu. Mutta jo sen otsikko nostaa esiin tärkeän kysymyksen. Kun ympärillämme oleva teknologia muuttuu hämmästyttävällä nopeudella, pitääkö myös kristillisen ihmiskuvan muuttua yhtä nopeasti? Vai voisiko lähes kaksituhatvuotinen hengellinen kokemus auttaa juuri siksi, että se ei ole syntynyt tämän päivän teknologisten muotivirtausten mukana?<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Kirkkoisien teksteihin ei tietenkään pidä suhtautua vastauksia automaattisesti antavana hakukoneena. Basileios Suuren kirjoituksesta ei löydy hakusanalla ”Instagram” mitään. Evagrios Pontoslainen ei kerro, kuinka tekoälyn tuottama kuva tunnistetaan. Johannes Krysostomos ei anna ohjeita Facebookin kommenttikentän ylläpitäjälle. Mutta kaikki kolme tuntevat jotakin siitä ihmisestä, joka Instagramia selaa, tekoälyä käyttää ja kommenttikenttään kirjoittaa. Siinä niiden ajankohtaisuus alkaa näkyä.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Samalla paljastuu yksi digitaalisen ajan kummallisuuksista. Meillä on käytettävissämme enemmän tietoa kirkkoisistä kuin ehkä yhdelläkään aikaisemmalla sukupolvella. Silti mahdollisuus löytää tietoa ei automaattisesti merkitse kykyä ymmärtää sitä. Hakukone löytää sanan, mutta ei välttämättä sen merkitystä. Tekoäly pystyy tiivistämään tekstin, mutta se ei takaa, että tiivistelmä tavoittaa tekstin teologisen asiayhteyden. Kirkkoisän lukeminen vaatii edelleen jotakin hyvin epädigitaalista: aikaa.<br />
</p><br />
<br />
<h2>Kuka hallitsee huomiotamme?</h2><br />
<br />
<p><br />
Digitaalisen ajan ehkä kaikkein arvokkaimpia hyödykkeitä on ihmisen huomio. Sovellukset lähettävät ilmoituksia, otsikot tavoittelevat klikkausta, videot jatkuvat toisensa jälkeen ja puhelin kulkee mukana lähes kaikkialle. Välillä tuntuu, ettei enää itse päätä, mihin huomionsa kohdistaa. Huomio vain siirtyy ärsykkeestä seuraavaan.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Patristiikan tutkija, arkkimandriitta Maximos Constas on liittänyt juuri tämän ilmiön vanhaan patristiseen käsitteeseen <i>prosoche</i>, tarkkaavaisuuteen ja itsensä valvomiseen. Hänen tutkimuksensa <i>“Attend to Thyself”: Attentiveness and Digital Culture</i> lähtee siitä, että digitaalinen kulttuuri tarjoaa valtavia mahdollisuuksia, mutta samalla ihmisen huomiosta on tullut taloudellisesti arvokas kohde. Constasin mukaan jatkuva häiriö voi pirstoa ihmisen suhdetta itseensä, lähimmäisiinsä, ympäröivään maailmaan ja Jumalaan. Vastapainoksi patristinen traditio tarjoaa tarkkaavaisuuden ja valvomisen harjoitusta.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Ajatus ei ole uusi. Pyhän Athanasios Suuren kirjoittamassa <i>Antonioksen elämässä</i> kerrotaan, kuinka Antonioksen ensimmäisiin kilvoittelun muotoihin kuului ”pitää vaari itsestään”, tarkata itseään ja harjoittaa itseään kärsivällisesti. Basileios Suuri puolestaan omisti kokonaisen opetuspuheen kehotukselle ”pidä vaari itsestäsi”. Sen taustalla on raamatullinen ajatus ihmisen sydämen, mielen ja elämän tarkkaamisesta. Tämän voi lukea uudelleen puhelin kädessä.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Kysymys ei silloin ole ensisijaisesti siitä, onko älypuhelin hyvä vai paha, vaan siitä, kuka käyttää ketä. Käyttääkö ihminen välinettä vai alkaako väline ohjata ihmisen huomiota, ajankäyttöä, tunnetiloja ja jopa sitä, mitä hän pitää tärkeänä?<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Tähän liittyy myös rukous. Hiljaisuus ei ole ortodoksisessa hengellisessä elämässä tyhjyyttä vaan tilaa, jossa ihminen voi kuulla, tarkata ja rukoilla. Jos kaikki vapaat hetket täyttyvät uutisista, videoista, viesteistä ja jatkuvista ilmoituksista, ongelma ei ehkä ole ainoastaan siinä, että aikaa kuluu. Vähitellen voi heikentyä myös kyky olla hiljaa. Digitaalisessa maailmassa tarvitaan siis ehkä uudenlaista paastoa, mutta sen tarkoitus on hyvin vanha: ihminen ei luovuta huomiotaan kaikelle, joka sitä vaatii.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Tämä koskee myös ortodoksista sisältöä. Puhelimesta voi tulla aamusta iltaan hengellisiä videoita, saarnoja, pyhien elämäkertoja, kirkollisia uutisia, kiistelyä kanonisista kysymyksistä ja lainauksia kirkkoisiltä. Sisällön uskonnollisuus ei kuitenkaan itsessään tee jatkuvasta selaamisesta hengellistä harjoitusta. Ihminen voi käyttää tuntikausia ortodoksisen aineiston katselemiseen ja silti olla hetkeäkään hiljentymättä rukoukseen.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Tässä kirkkoisien tarkkaavaisuuden opetus osuu myös niin sanotun nettiortodoksisuuden ytimeen. Hengellisen tiedon kuluttaminen ei ole sama asia kuin hengellinen elämä.<br />
</p><br />
<br />
<h2>Kaikki mieleen tuleva ei ole totta</h2><br />
<br />
<p><br />
Toinen hämmästyttävän ajankohtainen patristinen teema löytyy Evagrios Pontoslaiselta. Hän analysoi yksityiskohtaisesti ihmisen mieleen tulevia ajatuksia, <i>logismoi</i>. Evagrioksen perinteessä ajatus ei vielä ole sama asia kuin totuus, eikä mieleen ilmaantuva ajatus velvoita ihmistä hyväksymään sitä.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Tämä ero on digitaalisen ajan ihmiselle tärkeä. Näemme uutisen, joku kirjoittaa loukkaavan kommentin tai vastaan tulee video, jonka väite vahvistaa jotakin, mitä jo ennestään ajattelimme. Joku arvostelee meille tärkeää asiaa, ja tunnemme välittömän tarpeen vastata. Ärsyke muuttuu ajatukseksi, ajatus tunteeksi ja tunne toiminnaksi joskus muutamassa sekunnissa.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Evagrios tarkastelee muun muassa ahneuden, vihan, alakuloisuuden, turhamaisuuden ja ylpeyden synnyttämiä ajatuksia. Hänen maailmansa oli erämaa, ei sosiaalinen media, mutta hänen kuvaamansa sisäinen tapahtumasarja on helppo tunnistaa myös näytön ääressä. Erityisen kiinnostavasti hän pohtii myös kaunaa: ihmisen omat sanat ja teot voivat paljastaa sisäisen vihamielisyyden ja ruokkia yhä uusia vihamielisiä ajatuksia.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Patristinen perinne tuo digitaaliseen lukutaitoon näin yhden lisäkysymyksen. Tavallisesti kysymme, onko tämä tieto totta. Se on välttämätön kysymys, mutta sen lisäksi voidaan kysyä, mitä tämä tieto tekee minulle. Miksi juuri tämä uutinen saa minut kiihtymään? Miksi haluan jakaa sen saman tien eteenpäin? Miksi tämä ihminen ärsyttää minua riippumatta siitä, mitä hän sanoo? Nautinko ehkä siitä, että joku, josta en pidä, joutuu huonoon valoon? Olenko valmis uskomaan väitteen vain siksi, että se tukee omaa ennakkokäsitystäni?<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Erottelukyky, <i>diakrisis</i>, ei silloin tarkoita vain kykyä erottaa oikeaa tietoa väärästä. Se merkitsee myös kykyä nähdä, mitä omassa sisimmässä tapahtuu. Tätä taitoa ei mikään hakukone voi tehdä ihmisen puolesta.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Digitaalinen maailma tekee tästä vielä vaikeampaa siksi, että palvelut oppivat käyttäjän mieltymyksiä. Jos ihminen reagoi toistuvasti tietynlaiseen sisältöön, hänelle voidaan tarjota yhä enemmän samankaltaista aineistoa. Vähitellen voi syntyä vaikutelma, että ”kaikkihan ajattelevat näin” tai että juuri nämä kysymykset ovat kirkon tärkeimmät kysymykset.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Näin verkko ei pelkästään välitä todellisuutta. Se myös valikoi sitä. Ortodoksisessa keskustelussa tämä näkyy helposti siinä, kuinka jokin yksittäinen kiistakysymys alkaa verkossa näyttää koko kirkon elämän keskipisteeltä. Samaan aikaan tavallinen seurakuntaelämä jatkuu: ihmiset käyvät liturgiassa, laulavat, sytyttävät tuohuksia, kastavat lapsiaan, saattavat vainajiaan hautaan, rukoilevat ja auttavat toisiaan. Algoritmi suosii usein voimakasta reaktiota, mutta kirkon elämä rakentuu suurelta osin sellaisesta, mistä ei synny klikkiotsikkoa.<br />
</p><br />
<br />
<h2>Johannes Krysostomos olisi tunnistanut kommenttikentän</h2><br />
<br />
<p><br />
Sosiaalisen median ehkä näkyvin ongelma ei ole teknologia vaan puhe. Ihmiselle on aina ollut mahdollista loukata toista ihmistä, mutta digitaalinen viestintä on tehnyt loukkaamisesta nopeampaa, laajempaa ja pysyvämpää. Hetken suuttumuksessa kirjoitettu lause voidaan levittää hetkessä sadoille tai tuhansille ihmisille, ottaa kuvakaappauksena talteen ja nostaa esiin vielä vuosien kuluttua.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Pyhä Johannes Krysostomos ei tuntenut kommenttikenttiä, mutta hän tunsi ihmisen taipumuksen panetteluun, vihamielisyyteen ja toisen sanojen pahantahtoiseen tulkitsemiseen. Efesolaiskirjeen opetuspuheessaan Krysostomos huomauttaa, että vihamielisyys muuttaa tapaa, jolla ihminen arvioi kuulemaansa. Kun suhtaudumme toiseen vihamielisesti, olemme valmiita uskomaan hänestä valheenkin ja tulkitsemaan hänen sanansa pahimmalla mahdollisella tavalla.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Siinä on lähes valmis kuvaus monesta nykyisestä verkkokeskustelusta. Krysostomoksen aikana ei ollut Facebookia, mutta kommenttikentän ihminen oli jo olemassa. Digitaalinen tekniikka on vain antanut hänelle mikrofonin.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Siksi kristillisen verkkoviestinnän kysymys ei voi olla ainoastaan, saako jotakin sanoa. On kysyttävä myös, miten se sanotaan ja miksi. Totuuttakin voidaan käyttää aseena. Oikeassa olemisesta voidaan tehdä keino nöyryyttää toista. Ja omaa hengellistä tai moraalista ylemmyyttä voidaan rakentaa näyttämällä julkisesti, kuinka väärässä kaikki muut ovat.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Tällöin kirkkoisien varoitukset vihasta, ylpeydestä, turhamaisuudesta ja panettelusta eivät kuulu menneisyyteen. Ne kuuluvat myös verkkoon. Suomalainen ortodoksinen verkkokeskustelu ei elä tästä irrallaan. Pienen kirkon piirissä ihmiset tuntevat toisensa tai ainakin tunnistavat nimet. Siksi muutamalla huolimattomalla lauseella voi olla yllättävän suuri vaikutus. Verkossa kirjoitettu arvostelu ei välttämättä jää nimettömäksi mielipiteeksi internetiin, vaan sen kohde voi seuraavana sunnuntaina seistä samassa kirkkosalissa.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Tämä tekee vastuusta ehkä suuremman, ei pienemmän. Ennen julkaisupainikkeen painamista voisi joskus olla hyödyllistä soveltaa hyvin vanhaa hengellistä harjoitusta ja odottaa hetki. Kaikkeen ei tarvitse vastata heti, kaikkia vääräksi koettuja mielipiteitä ei tarvitse oikaista saman tien eikä jokainen keskustelu parane sillä, että siihen saadaan vielä yksi kommentti lisää.<br />
</p><br />
<br />
<h2>Kuka verkossa opettaa ortodoksisuutta?</h2><br />
<br />
<p><br />
Digitaalinen ympäristö on muuttanut myös kirkollista auktoriteettia. Aikaisemmin ortodoksisuudesta tietoa etsivä ihminen kysyi todennäköisesti papilta, luki kirjan tai osallistui seurakunnan opetukseen. Nyt ensimmäinen opettaja saattaa olla hakukone tai videon tekijä toisella puolella maailmaa.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Tämä on sekä mahdollisuus että ongelma. Verkosta löytyy erinomaista ortodoksista opetusta, korkeatasoisia luentoja, jumalanpalveluksia ja kirkkoisien tekstejä. Samalla siellä toimii valtava joukko itseoppineita opettajia, kommentaattoreita ja vaikuttajia, joiden asemaa kirkossa voi olla vaikea arvioida. Vakuuttava esiintyminen ei vielä osoita teologista asiantuntemusta, eikä suuri seuraajamäärä ole kirkollinen vihkimys.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Erityisesti englanninkielisessä internetissä ortodoksisuudesta muodostuva kuva voi olla hyvin erilainen kuin Suomen ortodoksisen kirkon todellisuus. Paikalliset historialliset, kulttuuriset ja pastoraaliset olosuhteet vaihtelevat. Jossakin toisessa paikalliskirkossa käytetty tapa ei välttämättä ole Suomen käytäntö, eikä yhden munkin, papin tai verkkovaikuttajan mielipide ole automaattisesti ”ortodoksisen kirkon kanta”.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Kirkkoisien lukeminen voi tässäkin auttaa. Patristinen traditio ei syntynyt irrallisten gurujen maailmassa vaan kirkossa. Sen tekstit liittyvät Raamattuun, jumalanpalvelukseen, piispoihin, kirkolliskokouksiin, luostarielämään, sakramentteihin ja yhteiseen traditioon. Siksi myös digitaalisen ajan ortodoksille paikallinen seurakunta on tärkeä mittapuu. Verkosta voidaan löytää tietoa, mutta kirkossa sitä opitaan elämään.<br />
</p><br />
<br />
<h2>Entä jos suurin kysymys ei olekaan, mitä tekoäly osaa?</h2><br />
<br />
<p><br />
Tekoäly tekee patristisen ihmiskuvan vielä kiinnostavammaksi. Kone voi tuottaa tekstiä, keskustella, kääntää, tehdä kuvia, jäljitellä ääntä ja käsitellä valtavia tietomääriä. Mitä taitavammaksi tällaiset järjestelmät tulevat, sitä helpommin keskustelu ajautuu kysymykseen siitä, mitä kaikkea tekoäly vielä oppii tekemään.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Kristillisestä näkökulmasta tätä ennen pitäisi kuitenkin esittää toinen kysymys: mitä ihminen on? Pyhä Gregorios Nyssalainen pohtii teoksessaan <i>Ihmisen luomisesta</i> laajasti ihmistä Jumalan kuvana. Ihmisen arvoa ei hänen ajattelussaan voida palauttaa yksittäiseen ominaisuuteen, hyödyllisyyteen tai suoritukseen. Jumalan kuva kuuluu ihmisyyteen. Gregorios painottaa myös ihmisen järjellisyyttä, vapautta ja erityistä asemaa luomakunnassa.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Tämä tekee eron ihmisen ja tekoälyn välillä olennaiseksi. Tekoäly voi tuottaa hyvin ihmismäistä tekstiä ilman, että se on ihminen. Se voi jäljitellä myötätuntoista puhetta ilman kokemusta kärsimyksestä, kirjoittaa rukouksen ilman että se rukoilee ja tuottaa teologisen vastauksen ilman että sillä on suhdetta Jumalaan.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Ortodoksisen teologian ja tekoälyetiikan suhdetta tutkiva Ioannis Ladas on nostanut juuri persoonan, vapauden ja hengellisen erottelukyvyn keskeisiksi eroiksi. Hänen mukaansa tekoälyn kyky käsitellä tietoa tai jäljitellä ihmisen käyttäytymistä ei tee siitä persoonaa ortodoksisen teologisen antropologian tarkoittamassa mielessä.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Tämä ei merkitse, että tekoäly pitäisi torjua. Välineenä se voi olla hyödyllinen myös kirkollisessa työssä, käännöksissä, tiedonhaussa, tekstien käsittelyssä, opetuksessa ja viestinnässä. Mutta välineen tehokkuus ei ratkaise kysymystä siitä, mikä ihminen on.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Ekumeeninen patriarkka Bartholomeos muistutti kesäkuussa 2026 toimittajille puhuessaan, että tekoäly on merkittävä ja lupaava teknologinen kehitys, mutta siitä ei saa tulla ihmispersoonan syrjäyttämisen väline. Hän kiteytti asian toteamalla, ettei ihmisen elämä ole digitaalista eikä ihminen ole vain piste digitaalisessa maailmassa, vaan osa Jumalan luomakuntaa.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Se on merkittävä muistutus aikana, jolloin ihmisestä voidaan muodostaa yhä tarkempia digitaalisia profiileja: mitä hän ostaa, missä hän liikkuu, mitä hän lukee, mistä hän pitää ja millaisia mielipiteitä hänellä todennäköisesti on. Kristillisen ihmiskuvan mukaan ihminen ei kuitenkaan ole sama asia kuin hänestä kerätty tieto.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Tekoäly herättää samalla kirkolle aivan käytännöllisiä kysymyksiä. Jos sitä käytetään teologisten tekstien kirjoittamiseen, kuka tarkistaa sisällön? Jos sillä tehdään käännöksiä, kuka vastaa termien oikeellisuudesta? Jos ihminen kysyy tekoälyltä hengellistä neuvoa, osaako hän erottaa yleisluontoisen vastauksen henkilökohtaisesta hengellisestä ohjauksesta? Tekniikka saattaa antaa vastauksen nopeasti, mutta hengellinen elämä ei aina tarvitse nopeaa vastausta. Joskus se tarvitsee ihmisen, joka tuntee kysyjän.<br />
</p><br />
<br />
<h2>Kirkkoisästä voi tehdä myös meemihahmon</h2><br />
<br />
<p><br />
Internet on samalla tehnyt kirkkoisille jotakin hyvää. Tekstejä, joiden löytäminen vielä muutama vuosikymmen sitten vaati hyvää kirjastoa ja kielitaitoa, voidaan nyt lukea kotona muutamassa sekunnissa. Patristisia lähteitä, Filokaliaa, Raamattua, jumalanpalvelustekstejä, tutkimuksia ja luentoja on saatavilla enemmän kuin koskaan.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Tämä on valtava mahdollisuus, mutta suuri tekstimäärä ei automaattisesti merkitse suurta ymmärrystä. Verkossa kirkkoisästä voidaan tehdä muutamassa minuutissa myös sitaattiautomaatti. Yksi lause irrotetaan kokonaisesta opetuspuheesta, lisätään pyhän kuva ja julkaistaan todisteena siitä, että kirkkoisä olisi varmasti juuri samaa mieltä kuin julkaisija jostakin nykyisestä kiistasta.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Tekoäly tuo tähän vielä uuden ulottuvuuden. Siltä voidaan kysyä: ”Mitä kirkkoisät sanoivat tästä?” ja saada sekunneissa sujuva vastaus. Ongelmana on, että sujuvuus ei ole sama asia kuin luotettavuus. Lainaus voi olla irrotettu yhteydestään, käännös epätarkka tai sitaatti jopa kokonaan olematon.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Siksi digitaalinen patristiikka tarvitsee rinnalleen vanhoja hyveitä: kärsivällisyyttä, lähdekritiikkiä, nöyryyttä ja erottelukykyä. Tekoäly voi auttaa löytämään Basileioksen tekstin, mutta se ei vapauta lukijaa lukemasta Basileiosta.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Erityinen varovaisuus on tarpeen silloin, kun verkkokeskustelussa vedotaan yksittäiseen kirkkoisälainaukseen osoituksena siitä, että jokin monimutkainen nykyajan kysymys olisi ratkaistu jo 300- tai 400-luvulla. Kirkkoisän teksti syntyi aina jossakin tilanteessa, jollekin kuulijakunnalle ja usein jonkin tietyn kiistan yhteydessä. Lauseella on ympärillään kokonainen teksti, tekstillä historiallinen tilanne ja kirkkoisällä ympärillään kirkon traditio.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Kun nämä poistetaan, jäljelle saattaa jäädä tehokas sitaatti mutta huonoa patristiikkaa. Tässä digitaalisella aikakaudella on kummallinen vastakohta: teknologia tekee alkuperäisen lähteen tarkistamisen helpommaksi kuin koskaan, mutta samalla juuri lyhyet, asiayhteydestä irrotetut lainaukset leviävät nopeimmin.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Ehkä yksi nykyajan patristisen sivistyksen yksinkertaisimmista säännöistä voisikin olla tämä: jos kirkkoisän lause näyttää sopivan hämmästyttävän täydellisesti tämän päivän poliittiseen tai kirkolliseen kiistaan, kannattaa ensin tarkistaa, mitä hän oikeastaan kirjoitti.<br />
</p><br />
<br />
<h2>Kirkkoa ei voi ladata sovelluksena</h2><br />
<br />
<p><br />
Sama raja tulee vastaan myös kirkon elämässä. Verkossa voi seurata jumalanpalvelusta, kuunnella opetuspuheita, kysyä uskosta, tutkia ikoneja ja lukea rukouksia. Erityisesti ihmiselle, joka asuu kaukana kirkosta tai vasta tutustuu ortodoksisuuteen, digitaalinen maailma voi avata aivan uuden oven kirkon elämään. Mutta ovi ei ole sama asia kuin huone, johon se johtaa.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Vuoden 2018 kansainvälisessä digitaalista mediaa ja ortodoksista pastoraalityötä käsitelleessä konferenssissa digitaaliset mahdollisuudet tunnustettiin laajasti. Samalla korostettiin ortodoksisen antropologian merkitystä, henkilökohtaisten suhteiden säilyttämistä ja sitä, ettei digitaalinen media voi korvata esimerkiksi hengellisen ohjauksen ja kirkon sakramentaalisen elämän henkilökohtaista ulottuvuutta. Konferenssissa kiinnitettiin huomiota myös siihen, että raamatullisia ja patristisia lähteitä pitäisi saada paremmin digitaalisesti ihmisten ulottuville.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Tämä tasapaino on tärkeä myös Suomessa. Pienessä kirkossa verkko voi yhdistää ihmisiä pitkien välimatkojen yli, tarjota opetusta ja tuoda ortodoksisen tradition sellaistenkin ihmisten nähtäväksi, jotka eivät ehkä koskaan uskaltaisi ensimmäiseksi astua kirkon ovesta sisään. Mutta ortodoksisuus ei lopulta ole verkkosisältöä.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Eukaristiaa ei vastaanoteta tiedostona. Rippiä ei korvaa tekoäly. Lähimmäistä ei voi kokonaan vaihtaa käyttäjänimeen eikä seurakuntaa keskustelupalstaan. Kristinuskon ytimessä Jumala itse tuli ihmiseksi, ei virtuaaliseksi kuvaksi ihmisestä. Tämä ruumiillisuus ja kohtaaminen asettavat digitaalisen kirkollisuuden mahdollisuuksille myös rajan.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Samalla olisi liian helppoa tehdä internetistä yksinomaan ongelma. Suomessa välimatkat voivat olla pitkiä ja kaikkialla ei ole kirkkoa eikä jumalanpalvelusta joka sunnuntai. Silloin verkossa välitettävä opetus, jumalanpalveluksen lähetys tai seurakunnan ajantasainen viestintä voi olla ihmiselle aidosti tärkeä yhteys kirkkoon.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Digitaalinen viestintä voi myös auttaa ihmistä ottamaan sen ensimmäisen, joskus yllättävän vaikean askeleen. Kirkon verkkosivulta löytyvä selkeä tieto jumalanpalveluksen ajasta, katekumeeniopetuksesta tai yhteystiedoista voi ratkaista sen, uskaltaako ihminen tulla paikalle.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Siksi vastakkain eivät ole ”oikea kirkko” ja ”internet”. Kysymys on siitä, palveleeko digitaalinen viestintä kirkon todellista elämää vai alkaako se korvata sitä. Hyvä verkkoviestintä johtaa ovea kohti, mutta huonoimmillaan verkkomaailma rakentaa kokonaan oman ortodoksisuuden, jossa ihminen tuntee maailmanlaajuisen kirkkopolitiikan pienimmätkin kiistat mutta ei oman seurakuntansa ihmisiä.<br />
</p><br />
<br />
<h2>Nettiortodoksisuus voi näyttää suuremmalta kuin kirkko</h2><br />
<br />
<p><br />
Internetin ortodoksisuus on rajatonta, paikallinen seurakunta ei ole. Verkossa voi muutaman tunnin aikana kuunnella athoslaista munkkia, amerikkalaista pappia, kreikkalaista teologia, venäläistä luennoitsijaa ja romanialaista piispaa. Se voi avartaa näkökulmaa valtavasti. Samalla se voi synnyttää käsityksen, että ortodoksisuuden pitäisi kaikkialla näyttää samalta kuin sillä videokanavalla, jota itse seuraa.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Tämä on erityisen tärkeää Suomen kaltaisessa paikalliskirkossa. Suomalaisella ortodoksisuudella on oma historiansa, kielensä, pastoraaliset olosuhteensa ja käytäntönsä. Kirkko elää tässä maassa, suomalaisessa yhteiskunnassa, eikä sitä voi rakentaa kopioimalla sellaisenaan jonkin toisen paikalliskirkon tapoja.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Internet voi hämärtää tämän helposti. Nettiortodoksisuudessa kaikkein jyrkimmät äänet myös erottuvat usein parhaiten. Maltillinen lause ”asia on hieman monimutkaisempi” ei leviä yhtä tehokkaasti kuin väite siitä, että joku on tuhonnut tradition tai että juuri yhdellä verkkokanavalla tunnetaan ”aito ortodoksisuus”.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Kirkkoisien maailma tarjoaa tähänkin terveen vastalääkkeen. Traditio ei merkitse sitä, että yksi ihminen tietää varmasti kaiken. Kirkon historia on täynnä keskustelua, tulkintaa, erimielisyyttä, kirkolliskokouksia ja vaikeitakin ratkaisuja. Myös kirkkoisät saattoivat olla keskenään eri mieltä. Traditio on suurempi kuin yksittäinen sitaatti ja paljon suurempi kuin yksittäinen verkkovaikuttaja.<br />
</p><br />
<br />
<h2>Kirkonkin pitää oppia puhumaan digitaalisessa maailmassa</h2><br />
<br />
<p><br />
Vastuu ei kuitenkaan ole vain verkon käyttäjällä. Myös kirkolla on vastuunsa. Jos luotettavaa, ymmärrettävää ja ajantasaista ortodoksista tietoa ei ole helposti saatavilla, tyhjän tilan täyttää joku muu. Hakukone tai tekoäly ei kysy, kuka kirkossa olisi paras henkilö vastaamaan. Se tarjoaa sitä aineistoa, jonka se löytää.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Siksi kirkollista verkkoviestintää ei enää voi pitää jonkinlaisena ylimääräisenä lisäpalveluna varsinaisen toiminnan rinnalla. Monelle ihmiselle se on ensimmäinen eteinen, jonka kautta kirkkoon tullaan. Tämä koskee seurakuntien verkkosivuja, sosiaalista mediaa, videoita, podcasteja ja myös sitä, kuinka nopeasti ihmisen kysymykseen vastataan.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Patristisen tradition arvostaminen ei merkitse vanhoihin viestintätapoihin jähmettymistä. Päinvastoin. Kirkkoisät itse käyttivät oman aikansa viestintävälineitä: opetuspuhetta, kirjeitä, filosofista käsitteistöä, runoutta ja julkista keskustelua. He puhuivat ihmisille kielellä, jonka nämä ymmärsivät.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Samasta syystä digitaalista viestintää ei pitäisi nähdä kirkolle vieraana maailmana. Kysymys on ennen kaikkea siitä, mitä siellä sanotaan ja millä hengellä.<br />
</p><br />
<br />
<h2>Nopeuden keskellä hidas traditio</h2><br />
<br />
<p><br />
Internet palkitsee nopeudesta. Ensimmäinen kommentti, ensimmäinen tulkinta ja ensimmäinen voimakas reaktio ehtivät usein pisimmälle. Kirkkoisien maailma opettaa melkein päinvastaista rytmiä. Tekstiä luetaan uudelleen, ajatusta punnitaan, rukoillaan ja keskustellaan. Ihminen harjoittelee vuosia eikä kuvittele heti ymmärtävänsä kaikkea.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Tämä voi tuntua tehottomalta maailmassa, jossa vastausta odotetaan muutamassa sekunnissa. Ehkä juuri siksi sitä tarvitaan. Kaikkeen ei tarvitse muodostaa kantaa tänään, kaikkea ei tarvitse kommentoida eikä kaikkea tarvitse jakaa. Joskus ortodoksinen vastaus digitaalisen maailman kiireeseen voi olla yksinkertaisesti se, ettei paina vielä ”julkaise”.<br />
</p><br />
<br />
<h2>Ehkä kirkkoisät ovatkin ajankohtaisempia kuin aikoihin</h2><br />
<br />
<p><br />
Kun kirkkoisien tekstejä luetaan tällä tavoin, niitä ei tarvitse keinotekoisesti modernisoida. Basileiokselle ei tarvitse antaa älypuhelinta käteen eikä Evagrioksesta tehdä sosiaalisen median konsulttia. Riittää, että annetaan heidän kysyä omia kysymyksiään: mihin huomiosi kiinnittyy, mitä ajatuksia päästät kasvamaan sisälläsi, miksi vihastut, miten puhut ihmisestä, josta et pidä, etsitkö totuutta vai vahvistusta sille, minkä jo päätit olevan totta, haluatko tulla nähdyksi, tunnetko itsesi ja osaatko olla hiljaa?<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Ja ennen kaikkea: <b>muistatko vielä, mikä ihminen on?</b><br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Tällaiset kysymykset eivät vanhene ohjelmistopäivityksen mukana. Niiden rinnalle tämän päivän ortodoksi voisi lisätä myös kysymyksiä siitä, kuka hänelle opettaa ortodoksisuutta, tietääkö hän, mistä hänen jakamansa sitaatti on peräisin, onko verkosta löytynyt käytäntö myös oman kirkon käytäntö ja tunteeko hän paremmin seuraamansa verkkovaikuttajan kuin oman seurakuntansa.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Ehkä kaikkein vaikein kysymys on kuitenkin tämä: lisääkö näkemäni ja jakamani sisältö rakkauttani kirkkoon ja lähimmäisiin, vai lisääkö se vain varmuuttani siitä, että juuri minä olen oikeassa?<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Digitaalisen ajan ongelma ei ehkä lopulta ole siinä, että teknologia muuttuu liian nopeasti. Vaikeampaa on se, että ihminen saattaa alkaa sovittaa itseään tekniikan ehdoille niin nopeasti, ettei hän ehdi kysyä, mitä samalla menetetään. Silloin vuosisatoja vanha teksti voi tehdä jotakin hyvin nykyaikaista: se pysäyttää.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Ja ehkä juuri siksi kirkkoisien tekstien merkitys digitaalisella aikakaudella ei ole pienentymässä vaan kasvamassa. Ne muistuttavat, ettei ihmisen syvin ongelma ole koskaan ollut tiedon vähyys. Tietoa meillä on nyt enemmän kuin kukaan aikaisempi sukupolvi osasi kuvitella.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Mutta kirkkoisät muistuttavat myös jostakin vielä vaikeammasta: tieto ja viisaus eivät ole sama asia. Ihminen voi tietää valtavasti ja ymmärtää vähän. Hän voi osata etsiä vastauksen tuhansista kirjoista eikä silti tuntea itseään. Hän voi keskustella koko maailman kanssa mutta olla kykenemätön kuuntelemaan vierellään olevaa ihmistä. Hän voi lukea joka päivä pyhien opetuksia ja silti käyttää niitä lähimmäisen lyömiseen.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Silloin ongelma ei enää ole teknologiassa. Se on ihmisessä.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Juuri siksi patristinen traditio säilyttää merkityksensä. Kirkkoisät eivät tarjoa meille käyttöohjetta uusimpaan teknologiaan. He tarjoavat jotakin vaikeampaa: käyttöohjetta ihmiseen.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
Suurempi kysymys on, mitä tällä valtavalla tiedon määrällä teemme ja millaisiksi ihmisiksi sen keskellä tulemme.<br />
</p><br />
<br />
<p><br />
<b>Digiajan suuri kysymys ei ehkä lopulta ole, mitä tekoäly oppii tekemään ihmiseltä. Paljon tärkeämpi kysymys on, mitä ihminen itse unohtaa olevansa.</b><br />
</p><br />
<br />
'''Ortodoksi.netn''' toimittama<br><br />
x.x.2026<br />
<br />
<h2>Lähteet ja kirjallisuus</h2><br />
<br />
* Orthodox Times: <i>Apostle Paul Institute of Orthodox Theology opens new academic year in Brussels</i>, 16.9.2026. Artikkeli käsittelee professori Christos Arabatzisin avajaisluentoa <i>The Timeless Relevance of Patristic Texts in the Digital Age</i>.<br><br />
<a href="https://orthodoxtimes.com/apostle-paul-institute-of-orthodox-theology-opens-new-academic-year-in-brussels/">https://orthodoxtimes.com/apostle-paul-institute-of-orthodox-theology-opens-new-academic-year-in-brussels/</a><br />
</p><br />
* Archevêché Orthodoxe de Belgique: <i>Conférence: «L'intemporalité des textes patristiques à l'ère numérique»</i>, 8.9.2026. Arabatzisin luentoa koskeva alkuperäinen ilmoitus.<br><br />
<a href="https://orthodoxia.be/fr/2026/09/08/conference-lintemporalite-des-textes-patristiques-a-lere-numerique/">https://orthodoxia.be/fr/2026/09/08/conference-lintemporalite-des-textes-patristiques-a-lere-numerique/</a><br />
</p><br />
* Athanasios Suuri: <i>Life of St. Anthony / Antonioksen elämä</i>, erityisesti luku 3 Antonioksen tarkkaavaisuudesta ja itsensä valvomisesta. Englanninkielinen käännös teoksessa <i>Nicene and Post-Nicene Fathers</i>, Second Series, vol. 4.<br><br />
<a href="https://www.newadvent.org/fathers/2811.htm">https://www.newadvent.org/fathers/2811.htm</a><br />
</p><br />
* Basileios Suuri: <i>Homily on the Words “Give Heed to Thyself”</i>. Keskeinen patristinen teksti tarkkaavaisuudesta, itsensä tuntemisesta ja sisäisestä valvomisesta.<br />
</p><br />
* Evagrios Pontoslainen: <i>Peri Logismon – On Thoughts</i>. Ajatuksia, kiusauksia ja mielen sisäisiä liikkeitä käsittelevä keskeinen teksti.<br><br />
<a href="https://www.ldysinger.com/Evagrius/04_Peri-Log/01_p-log1.htm">https://www.ldysinger.com/Evagrius/04_Peri-Log/01_p-log1.htm</a><br />
</p><br />
* Evagrios Pontoslainen: <i>Praktikos</i>. Erityisesti kahdeksaa keskeistä <i>logismoi</i>-ajatusta koskevat kohdat. Robin Darling Young, Joel Kalvesmaki, Columba Stewart, Charles Stang &amp; Luke Dysinger: <i>Evagrius of Pontus: The Gnostic Trilogy</i>, Oxford University Press, 2024.<br><br />
<a href="https://academic.oup.com/book/55302/chapter-abstract/428723310">https://academic.oup.com/book/55302/chapter-abstract/428723310</a><br />
</p><br />
* Johannes Krysostomos: <i>Homily 14 on Ephesians</i>. Erityisesti Ef. 4:25–27:n selitys vihasta, valheesta, panettelusta ja vihamielisyyden vaikutuksesta arviointikykyyn.<br><br />
<a href="https://www.newadvent.org/fathers/230114.htm">https://www.newadvent.org/fathers/230114.htm</a><br />
</p><br />
* Gregorios Nyssalainen: <i>On the Making of Man / Ihmisen luomisesta</i>. Erityisesti ihmistä Jumalan kuvana, ihmisen järjellisyyttä ja ihmisluonnon arvoa käsittelevät luvut.<br><br />
<a href="https://www.newadvent.org/fathers/2914.htm">https://www.newadvent.org/fathers/2914.htm</a><br />
</p><br />
* <i>Filokalia</i>. Ortodoksisen hengellisen perinteen keskeinen kokoelma tarkkaavaisuutta, valvomista, rukousta ja ajatusten erottelua käsitteleviä tekstejä.<br />
</p><br />
* Maximos Constas: <i>“Attend to Thyself”: Attentiveness and Digital Culture</i>, <i>Studia Universitatis Babeș-Bolyai Theologia Orthodoxa</i> 67:2, s. 365–375. DOI 10.24193/subbto.2022.2.14. Tutkimus patristisen tarkkaavaisuuden ja digitaalisen huomiotalouden suhteesta.<br><br />
<a href="https://studia.reviste.ubbcluj.ro/index.php/subbtheologiaorthodoxa/article/view/4959">https://studia.reviste.ubbcluj.ro/index.php/subbtheologiaorthodoxa/article/view/4959</a><br />
</p><br />
* Olga Alieva: <i>“Know Thyself” in Early Christianity: Protreptic Motifs in St Basil’s Homily On the Words “Give Heed to Thyself”</i>, <i>Studia Patristica</i> LXII, 2013. Tutkimus Basileioksen tarkkaavaisuusopetuksen historiallisesta ja filosofisesta taustasta.<br><br />
<a href="https://www.themathesontrust.org/library/give-heed-to-thyself">https://www.themathesontrust.org/library/give-heed-to-thyself</a><br />
</p><br />
* Ioannis Ladas: <i>Orthodox Christian Ethics and Artificial Intelligence: Anthropological and Theological Challenges</i>, <i>Studia Universitatis Babeș-Bolyai Theologia Orthodoxa</i>, 2025. DOI 10.24193/subbto.2025.1.04. Tutkimus persoonuudesta, vapaudesta, hengellisestä erottelukyvystä ja tekoälystä ortodoksisen antropologian näkökulmasta.<br><br />
<a href="https://studia.reviste.ubbcluj.ro/index.php/subbtheologiaorthodoxa/article/view/9988">https://studia.reviste.ubbcluj.ro/index.php/subbtheologiaorthodoxa/article/view/9988</a><br />
</p><br />
* Magdalena Burlacu: <i>Knowledge, Conscience, Consciousness, Awareness, or About the Presence and Use of Artificial Intelligence (AI) in Spiritual Life and Their Challenges</i>, <i>Studia Universitatis Babeș-Bolyai Theologia Orthodoxa</i> 69:1, 2024, s. 37–56. DOI 10.24193/subbto.2024.1.03. Tutkimus tekoälyn käytöstä hengellisessä elämässä ja henkilökohtaisen hengellisen ohjauksen merkityksestä.<br><br />
<a href="https://doi.org/10.24193/subbto.2024.1.03">https://doi.org/10.24193/subbto.2024.1.03</a><br />
</p><br />
* Efthymios Nicolaidis &amp; Doru Costache: <i>Contemporary Orthodox Views of Information Technology and Artificial Intelligence in Online Resources</i>, <i>Christian Perspectives on Science and Technology</i>, vol. 4, 2025/2026, s. 145–180. DOI 10.58913/AGEH3539. Laaja katsaus ortodoksisiin näkemyksiin informaatioteknologiasta ja tekoälystä.<br><br />
<a href="https://journal.iscast.org/cposat-volume-4/contemporary-orthodox-views-of-information-technology-and-artificial-intelligence-in-online-resources">https://journal.iscast.org/cposat-volume-4/contemporary-orthodox-views-of-information-technology-and-artificial-intelligence-in-online-resources</a><br />
</p><br />
* International Association of Digital Media and Orthodox Pastoral Care: <i>Conclusions of the 2nd International Conference on Digital Media and Orthodox Pastoral Care – DMOPC18</i>, 2018. Konferenssin johtopäätöksiä ortodoksisesta antropologiasta, digitaalisesta mediasta, hengellisestä ohjauksesta ja henkilökohtaisen kohtaamisen merkityksestä.<br><br />
<a href="https://dmopc.org/?p=2170">https://dmopc.org/?p=2170</a><br />
</p><br />
* Ekumeeninen patriarkka Bartholomeos: <i>Message to Journalists</i>, Ekumeeninen patriarkaatti, 20.6.2026. Tekoälyä, teknologian vastuullista käyttöä, ihmisyyttä ja ihmispersoonan asemaa käsittelevä viesti.<br><br />
<a href="https://ec-patr.org/20/06/17/21/message-by-his-all-holiness-ecumenical-patriarch-bartholomew-to-journalists-20-june-2026-at-the-ecumenical-patriarchate-gr/">https://ec-patr.org/20/06/17/21/message-by-his-all-holiness-ecumenical-patriarch-bartholomew-to-journalists-20-june-2026-at-the-ecumenical-patriarchate-gr/</a><br />
</p><br />
* Jonas Kurlberg, Alexander Chow &amp; Peter M. Phillips (toim.): <i>The Oxford Handbook of Digital Theology</i>, Oxford University Press, 2026. Laaja ajankohtainen käsikirja digitaalisesta teologiasta, kristillisestä antropologiasta, digitaalisesta ekklesiologiasta, teologisesta etiikasta ja uusista teknologioista.<br><br />
<a href="https://academic.oup.com/edited-volume/62968">https://academic.oup.com/edited-volume/62968</a><br />
</p><br />
--></div>
Hannu
http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Akatistoshymnit&diff=65557
Akatistoshymnit
2026-09-16T18:27:30Z
<p>Hannu: </p>
<hr />
<div>Tällä sivustolla julkaistujen ja myöhemmin julkaistavien akatistosten joukossa on myös useita tekstejä, joita ei ole virallisesti hyväksytty kirkolliseen eli liturgiseen käyttöön Suomessa.<br><br />
<br><br />
Monet näistä akatistoksista ovat vapaaehtoisten ortodoksien eri kielistä suomeksi kääntämiä tekstejä. Ne on tarkoitettu ensisijaisesti '''yksityiseen rukouskäyttöön'''.<br><br />
<br><br />
Akatistoksen julkaiseminen tällä sivulla ei siis itsessään tarkoita, että teksti olisi hyväksytty käytettäväksi jumalanpalveluksissa tai muissa kirkollisissa toimituksissa. Tällaisen tekstin käyttäminen kirkossa edellyttää oman hiippakunnan piispan lupaa, eikä kaikilla julkaistuilla akatistoksilla tällaista hyväksyntää ole.<br><br />
<br><br />
Julkaisujen tarkoituksena on ennen kaikkea tarjota suomenkielistä aineistoa henkilökohtaiseen rukouselämään ja tutustumiseen ortodoksiseen rukousperinteeseen.<br><br />
<hr><br />
<br><br />
* [[Akatistos aposteleinvertaisille Konstantinokselle ja Helenalle|Akatistos aposteleinvertaisille Konstantinokselle ja Helenalle - '''PDF''']]<br />
* [[Akatistoshymni Arkkienkeli Mikaelille, taivaallisten sotajoukkojen johtajalle|Akatistos Arkkienkeli Mikaelille, taivaallisten sotajoukkojen johtajalle]] / [[Media:Akatistoshymni_arkkienkeli_Mikaelille.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Ehtoolliselle valmistauduttaessa -> [[Media:Akatistoshymni_Ehtoolliselle_valmistauduttaessa.pdf|'''PDF''']]<br />
* [[Akatistos elämää kantavalle haudalle ja Herran Jeesuksen Kristuksen ylösnousemiselle]] -> [[Media:Akatistos_elämää_kantavalle_haudalle.pdf|'''PDF''']]<br />
* [[Akatistos hengelliselle portaalle, kalliille ristille]] -> [[Media:Ristin_akatistos.pdf|'''PDF''']]<br />
* [[Akatistos Jeesukselle pimeydessä olevien Valolle]] - [[Media:Akatisos_Jeesukselle%2C_pimeydessä_olevien_Valolle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Jeesukselle suurelle lääkärille - [[Media:Akatistos_Jeesukselle%2C_suurelle_lääkärille.pdf|'''PDF''']]<br />
* [[Akatistos Jumalanäidin ehtymätön malja -ikonille]] -> [[Media:Akatistoshymni_Jumalanaidin_ehtymaton_malja_ikonille.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Jumalanäiti hoivaajalle -> [[Media:Akatistos_Jumalanäiti_hoivaajalle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Juliana Lasarevolaiselle -> [[Media:AKATISTOS_JULIANA_LASAREVOLAISELLE-1.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistoshymni Kaikkivaltiaalle -> [[Media:Akatistoshymni Kaikkivaltiaalle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Kaikkivaltiaalle Herralle, sielujen ja ruumiiden parantajalle -> [[Media:Akatistos_Kaikkivaltiaalle_Herralle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Kaikkein Pyhimmälle Jumalansynnyttäjälle -> [[Media:Akatistoshymni_Kaikkein_Pyhimmalle_Jumalansynnyttajalle.pdf|'''PDF''']] -> [[Akathistos (på svenska)|På svenska]] -> [[Jumalasynnyttäjän akatistoksen käännösvirhe|Lue tämä]]<br />
* Akatistos Kristuksen Jumalallisille kärsimyksille -> [[Media:Akatistoshymni_Kristuksen_Jumalallisille_karsimyksille.pdf|'''PDF''']]<br />
* [[Akatistos Kristuksen syntymälle]] -> [[Media:Akatistoshymni_Kristuksen_syntymälle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos kuolleista nousseelle Kristukselle -> [[Media:Akatistoshymni_kuolleista_nousseelle_Kristukselle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos kunnialliselle ja eläväksitekevälle Herran ristille -> [[Media:Ristin_ylentämisen_akatistos.pdf|'''PDF''']]<br />
* [[Akatistos kuolonuneen nukkuneiden puolesta]] -> [[Media:Akatistoshymni_kuolonuneen_nukkuneiden_puolesta.pdf|'''PDF''']]<br />
* [[Akatistos luomakunnalle]] -> [[Media:Akatistos_luomakunnalle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Luukas Simferopolilaiselle -> [[Media:Akatistos_Luukas_Simferopolilaiselle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Nektarios Pentapolilaiselle, Eginan ihmeidentekijälle -> [[Media:Akatistoshymni_Nektarios_Pentapolilaiselle,_Eginan_ihmeidentekijälle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Pietari ja Fevronia Muromilaisille, avioliiton suojelijoille -> [[Media:Akatistos_Pietari_ja_Fevronia_Muromilaisille_avioliiton_suojelijoille.pdf|'''PDF''']]<br />
* [[Akatistos Pyhittäjä Aleksanteri Syväriläiselle]] / [[Media:Akatistoshymni_Pyhittaja_Aleksanteri_Syvarilaiselle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Pyhittäjä Arseni Konevitsalaiselle -> [[Media:Akatistoshymni_Pyhittaja_Arseni_Konevitsalaiselle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Pyhittäjä Nil Sorskille -> [[Media:Akatistoshymni_Pyhittäjä Nil_Sorskille.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Pyhittäjäisä Sofroni Essexiläiselle -> [[Media:Akatistos pyhittaja Sofroni Essexilaiselle.pdf|'''PDF''']]<br />
* [[Akatistos Pyhittäjä Trifon Petsamolaiselle]] / [[Media:Akatistoshymni_Pyhittaja_Trifon_Petsamolaiselle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Pyhittäjäisillemme Sergeille ja Hermanille -> [[Media:Akatistoshymni_Pyhittajaisillemme_Sergeille_ja_Hermanille.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Pyhittäjäisä Serafim Sarovilaiselle -> [[Media:Akatistoshymni_Pyhittajaisa_Serafim_Sarovilaiselle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Pyhälle autuaalle Ksenia Pietarilaiselle -> [[Media:Akatistoshymni_Pyhalle_autuaalle_Ksenia_Pietarilaiselle.pdf|'''PDF''']]<br />
* [[Akatistos Pyhälle Hengelle]] -> [[Media:Akatistoshymni_Pyhalle_Hengelle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos Pyhälle Johannes Kronstadtilaiselle -> [[Media:Akatistoshymni_Pyhalle_Johannes_Kronstadtilaiselle.pdf|'''PDF''']]<br />
* [[Akatistos pyhälle Johannes Krysostomokselle, Konstantinopolin arkkipiispalle]] -> [[Media:Akatistoshymni_pyhalle_Johannes_Krysostomokselle.pdf|'''PDF]]<br />
* '''[[Akatistoshymni pyhälle marttyyrille ja tunnustajalle Johannes Sonkajanrantalaiselle]]'''<br />
* '''[[Akatistos pyhittäjä Johannes Valamolaiselle]]'''<br />
* Akatistos Pyhälle Nikolaokselle -> [[Media:Akatistoshymni_Pyhalle_Nikolaokselle.pdf|'''PDF''']]<br />
* [[Akatistos Suloisimmalle Herrallemme Jeesukselle Kristukselle]] / [[Media:Akatistoshymni_Suloisimmalle_Herrallemme_Jeesukselle_Kristukselle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Akatistos vanhurskaalle Joosef Kihlaajalle, Nasaretilaiselle -> [[Media:Akatistoshymni_vanhurskaalle_Joosef_Kihlaajalle,_Nasaretilaiselle.pdf|'''PDF''']]<br />
* Kiitosakatistos -> [[Media:Kiitosakatistoshymni.pdf|'''PDF''']]<br />
* [[Kiitosakatistos]] - nunna Ksenian käännös<br />
* Akatistos pyhälle Sofialle ja hänen kolmelle tyttärelleen -> [[Media:Akatistos_Vera%2C_Ljubov%2C_Nadesda_ja_Sofia.pdf|'''PDF''']]<br />
<br />
[[Luokka:Liturgiset tekstit]]<br />
[[Luokka:Akatistokset|*]]<br />
<br />
[[Luokka:Liturgiset tekstit]]<br />
[[Luokka:Vigilia]]</div>
Hannu
http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Tiedosto:Akatistos_Vera,_Ljubov,_Nadesda_ja_Sofia.pdf&diff=65556
Tiedosto:Akatistos Vera, Ljubov, Nadesda ja Sofia.pdf
2026-09-16T18:24:09Z
<p>Hannu: Akatistos pyhälle Sofialle ja hänen kolmelle tyttärelleen.
(Käännös: isä Markku Kinkki)
Luokka:Akatistokset</p>
<hr />
<div>== Yhteenveto ==<br />
Akatistos pyhälle Sofialle ja hänen kolmelle tyttärelleen.<br />
<br />
(Käännös: isä Markku Kinkki)<br />
<br />
[[Luokka:Akatistokset]]</div>
Hannu
http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Etusivu&diff=65555
Etusivu
2026-09-16T13:42:43Z
<p>Hannu: /* Ortodoksi.netissä äskettäin */</p>
<hr />
<div>[[Kuva:On_logo_20v.jpg|thumb|center|400 px|<center></center>]]<br />
__NOTOC__ <br />
<!--[[Kuva:Js syvarin luostarista hap.jpg|thumb|300 px|<center>Kristus ja Jumalanäiti - seinämaalaus Venäjän Karjalasta Pt. Aleksanteri Syväriläisen luostarista.<br>Kuva © Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen</center>]]--><br />
<br><br />
<br />
== Ortodoksi.netissä äskettäin ==<br />
<span style="font-size:x-small;"><span style="color:red">'''VL = VIIMEKSI LISÄTTYJÄ'''</span></span><br />
<!--* Viimeksi lisätyt: [[Suuri paasto17|'''2''']], [[Suuri paasto16|'''3''']] ja [[Kristus ei ole Platonin varjo|'''1''']]--><br />
* '''[[Media:UO_ylioppilaskoe_syksy_2026_kooste.pdf|Syksyn 2026 ortodoksisen uskonnon ylioppilaskoe ja analyysikooste (PDF)]]''' - (16.9.2026)<br />
* '''[[Mitä nuorille opetetaan?]]''' - (16.9.2026)<br />
* '''[[Millä kielellä rukoilemme]]''' - (15.9.2026)<br />
* '''[[Valamon timanttiristi]]''' - (14.9.2026)<br />
* '''[[Ukrainalaiset keskuudessamme]]''' - Ukrainan sota on kadonnut otsikoista – pakolaiset eivät ole kadonneet - (13.9.2026)<br />
* [[Arvo Pärt palkittiin|'''Arvo Pärt – kun ortodoksinen rukous soi maailman konserttisaleissa''']] - (12.9.2026)<br />
* '''[[Ortodoksisten radiojumalanpalvelusten historiaa]]''' - (7.9.2026)<br />
* '''[[Uusia romanialaisia pyhiä]]''' - (1.9.2026)<br />
* '''[[Athos ja tekoäly]]''' - (21.8.2026)<br />
* '''[[Ortodoksinen verkkokoulu]]''' - (20.8.2026)<br />
* '''[[Pyhää Olavia ei juhlita vain Savonlinnassa]]''' - (16.8.2026)<br />
* '''[[OPH ja Aksios|OPH ja UO-oppikirjakysymys]]''' - keskustelun avaus OPH:n UO-kirjasarjan eräänlaisesta "sensuroinnista" - (7.8.2026)<br />
* '''[[Te olette maailman valo]]''' - (Matt. 5:14)<br />
* '''[[In memoriam: Jarmo Hakkarainen|'''In memoriam: isä Jarmo Hakkarainen''']]<br />
---<br />
* '''[[Tekoäly ja ortodoksinen kirkko]]''' <- siirry alavalikkoon<br />
* '''[[Konstantinopolin ekumeenisen patriarkka Bartholomeoksen puheita]]''' <- siirry alavalikkoon<br />
* '''[[Muiden hierarkkien puheita]]''' <- siirry alavalikkoon<br />
<br />
<!--* Ortodoksisia uutisia:<br />
** '''[[Kirkon keuhkot keräävät voimaa]]''' - uusi luostari Viroon - (28.11.2025)--><br />
* Ajankohtaista:<br />
** '''[[Jeesuksen ristin symbolit ortodoksisen perinteen mukaan]]''' - (11.4.2026) <span style="color:red">('''VL''')</span><br />
** '''[[Pyhäkkö, muisti ja rukous]]''' - (26.3.2026) <span style="color:red">('''VL''')</span><br />
** '''[[Kristus ei ole Platonin varjo]]''' - Voiko ajattelu johdattaa totuuteen? .(31.3.2026) <span style="color:red">('''VL''')</span><br />
** '''[[Uskonnollinen lukutaito vai abstrakti etiikka?]]''' - keskustelua oman uskonnon opetuksesta - (5.2.2026)<br />
** '''[[Köyhän lesken hiljainen pyhyys]]''' - (22.1.2026)<br />
** [[Uskonnonopetus ei ole ongelma|'''Uskonnonopetus ei ole ongelma vaan perusoikeus ja sivistyksen mittari''']] - (20.1.2026)<br />
** '''[[Volosin julistus ja kirkon ykseyden kysymys]]''' - (12.1.2026)<br />
** Metropoliitta Panteleimon: [[Simforian (igumeni)|'''Uskollinen loppuun asti''']] - Muistoja isä Simforianista - (9.1.2026)<br />
* Käytä artikkelien tai asian hakuun tällä sivulla olevaa Ortodoksi.netin [https://www.ortodoksi.net/index.php?search hakuruutua]. Kirjoita ruutuun hakusana ja paina enter.<br><br />
<small>(Jos huomaat sivuilla vanhentunutta tai muuttunutta tietoa, kerro siitä meille sähköpostilla: '''ortodoksinet.yllapito(at)gmail.com''' tai '''info(at)ortodoksi.net'''</small><br />
<br />
== Ortodoksisuus tutuksi ==<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 1 - [[Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin|'''Liittyisinkö ortodoksiseen kirkkoon?''']] - (27.7.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 2 - '''[[Jumalan huone: Mitä ortodoksisessa kirkossa on?]]''' - (3.8.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 3 - '''[[Mitä kirkossa tapahtuu: Jumalanpalvelus]]''' - (5.8.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 4 - '''[[Pyhä Eukaristia – Elämän lähde ja kirkon sydän]]''' - (13.8.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 5 - '''[[Ortodoksisen kirkon sakramentit eli mysteeriot]]''' - (26.8.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 6 - '''[[Ortodoksisen kirkon erityiset palvelukset ja siunaukset]]''' - (24.10.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 7 - '''[[Ortodoksisen kirkon opetus]]''' - (3.1.2026)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 8 - '''[[Hengellinen elämä Suomessa]]''' - (10.1.2026)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 9 - '''[[Ortodoksisen kirkon historia]]''' - (14.1.2026)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 10 - '''[[Ortodoksiksi tuleminen]]''' - (8.3.2026)<br />
* '''[[Pyhät esineet]]''' - (5.10.2025)<br />
<!--<br />
== Nikea (325-2025) - 1700 vuotta ==<br />
* '''[[Rakastakaamme toinen toisiamme ...]]''' - (14.8.2025)<br />
* Patriarkka Bartholomeos: [[Ekumeenisen patriarkan kiertokirje 2025|'''Ekumeenisen patriarkka Bartholomeoksen kiertokirje ensimmäisen ekumeenisen kirkolliskokouksen 1700-vuotisjuhlan kunniaksi''']] - (29.5.2025)<br />
* '''[[Nikean kirkolliskokouksen merkitys uskomme turvaamisessa]]'''- Ateena (20.5.20225)<br />
* Patriarkka Daniel: [[Romanian patriarkka Danielin puhe Nikean ensimmäisestä kirkolliskokouksesta|'''Nikean ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous (325): ortodoksinen usko – kirkon yhtenäisyyden perusta''']] - (14.5.2025)<br />
* Patriarkka Bartholomeos: '''[[Nikean henki on jälleen sytytyttävä kristillisen sanoman]]''' - (6.5.2025)<br />
* Patriarkka Bartholomeos: '''[[Nikean kirkolliskokous virstanpylväänä kirkon opillisen identiteetin muovaamisessa]]''' - 14.3.2025--><br />
<br />
== Ortodoksi.net suosittelee ==<br />
* '''[[Ortodoksi.netin virtuaaliset ikoninäyttelyt|Ortodoksi.netin sivuilla olevat virtuaaliset ikoninäyttelyt]]''' - (6.3.2025)<br />
** Neljäs virtuaalinen ikoninäyttely on avattu 1.8.2024. Näyttelyn on nimetty juuri alkaneen [[Jumalanäidin paasto]]n mukaan: [[Jumalanäiti -Taivaallinen suojelijamme (ikoninäyttely)|'''"Jumalanäiti - Taivaallinen suojelijamme"''']]. - (1.8.2024)<br />
** 27.5.2024 avautui uusi, jo kolmas virtuaalinen ikoninäyttely, [[Humaus taivaasta (ikoninäyttely)|'''"Humaus taivaasta"''']] - (27.5.2024)<br />
** [[Kohtalona Kurbinovon freskot (ikoninäyttely)|'''"Kohtalona Kurbinovon freskot"''']] - toinen virtuaalinen ikoninäyttelu Ortodoksi.netin sivuilla - (12.2.2024)<br />
** Virtuaalinen ikoninäyttely Ortodoksi.netissä - munkki Stefanos Rasimäkeläinen: [[Joulunaika - lapsuuden aika (ikoninäyttely)|'''"Joulunaika - lapsuuden aika"''']] - Ikoneja Jeesuksen lapsuudesta - (15.11.2023)<br />
* [[Ortodoksisia kirjoja Celianetissä 1|'''Ortodoksisia kirjoja Celianetissä''']] - haluatko kuunnella ortodoksisia kirjoja netin kautta? - (26.1.2024)<br />
<br />
== Ortodoksisia oppikirjoja ==<br />
* '''Dimitri Tarvasaho: [[Ortodoksisen kirkon pyhät toimitukset]]''' - oppikirja vuodelta 1965<br />
* '''Dimitri Tarvasaho: [[Dimitri Tarvasaho: Ortodoksisen kirkon historia|Ortodoksisen kirkon historia]]''' - oppikirja vuodelta 1954<br />
== 360-panoraamakuvia ==<br />
* [[360-kuvia ortodoksisista kirkoista|'''Ns. 360-panoraamakuvia Suomen ortodoksisista kirkoista''']]<br />
== Uusia julkaisuja ==<br />
* Uusia ortodoksisuutta käsitteleviä tai sitä sivuavia kirjoja<br />
** munkki Ignatios: [[Rikas elämä (kirja)|'''Rikas elämä''']] - (5.6.2026)<br />
** Elina Kahla: [[Gulagin viisas (kirja)|'''Gulagin viisas''']] - (16.11.2025)<br />
** Riko Saatsi: [[Yönistujat (kirja)|'''Yönistujat''']] - (11.11.2025)<br />
<br />
{{Malline:Kk}}<br />
<br />
== Ortodoksi.net [[Tutustu|sosiaalisessa mediassa]] ==<br />
* Ortodoksi.netin [https://www.youtube.com/@Ortodoksinetti YouTube-kanava @Ortodoksinetti]<br />
<!--* Ortodoksi.netin Facebook-ryhmäsivu on nimeltään [https://www.facebook.com/groups/ortodoksi.net.info '''Ortodoksi.net INFO'''] ja sivulle pääset tuosta nimestä aukeavan linkin kautta. Tuo INFO-ryhmäsivusto Facebookissa edellyttää siis omalla '''oikealla''' nimellä rekisteröitymisen ohessa '''myös''' vastaamisen yhteen rekisteröitymisen yhteydessä esitettyyn helppoon kysymykseen. Ilman oikeaa vastausa rekisteröitymistä ei tapahdu, vastaamaton jäsenpyyntö poistetaan parin päivän kuluttua.--> <br />
* Ortodoksi.netin Instagram on toistaiseksi tauolla ja se löytyy osoitteesta [https://www.instagram.com/ortodoksinet/ https://www.instagram.com/ortodoksinet/].<br />
<!--* Ortodoksi.net on lopettanut toimintansa [http://twitter.com/Ortodoksinet Twitterissä]. Katso vanhoja twiittejä.--><br />
* Ortodoksi.netin ylläpidolle voi lähettää sähköpostia gmail-osoitteeseen, jonka alkuosana on: '''ortodoksinet.yllapito''' (huomaa, ettei sanassa ortodoksinet ole pistettä välissä). Varaosoitteena on sähköposti, jonka alkuosa on: '''info''' ja loppuosa: '''ortodoksi.net'''. <br />
* Ortodoksi.netistä on myös jotain (tosin hieman vanhentunuttakin) tietoa Wikipediassa:[https://fi.wikipedia.org/wiki/Ortodoksi.net Ortodoksi.net Wikipediassa]<br />
---------<br />
Näillä sivuillamme ovat saattavat jotkut tiedot (mm. srk-yhteystiedot) olla vanhentuneita tai jopa virheellisiä tai jotkut linkit eivät toimi. Resurssimme eivät riitä aina niiden havaitsemiseen ja korjaamiseen, siksi:<br />
* kun törmäät virheisiin, puutteisiin tai sellaiselle sivulle, jonka tiedot eivät ole ajan tasalla, ole ystävällinen ja auta meitä tekemään sivuista parempia ja kerro puutteista, virheistä, korjaus- ja lisäysehdotuksista ylläpidolle ylläolevalla sähköpostilla. Käytä viestityksessä molempia osoitteita, varsinaista ja varaosoitetta.<br />
* tarkista tiedot ko. kohteen omilta nettisivuilta<br />
---------<br />
{{Footer}}</div>
Hannu
http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Etusivu&diff=65554
Etusivu
2026-09-16T13:36:58Z
<p>Hannu: /* Ortodoksi.netissä äskettäin */</p>
<hr />
<div>[[Kuva:On_logo_20v.jpg|thumb|center|400 px|<center></center>]]<br />
__NOTOC__ <br />
<!--[[Kuva:Js syvarin luostarista hap.jpg|thumb|300 px|<center>Kristus ja Jumalanäiti - seinämaalaus Venäjän Karjalasta Pt. Aleksanteri Syväriläisen luostarista.<br>Kuva © Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen</center>]]--><br />
<br><br />
<br />
== Ortodoksi.netissä äskettäin ==<br />
<span style="font-size:x-small;"><span style="color:red">'''VL = VIIMEKSI LISÄTTYJÄ'''</span></span><br />
<!--* Viimeksi lisätyt: [[Suuri paasto17|'''2''']], [[Suuri paasto16|'''3''']] ja [[Kristus ei ole Platonin varjo|'''1''']]--><br />
* '''[[Media:Syksyn 2026 ortodoksisen uskonnon ylioppilaskoe|Syksyn 2026 ortodoksisen uskonnon ylioppilaskoe]] - (16.9.2026)<br />
* '''[[Mitä nuorille opetetaan?]]''' - (16.9.2026)<br />
* '''[[Millä kielellä rukoilemme]]''' - (15.9.2026)<br />
* '''[[Valamon timanttiristi]]''' - (14.9.2026)<br />
* '''[[Ukrainalaiset keskuudessamme]]''' - Ukrainan sota on kadonnut otsikoista – pakolaiset eivät ole kadonneet - (13.9.2026)<br />
* [[Arvo Pärt palkittiin|'''Arvo Pärt – kun ortodoksinen rukous soi maailman konserttisaleissa''']] - (12.9.2026)<br />
* '''[[Ortodoksisten radiojumalanpalvelusten historiaa]]''' - (7.9.2026)<br />
* '''[[Uusia romanialaisia pyhiä]]''' - (1.9.2026)<br />
* '''[[Athos ja tekoäly]]''' - (21.8.2026)<br />
* '''[[Ortodoksinen verkkokoulu]]''' - (20.8.2026)<br />
* '''[[Pyhää Olavia ei juhlita vain Savonlinnassa]]''' - (16.8.2026)<br />
* '''[[OPH ja Aksios|OPH ja UO-oppikirjakysymys]]''' - keskustelun avaus OPH:n UO-kirjasarjan eräänlaisesta "sensuroinnista" - (7.8.2026)<br />
* '''[[Te olette maailman valo]]''' - (Matt. 5:14)<br />
* '''[[In memoriam: Jarmo Hakkarainen|'''In memoriam: isä Jarmo Hakkarainen''']]<br />
---<br />
* '''[[Tekoäly ja ortodoksinen kirkko]]''' <- siirry alavalikkoon<br />
* '''[[Konstantinopolin ekumeenisen patriarkka Bartholomeoksen puheita]]''' <- siirry alavalikkoon<br />
* '''[[Muiden hierarkkien puheita]]''' <- siirry alavalikkoon<br />
<br />
<!--* Ortodoksisia uutisia:<br />
** '''[[Kirkon keuhkot keräävät voimaa]]''' - uusi luostari Viroon - (28.11.2025)--><br />
* Ajankohtaista:<br />
** '''[[Jeesuksen ristin symbolit ortodoksisen perinteen mukaan]]''' - (11.4.2026) <span style="color:red">('''VL''')</span><br />
** '''[[Pyhäkkö, muisti ja rukous]]''' - (26.3.2026) <span style="color:red">('''VL''')</span><br />
** '''[[Kristus ei ole Platonin varjo]]''' - Voiko ajattelu johdattaa totuuteen? .(31.3.2026) <span style="color:red">('''VL''')</span><br />
** '''[[Uskonnollinen lukutaito vai abstrakti etiikka?]]''' - keskustelua oman uskonnon opetuksesta - (5.2.2026)<br />
** '''[[Köyhän lesken hiljainen pyhyys]]''' - (22.1.2026)<br />
** [[Uskonnonopetus ei ole ongelma|'''Uskonnonopetus ei ole ongelma vaan perusoikeus ja sivistyksen mittari''']] - (20.1.2026)<br />
** '''[[Volosin julistus ja kirkon ykseyden kysymys]]''' - (12.1.2026)<br />
** Metropoliitta Panteleimon: [[Simforian (igumeni)|'''Uskollinen loppuun asti''']] - Muistoja isä Simforianista - (9.1.2026)<br />
* Käytä artikkelien tai asian hakuun tällä sivulla olevaa Ortodoksi.netin [https://www.ortodoksi.net/index.php?search hakuruutua]. Kirjoita ruutuun hakusana ja paina enter.<br><br />
<small>(Jos huomaat sivuilla vanhentunutta tai muuttunutta tietoa, kerro siitä meille sähköpostilla: '''ortodoksinet.yllapito(at)gmail.com''' tai '''info(at)ortodoksi.net'''</small><br />
<br />
== Ortodoksisuus tutuksi ==<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 1 - [[Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin|'''Liittyisinkö ortodoksiseen kirkkoon?''']] - (27.7.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 2 - '''[[Jumalan huone: Mitä ortodoksisessa kirkossa on?]]''' - (3.8.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 3 - '''[[Mitä kirkossa tapahtuu: Jumalanpalvelus]]''' - (5.8.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 4 - '''[[Pyhä Eukaristia – Elämän lähde ja kirkon sydän]]''' - (13.8.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 5 - '''[[Ortodoksisen kirkon sakramentit eli mysteeriot]]''' - (26.8.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 6 - '''[[Ortodoksisen kirkon erityiset palvelukset ja siunaukset]]''' - (24.10.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 7 - '''[[Ortodoksisen kirkon opetus]]''' - (3.1.2026)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 8 - '''[[Hengellinen elämä Suomessa]]''' - (10.1.2026)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 9 - '''[[Ortodoksisen kirkon historia]]''' - (14.1.2026)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 10 - '''[[Ortodoksiksi tuleminen]]''' - (8.3.2026)<br />
* '''[[Pyhät esineet]]''' - (5.10.2025)<br />
<!--<br />
== Nikea (325-2025) - 1700 vuotta ==<br />
* '''[[Rakastakaamme toinen toisiamme ...]]''' - (14.8.2025)<br />
* Patriarkka Bartholomeos: [[Ekumeenisen patriarkan kiertokirje 2025|'''Ekumeenisen patriarkka Bartholomeoksen kiertokirje ensimmäisen ekumeenisen kirkolliskokouksen 1700-vuotisjuhlan kunniaksi''']] - (29.5.2025)<br />
* '''[[Nikean kirkolliskokouksen merkitys uskomme turvaamisessa]]'''- Ateena (20.5.20225)<br />
* Patriarkka Daniel: [[Romanian patriarkka Danielin puhe Nikean ensimmäisestä kirkolliskokouksesta|'''Nikean ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous (325): ortodoksinen usko – kirkon yhtenäisyyden perusta''']] - (14.5.2025)<br />
* Patriarkka Bartholomeos: '''[[Nikean henki on jälleen sytytyttävä kristillisen sanoman]]''' - (6.5.2025)<br />
* Patriarkka Bartholomeos: '''[[Nikean kirkolliskokous virstanpylväänä kirkon opillisen identiteetin muovaamisessa]]''' - 14.3.2025--><br />
<br />
== Ortodoksi.net suosittelee ==<br />
* '''[[Ortodoksi.netin virtuaaliset ikoninäyttelyt|Ortodoksi.netin sivuilla olevat virtuaaliset ikoninäyttelyt]]''' - (6.3.2025)<br />
** Neljäs virtuaalinen ikoninäyttely on avattu 1.8.2024. Näyttelyn on nimetty juuri alkaneen [[Jumalanäidin paasto]]n mukaan: [[Jumalanäiti -Taivaallinen suojelijamme (ikoninäyttely)|'''"Jumalanäiti - Taivaallinen suojelijamme"''']]. - (1.8.2024)<br />
** 27.5.2024 avautui uusi, jo kolmas virtuaalinen ikoninäyttely, [[Humaus taivaasta (ikoninäyttely)|'''"Humaus taivaasta"''']] - (27.5.2024)<br />
** [[Kohtalona Kurbinovon freskot (ikoninäyttely)|'''"Kohtalona Kurbinovon freskot"''']] - toinen virtuaalinen ikoninäyttelu Ortodoksi.netin sivuilla - (12.2.2024)<br />
** Virtuaalinen ikoninäyttely Ortodoksi.netissä - munkki Stefanos Rasimäkeläinen: [[Joulunaika - lapsuuden aika (ikoninäyttely)|'''"Joulunaika - lapsuuden aika"''']] - Ikoneja Jeesuksen lapsuudesta - (15.11.2023)<br />
* [[Ortodoksisia kirjoja Celianetissä 1|'''Ortodoksisia kirjoja Celianetissä''']] - haluatko kuunnella ortodoksisia kirjoja netin kautta? - (26.1.2024)<br />
<br />
== Ortodoksisia oppikirjoja ==<br />
* '''Dimitri Tarvasaho: [[Ortodoksisen kirkon pyhät toimitukset]]''' - oppikirja vuodelta 1965<br />
* '''Dimitri Tarvasaho: [[Dimitri Tarvasaho: Ortodoksisen kirkon historia|Ortodoksisen kirkon historia]]''' - oppikirja vuodelta 1954<br />
== 360-panoraamakuvia ==<br />
* [[360-kuvia ortodoksisista kirkoista|'''Ns. 360-panoraamakuvia Suomen ortodoksisista kirkoista''']]<br />
== Uusia julkaisuja ==<br />
* Uusia ortodoksisuutta käsitteleviä tai sitä sivuavia kirjoja<br />
** munkki Ignatios: [[Rikas elämä (kirja)|'''Rikas elämä''']] - (5.6.2026)<br />
** Elina Kahla: [[Gulagin viisas (kirja)|'''Gulagin viisas''']] - (16.11.2025)<br />
** Riko Saatsi: [[Yönistujat (kirja)|'''Yönistujat''']] - (11.11.2025)<br />
<br />
{{Malline:Kk}}<br />
<br />
== Ortodoksi.net [[Tutustu|sosiaalisessa mediassa]] ==<br />
* Ortodoksi.netin [https://www.youtube.com/@Ortodoksinetti YouTube-kanava @Ortodoksinetti]<br />
<!--* Ortodoksi.netin Facebook-ryhmäsivu on nimeltään [https://www.facebook.com/groups/ortodoksi.net.info '''Ortodoksi.net INFO'''] ja sivulle pääset tuosta nimestä aukeavan linkin kautta. Tuo INFO-ryhmäsivusto Facebookissa edellyttää siis omalla '''oikealla''' nimellä rekisteröitymisen ohessa '''myös''' vastaamisen yhteen rekisteröitymisen yhteydessä esitettyyn helppoon kysymykseen. Ilman oikeaa vastausa rekisteröitymistä ei tapahdu, vastaamaton jäsenpyyntö poistetaan parin päivän kuluttua.--> <br />
* Ortodoksi.netin Instagram on toistaiseksi tauolla ja se löytyy osoitteesta [https://www.instagram.com/ortodoksinet/ https://www.instagram.com/ortodoksinet/].<br />
<!--* Ortodoksi.net on lopettanut toimintansa [http://twitter.com/Ortodoksinet Twitterissä]. Katso vanhoja twiittejä.--><br />
* Ortodoksi.netin ylläpidolle voi lähettää sähköpostia gmail-osoitteeseen, jonka alkuosana on: '''ortodoksinet.yllapito''' (huomaa, ettei sanassa ortodoksinet ole pistettä välissä). Varaosoitteena on sähköposti, jonka alkuosa on: '''info''' ja loppuosa: '''ortodoksi.net'''. <br />
* Ortodoksi.netistä on myös jotain (tosin hieman vanhentunuttakin) tietoa Wikipediassa:[https://fi.wikipedia.org/wiki/Ortodoksi.net Ortodoksi.net Wikipediassa]<br />
---------<br />
Näillä sivuillamme ovat saattavat jotkut tiedot (mm. srk-yhteystiedot) olla vanhentuneita tai jopa virheellisiä tai jotkut linkit eivät toimi. Resurssimme eivät riitä aina niiden havaitsemiseen ja korjaamiseen, siksi:<br />
* kun törmäät virheisiin, puutteisiin tai sellaiselle sivulle, jonka tiedot eivät ole ajan tasalla, ole ystävällinen ja auta meitä tekemään sivuista parempia ja kerro puutteista, virheistä, korjaus- ja lisäysehdotuksista ylläpidolle ylläolevalla sähköpostilla. Käytä viestityksessä molempia osoitteita, varsinaista ja varaosoitetta.<br />
* tarkista tiedot ko. kohteen omilta nettisivuilta<br />
---------<br />
{{Footer}}</div>
Hannu
http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Etusivu&diff=65553
Etusivu
2026-09-16T13:34:34Z
<p>Hannu: /* Ortodoksi.netissä äskettäin */</p>
<hr />
<div>[[Kuva:On_logo_20v.jpg|thumb|center|400 px|<center></center>]]<br />
__NOTOC__ <br />
<!--[[Kuva:Js syvarin luostarista hap.jpg|thumb|300 px|<center>Kristus ja Jumalanäiti - seinämaalaus Venäjän Karjalasta Pt. Aleksanteri Syväriläisen luostarista.<br>Kuva © Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen</center>]]--><br />
<br><br />
<br />
== Ortodoksi.netissä äskettäin ==<br />
<span style="font-size:x-small;"><span style="color:red">'''VL = VIIMEKSI LISÄTTYJÄ'''</span></span><br />
<!--* Viimeksi lisätyt: [[Suuri paasto17|'''2''']], [[Suuri paasto16|'''3''']] ja [[Kristus ei ole Platonin varjo|'''1''']]--><br />
* '''[[Syksyn 2026 ortodoksisen uskonnon ylioppilaskoe]] - (16.9.2026)<br />
* '''[[Mitä nuorille opetetaan?]]''' - (16.9.2026)<br />
* '''[[Millä kielellä rukoilemme]]''' - (15.9.2026)<br />
* '''[[Valamon timanttiristi]]''' - (14.9.2026)<br />
* '''[[Ukrainalaiset keskuudessamme]]''' - Ukrainan sota on kadonnut otsikoista – pakolaiset eivät ole kadonneet - (13.9.2026)<br />
* [[Arvo Pärt palkittiin|'''Arvo Pärt – kun ortodoksinen rukous soi maailman konserttisaleissa''']] - (12.9.2026)<br />
* '''[[Ortodoksisten radiojumalanpalvelusten historiaa]]''' - (7.9.2026)<br />
* '''[[Uusia romanialaisia pyhiä]]''' - (1.9.2026)<br />
* '''[[Athos ja tekoäly]]''' - (21.8.2026)<br />
* '''[[Ortodoksinen verkkokoulu]]''' - (20.8.2026)<br />
* '''[[Pyhää Olavia ei juhlita vain Savonlinnassa]]''' - (16.8.2026)<br />
* '''[[OPH ja Aksios|OPH ja UO-oppikirjakysymys]]''' - keskustelun avaus OPH:n UO-kirjasarjan eräänlaisesta "sensuroinnista" - (7.8.2026)<br />
* '''[[Te olette maailman valo]]''' - (Matt. 5:14)<br />
* '''[[In memoriam: Jarmo Hakkarainen|'''In memoriam: isä Jarmo Hakkarainen''']]<br />
---<br />
* '''[[Tekoäly ja ortodoksinen kirkko]]''' <- siirry alavalikkoon<br />
* '''[[Konstantinopolin ekumeenisen patriarkka Bartholomeoksen puheita]]''' <- siirry alavalikkoon<br />
* '''[[Muiden hierarkkien puheita]]''' <- siirry alavalikkoon<br />
<br />
<!--* Ortodoksisia uutisia:<br />
** '''[[Kirkon keuhkot keräävät voimaa]]''' - uusi luostari Viroon - (28.11.2025)--><br />
* Ajankohtaista:<br />
** '''[[Jeesuksen ristin symbolit ortodoksisen perinteen mukaan]]''' - (11.4.2026) <span style="color:red">('''VL''')</span><br />
** '''[[Pyhäkkö, muisti ja rukous]]''' - (26.3.2026) <span style="color:red">('''VL''')</span><br />
** '''[[Kristus ei ole Platonin varjo]]''' - Voiko ajattelu johdattaa totuuteen? .(31.3.2026) <span style="color:red">('''VL''')</span><br />
** '''[[Uskonnollinen lukutaito vai abstrakti etiikka?]]''' - keskustelua oman uskonnon opetuksesta - (5.2.2026)<br />
** '''[[Köyhän lesken hiljainen pyhyys]]''' - (22.1.2026)<br />
** [[Uskonnonopetus ei ole ongelma|'''Uskonnonopetus ei ole ongelma vaan perusoikeus ja sivistyksen mittari''']] - (20.1.2026)<br />
** '''[[Volosin julistus ja kirkon ykseyden kysymys]]''' - (12.1.2026)<br />
** Metropoliitta Panteleimon: [[Simforian (igumeni)|'''Uskollinen loppuun asti''']] - Muistoja isä Simforianista - (9.1.2026)<br />
* Käytä artikkelien tai asian hakuun tällä sivulla olevaa Ortodoksi.netin [https://www.ortodoksi.net/index.php?search hakuruutua]. Kirjoita ruutuun hakusana ja paina enter.<br><br />
<small>(Jos huomaat sivuilla vanhentunutta tai muuttunutta tietoa, kerro siitä meille sähköpostilla: '''ortodoksinet.yllapito(at)gmail.com''' tai '''info(at)ortodoksi.net'''</small><br />
<br />
== Ortodoksisuus tutuksi ==<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 1 - [[Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin|'''Liittyisinkö ortodoksiseen kirkkoon?''']] - (27.7.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 2 - '''[[Jumalan huone: Mitä ortodoksisessa kirkossa on?]]''' - (3.8.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 3 - '''[[Mitä kirkossa tapahtuu: Jumalanpalvelus]]''' - (5.8.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 4 - '''[[Pyhä Eukaristia – Elämän lähde ja kirkon sydän]]''' - (13.8.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 5 - '''[[Ortodoksisen kirkon sakramentit eli mysteeriot]]''' - (26.8.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 6 - '''[[Ortodoksisen kirkon erityiset palvelukset ja siunaukset]]''' - (24.10.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 7 - '''[[Ortodoksisen kirkon opetus]]''' - (3.1.2026)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 8 - '''[[Hengellinen elämä Suomessa]]''' - (10.1.2026)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 9 - '''[[Ortodoksisen kirkon historia]]''' - (14.1.2026)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 10 - '''[[Ortodoksiksi tuleminen]]''' - (8.3.2026)<br />
* '''[[Pyhät esineet]]''' - (5.10.2025)<br />
<!--<br />
== Nikea (325-2025) - 1700 vuotta ==<br />
* '''[[Rakastakaamme toinen toisiamme ...]]''' - (14.8.2025)<br />
* Patriarkka Bartholomeos: [[Ekumeenisen patriarkan kiertokirje 2025|'''Ekumeenisen patriarkka Bartholomeoksen kiertokirje ensimmäisen ekumeenisen kirkolliskokouksen 1700-vuotisjuhlan kunniaksi''']] - (29.5.2025)<br />
* '''[[Nikean kirkolliskokouksen merkitys uskomme turvaamisessa]]'''- Ateena (20.5.20225)<br />
* Patriarkka Daniel: [[Romanian patriarkka Danielin puhe Nikean ensimmäisestä kirkolliskokouksesta|'''Nikean ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous (325): ortodoksinen usko – kirkon yhtenäisyyden perusta''']] - (14.5.2025)<br />
* Patriarkka Bartholomeos: '''[[Nikean henki on jälleen sytytyttävä kristillisen sanoman]]''' - (6.5.2025)<br />
* Patriarkka Bartholomeos: '''[[Nikean kirkolliskokous virstanpylväänä kirkon opillisen identiteetin muovaamisessa]]''' - 14.3.2025--><br />
<br />
== Ortodoksi.net suosittelee ==<br />
* '''[[Ortodoksi.netin virtuaaliset ikoninäyttelyt|Ortodoksi.netin sivuilla olevat virtuaaliset ikoninäyttelyt]]''' - (6.3.2025)<br />
** Neljäs virtuaalinen ikoninäyttely on avattu 1.8.2024. Näyttelyn on nimetty juuri alkaneen [[Jumalanäidin paasto]]n mukaan: [[Jumalanäiti -Taivaallinen suojelijamme (ikoninäyttely)|'''"Jumalanäiti - Taivaallinen suojelijamme"''']]. - (1.8.2024)<br />
** 27.5.2024 avautui uusi, jo kolmas virtuaalinen ikoninäyttely, [[Humaus taivaasta (ikoninäyttely)|'''"Humaus taivaasta"''']] - (27.5.2024)<br />
** [[Kohtalona Kurbinovon freskot (ikoninäyttely)|'''"Kohtalona Kurbinovon freskot"''']] - toinen virtuaalinen ikoninäyttelu Ortodoksi.netin sivuilla - (12.2.2024)<br />
** Virtuaalinen ikoninäyttely Ortodoksi.netissä - munkki Stefanos Rasimäkeläinen: [[Joulunaika - lapsuuden aika (ikoninäyttely)|'''"Joulunaika - lapsuuden aika"''']] - Ikoneja Jeesuksen lapsuudesta - (15.11.2023)<br />
* [[Ortodoksisia kirjoja Celianetissä 1|'''Ortodoksisia kirjoja Celianetissä''']] - haluatko kuunnella ortodoksisia kirjoja netin kautta? - (26.1.2024)<br />
<br />
== Ortodoksisia oppikirjoja ==<br />
* '''Dimitri Tarvasaho: [[Ortodoksisen kirkon pyhät toimitukset]]''' - oppikirja vuodelta 1965<br />
* '''Dimitri Tarvasaho: [[Dimitri Tarvasaho: Ortodoksisen kirkon historia|Ortodoksisen kirkon historia]]''' - oppikirja vuodelta 1954<br />
== 360-panoraamakuvia ==<br />
* [[360-kuvia ortodoksisista kirkoista|'''Ns. 360-panoraamakuvia Suomen ortodoksisista kirkoista''']]<br />
== Uusia julkaisuja ==<br />
* Uusia ortodoksisuutta käsitteleviä tai sitä sivuavia kirjoja<br />
** munkki Ignatios: [[Rikas elämä (kirja)|'''Rikas elämä''']] - (5.6.2026)<br />
** Elina Kahla: [[Gulagin viisas (kirja)|'''Gulagin viisas''']] - (16.11.2025)<br />
** Riko Saatsi: [[Yönistujat (kirja)|'''Yönistujat''']] - (11.11.2025)<br />
<br />
{{Malline:Kk}}<br />
<br />
== Ortodoksi.net [[Tutustu|sosiaalisessa mediassa]] ==<br />
* Ortodoksi.netin [https://www.youtube.com/@Ortodoksinetti YouTube-kanava @Ortodoksinetti]<br />
<!--* Ortodoksi.netin Facebook-ryhmäsivu on nimeltään [https://www.facebook.com/groups/ortodoksi.net.info '''Ortodoksi.net INFO'''] ja sivulle pääset tuosta nimestä aukeavan linkin kautta. Tuo INFO-ryhmäsivusto Facebookissa edellyttää siis omalla '''oikealla''' nimellä rekisteröitymisen ohessa '''myös''' vastaamisen yhteen rekisteröitymisen yhteydessä esitettyyn helppoon kysymykseen. Ilman oikeaa vastausa rekisteröitymistä ei tapahdu, vastaamaton jäsenpyyntö poistetaan parin päivän kuluttua.--> <br />
* Ortodoksi.netin Instagram on toistaiseksi tauolla ja se löytyy osoitteesta [https://www.instagram.com/ortodoksinet/ https://www.instagram.com/ortodoksinet/].<br />
<!--* Ortodoksi.net on lopettanut toimintansa [http://twitter.com/Ortodoksinet Twitterissä]. Katso vanhoja twiittejä.--><br />
* Ortodoksi.netin ylläpidolle voi lähettää sähköpostia gmail-osoitteeseen, jonka alkuosana on: '''ortodoksinet.yllapito''' (huomaa, ettei sanassa ortodoksinet ole pistettä välissä). Varaosoitteena on sähköposti, jonka alkuosa on: '''info''' ja loppuosa: '''ortodoksi.net'''. <br />
* Ortodoksi.netistä on myös jotain (tosin hieman vanhentunuttakin) tietoa Wikipediassa:[https://fi.wikipedia.org/wiki/Ortodoksi.net Ortodoksi.net Wikipediassa]<br />
---------<br />
Näillä sivuillamme ovat saattavat jotkut tiedot (mm. srk-yhteystiedot) olla vanhentuneita tai jopa virheellisiä tai jotkut linkit eivät toimi. Resurssimme eivät riitä aina niiden havaitsemiseen ja korjaamiseen, siksi:<br />
* kun törmäät virheisiin, puutteisiin tai sellaiselle sivulle, jonka tiedot eivät ole ajan tasalla, ole ystävällinen ja auta meitä tekemään sivuista parempia ja kerro puutteista, virheistä, korjaus- ja lisäysehdotuksista ylläpidolle ylläolevalla sähköpostilla. Käytä viestityksessä molempia osoitteita, varsinaista ja varaosoitetta.<br />
* tarkista tiedot ko. kohteen omilta nettisivuilta<br />
---------<br />
{{Footer}}</div>
Hannu
http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Tiedosto:UO_ylioppilaskoe_syksy_2026_kooste.pdf&diff=65552
Tiedosto:UO ylioppilaskoe syksy 2026 kooste.pdf
2026-09-16T13:00:14Z
<p>Hannu: UO syksy 2026 yo-koe PDF
Luokka:Artikkelit</p>
<hr />
<div>== Yhteenveto ==<br />
UO syksy 2026 yo-koe PDF<br />
<br />
[[Luokka:Artikkelit]]</div>
Hannu
http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Etusivu&diff=65551
Etusivu
2026-09-16T08:24:33Z
<p>Hannu: </p>
<hr />
<div>[[Kuva:On_logo_20v.jpg|thumb|center|400 px|<center></center>]]<br />
__NOTOC__ <br />
<!--[[Kuva:Js syvarin luostarista hap.jpg|thumb|300 px|<center>Kristus ja Jumalanäiti - seinämaalaus Venäjän Karjalasta Pt. Aleksanteri Syväriläisen luostarista.<br>Kuva © Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen</center>]]--><br />
<br><br />
<br />
== Ortodoksi.netissä äskettäin ==<br />
<span style="font-size:x-small;"><span style="color:red">'''VL = VIIMEKSI LISÄTTYJÄ'''</span></span><br />
<!--* Viimeksi lisätyt: [[Suuri paasto17|'''2''']], [[Suuri paasto16|'''3''']] ja [[Kristus ei ole Platonin varjo|'''1''']]--><br />
* '''[[Mitä nuorille opetetaan?]]''' - (16.9.2026)<br />
* '''[[Millä kielellä rukoilemme]]''' - (15.9.2026)<br />
* '''[[Valamon timanttiristi]]''' - (14.9.2026)<br />
* '''[[Ukrainalaiset keskuudessamme]]''' - Ukrainan sota on kadonnut otsikoista – pakolaiset eivät ole kadonneet - (13.9.2026)<br />
* [[Arvo Pärt palkittiin|'''Arvo Pärt – kun ortodoksinen rukous soi maailman konserttisaleissa''']] - (12.9.2026)<br />
* '''[[Ortodoksisten radiojumalanpalvelusten historiaa]]''' - (7.9.2026)<br />
* '''[[Uusia romanialaisia pyhiä]]''' - (1.9.2026)<br />
* '''[[Athos ja tekoäly]]''' - (21.8.2026)<br />
* '''[[Ortodoksinen verkkokoulu]]''' - (20.8.2026)<br />
* '''[[Pyhää Olavia ei juhlita vain Savonlinnassa]]''' - (16.8.2026)<br />
* '''[[OPH ja Aksios|OPH ja UO-oppikirjakysymys]]''' - keskustelun avaus OPH:n UO-kirjasarjan eräänlaisesta "sensuroinnista" - (7.8.2026)<br />
* '''[[Te olette maailman valo]]''' - (Matt. 5:14)<br />
* '''[[In memoriam: Jarmo Hakkarainen|'''In memoriam: isä Jarmo Hakkarainen''']]<br />
---<br />
* '''[[Tekoäly ja ortodoksinen kirkko]]''' <- siirry alavalikkoon<br />
* '''[[Konstantinopolin ekumeenisen patriarkka Bartholomeoksen puheita]]''' <- siirry alavalikkoon<br />
* '''[[Muiden hierarkkien puheita]]''' <- siirry alavalikkoon<br />
<br />
<!--* Ortodoksisia uutisia:<br />
** '''[[Kirkon keuhkot keräävät voimaa]]''' - uusi luostari Viroon - (28.11.2025)--><br />
* Ajankohtaista:<br />
** '''[[Jeesuksen ristin symbolit ortodoksisen perinteen mukaan]]''' - (11.4.2026) <span style="color:red">('''VL''')</span><br />
** '''[[Pyhäkkö, muisti ja rukous]]''' - (26.3.2026) <span style="color:red">('''VL''')</span><br />
** '''[[Kristus ei ole Platonin varjo]]''' - Voiko ajattelu johdattaa totuuteen? .(31.3.2026) <span style="color:red">('''VL''')</span><br />
** '''[[Uskonnollinen lukutaito vai abstrakti etiikka?]]''' - keskustelua oman uskonnon opetuksesta - (5.2.2026)<br />
** '''[[Köyhän lesken hiljainen pyhyys]]''' - (22.1.2026)<br />
** [[Uskonnonopetus ei ole ongelma|'''Uskonnonopetus ei ole ongelma vaan perusoikeus ja sivistyksen mittari''']] - (20.1.2026)<br />
** '''[[Volosin julistus ja kirkon ykseyden kysymys]]''' - (12.1.2026)<br />
** Metropoliitta Panteleimon: [[Simforian (igumeni)|'''Uskollinen loppuun asti''']] - Muistoja isä Simforianista - (9.1.2026)<br />
* Käytä artikkelien tai asian hakuun tällä sivulla olevaa Ortodoksi.netin [https://www.ortodoksi.net/index.php?search hakuruutua]. Kirjoita ruutuun hakusana ja paina enter.<br><br />
<small>(Jos huomaat sivuilla vanhentunutta tai muuttunutta tietoa, kerro siitä meille sähköpostilla: '''ortodoksinet.yllapito(at)gmail.com''' tai '''info(at)ortodoksi.net'''</small><br />
<br />
== Ortodoksisuus tutuksi ==<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 1 - [[Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin|'''Liittyisinkö ortodoksiseen kirkkoon?''']] - (27.7.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 2 - '''[[Jumalan huone: Mitä ortodoksisessa kirkossa on?]]''' - (3.8.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 3 - '''[[Mitä kirkossa tapahtuu: Jumalanpalvelus]]''' - (5.8.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 4 - '''[[Pyhä Eukaristia – Elämän lähde ja kirkon sydän]]''' - (13.8.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 5 - '''[[Ortodoksisen kirkon sakramentit eli mysteeriot]]''' - (26.8.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 6 - '''[[Ortodoksisen kirkon erityiset palvelukset ja siunaukset]]''' - (24.10.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 7 - '''[[Ortodoksisen kirkon opetus]]''' - (3.1.2026)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 8 - '''[[Hengellinen elämä Suomessa]]''' - (10.1.2026)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 9 - '''[[Ortodoksisen kirkon historia]]''' - (14.1.2026)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 10 - '''[[Ortodoksiksi tuleminen]]''' - (8.3.2026)<br />
* '''[[Pyhät esineet]]''' - (5.10.2025)<br />
<!--<br />
== Nikea (325-2025) - 1700 vuotta ==<br />
* '''[[Rakastakaamme toinen toisiamme ...]]''' - (14.8.2025)<br />
* Patriarkka Bartholomeos: [[Ekumeenisen patriarkan kiertokirje 2025|'''Ekumeenisen patriarkka Bartholomeoksen kiertokirje ensimmäisen ekumeenisen kirkolliskokouksen 1700-vuotisjuhlan kunniaksi''']] - (29.5.2025)<br />
* '''[[Nikean kirkolliskokouksen merkitys uskomme turvaamisessa]]'''- Ateena (20.5.20225)<br />
* Patriarkka Daniel: [[Romanian patriarkka Danielin puhe Nikean ensimmäisestä kirkolliskokouksesta|'''Nikean ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous (325): ortodoksinen usko – kirkon yhtenäisyyden perusta''']] - (14.5.2025)<br />
* Patriarkka Bartholomeos: '''[[Nikean henki on jälleen sytytyttävä kristillisen sanoman]]''' - (6.5.2025)<br />
* Patriarkka Bartholomeos: '''[[Nikean kirkolliskokous virstanpylväänä kirkon opillisen identiteetin muovaamisessa]]''' - 14.3.2025--><br />
<br />
== Ortodoksi.net suosittelee ==<br />
* '''[[Ortodoksi.netin virtuaaliset ikoninäyttelyt|Ortodoksi.netin sivuilla olevat virtuaaliset ikoninäyttelyt]]''' - (6.3.2025)<br />
** Neljäs virtuaalinen ikoninäyttely on avattu 1.8.2024. Näyttelyn on nimetty juuri alkaneen [[Jumalanäidin paasto]]n mukaan: [[Jumalanäiti -Taivaallinen suojelijamme (ikoninäyttely)|'''"Jumalanäiti - Taivaallinen suojelijamme"''']]. - (1.8.2024)<br />
** 27.5.2024 avautui uusi, jo kolmas virtuaalinen ikoninäyttely, [[Humaus taivaasta (ikoninäyttely)|'''"Humaus taivaasta"''']] - (27.5.2024)<br />
** [[Kohtalona Kurbinovon freskot (ikoninäyttely)|'''"Kohtalona Kurbinovon freskot"''']] - toinen virtuaalinen ikoninäyttelu Ortodoksi.netin sivuilla - (12.2.2024)<br />
** Virtuaalinen ikoninäyttely Ortodoksi.netissä - munkki Stefanos Rasimäkeläinen: [[Joulunaika - lapsuuden aika (ikoninäyttely)|'''"Joulunaika - lapsuuden aika"''']] - Ikoneja Jeesuksen lapsuudesta - (15.11.2023)<br />
* [[Ortodoksisia kirjoja Celianetissä 1|'''Ortodoksisia kirjoja Celianetissä''']] - haluatko kuunnella ortodoksisia kirjoja netin kautta? - (26.1.2024)<br />
<br />
== Ortodoksisia oppikirjoja ==<br />
* '''Dimitri Tarvasaho: [[Ortodoksisen kirkon pyhät toimitukset]]''' - oppikirja vuodelta 1965<br />
* '''Dimitri Tarvasaho: [[Dimitri Tarvasaho: Ortodoksisen kirkon historia|Ortodoksisen kirkon historia]]''' - oppikirja vuodelta 1954<br />
== 360-panoraamakuvia ==<br />
* [[360-kuvia ortodoksisista kirkoista|'''Ns. 360-panoraamakuvia Suomen ortodoksisista kirkoista''']]<br />
== Uusia julkaisuja ==<br />
* Uusia ortodoksisuutta käsitteleviä tai sitä sivuavia kirjoja<br />
** munkki Ignatios: [[Rikas elämä (kirja)|'''Rikas elämä''']] - (5.6.2026)<br />
** Elina Kahla: [[Gulagin viisas (kirja)|'''Gulagin viisas''']] - (16.11.2025)<br />
** Riko Saatsi: [[Yönistujat (kirja)|'''Yönistujat''']] - (11.11.2025)<br />
<br />
{{Malline:Kk}}<br />
<br />
== Ortodoksi.net [[Tutustu|sosiaalisessa mediassa]] ==<br />
* Ortodoksi.netin [https://www.youtube.com/@Ortodoksinetti YouTube-kanava @Ortodoksinetti]<br />
<!--* Ortodoksi.netin Facebook-ryhmäsivu on nimeltään [https://www.facebook.com/groups/ortodoksi.net.info '''Ortodoksi.net INFO'''] ja sivulle pääset tuosta nimestä aukeavan linkin kautta. Tuo INFO-ryhmäsivusto Facebookissa edellyttää siis omalla '''oikealla''' nimellä rekisteröitymisen ohessa '''myös''' vastaamisen yhteen rekisteröitymisen yhteydessä esitettyyn helppoon kysymykseen. Ilman oikeaa vastausa rekisteröitymistä ei tapahdu, vastaamaton jäsenpyyntö poistetaan parin päivän kuluttua.--> <br />
* Ortodoksi.netin Instagram on toistaiseksi tauolla ja se löytyy osoitteesta [https://www.instagram.com/ortodoksinet/ https://www.instagram.com/ortodoksinet/].<br />
<!--* Ortodoksi.net on lopettanut toimintansa [http://twitter.com/Ortodoksinet Twitterissä]. Katso vanhoja twiittejä.--><br />
* Ortodoksi.netin ylläpidolle voi lähettää sähköpostia gmail-osoitteeseen, jonka alkuosana on: '''ortodoksinet.yllapito''' (huomaa, ettei sanassa ortodoksinet ole pistettä välissä). Varaosoitteena on sähköposti, jonka alkuosa on: '''info''' ja loppuosa: '''ortodoksi.net'''. <br />
* Ortodoksi.netistä on myös jotain (tosin hieman vanhentunuttakin) tietoa Wikipediassa:[https://fi.wikipedia.org/wiki/Ortodoksi.net Ortodoksi.net Wikipediassa]<br />
---------<br />
Näillä sivuillamme ovat saattavat jotkut tiedot (mm. srk-yhteystiedot) olla vanhentuneita tai jopa virheellisiä tai jotkut linkit eivät toimi. Resurssimme eivät riitä aina niiden havaitsemiseen ja korjaamiseen, siksi:<br />
* kun törmäät virheisiin, puutteisiin tai sellaiselle sivulle, jonka tiedot eivät ole ajan tasalla, ole ystävällinen ja auta meitä tekemään sivuista parempia ja kerro puutteista, virheistä, korjaus- ja lisäysehdotuksista ylläpidolle ylläolevalla sähköpostilla. Käytä viestityksessä molempia osoitteita, varsinaista ja varaosoitetta.<br />
* tarkista tiedot ko. kohteen omilta nettisivuilta<br />
---------<br />
{{Footer}}</div>
Hannu
http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Etusivu&diff=65550
Etusivu
2026-09-16T05:50:48Z
<p>Hannu: </p>
<hr />
<div>[[Kuva:On_logo_20v.jpg|thumb|center|400 px|<center></center>]]<br />
__NOTOC__ <br />
<!--[[Kuva:Js syvarin luostarista hap.jpg|thumb|300 px|<center>Kristus ja Jumalanäiti - seinämaalaus Venäjän Karjalasta Pt. Aleksanteri Syväriläisen luostarista.<br>Kuva © Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen</center>]]--><br />
<br><br />
<br />
== Ortodoksi.netissä äskettäin ==<br />
<span style="font-size:x-small;"><span style="color:red">'''VL = VIIMEKSI LISÄTTYJÄ'''</span></span><br />
<!--* Viimeksi lisätyt: [[Suuri paasto17|'''2''']], [[Suuri paasto16|'''3''']] ja [[Kristus ei ole Platonin varjo|'''1''']]--><br />
* '''[[Mitä nuorille opetetaan?]]''' - (16.9.2026)<br />
* '''[[Valamon timanttiristi]]''' - (14.9.2026)<br />
* '''[[Ukrainalaiset keskuudessamme]]''' - Ukrainan sota on kadonnut otsikoista – pakolaiset eivät ole kadonneet - (13.9.2026)<br />
* [[Arvo Pärt palkittiin|'''Arvo Pärt – kun ortodoksinen rukous soi maailman konserttisaleissa''']] - (12.9.2026)<br />
* '''[[Ortodoksisten radiojumalanpalvelusten historiaa]]''' - (7.9.2026)<br />
* '''[[Uusia romanialaisia pyhiä]]''' - (1.9.2026)<br />
* '''[[Athos ja tekoäly]]''' - (21.8.2026)<br />
* '''[[Ortodoksinen verkkokoulu]]''' - (20.8.2026)<br />
* '''[[Pyhää Olavia ei juhlita vain Savonlinnassa]]''' - (16.8.2026)<br />
* '''[[OPH ja Aksios|OPH ja UO-oppikirjakysymys]]''' - keskustelun avaus OPH:n UO-kirjasarjan eräänlaisesta "sensuroinnista" - (7.8.2026)<br />
* '''[[Te olette maailman valo]]''' - (Matt. 5:14)<br />
* '''[[In memoriam: Jarmo Hakkarainen|'''In memoriam: isä Jarmo Hakkarainen''']]<br />
---<br />
* '''[[Tekoäly ja ortodoksinen kirkko]]''' <- siirry alavalikkoon<br />
* '''[[Konstantinopolin ekumeenisen patriarkka Bartholomeoksen puheita]]''' <- siirry alavalikkoon<br />
* '''[[Muiden hierarkkien puheita]]''' <- siirry alavalikkoon<br />
<br />
<!--* Ortodoksisia uutisia:<br />
** '''[[Kirkon keuhkot keräävät voimaa]]''' - uusi luostari Viroon - (28.11.2025)--><br />
* Ajankohtaista:<br />
** '''[[Jeesuksen ristin symbolit ortodoksisen perinteen mukaan]]''' - (11.4.2026) <span style="color:red">('''VL''')</span><br />
** '''[[Pyhäkkö, muisti ja rukous]]''' - (26.3.2026) <span style="color:red">('''VL''')</span><br />
** '''[[Kristus ei ole Platonin varjo]]''' - Voiko ajattelu johdattaa totuuteen? .(31.3.2026) <span style="color:red">('''VL''')</span><br />
** '''[[Uskonnollinen lukutaito vai abstrakti etiikka?]]''' - keskustelua oman uskonnon opetuksesta - (5.2.2026)<br />
** '''[[Köyhän lesken hiljainen pyhyys]]''' - (22.1.2026)<br />
** [[Uskonnonopetus ei ole ongelma|'''Uskonnonopetus ei ole ongelma vaan perusoikeus ja sivistyksen mittari''']] - (20.1.2026)<br />
** '''[[Volosin julistus ja kirkon ykseyden kysymys]]''' - (12.1.2026)<br />
** Metropoliitta Panteleimon: [[Simforian (igumeni)|'''Uskollinen loppuun asti''']] - Muistoja isä Simforianista - (9.1.2026)<br />
* Käytä artikkelien tai asian hakuun tällä sivulla olevaa Ortodoksi.netin [https://www.ortodoksi.net/index.php?search hakuruutua]. Kirjoita ruutuun hakusana ja paina enter.<br><br />
<small>(Jos huomaat sivuilla vanhentunutta tai muuttunutta tietoa, kerro siitä meille sähköpostilla: '''ortodoksinet.yllapito(at)gmail.com''' tai '''info(at)ortodoksi.net'''</small><br />
<br />
== Ortodoksisuus tutuksi ==<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 1 - [[Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin|'''Liittyisinkö ortodoksiseen kirkkoon?''']] - (27.7.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 2 - '''[[Jumalan huone: Mitä ortodoksisessa kirkossa on?]]''' - (3.8.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 3 - '''[[Mitä kirkossa tapahtuu: Jumalanpalvelus]]''' - (5.8.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 4 - '''[[Pyhä Eukaristia – Elämän lähde ja kirkon sydän]]''' - (13.8.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 5 - '''[[Ortodoksisen kirkon sakramentit eli mysteeriot]]''' - (26.8.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 6 - '''[[Ortodoksisen kirkon erityiset palvelukset ja siunaukset]]''' - (24.10.2025)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 7 - '''[[Ortodoksisen kirkon opetus]]''' - (3.1.2026)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 8 - '''[[Hengellinen elämä Suomessa]]''' - (10.1.2026)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 9 - '''[[Ortodoksisen kirkon historia]]''' - (14.1.2026)<br />
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 10 - '''[[Ortodoksiksi tuleminen]]''' - (8.3.2026)<br />
* '''[[Pyhät esineet]]''' - (5.10.2025)<br />
<!--<br />
== Nikea (325-2025) - 1700 vuotta ==<br />
* '''[[Rakastakaamme toinen toisiamme ...]]''' - (14.8.2025)<br />
* Patriarkka Bartholomeos: [[Ekumeenisen patriarkan kiertokirje 2025|'''Ekumeenisen patriarkka Bartholomeoksen kiertokirje ensimmäisen ekumeenisen kirkolliskokouksen 1700-vuotisjuhlan kunniaksi''']] - (29.5.2025)<br />
* '''[[Nikean kirkolliskokouksen merkitys uskomme turvaamisessa]]'''- Ateena (20.5.20225)<br />
* Patriarkka Daniel: [[Romanian patriarkka Danielin puhe Nikean ensimmäisestä kirkolliskokouksesta|'''Nikean ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous (325): ortodoksinen usko – kirkon yhtenäisyyden perusta''']] - (14.5.2025)<br />
* Patriarkka Bartholomeos: '''[[Nikean henki on jälleen sytytyttävä kristillisen sanoman]]''' - (6.5.2025)<br />
* Patriarkka Bartholomeos: '''[[Nikean kirkolliskokous virstanpylväänä kirkon opillisen identiteetin muovaamisessa]]''' - 14.3.2025--><br />
<br />
== Ortodoksi.net suosittelee ==<br />
* '''[[Ortodoksi.netin virtuaaliset ikoninäyttelyt|Ortodoksi.netin sivuilla olevat virtuaaliset ikoninäyttelyt]]''' - (6.3.2025)<br />
** Neljäs virtuaalinen ikoninäyttely on avattu 1.8.2024. Näyttelyn on nimetty juuri alkaneen [[Jumalanäidin paasto]]n mukaan: [[Jumalanäiti -Taivaallinen suojelijamme (ikoninäyttely)|'''"Jumalanäiti - Taivaallinen suojelijamme"''']]. - (1.8.2024)<br />
** 27.5.2024 avautui uusi, jo kolmas virtuaalinen ikoninäyttely, [[Humaus taivaasta (ikoninäyttely)|'''"Humaus taivaasta"''']] - (27.5.2024)<br />
** [[Kohtalona Kurbinovon freskot (ikoninäyttely)|'''"Kohtalona Kurbinovon freskot"''']] - toinen virtuaalinen ikoninäyttelu Ortodoksi.netin sivuilla - (12.2.2024)<br />
** Virtuaalinen ikoninäyttely Ortodoksi.netissä - munkki Stefanos Rasimäkeläinen: [[Joulunaika - lapsuuden aika (ikoninäyttely)|'''"Joulunaika - lapsuuden aika"''']] - Ikoneja Jeesuksen lapsuudesta - (15.11.2023)<br />
* [[Ortodoksisia kirjoja Celianetissä 1|'''Ortodoksisia kirjoja Celianetissä''']] - haluatko kuunnella ortodoksisia kirjoja netin kautta? - (26.1.2024)<br />
<br />
== Ortodoksisia oppikirjoja ==<br />
* '''Dimitri Tarvasaho: [[Ortodoksisen kirkon pyhät toimitukset]]''' - oppikirja vuodelta 1965<br />
* '''Dimitri Tarvasaho: [[Dimitri Tarvasaho: Ortodoksisen kirkon historia|Ortodoksisen kirkon historia]]''' - oppikirja vuodelta 1954<br />
== 360-panoraamakuvia ==<br />
* [[360-kuvia ortodoksisista kirkoista|'''Ns. 360-panoraamakuvia Suomen ortodoksisista kirkoista''']]<br />
== Uusia julkaisuja ==<br />
* Uusia ortodoksisuutta käsitteleviä tai sitä sivuavia kirjoja<br />
** munkki Ignatios: [[Rikas elämä (kirja)|'''Rikas elämä''']] - (5.6.2026)<br />
** Elina Kahla: [[Gulagin viisas (kirja)|'''Gulagin viisas''']] - (16.11.2025)<br />
** Riko Saatsi: [[Yönistujat (kirja)|'''Yönistujat''']] - (11.11.2025)<br />
<br />
{{Malline:Kk}}<br />
<br />
== Ortodoksi.net [[Tutustu|sosiaalisessa mediassa]] ==<br />
* Ortodoksi.netin [https://www.youtube.com/@Ortodoksinetti YouTube-kanava @Ortodoksinetti]<br />
<!--* Ortodoksi.netin Facebook-ryhmäsivu on nimeltään [https://www.facebook.com/groups/ortodoksi.net.info '''Ortodoksi.net INFO'''] ja sivulle pääset tuosta nimestä aukeavan linkin kautta. Tuo INFO-ryhmäsivusto Facebookissa edellyttää siis omalla '''oikealla''' nimellä rekisteröitymisen ohessa '''myös''' vastaamisen yhteen rekisteröitymisen yhteydessä esitettyyn helppoon kysymykseen. Ilman oikeaa vastausa rekisteröitymistä ei tapahdu, vastaamaton jäsenpyyntö poistetaan parin päivän kuluttua.--> <br />
* Ortodoksi.netin Instagram on toistaiseksi tauolla ja se löytyy osoitteesta [https://www.instagram.com/ortodoksinet/ https://www.instagram.com/ortodoksinet/].<br />
<!--* Ortodoksi.net on lopettanut toimintansa [http://twitter.com/Ortodoksinet Twitterissä]. Katso vanhoja twiittejä.--><br />
* Ortodoksi.netin ylläpidolle voi lähettää sähköpostia gmail-osoitteeseen, jonka alkuosana on: '''ortodoksinet.yllapito''' (huomaa, ettei sanassa ortodoksinet ole pistettä välissä). Varaosoitteena on sähköposti, jonka alkuosa on: '''info''' ja loppuosa: '''ortodoksi.net'''. <br />
* Ortodoksi.netistä on myös jotain (tosin hieman vanhentunuttakin) tietoa Wikipediassa:[https://fi.wikipedia.org/wiki/Ortodoksi.net Ortodoksi.net Wikipediassa]<br />
---------<br />
Näillä sivuillamme ovat saattavat jotkut tiedot (mm. srk-yhteystiedot) olla vanhentuneita tai jopa virheellisiä tai jotkut linkit eivät toimi. Resurssimme eivät riitä aina niiden havaitsemiseen ja korjaamiseen, siksi:<br />
* kun törmäät virheisiin, puutteisiin tai sellaiselle sivulle, jonka tiedot eivät ole ajan tasalla, ole ystävällinen ja auta meitä tekemään sivuista parempia ja kerro puutteista, virheistä, korjaus- ja lisäysehdotuksista ylläpidolle ylläolevalla sähköpostilla. Käytä viestityksessä molempia osoitteita, varsinaista ja varaosoitetta.<br />
* tarkista tiedot ko. kohteen omilta nettisivuilta<br />
---------<br />
{{Footer}}</div>
Hannu
http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Mit%C3%A4_nuorille_opetetaan%3F&diff=65549
Mitä nuorille opetetaan?
2026-09-16T05:43:46Z
<p>Hannu: /* Rukous ja käytännön taidot eivät ole vastakohtia */</p>
<hr />
<div>== Mitä ortodoksisille nuorille opetetaan? == <br />
[[Kuva:Ort-tyoryhma_ainon.png|thumb|500 px|center|<center>Nuorten työryhmä pohtimassa tulevaa<br><small>(kuva on luotu keinotekoisesti, kuva: Ortodoksi.net)</small></center>]]<br />
=== Myös projektijohtamista ja digitaalista viestintää === <br />
<br />
Ortodoksinen nuorisotyö mielletään helposti leireiksi, jumalanpalveluksiksi, yhdessäoloksi, pizzailloiksi, opetukseksi ja oman uskon tuntemisen vahvistamiseksi. Niitä kaikkea tarvitaan edelleen. Mutta suomalaisessa yhteiskunnassa, jossa nuoren arki on yhä vahvemmin digitaalista ja jossa osallistumisen muodot muuttuvat nopeasti, niiden rinnalle tarvitaan myös uudenlaisia taitoja. Kirkon pitäisi pystyä kasvattamaan nuoria paitsi ortodokseiksi myös aktiivisiksi, vastuullisiksi ja toimintakykyisiksi yhteisön jäseniksi.<br><br />
<br><br />
Bukarestissa syyskuun alussa järjestetty suuri kansainvälinen ortodoksisten nuorten ITO 2026 -tapaaminen tarjosi tästä kiinnostavan esimerkin. Lähes 2 000 nuorta ja vapaaehtoista osallistui työpajoihin, joissa ei puhuttu vain rukouksesta tai teologiasta. Ohjelmassa olivat myös projektinhallinta, ryhmätyö, vastuun ottaminen, ihmissuhteet ja digitaalinen viestintä.<br><br />
<br><br />
Ajatus on yksinkertainen mutta tärkeä: nuoren ei tarvitse oppia kirkossa vain sitä, mitä uskotaan. Hän voi oppia myös sitä, miten toimitaan, järjestetään, viestitään, johdetaan ja rakennetaan yhteisöä. Suomessa tällaisilla taidoilla on merkitystä myös kirkon ulkopuolella – koulussa, opinnoissa, yhdistystoiminnassa, työelämässä ja kansalaisyhteiskunnassa. Mutta erityisen tarpeellisia ne ovat myös pienessä suomalaisessa ortodoksisessa kirkossa, jonka jäsenistö on hajallaan laajalla alueella ja jossa monien seurakuntien toiminta lepää verraten pienen aktiivijoukon varassa.<br />
<br />
=== Projekti ei synny pelkällä hyvällä ajatuksella ===<br />
<br />
Bukarestissa nuorille opetettiin projektin eri vaiheita: suunnittelua, toteuttamista ja arviointia. Samalla harjoiteltiin ryhmätyötä, vastuun ottamista ja sitä, miten toimitaan silloin, kun kaikki ei mene suunnitelmien mukaan. Työpajoissa tehtiin myös käytännön tehtäviä, joissa osallistujat joutuivat ratkaisemaan ongelmia yhdessä.<br><br />
<br><br />
Tällainen koulutus saattaa ensi kuulemalta kuulostaa enemmän yritysmaailmalta kuin kirkolta. Todellisuudessa seurakunnissa tehdään projekteja jatkuvasti, vaikka niitä ei sellaisiksi kutsuttaisikaan. Leiri on projekti. Nuortenilta, kerho, pyhiinvaellus, hyväntekeväisyystempaus, konsertti, somekampanja tai uuden tapahtuman käynnistäminen vaativat kaikki suunnittelua, työnjakoa, viestintää ja vastuun kantamista.<br><br />
<br><br />
Suomalaisessa seurakuntaelämässä yksi haaste on usein se, että pieni joukko työntekijöitä ja aktiivisia vapaaehtoisia tekee vuodesta toiseen paljon. Heidän työnsä ansaitsee arvostuksen. Samalla juuri tällaisessa pienessä yhteisössä tehtävät voivat vähitellen henkilöityä: sama ihminen hoitaa vuosien tai jopa vuosikymmenten ajan samaa asiaa, koska hän osaa sen, on aina tehnyt sen ja häneen luotetaan. Jatkuvuudella on arvonsa, mutta samalla voi syntyä tilanne, jossa seuraavalle sukupolvelle ei koskaan oikein avaudu paikkaa opetella, kokeilla ja ottaa vastuuta.<br><br />
<br><br />
Jos nuoria todella halutaan osaksi kirkon elämää, heille pitäisi antaa muutakin kuin paikka osallistujina. Heille pitäisi antaa mahdollisuus myös tehdä, suunnitella, vaikuttaa ja johtaa – jo silloin, kun vanhemmat ja kokeneemmat ovat vielä mukana tukemassa heitä.<br />
<br />
=== Suomessa pohja on jo olemassa ===<br />
<br />
Suomen ortodoksisen kirkon mukaan yli 30 prosenttia kirkon jäsenistä on alle 29-vuotiaita. Kirkko sanoo haluavansa vahvistaa nuorten ortodoksista identiteettiä ja samalla osallistaa heitä sekä heitä itseään että koko kirkkoa koskevaan päätöksentekoon. Nuorille tarjotaan jo kouluttautumis- ja työmahdollisuuksia esimerkiksi leirinohjaajina, kerho-ohjaajina ja kirkko-oppaina.<br><br />
<br><br />
Ortodoksisten Nuorten Liitto ONL on puolestaan pitkään kouluttanut nuoria muun muassa leirinohjaajiksi. Liiton vuoden 2026 toimintasuunnitelmassa huomioidaan myös verkkosivujen ja sähköisen viestinnän saavutettavuus sekä selkeä ja visuaalinen sisältö nuorten käyttämissä kanavissa, kuten TikTokissa, Instagramissa ja YouTubessa.<br><br />
<br><br />
Suomessa ei siis tarvitse aloittaa nollasta. Kysymys kuuluu pikemminkin, voisiko tällaista osaamista tehdä nykyistä tietoisemmaksi osaksi kirkon nuorisotyötä. Voisiko nuori saada kirkossa koulutusta esimerkiksi videokuvaukseen, verkkoviestintään, tapahtuman suunnitteluun, projektin johtamiseen, vapaaehtoistyön organisointiin tai verkkosisältöjen kriittiseen arviointiin?<br><br />
<br><br />
Ja vielä olennaisempi kysymys: pääsisikö hän koulutuksen jälkeen myös käyttämään osaamistaan?<br><br />
<br><br />
Nuorten kouluttamisessa ei ole paljon järkeä, jos vastuulliset tehtävät ovat käytännössä varattu niille, jotka ovat hoitaneet niitä ennenkin. Pienessä kirkossa ei olisi varaa hukata nuorten osaamista vain siksi, että vanhat toimintatavat tuntuvat turvallisilta. Nuori saattaa osata videotuotantoa, sosiaalista mediaa, graafista suunnittelua, verkkotekniikkaa tai yhteisöllistä viestintää paremmin kuin moni hänen vanhempansa – eikä tätä tarvitse kokea uhkana. Parhaimmillaan kokemus ja uuden sukupolven osaaminen täydentävät toisiaan.<br />
<br />
=== Kirkko on verkossa – mutta millä vuosikymmenellä sen viestintä elää? ===<br />
<br />
Suomen ortodoksinen kirkko toimii jo monissa digitaalisissa kanavissa. Seurakunnat lähettävät jumalanpalveluksia verkossa, kirkolla ja seurakunnilla on verkkosivuja ja sosiaalisen median tilejä, ja YouTubessa julkaistaan opetusaineistoja, haastatteluja ja pyhäkköjen esittelyjä. Kirkon keskushallinnossa viestintäpalvelujen tehtävänä on vastata muun muassa verkkosivuista, sosiaalisesta mediasta ja seurakuntien viestinnän tukemisesta.<br><br />
<br><br />
Pelkkä läsnäolo verkossa ei kuitenkaan vielä tarkoita onnistunutta digitaalista viestintää. Suomalaisessa kirkollisessa viestinnässä näkyy ajoittain sama ongelma kuin monissa muissakin perinteisissä yhteisöissä: tiedottaminen saattaa olla enemmän organisaation omaa ilmoittelua kuin vuorovaikutusta ihmisten kanssa. Kerrotaan, että jotakin tapahtui, kuka puhui ja missä tilaisuus järjestettiin, mutta vähemmälle jää kysymys siitä, miksi asia kiinnostaisi ihmistä, joka ei jo valmiiksi seuraa kirkon elämää.<br><br />
<br><br />
Viestinnän muodotkin voivat muuttua hitaammin kuin ympäröivä yhteiskunta. Nuoren näkökulmasta pitkä verkkotiedote, muodollinen kokousuutinen tai tapahtuman jälkeen julkaistu selostus ei välttämättä ole huonoa viestintää, mutta se ei aina ole sitä viestintää, jonka kautta hänen huomionsa tavoitetaan. Tässä ei ole kyse siitä, että kaiken pitäisi muuttua TikTok-videoiksi tai että kirkon pitäisi juosta jokaisen uuden someilmiön perässä. Kyse on siitä, ymmärretäänkö erilaisia viestintätapoja ja yleisöjä.<br><br />
<br><br />
Suomalaisessa kirkollisessa kulttuurissa on myös uskallettava kysyä, kuinka helposti totuttu tehtävä muuttuu vuosien kuluessa jonkun omaksi tontiksi. Tämä ei ole vain nuorisotyön ongelma eikä välttämättä kenenkään tietoista vallankäyttöä. Pitkään samassa tehtävässä toimineelle voi kuitenkin syntyä tunne, että juuri hän tietää, miten asia kuuluu hoitaa. Silloin nuoren uusi idea voidaan nähdä helpommin kokemattomuutena kuin mahdollisuutena – tai pahimmillaan jopa haastamisena.<br><br />
<br><br />
Juuri viestinnässä tämä asetelma voi olla erityisen ongelmallinen. Digitaalinen maailma muuttuu niin nopeasti, ettei pitkä kokemus yksin takaa ajantasaista osaamista. Joskus nuorempi ihminen todella tietää paremmin, miten jokin kanava toimii, miten ihmiset siellä käyttäytyvät ja millainen viesti tavoittaa heidät. Sen myöntäminen ei vähennä kokeneemman ihmisen arvoa.<br><br />
<br><br />
Samalla on syytä kysyä, missä määrin nuoret itse ovat kirkollisen viestinnän tekijöitä – eivät vain sen kohderyhmää. Minkä verran heille annetaan vastuuta ja mahdollisuutta toimia viestien tekijöinä ja välittäjinä, moderaattoreina ja ylläpitäjinä?<br />
<br />
=== Nuoret tuntevat ympäristön, jossa he elävät ===<br />
<br />
Jos nuoret viettävät suuren osan viestinnällisestä elämästään verkossa, kirkon kannattaisi kuunnella myös heidän kokemustaan siitä maailmasta. Nuori saattaa tietää työntekijää paremmin, millainen video pysäyttää katsojan, miten Instagramissa keskustellaan tai millainen sisältö vaikuttaa välittömästi epäaidolta. Tämä ei tarkoita, että nuorelle pitäisi siirtää vastuu kirkon viestinnästä. Se tarkoittaa sitä, ettei kaikkea tarvitse suunnitella heidän puolestaan.<br><br />
<br><br />
Suomessa puhutaan paljon ikääntyvästä väestöstä, työelämän sukupolvenvaihdoksesta ja siitä, kuinka hiljainen tieto pitäisi siirtää seuraaville. Sama kysymys koskee kirkkoa. Jos tehtävästä luovutaan vasta siinä vaiheessa, kun sitä ei enää jakseta hoitaa, osaamisen siirtämiselle jää vähän aikaa. Paljon viisaampi ratkaisu olisi ottaa nuori rinnalle jo aikaisemmin: näyttää, neuvoa ja antaa vähitellen enemmän vastuuta – mutta samalla olla valmis itsekin oppimaan häneltä.<br><br />
<br><br />
Sukupolvien yhteistyö ei tarkoita sitä, että vanha väistyy ja nuori ottaa vallan. Se tarkoittaa, että kokemus siirtyy eteenpäin ja uusi osaaminen pääsee käyttöön. Kirkolle vaarallisempaa kuin nuoren tekemä virhe, voi pitkällä aikavälillä olla se, ettei nuori koskaan saa mahdollisuutta tehdä mitään.<br><br />
<br><br />
Vaarana on muuten tilanne, jossa aikuiset yrittävät tehdä ”nuorekasta” sisältöä nuorille, vaikka nuoret itse voisivat olla mukana suunnittelemassa ja tekemässä sitä. Samalla he oppisivat, ettei kirkollinen viestintä ole vain näkyvyyden hankkimista. Siihen liittyvät vastuu, lähdekritiikki, yksityisyys, tekijänoikeudet, kuvien käyttö, toisen ihmisen kunnioittaminen sekä ymmärrys siitä, milloin puhutaan omalla mielipiteellä ja milloin kirkon nimissä.<br><br />
<br><br />
Tämä olisi samalla kasvatusta vastuulliseen nettiortodoksisuuteen.<br />
<br />
=== ”Emme etsi tykkäyksiä” ===<br />
<br />
Bukarestin työpajassa digitaalista uskonnollista viestintää opettanut pappi Gheorghe Anghel esitti ajatuksen, joka sopii hyvin myös Suomeen. Kirkollisen viestinnän tarkoituksena ei ole ensisijaisesti kerätä tykkäyksiä tai seuraajia. Tavoitteena pitäisi olla ihmisten johdattaminen Kristuksen seuraajiksi. Hän muistutti samalla, että uskonnollisessa viestinnässä vastuu on suuri, koska väärällä viestillä voi olla seurauksia myös ihmisen hengelliselle elämälle.<br><br />
<br><br />
Tämä on tarpeellinen muistutus aikana, jolloin näkyvyyttä mitataan helposti numeroilla. Mutta yhtä tärkeää on huomata asian toinen puoli: jos kirkon viesti ei tavoita ihmisiä lainkaan, sen sisällön hyvyys ei yksin riitä. Kirkon ei tarvitse metsästää klikkauksia, mutta sen täytyy ymmärtää, miten nykyihminen vastaanottaa tietoa.<br><br />
<br><br />
Hyvä kirkollinen viestintä ei siis ole joko hengellistä sisältöä tai ammattimaista viestintää. Sen pitäisi olla molempia.<br />
<br />
=== Internetissä jokainen voi ryhtyä ortodoksisuuden opettajaksi ===<br />
<br />
Ortodoksisuudesta puhutaan verkossa ehkä enemmän kuin koskaan. TikTokissa, YouTubessa, Instagramissa, Facebookissa ja keskustelupalstoilla kuka tahansa voi esiintyä ortodoksisuuden asiantuntijana. Hyvää sisältöä on paljon, mutta samalla leviävät yksinkertaistukset, väärät väitteet, äärimmäiset näkemykset ja sellainen ”internet-ortodoksisuus”, jolla voi lopulta olla varsin vähän tekemistä tavallisen seurakuntaelämän kanssa.<br><br />
<br><br />
Suomessa tähän liittyy oma erityinen haasteensa. Nuori osaa usein englantia hyvin ja pääsee hetkessä kansainvälisen ortodoksisen verkkomaailman keskelle. Siellä vastaan tuleva ortodoksisuus voi olla kulttuurisesti, poliittisesti ja kirkollisesti hyvin erilaista kuin suomalainen ortodoksisuus. Kaikki verkossa vakuuttavasti esitetty ei ole Suomen ortodoksisen kirkon opetusta eikä edes ortodoksisen maailman yhteisesti jakamaa näkemystä.<br><br />
<br><br />
Jos suomalainen kirkko ei itse pysty tarjoamaan nuorelle kiinnostavaa, ymmärrettävää ja ajankohtaista ortodoksista sisältöä, tyhjiö täyttyy kyllä. Kansainvälinen verkko tekee sen nopeasti. Siksi kysymys kirkon omasta viestinnästä ei ole vain imagokysymys. Se liittyy myös siihen, mistä nuori rakentaa käsityksensä ortodoksisuudesta.<br><br />
<br><br />
Juuri siksi kirkon mediakasvatus voisi olla paljon enemmän kuin teknistä someopastusta.<br />
<br />
=== Digitaalinen lukutaito on myös hengellistä vastuuta ===<br />
<br />
Nuorelle pitäisi voida opettaa, miten erotetaan kirkon opetus yksittäisen somevaikuttajan mielipiteestä. Miten tarkistetaan lähde? Kuka videon on tehnyt ja miksi? Miten tunnistetaan manipuloiva sisältö? Milloin kuvalla, otsikolla tai lyhyellä videolla rakennetaan tarkoituksellisesti väärää mielikuvaa? Entä mitä tehdään silloin, kun verkossa vastaan tulee aggressiivista, poliittisesti värittynyttä tai muita kristittyjä halveksivaa ”ortodoksista” sisältöä?<br><br />
<br><br />
Tämä ei ole enää kirkon kannalta sivukysymys. Verkko kuuluu siihen ympäristöön, jossa myös nuoren käsitys uskosta muodostuu. Aikaisemmin seurakunnan pappi, uskonnonopettaja, koti ja seurakuntayhteisö olivat ehkä nuoren tärkeimmät ortodoksisuuden lähteet. Nyt niiden rinnalla – ja joskus niiden edellä – kulkee loputon virta videoita, podcasteja ja päivityksiä eri puolilta maailmaa.<br><br />
<br><br />
Siksi digitaalisen viestinnän ja medialukutaidon opettaminen voi parhaimmillaan olla myös hengellisen harkinnan opettamista.<br />
<br />
=== Osallistaminen ei saa tarkoittaa vain mielipiteen kysymistä ===<br />
<br />
Bukarestin työpajojen yksi kiinnostava ajatus oli nuorten kannustaminen siihen, että he palaisivat omiin yhteisöihinsä ja käynnistäisivät itse uusia hankkeita. Tarkoituksena ei siis ollut kouluttaa heitä vain seuraavaa tapahtumaa varten, vaan antaa välineitä toimintaan omissa seurakunnissa ja yhteisöissä.<br><br />
<br><br />
Tätä olisi hyödyllistä pohtia myös Suomessa. Nuorten osallistamisesta puhutaan paljon, mutta osallistaminen voi jäädä melko ohueksi, jos aikuiset suunnittelevat ensin kaiken ja nuorilta kysytään lopuksi, mitä mieltä he ovat. Vielä ongelmallisempaa on, jos päätöksiä nuorille suunnatusta viestinnästä tekevät yksinomaan ihmiset, joiden oma suhde nykyisiin digitaalisiin ympäristöihin on etäinen.<br><br />
<br><br />
Pienessä kirkossa tehtävät ja vastuualueet voivat myös helposti henkilöityä. Kun joku on hoitanut samaa tehtävää pitkään, hänestä tulee siihen lähes erottamattomasti kuuluva osa. Se voi olla kirkolle suuri voimavara, mutta myös huomaamaton este uudistumiselle. Joskus uuden ihmisen tulo merkitsee väistämättä myös sitä, että jonkun on jaettava vastuuta, luovuttava osasta päätösvaltaa tai hyväksyttävä, että asia voidaan tehdä toisellakin tavalla. Se ei ole aina helppoa.<br><br />
<br><br />
Nuoren näkökulmasta tilanne voi näyttää ristiriitaiselta. Hänelle sanotaan, että kirkko tarvitsee nuoria ja heidän osaamistaan, mutta kun hän tarjoaa uutta ajatusta tai erilaista tapaa toimia, vastaus saattaa olla: näin meillä on aina tehty. Jos tätä tapahtuu tarpeeksi usein, ei pidä ihmetellä, jos osaava nuori käyttää energiansa lopulta jossakin muualla.<br><br />
<br><br />
Ongelma ei ole ikä. Kirkossa on erittäin osaavia vanhempia ihmisiä ja yhtä lailla kokemattomia nuoria. Ongelma syntyy silloin, jos asema, tehtävä tai vastuu alkaa tuntua henkilökohtaiselta omaisuudelta, jota täytyy suojella seuraavilta tulijoilta. Kirkollisen tehtävän pitäisi kuitenkin olla palvelutehtävä, johon kuuluu myös sen pohtiminen, kuka jatkaa työtä meidän jälkeemme.<br><br />
<br><br />
Todellinen osallistuminen merkitsee siksi enemmän kuin mielipiteen kysymistä. Nuori saa ehdottaa, suunnitella, saada käyttöönsä resursseja, toteuttaa ja myös joskus epäonnistua. Aikuista tarvitaan tueksi, mutta hänen ei aina tarvitse olla se, joka tietää valmiiksi oikean vastauksen. Joskus hänen tärkein tehtävänsä voi olla antaa tilaa.<br><br />
<br><br />
Kaiken ei tietenkään pidä olla nuorten vastuulla. Kirkolliseen työhön kuuluu asioita, joissa tarvitaan koulutusta, kokemusta ja hengellistä vastuuta. Nuoren ei kuitenkaan pitäisi joutua odottamaan vuosikymmeniä saadakseen tehdä kirkossa jotakin aidosti merkityksellistä.<br />
<br />
=== Rukous ja käytännön taidot eivät ole vastakohtia ===<br />
<br />
Bukarestissa kansainvälisten osallistujien päivä alkoi rukouksella Pyhän Katariinan kirkossa. Sen jälkeen siirryttiin digitaalisen viestinnän, vastuullisuuden ja ihmissuhteiden työpajoihin. Juuri tässä saattaa olla yksi tärkeä havainto myös suomalaiselle kirkolle.<br><br />
<br><br />
Kirkollisen nuorisotyön ei tarvitse valita hengellisen elämän ja käytännön taitojen välillä. Rukous, jumalanpalvelus, ortodoksisen uskon opetus ja seurakuntayhteys ovat kaiken perusta. Mutta niiden rinnalla nuori voi oppia johtamaan ryhmää, tekemään videon, suunnittelemaan tapahtuman, viestimään vastuullisesti, arvioimaan verkkosisältöä, ratkaisemaan ongelmia ja viemään idean käytäntöön.<br><br />
<br><br />
Suomen ortodoksinen kirkko tarvitsee tulevaisuudessa pappeja, kanttoreita ja teologeja. Mutta se tarvitsee vähintään yhtä kipeästi myös osaavia ja aktiivisia maallikoita – ihmisiä, jotka osaavat järjestää, viestiä, johtaa, kysyä, arvioida kriittisesti ja kantaa vastuuta. Pienessä suomalaisessa kirkossa ei ole kovin järkevää ajatella, että vain palkatut työntekijät tai pitkään samoissa luottamus- ja vapaaehtoistehtävissä toimineet ihmiset rakentavat kirkkoa. Sen tulevaisuus riippuu myös siitä, saadaanko uusien sukupolvien osaaminen todella käyttöön.<br><br />
<br><br />
Samalla kirkon kannattaisi kysyä itseltään, onko sen oma toimintakulttuuri valmis käyttämään tätä osaamista. Ei riitä, että nuorille opetetaan uusia taitoja, jos kirkolliset rakenteet, päätöksenteko ja viestintä pysyvät sellaisina, ettei nuorten osaamiselle lopulta löydy tilaa. Vielä huonompi vaihtoehto on kouluttaa nuoria, kannustaa heitä aktiivisuuteen ja huomata sitten, ettei heidän osaamiseensa kuitenkaan luoteta.<br><br />
<br><br />
Sukupolvenvaihdoksen pitäisi kirkossakin tapahtua ennen kuin se on pakko tehdä. Kokeneen ihmisen arvokas viimeinen palvelus jossakin tehtävässä voi olla juuri se, että hän ottaa rinnalleen nuoremman, jakaa osaamisensa ja uskaltaa vähitellen antaa tälle enemmän tilaa. Samalla hänen pitäisi olla valmis hyväksymään, ettei seuraaja tee kaikkea samalla tavalla.<br><br />
<br><br />
Nuorisotyössä ei siksi ole kyse vain siitä, miten nuoret pidetään mukana kirkossa. Vielä tärkeämpi kysymys on, millaiseen vastuuseen heitä kirkossa kasvatetaan – ja olemmeko itse valmiita antamaan heille sitä.<br><br />
<br><br />
Millaisia ihmisiä kirkko auttaa nuoria kasvamaan – ja millaisen kirkon he puolestaan saavat rakentaa?<br><br />
<br><br />
'''Ortodoksi.net'''<br><br />
16.9.2026<br><br />
<br />
=== Lähteitä ===<br />
<br />
* Basilica.ro: [https://basilica.ro/en/ito-2026-youth-workshops-project-management-digital-communication/ ITO 2026 workshops equip Orthodox youth with project management and digital communication skills]<br />
* Suomen ortodoksinen kirkko: [https://ort.fi/lapset-ja-nuoret/ Lapset ja nuoret]<br />
* Ortodoksisten Nuorten Liitto ONL ry: [https://onl.fi/download_file/view/e492630a-a603-4901-9808-64a6e95e3da5/404 Toimintasuunnitelma 2026]<br />
* Suomen ortodoksinen kirkko: [https://ort.fi/kirkon-palvelukeskus/viestinta-ja-julkaisut/ Viestintä ja julkaisut]</div>
Hannu
http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Grishinan_kirkko&diff=65548
Grishinan kirkko
2026-09-15T13:16:06Z
<p>Hannu: /* Kuvagalleria */</p>
<hr />
<div>== Grishinan kirkko ==<br />
[[Kuva:Grishinan_kirkko_piirros_ks.png|thumb|500 px|center|<center>Kari Suomalaisen piirros<br><small>(kuva: SA-kuva)</small></center>]]<br />
[https://fi.wikipedia.org/wiki/Kari_Suomalainen '''Kari Suomalaisen'''] vuonna 1943 tekemän [https://fi.wikipedia.org/wiki/TK-komppania TK-piirroksen] alareunaan on kirjoitettu nimi ''”Grishinan kirkko”''. Se ei kuitenkaan ole kirkon varsinainen nimi. Piirroksen rakennus voidaan arkkitehtuurinsa perusteella tunnistaa käytännössä varmasti Soginitsyn ''Pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän kirkoksi'' (Храм святителя Николая Чудотворца в деревне Согиницы), joka sijaitsee Soginitsyn kylässä (Согиницы) nykyisellä Leningradin alueella (Ленинградская область), Podporožjen piirissä (Подпорожский район). Kirkko seisoo Važinka-joen (Важинка), Syvärin (Свирь) sivujoen, rannalla.<br> <br />
<br><br />
Miksi Kari Suomalainen sitten kirjoitti kuvaansa Grishinan kirkko? Selitys löytyy suomalaisesta sota-ajan paikannimistöstä. Soginitsyn lähistöllä sijaitsee Grišinon kylä (Гришино), ja suomalaisessa jatkosodan aikaisessa aineistossa siitä käytettiin muotoja Grishina ja Grisino. SA-kuva-arkistossa on 26.7.1942 otettu valokuva nimellä ”Maisemia Grishinan kylästä: Sisäkuva kirkosta”, ja 21.8.1943 otettu valokuva on puolestaan nimetty ”Grisinon kylän kirkko”. Näin ollen Suomalaisen käyttämä nimi ei ollut kirkollinen nimi, vaan suomalaisessa sotilas- ja kuva-aineistossa käytetty paikannimi.<br> <br />
<br />
Siksi myös tämän artikkelin otsikkona on Grishinan kirkko. Nimi kertoo siitä, millaisena ja millä nimellä kirkko tuli suomalaisten nähtäväksi jatkosodan aikana. Historiallisesti ja kirkollisesti kyse on kuitenkin Soginitsyn Pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän kirkosta.<br />
<br />
=== Vanha ortodoksinen kirkkopaikka Syvärin seudulla ===<br />
<br />
''Soginitsy'' on vanha ortodoksinen kirkkopaikka eli pogosta. Venäjänkielinen nimi Soginitsyn pogosta (Согинский погост) tarkoitti historiallisesti paitsi kirkkoa myös sen ympärille rakentunutta maaseudun kirkollista keskusta hautausmaineen ja lähikylineen.<br><br />
<br><br />
Nykyinen Nikolaoksen kirkko ei ollut paikan ensimmäinen pyhäkkö. Arkistolähteiden mukaan Soginitsyn pogostalla oli Nikolaos Ihmeidentekijälle omistettu kirkko jo vuonna 1600 tai 1601, ja se puolestaan rakennettiin paikalla aikaisemmin sijainneen tsasounan paikalle. Kirkollinen perinne ulottuu alueella siis huomattavasti nykyistä kirkkorakennusta kauemmaksi. <br />
Nykyinen puukirkko tunnetaan monissa lähteissä vuonna 1696 rakennettuna Nikolaoksen kirkkona. Kizhin museon tutkijat ovat kuitenkin arkistoaineiston perusteella tarkentaneet ajoitusta. Kirkossa olleessa vanhassa ristissä oli vihkimistä koskeva teksti, jonka vuosiluku oli ilmaistu vanhan, maailman luomisesta alkaneen ajanlaskun mukaan. Aikaisemmassa muunnoksessa ei ollut huomioitu sitä, että vuosi vaihtui tuolloin syyskuun alussa. Tutkimuksen perusteella kirkko onkin rakennettu ja vihitty vuonna 1695. Vuosi 1696 esiintyy silti yhä yleisesti sekä kirkollisissa että rakennushistoriallisissa esittelyissä. <br><br />
<br><br />
Kirkon suojeluspyhä, pyhä [[Nikolaos Ihmeidentekijä]] (святитель Николай Чудотворец), oli luonteva valinta pohjoisen jokireitin varrella sijaitsevalle kirkolle. Nikolaos on ortodoksisen maailman rakastetuimpia pyhiä ja häntä on vuosisatojen ajan kunnioitettu erityisesti matkustavien, vesillä liikkuvien ja hädässä olevien auttajana.<br />
<br />
=== Harvinainen puukirkko ===<br />
<br />
Kari Suomalaisen piirroksessa kirkko näyttää lähes satumaiselta: korkea puinen rakennus kohoaa jyrkästi ylöspäin, sen päällä on valtava telttakatto ja korkealla kaiken yllä pieni sipulikupoli ristinsä kanssa. Etualalla näkyy toinen, matalampi telttakatto. Se kuuluu kirkkoon liittyvään kellotorniin.<br><br />
<br><br />
Juuri nämä yksityiskohdat tekevät piirroksen kohteen tunnistamisen mahdolliseksi. Soginitsyn Nikolaoksen kirkko edustaa Äänisen ja Syvärin ympäristön vanhaa pohjoisvenäläistä puurakentamisen perinnettä. Rakennuksen ydin on korkea kahdeksankulmainen hirsirakenne, jonka yläpuolelle nousee toinen, pienempi kahdeksankulmainen osa ja sen päällä suuri telttakatto. Huippuna ovat kupoli ja risti. Kokonaisuuteen liittyvät alttariosa, eteisosa sekä katetun yhteyden välityksellä kellotorni.<br><br />
<br><br />
Kari Suomalainen on tallentanut nämä rakenteelliset piirteet poikkeuksellisen tarkasti. Piirros ei ole pilakuva eikä mielikuvituksen tuote, vaan selvästi paikan päällä tehty rakennuksen tarkastelu. Kirkon korkea runko, kellotorni, telttakatot, kupoli ja ympäröivä maasto muodostavat tunnistettavan kokonaisuuden.<br><br />
<br><br />
Soginitsyn Nikolaoksen kirkkoa pidetään erityisen arvokkaana siksi, että monet saman rakennusperinteen puukirkot ovat vuosisatojen kuluessa kadonneet. Se on yksi harvoista säilyneistä Syvärin ja Äänisen ympäristön vanhoista telttakattoisista puukirkoista. <br />
<br />
=== Kesäkirkko ja profeetta Elian talvikirkko ===<br />
<br />
Nikolaoksen kirkko oli niin sanottu kylmä kirkko. Suurta puurakennusta ei lämmitetty talvella, ja pohjoisessa tarvittiin siksi erillinen lämmitettävä talvikirkko.<br><br />
<br><br />
Soginitsyn kirkkokokonaisuuteen rakennettiin 1800-luvulla ''profeetta Elian kirkko'' (церковь пророка Илии). Sen rakentaminen aloitettiin vuonna 1861 ja kirkko vihittiin vuonna 1864. Näin paikalle syntyi pohjoisille ortodoksisille pogostoille tyypillinen kokonaisuus: suuri kesäkirkko, pienempi lämmitettävä talvikirkko sekä kellotorni.<br> <br />
<br><br />
Tämä kirkollinen kokonaisuus on edelleen olemassa. Nykyisten kirkollisten tietojen mukaan jumalanpalveluksia toimitetaan kylmänä vuodenaikana profeetta Elian kirkossa ja lämpimänä vuodenaikana Nikolaoksen kirkossa.<br />
<br />
=== Kirkon sisällä oli huomattava ikoniperintö ===<br />
<br />
Soginitsyn Nikolaoksen kirkon arvo ei perustunut vain sen arkkitehtuuriin. Kirkossa oli vuosisatojen aikana muodostunut huomattava ikoniperintö.<br><br />
<br><br />
Kirkon alkuperäinen ikonostaasi oli perinteinen puinen tyabloikonostaasi. Myöhemmin, 1800-luvulla, sen tilalle tehtiin uusi veistetty ja kullattu ikonostaasi. Vuoden 1872 kirkollisen esineluettelon avulla tutkijat ovat pystyneet selvittämään sen sisältöä varsin tarkasti. Ikonostaasissa oli peräti 82 ikonia. Osa niistä oli paljon itse nykyistä kirkkorakennusta vanhempia.<br> <br />
<br><br />
Säilyneiden ikonien joukossa on 1500- ja 1600-luvuille ajoitettuja teoksia. Useissa niistä näkyy voimakas Novgorodin ikonimaalausperinteen vaikutus. Nykyään tunnetaan noin 60 Soginitsyn Nikolaoksen kirkosta peräisin olevaa ikonia. Noin kolmekymmentä niistä on Pietarin ''Venäläisessä museossa'' (Государственный Русский музей) ja muut Pietarin ''Eremitaasissa'' (Государственный Эрмитаж). <br><br />
<br><br />
Kirkon sisätilassa oli myös poikkeuksellisia puuveistoksia. Kattoa tukevissa puisissa pylväissä oli koristeita ja hevosenpäitä muistuttavia veistettyjä kannattimia. Tällainen koristeaihe tunnetaan pohjoisesta kansanomaisesta puurakentamisesta, mutta kirkkorakennuksessa se on harvinainen.<br />
<br />
=== Suomalainen valokuvaaja huomasi saman erikoisuuden ===<br />
<br />
Tähän liittyy mielenkiintoinen yhteys suomalaisiin SA-kuviin.<br><br />
<br><br />
Vänrikki '''K. Borg''' kuvasi kirkon sisätiloja 26.7.1942. SA-kuvan alkuperäinen kuvateksti kuuluu:<br><br />
''”Maisemia Grishinan kylästä: Sisäkuva kirkosta. Taustalla erikoinen pylväs.”''<br><br />
<br><br />
Suomalaisen valokuvaajan huomio kiinnittyi siis juuri sellaiseen pylväsrakenteeseen, jota myöhempi rakennushistoriallinen tutkimus on pitänyt yhtenä kirkon sisätilojen erityispiirteistä.<br> <br />
<br><br />
Kuva on muutenkin merkittävä. Se kertoo, miltä kirkon sisätila näytti jatkosodan aikana tilanteessa, jossa kirkon normaali seurakunnallinen elämä oli jo katkaistu mutta rakennus ja osa sen vanhasta sisustuksesta olivat vielä olemassa.<br />
<br />
=== Neuvostovalta sulki kirkon ennen sotaa ===<br />
<br />
Soginitsyn Nikolaoksen kirkko ei ollut enää toimiva seurakuntakirkko silloin, kun suomalaiset saapuivat alueelle jatkosodan aikana.<br><br />
<br><br />
Soginitsyn pogostan kirkko suljettiin jumalanpalveluksilta vuonna 1935 osana Neuvostoliiton uskonnonvastaista politiikkaa. Seuraavana vuonna museotyöntekijä '''F.A. Kalikin''' kävi kirkossa ja vei sieltä turvaan huomattavan osan vanhimmista ikoneista. Vuonna 1937 ne siirrettiin Venäläisen museon kokoelmiin Leningradiin. Sodan jälkeen kirkkoon jääneitä ikonostaasin osia siirrettiin ensin Važinyn alueelle ja myöhemmin Eremitaasiin.<br> <br />
<br><br />
Kirkon kohtalo kertoo samalla paljon 1900-luvun Venäjän ortodoksisuuden historiasta. Vuosisatoja jumalanpalveluskäytössä ollut pyhäkkö menetti seurakunnallisen tehtävänsä, sen ikonit hajautuivat museoihin ja itse rakennus jäi vähitellen ilman alkuperäistä sisustustaan.<br><br />
<br><br />
1950-luvulla ikonostaasi oli jo kokonaan poissa. Vuonna 1951 rakennus annettiin paikallisen kolhoosin käyttöön varastoksi.<br />
<br />
=== Kari Suomalainen Syvärillä ===<br />
<br />
Kun Kari Suomalainen (1920–1999) piirsi kirkon vuonna 1943, hän ei vielä ollut se koko Suomen tuntema poliittinen pilapiirtäjä, jollaisena hänet myöhemmin muistetaan.<br><br />
<br><br />
Suomalainen oli aloittanut taideopinnot jo 16-vuotiaana Ateneumin piirustuskoulussa. Sota keskeytti opinnot, mutta hänen taiteellisia kykyjään ryhdyttiin käyttämään puolustusvoimien tiedotustoiminnassa. Hänet määrättiin TK-piirtäjäksi, ja hänen tehtävänään oli tallentaa rintaman elämää ja ympäristöä piirroksin.<br> <br />
<br><br />
Tiedotuskomppanioiden kuvaajat ja taiteilijat eivät tallentaneet vain taisteluita. Kuvissa ja piirroksissa näkyvät sotilaiden lisäksi kylät, ihmiset, maisemat, sillat, tiet ja rakennukset. Tässä ympäristössä syntyi myös Grishinan kirkko.<br><br />
<br><br />
Piirros on kiinnostava juuri siksi, ettei siinä ole mitään pilapiirrosmaista. Suomalainen ei kommentoi eikä irvaile. Hän katsoo rakennusta taiteilijan silmin. Kirkko on työn varsinainen päähenkilö.<br><br />
<br><br />
Myöhemmin Kari Suomalaisesta tuli suomalaisen pilapiirrostaiteen tunnetuin nimi. Helsingin Sanomien ensimmäinen varsinainen Karin päivän piirros ilmestyi vuoden 1950 lopussa, ja siitä alkoi yli neljä vuosikymmentä kestänyt ura. Grishinan kirkon piirros kuuluu siis hänen varhaisempaan tuotantoonsa ja muistuttaa siitä, että hänen taustansa oli kuvataiteilijan eikä vain pilapiirtäjän.<br />
<br />
=== Suomalaiset dokumentoivat kirkkoa useita kertoja ===<br />
<br />
Soginitsyn kirkko näyttää herättäneen suomalaisten TK-miesten kiinnostuksen useampaan kertaan.<br><br />
<br><br />
K. Borg kuvasi kirkon sisätiloja heinäkuussa 1942. Kari Suomalainen piirsi rakennuksen vuonna 1943. Lisäksi sotilasvirkailija '''T. Norjavirta''' kuvasi kirkon 21.8.1943. SA-kuva-arkistossa Norjavirran valokuvan otsikko on ”Grisinon kylän kirkko”.<br> <br />
<br><br />
Nämä kuvat ja piirros muodostavat yhdessä kiinnostavan suomalaisen dokumenttiaineiston Soginitsyn kirkosta sota-aikana. Samalla ne auttavat ratkaisemaan Kari Suomalaisen piirroksen arvoituksen: hänen ”Grishinan kirkkonsa” ei ole kadonnut tai tunnistamaton itäkarjalainen kirkko, vaan sama Soginitsyn Nikolaoksen kirkko, jonka rakennushistoria voidaan jäljittää 1600-luvulle ja jonka edeltäjät vievät vielä kauemmaksi.<br />
<br />
=== Kirkko säilyi – ja liturgia palasi ===<br />
<br />
Sodan ja neuvostovuosien jälkeen rakennuksen tulevaisuus ei ollut itsestään selvä. Sen säilyminen vaati useita restaurointeja.<br><br />
<br><br />
Merkittävä korjaus tehtiin jo vuosina 1973–1976. Uusi laaja restaurointi toteutettiin 2010-luvun lopulla ja 2020-luvun alussa. Nikolaoksen kirkon viimeisimmässä kunnostuksessa koko monen tonnin painoinen rakennus nostettiin tunkeilla, lahonneita hirsikertoja vaihdettiin, telttakattoa ja kupolin puupaanuverhousta kunnostettiin ja risti palautettiin paikalleen. Myös lattiaa, kattoa, ovia ja ikkunoita restauroitiin.<br> <br />
<br><br />
Restauroinnin jälkeen kirkossa toimitettiin jumalallinen liturgia 2.8.2021. Kirkollinen elämä oli alkanut palata Soginitsyyn jo aikaisemmin, ja nykyisin jumalanpalveluksia toimitetaan jälleen sekä Nikolaoksen että profeetta Elian kirkossa. <br><br />
<br><br />
Tässä on kenties koko tarinan vaikuttavin yksityiskohta. Kun Kari Suomalainen seisoi kirkon edessä vuonna 1943 ja piirsi sen paperille, rakennuksessa ei enää toimitettu jumalanpalveluksia. Kirkko oli suljettu jo kahdeksan vuotta aikaisemmin. Suomalainen tallensi siis pyhäkön eräänlaisessa hiljaisuuden ajassa.<br><br />
<br><br />
Nyt kirkko on jälleen myös kirkko, ei vain rakennusmuistomerkki.<br />
<br />
=== Yksi piirros – monta historian kerrosta ===<br />
<br />
Kari Suomalaisen Grishinan kirkossa kohtaavat poikkeuksellisella tavalla suomalainen sotahistoria, Syvärin seudun historia, vanha ortodoksinen kulttuuri ja pohjoisen puuarkkitehtuuri.<br><br />
<br><br />
Rakennus oli seissyt paikallaan jo lähes kaksi ja puoli vuosisataa ennen kuin Suomalainen piirsi sen. Sen kirkollinen historia ulottui vielä kauemmaksi. Siellä oli vuosisatojen ajan toimitettu liturgiaa, kastettu, vihitty, siunattu vainajia ja vietetty Nikolaos Ihmeidentekijän juhlia. Kirkon seinien sisällä oli ollut kymmeniä ikoneita, joiden vanhimmat osat kuuluivat jo 1500-luvun ortodoksiseen kulttuuriperintöön.<br><br />
<br><br />
Sitten tuli vallankumous, uskonnonvastainen neuvostoaika, kirkon sulkeminen, ikonien siirtäminen museoihin ja sota. Yhteen tämän historian lyhyeen hetkeen osui suomalainen nuori taiteilija kynineen ja paperineen.<br><br />
<br><br />
Kari Suomalainen ei voinut vuonna 1943 tietää, mikä kirkon myöhempi kohtalo olisi. Hän tuskin myöskään arvasi, että hänen piirroksensa voisi yli kahdeksankymmentä vuotta myöhemmin auttaa tunnistamaan ja kertomaan tämän vanhan ortodoksisen pyhäkön historiaa.<br><br />
<br><br />
Piirroksen alareunassa lukee Grishinan kirkko.<br><br />
<br><br />
Kirkon oikea nimi on Soginitsyn Pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän kirkko (Храм святителя Николая Чудотворца в деревне Согиницы).<br><br />
<br><br />
Ja se seisoo edelleen samalla paikalla.<br><br />
<br><br />
'''Ortodoksi.net'''<br><br />
15.9.2026<br><br />
---<br><br />
Artikkelin yläosassa olevan kuvan kuvateksti:<br><br />
<br><br />
Grishinan kirkko. Kari Suomalaisen vuonna 1943 tekemä TK-piirros esittää ''Soginitsyn Pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän kirkkoa'' (Храм святителя Николая Чудотворца в деревне Согиницы) kellotorneineen. Suomalaisessa sota-ajan aineistossa kirkosta käytettiin läheiseen ''Grišinon kylään'' (Гришино) liittyviä nimiä ''Grishina'' ja ''Grisino''. Kirkko tunnetaan yleisesti vuonna 1696 rakennettuna, mutta ''Kizhin museon'' arkistotutkimus ajoittaa sen vuoteen 1695. Kuva: SA-kuva / Kari Suomalainen.<br />
<br />
== Kuvagalleria ==<br />
<br />
<gallery widths="200px" heights="160px" perrow="4"><br />
Kuva:Grishina_01_ks_sa-kuva.png|Grishinan kirkko<br>(SA-kuva / K.Suomalainen).<br />
Kuva:Grishina_02_kb_sa-kuva_on.png|Grishinan kirkko<br>(SA-kuva / K.Borg).<br />
Kuva:Grishina_03_kb_sa-kuva_on.png|Grishinan kirkko<br>(SA-kuva / K.Borg).<br />
Kuva:Grishina_04_kb_sa-kuva_on.png|Grishinan kirkko<br>(SA-kuva / K. Borg).<br />
</gallery><br />
<br />
=== Lähteet ja verkkolähteet ===<br />
* Museo Kizhi – I. A. Antropova & A. G. Noskova: История и иконописное убранство церкви Святителя Николая в Согиницах (Согинский погост). Laajin tässä artikkelissa käytetty tutkimus kirkon historiasta, rakentamisajankohdasta, ikonostaasista ja ikoneista. Kizhin museon tutkimus<br />
* Sotamuseo / Finna: Maisemia Grishinan kylästä: Sisäkuva kirkosta. Taustalla erikoinen pylväs. Vänrikki K. Borg, 26.7.1942. SA-kuva / Finna – Grishinan kirkon sisäkuva<br />
* Sotamuseo / Finna: Grisinon kylän kirkko. Sotilasvirkailija T. Norjavirta, 21.8.1943. SA-kuva / Finna – Grisinon kylän kirkko<br />
* Tihvinän hiippakunta (Тихвинская епархия): Храм Святителя Николая Чудотворца, деревня Согиницы. Kirkon historiaa, rakennusta ja sisätiloja. Tihvinän hiippakunnan esittely<br />
* Pietarin metropolia (Санкт-Петербургская митрополия): Отреставрирован Никольский храм в Согиницах. Tietoja vuoden 2021 restauroinnista ja sen jälkeisestä liturgiasta. Pietarin metropolian uutinen restauroinnista<br />
* Pietarin metropolian Globus-palvelu: Храм Свт. Николая Чудотворца в д. Согиницы. Nykyiset kirkolliset tiedot ja jumalanpalveluskäyttö. Soginitsyn Nikolaoksen kirkon nykyiset tiedot<br />
* Sobory.ru: Согиницы, Церковь Николая Чудотворца. Rakennushistoriaa ja tietoja kirkon ikoniperinnöstä. Sobory.ru – Soginitsyn Nikolaoksen kirkko<br />
* Visavuoren museo: Kari Suomalainen (1920–1999). Kari Suomalaisen taideopinnot, toiminta TK-piirtäjänä ja myöhempi ura. Visavuori – Kari Suomalainen<br><br />
<br><br />
[[Luokka:Artikkelit]]</div>
Hannu
http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Grishinan_kirkko&diff=65547
Grishinan kirkko
2026-09-15T13:13:04Z
<p>Hannu: </p>
<hr />
<div>== Grishinan kirkko ==<br />
[[Kuva:Grishinan_kirkko_piirros_ks.png|thumb|500 px|center|<center>Kari Suomalaisen piirros<br><small>(kuva: SA-kuva)</small></center>]]<br />
[https://fi.wikipedia.org/wiki/Kari_Suomalainen '''Kari Suomalaisen'''] vuonna 1943 tekemän [https://fi.wikipedia.org/wiki/TK-komppania TK-piirroksen] alareunaan on kirjoitettu nimi ''”Grishinan kirkko”''. Se ei kuitenkaan ole kirkon varsinainen nimi. Piirroksen rakennus voidaan arkkitehtuurinsa perusteella tunnistaa käytännössä varmasti Soginitsyn ''Pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän kirkoksi'' (Храм святителя Николая Чудотворца в деревне Согиницы), joka sijaitsee Soginitsyn kylässä (Согиницы) nykyisellä Leningradin alueella (Ленинградская область), Podporožjen piirissä (Подпорожский район). Kirkko seisoo Važinka-joen (Важинка), Syvärin (Свирь) sivujoen, rannalla.<br> <br />
<br><br />
Miksi Kari Suomalainen sitten kirjoitti kuvaansa Grishinan kirkko? Selitys löytyy suomalaisesta sota-ajan paikannimistöstä. Soginitsyn lähistöllä sijaitsee Grišinon kylä (Гришино), ja suomalaisessa jatkosodan aikaisessa aineistossa siitä käytettiin muotoja Grishina ja Grisino. SA-kuva-arkistossa on 26.7.1942 otettu valokuva nimellä ”Maisemia Grishinan kylästä: Sisäkuva kirkosta”, ja 21.8.1943 otettu valokuva on puolestaan nimetty ”Grisinon kylän kirkko”. Näin ollen Suomalaisen käyttämä nimi ei ollut kirkollinen nimi, vaan suomalaisessa sotilas- ja kuva-aineistossa käytetty paikannimi.<br> <br />
<br />
Siksi myös tämän artikkelin otsikkona on Grishinan kirkko. Nimi kertoo siitä, millaisena ja millä nimellä kirkko tuli suomalaisten nähtäväksi jatkosodan aikana. Historiallisesti ja kirkollisesti kyse on kuitenkin Soginitsyn Pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän kirkosta.<br />
<br />
=== Vanha ortodoksinen kirkkopaikka Syvärin seudulla ===<br />
<br />
''Soginitsy'' on vanha ortodoksinen kirkkopaikka eli pogosta. Venäjänkielinen nimi Soginitsyn pogosta (Согинский погост) tarkoitti historiallisesti paitsi kirkkoa myös sen ympärille rakentunutta maaseudun kirkollista keskusta hautausmaineen ja lähikylineen.<br><br />
<br><br />
Nykyinen Nikolaoksen kirkko ei ollut paikan ensimmäinen pyhäkkö. Arkistolähteiden mukaan Soginitsyn pogostalla oli Nikolaos Ihmeidentekijälle omistettu kirkko jo vuonna 1600 tai 1601, ja se puolestaan rakennettiin paikalla aikaisemmin sijainneen tsasounan paikalle. Kirkollinen perinne ulottuu alueella siis huomattavasti nykyistä kirkkorakennusta kauemmaksi. <br />
Nykyinen puukirkko tunnetaan monissa lähteissä vuonna 1696 rakennettuna Nikolaoksen kirkkona. Kizhin museon tutkijat ovat kuitenkin arkistoaineiston perusteella tarkentaneet ajoitusta. Kirkossa olleessa vanhassa ristissä oli vihkimistä koskeva teksti, jonka vuosiluku oli ilmaistu vanhan, maailman luomisesta alkaneen ajanlaskun mukaan. Aikaisemmassa muunnoksessa ei ollut huomioitu sitä, että vuosi vaihtui tuolloin syyskuun alussa. Tutkimuksen perusteella kirkko onkin rakennettu ja vihitty vuonna 1695. Vuosi 1696 esiintyy silti yhä yleisesti sekä kirkollisissa että rakennushistoriallisissa esittelyissä. <br><br />
<br><br />
Kirkon suojeluspyhä, pyhä [[Nikolaos Ihmeidentekijä]] (святитель Николай Чудотворец), oli luonteva valinta pohjoisen jokireitin varrella sijaitsevalle kirkolle. Nikolaos on ortodoksisen maailman rakastetuimpia pyhiä ja häntä on vuosisatojen ajan kunnioitettu erityisesti matkustavien, vesillä liikkuvien ja hädässä olevien auttajana.<br />
<br />
=== Harvinainen puukirkko ===<br />
<br />
Kari Suomalaisen piirroksessa kirkko näyttää lähes satumaiselta: korkea puinen rakennus kohoaa jyrkästi ylöspäin, sen päällä on valtava telttakatto ja korkealla kaiken yllä pieni sipulikupoli ristinsä kanssa. Etualalla näkyy toinen, matalampi telttakatto. Se kuuluu kirkkoon liittyvään kellotorniin.<br><br />
<br><br />
Juuri nämä yksityiskohdat tekevät piirroksen kohteen tunnistamisen mahdolliseksi. Soginitsyn Nikolaoksen kirkko edustaa Äänisen ja Syvärin ympäristön vanhaa pohjoisvenäläistä puurakentamisen perinnettä. Rakennuksen ydin on korkea kahdeksankulmainen hirsirakenne, jonka yläpuolelle nousee toinen, pienempi kahdeksankulmainen osa ja sen päällä suuri telttakatto. Huippuna ovat kupoli ja risti. Kokonaisuuteen liittyvät alttariosa, eteisosa sekä katetun yhteyden välityksellä kellotorni.<br><br />
<br><br />
Kari Suomalainen on tallentanut nämä rakenteelliset piirteet poikkeuksellisen tarkasti. Piirros ei ole pilakuva eikä mielikuvituksen tuote, vaan selvästi paikan päällä tehty rakennuksen tarkastelu. Kirkon korkea runko, kellotorni, telttakatot, kupoli ja ympäröivä maasto muodostavat tunnistettavan kokonaisuuden.<br><br />
<br><br />
Soginitsyn Nikolaoksen kirkkoa pidetään erityisen arvokkaana siksi, että monet saman rakennusperinteen puukirkot ovat vuosisatojen kuluessa kadonneet. Se on yksi harvoista säilyneistä Syvärin ja Äänisen ympäristön vanhoista telttakattoisista puukirkoista. <br />
<br />
=== Kesäkirkko ja profeetta Elian talvikirkko ===<br />
<br />
Nikolaoksen kirkko oli niin sanottu kylmä kirkko. Suurta puurakennusta ei lämmitetty talvella, ja pohjoisessa tarvittiin siksi erillinen lämmitettävä talvikirkko.<br><br />
<br><br />
Soginitsyn kirkkokokonaisuuteen rakennettiin 1800-luvulla ''profeetta Elian kirkko'' (церковь пророка Илии). Sen rakentaminen aloitettiin vuonna 1861 ja kirkko vihittiin vuonna 1864. Näin paikalle syntyi pohjoisille ortodoksisille pogostoille tyypillinen kokonaisuus: suuri kesäkirkko, pienempi lämmitettävä talvikirkko sekä kellotorni.<br> <br />
<br><br />
Tämä kirkollinen kokonaisuus on edelleen olemassa. Nykyisten kirkollisten tietojen mukaan jumalanpalveluksia toimitetaan kylmänä vuodenaikana profeetta Elian kirkossa ja lämpimänä vuodenaikana Nikolaoksen kirkossa.<br />
<br />
=== Kirkon sisällä oli huomattava ikoniperintö ===<br />
<br />
Soginitsyn Nikolaoksen kirkon arvo ei perustunut vain sen arkkitehtuuriin. Kirkossa oli vuosisatojen aikana muodostunut huomattava ikoniperintö.<br><br />
<br><br />
Kirkon alkuperäinen ikonostaasi oli perinteinen puinen tyabloikonostaasi. Myöhemmin, 1800-luvulla, sen tilalle tehtiin uusi veistetty ja kullattu ikonostaasi. Vuoden 1872 kirkollisen esineluettelon avulla tutkijat ovat pystyneet selvittämään sen sisältöä varsin tarkasti. Ikonostaasissa oli peräti 82 ikonia. Osa niistä oli paljon itse nykyistä kirkkorakennusta vanhempia.<br> <br />
<br><br />
Säilyneiden ikonien joukossa on 1500- ja 1600-luvuille ajoitettuja teoksia. Useissa niistä näkyy voimakas Novgorodin ikonimaalausperinteen vaikutus. Nykyään tunnetaan noin 60 Soginitsyn Nikolaoksen kirkosta peräisin olevaa ikonia. Noin kolmekymmentä niistä on Pietarin ''Venäläisessä museossa'' (Государственный Русский музей) ja muut Pietarin ''Eremitaasissa'' (Государственный Эрмитаж). <br><br />
<br><br />
Kirkon sisätilassa oli myös poikkeuksellisia puuveistoksia. Kattoa tukevissa puisissa pylväissä oli koristeita ja hevosenpäitä muistuttavia veistettyjä kannattimia. Tällainen koristeaihe tunnetaan pohjoisesta kansanomaisesta puurakentamisesta, mutta kirkkorakennuksessa se on harvinainen.<br />
<br />
=== Suomalainen valokuvaaja huomasi saman erikoisuuden ===<br />
<br />
Tähän liittyy mielenkiintoinen yhteys suomalaisiin SA-kuviin.<br><br />
<br><br />
Vänrikki '''K. Borg''' kuvasi kirkon sisätiloja 26.7.1942. SA-kuvan alkuperäinen kuvateksti kuuluu:<br><br />
''”Maisemia Grishinan kylästä: Sisäkuva kirkosta. Taustalla erikoinen pylväs.”''<br><br />
<br><br />
Suomalaisen valokuvaajan huomio kiinnittyi siis juuri sellaiseen pylväsrakenteeseen, jota myöhempi rakennushistoriallinen tutkimus on pitänyt yhtenä kirkon sisätilojen erityispiirteistä.<br> <br />
<br><br />
Kuva on muutenkin merkittävä. Se kertoo, miltä kirkon sisätila näytti jatkosodan aikana tilanteessa, jossa kirkon normaali seurakunnallinen elämä oli jo katkaistu mutta rakennus ja osa sen vanhasta sisustuksesta olivat vielä olemassa.<br />
<br />
=== Neuvostovalta sulki kirkon ennen sotaa ===<br />
<br />
Soginitsyn Nikolaoksen kirkko ei ollut enää toimiva seurakuntakirkko silloin, kun suomalaiset saapuivat alueelle jatkosodan aikana.<br><br />
<br><br />
Soginitsyn pogostan kirkko suljettiin jumalanpalveluksilta vuonna 1935 osana Neuvostoliiton uskonnonvastaista politiikkaa. Seuraavana vuonna museotyöntekijä '''F.A. Kalikin''' kävi kirkossa ja vei sieltä turvaan huomattavan osan vanhimmista ikoneista. Vuonna 1937 ne siirrettiin Venäläisen museon kokoelmiin Leningradiin. Sodan jälkeen kirkkoon jääneitä ikonostaasin osia siirrettiin ensin Važinyn alueelle ja myöhemmin Eremitaasiin.<br> <br />
<br><br />
Kirkon kohtalo kertoo samalla paljon 1900-luvun Venäjän ortodoksisuuden historiasta. Vuosisatoja jumalanpalveluskäytössä ollut pyhäkkö menetti seurakunnallisen tehtävänsä, sen ikonit hajautuivat museoihin ja itse rakennus jäi vähitellen ilman alkuperäistä sisustustaan.<br><br />
<br><br />
1950-luvulla ikonostaasi oli jo kokonaan poissa. Vuonna 1951 rakennus annettiin paikallisen kolhoosin käyttöön varastoksi.<br />
<br />
=== Kari Suomalainen Syvärillä ===<br />
<br />
Kun Kari Suomalainen (1920–1999) piirsi kirkon vuonna 1943, hän ei vielä ollut se koko Suomen tuntema poliittinen pilapiirtäjä, jollaisena hänet myöhemmin muistetaan.<br><br />
<br><br />
Suomalainen oli aloittanut taideopinnot jo 16-vuotiaana Ateneumin piirustuskoulussa. Sota keskeytti opinnot, mutta hänen taiteellisia kykyjään ryhdyttiin käyttämään puolustusvoimien tiedotustoiminnassa. Hänet määrättiin TK-piirtäjäksi, ja hänen tehtävänään oli tallentaa rintaman elämää ja ympäristöä piirroksin.<br> <br />
<br><br />
Tiedotuskomppanioiden kuvaajat ja taiteilijat eivät tallentaneet vain taisteluita. Kuvissa ja piirroksissa näkyvät sotilaiden lisäksi kylät, ihmiset, maisemat, sillat, tiet ja rakennukset. Tässä ympäristössä syntyi myös Grishinan kirkko.<br><br />
<br><br />
Piirros on kiinnostava juuri siksi, ettei siinä ole mitään pilapiirrosmaista. Suomalainen ei kommentoi eikä irvaile. Hän katsoo rakennusta taiteilijan silmin. Kirkko on työn varsinainen päähenkilö.<br><br />
<br><br />
Myöhemmin Kari Suomalaisesta tuli suomalaisen pilapiirrostaiteen tunnetuin nimi. Helsingin Sanomien ensimmäinen varsinainen Karin päivän piirros ilmestyi vuoden 1950 lopussa, ja siitä alkoi yli neljä vuosikymmentä kestänyt ura. Grishinan kirkon piirros kuuluu siis hänen varhaisempaan tuotantoonsa ja muistuttaa siitä, että hänen taustansa oli kuvataiteilijan eikä vain pilapiirtäjän.<br />
<br />
=== Suomalaiset dokumentoivat kirkkoa useita kertoja ===<br />
<br />
Soginitsyn kirkko näyttää herättäneen suomalaisten TK-miesten kiinnostuksen useampaan kertaan.<br><br />
<br><br />
K. Borg kuvasi kirkon sisätiloja heinäkuussa 1942. Kari Suomalainen piirsi rakennuksen vuonna 1943. Lisäksi sotilasvirkailija '''T. Norjavirta''' kuvasi kirkon 21.8.1943. SA-kuva-arkistossa Norjavirran valokuvan otsikko on ”Grisinon kylän kirkko”.<br> <br />
<br><br />
Nämä kuvat ja piirros muodostavat yhdessä kiinnostavan suomalaisen dokumenttiaineiston Soginitsyn kirkosta sota-aikana. Samalla ne auttavat ratkaisemaan Kari Suomalaisen piirroksen arvoituksen: hänen ”Grishinan kirkkonsa” ei ole kadonnut tai tunnistamaton itäkarjalainen kirkko, vaan sama Soginitsyn Nikolaoksen kirkko, jonka rakennushistoria voidaan jäljittää 1600-luvulle ja jonka edeltäjät vievät vielä kauemmaksi.<br />
<br />
=== Kirkko säilyi – ja liturgia palasi ===<br />
<br />
Sodan ja neuvostovuosien jälkeen rakennuksen tulevaisuus ei ollut itsestään selvä. Sen säilyminen vaati useita restaurointeja.<br><br />
<br><br />
Merkittävä korjaus tehtiin jo vuosina 1973–1976. Uusi laaja restaurointi toteutettiin 2010-luvun lopulla ja 2020-luvun alussa. Nikolaoksen kirkon viimeisimmässä kunnostuksessa koko monen tonnin painoinen rakennus nostettiin tunkeilla, lahonneita hirsikertoja vaihdettiin, telttakattoa ja kupolin puupaanuverhousta kunnostettiin ja risti palautettiin paikalleen. Myös lattiaa, kattoa, ovia ja ikkunoita restauroitiin.<br> <br />
<br><br />
Restauroinnin jälkeen kirkossa toimitettiin jumalallinen liturgia 2.8.2021. Kirkollinen elämä oli alkanut palata Soginitsyyn jo aikaisemmin, ja nykyisin jumalanpalveluksia toimitetaan jälleen sekä Nikolaoksen että profeetta Elian kirkossa. <br><br />
<br><br />
Tässä on kenties koko tarinan vaikuttavin yksityiskohta. Kun Kari Suomalainen seisoi kirkon edessä vuonna 1943 ja piirsi sen paperille, rakennuksessa ei enää toimitettu jumalanpalveluksia. Kirkko oli suljettu jo kahdeksan vuotta aikaisemmin. Suomalainen tallensi siis pyhäkön eräänlaisessa hiljaisuuden ajassa.<br><br />
<br><br />
Nyt kirkko on jälleen myös kirkko, ei vain rakennusmuistomerkki.<br />
<br />
=== Yksi piirros – monta historian kerrosta ===<br />
<br />
Kari Suomalaisen Grishinan kirkossa kohtaavat poikkeuksellisella tavalla suomalainen sotahistoria, Syvärin seudun historia, vanha ortodoksinen kulttuuri ja pohjoisen puuarkkitehtuuri.<br><br />
<br><br />
Rakennus oli seissyt paikallaan jo lähes kaksi ja puoli vuosisataa ennen kuin Suomalainen piirsi sen. Sen kirkollinen historia ulottui vielä kauemmaksi. Siellä oli vuosisatojen ajan toimitettu liturgiaa, kastettu, vihitty, siunattu vainajia ja vietetty Nikolaos Ihmeidentekijän juhlia. Kirkon seinien sisällä oli ollut kymmeniä ikoneita, joiden vanhimmat osat kuuluivat jo 1500-luvun ortodoksiseen kulttuuriperintöön.<br><br />
<br><br />
Sitten tuli vallankumous, uskonnonvastainen neuvostoaika, kirkon sulkeminen, ikonien siirtäminen museoihin ja sota. Yhteen tämän historian lyhyeen hetkeen osui suomalainen nuori taiteilija kynineen ja paperineen.<br><br />
<br><br />
Kari Suomalainen ei voinut vuonna 1943 tietää, mikä kirkon myöhempi kohtalo olisi. Hän tuskin myöskään arvasi, että hänen piirroksensa voisi yli kahdeksankymmentä vuotta myöhemmin auttaa tunnistamaan ja kertomaan tämän vanhan ortodoksisen pyhäkön historiaa.<br><br />
<br><br />
Piirroksen alareunassa lukee Grishinan kirkko.<br><br />
<br><br />
Kirkon oikea nimi on Soginitsyn Pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän kirkko (Храм святителя Николая Чудотворца в деревне Согиницы).<br><br />
<br><br />
Ja se seisoo edelleen samalla paikalla.<br><br />
<br><br />
'''Ortodoksi.net'''<br><br />
15.9.2026<br><br />
---<br><br />
Artikkelin yläosassa olevan kuvan kuvateksti:<br><br />
<br><br />
Grishinan kirkko. Kari Suomalaisen vuonna 1943 tekemä TK-piirros esittää ''Soginitsyn Pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän kirkkoa'' (Храм святителя Николая Чудотворца в деревне Согиницы) kellotorneineen. Suomalaisessa sota-ajan aineistossa kirkosta käytettiin läheiseen ''Grišinon kylään'' (Гришино) liittyviä nimiä ''Grishina'' ja ''Grisino''. Kirkko tunnetaan yleisesti vuonna 1696 rakennettuna, mutta ''Kizhin museon'' arkistotutkimus ajoittaa sen vuoteen 1695. Kuva: SA-kuva / Kari Suomalainen.<br />
<br />
== Kuvagalleria ==<br />
<br />
<gallery widths="200px" heights="160px" perrow="4"><br />
Kuva:Grishina_01_ks_sa-kuva.png|Grishinan kirkko (SA_kuva / K.Suomalainen).<br />
Kuva:Grishina_02_kb_sa-kuva_on.png|Grishinan kirkko (SA_kuva / K.Borg).<br />
Kuva:Grishina_03_kb_sa-kuva_on.png|Grishinan kirkko (SA_kuva / K.Borg).<br />
Kuva:Grishina_04_kb_sa-kuva_on.png|Grishinan kirkko (SA_kuva / K. Borg).<br />
</gallery><br />
<br />
KESKEN<br />
<br />
=== Lähteet ja verkkolähteet ===<br />
* Museo Kizhi – I. A. Antropova & A. G. Noskova: История и иконописное убранство церкви Святителя Николая в Согиницах (Согинский погост). Laajin tässä artikkelissa käytetty tutkimus kirkon historiasta, rakentamisajankohdasta, ikonostaasista ja ikoneista. Kizhin museon tutkimus<br />
* Sotamuseo / Finna: Maisemia Grishinan kylästä: Sisäkuva kirkosta. Taustalla erikoinen pylväs. Vänrikki K. Borg, 26.7.1942. SA-kuva / Finna – Grishinan kirkon sisäkuva<br />
* Sotamuseo / Finna: Grisinon kylän kirkko. Sotilasvirkailija T. Norjavirta, 21.8.1943. SA-kuva / Finna – Grisinon kylän kirkko<br />
* Tihvinän hiippakunta (Тихвинская епархия): Храм Святителя Николая Чудотворца, деревня Согиницы. Kirkon historiaa, rakennusta ja sisätiloja. Tihvinän hiippakunnan esittely<br />
* Pietarin metropolia (Санкт-Петербургская митрополия): Отреставрирован Никольский храм в Согиницах. Tietoja vuoden 2021 restauroinnista ja sen jälkeisestä liturgiasta. Pietarin metropolian uutinen restauroinnista<br />
* Pietarin metropolian Globus-palvelu: Храм Свт. Николая Чудотворца в д. Согиницы. Nykyiset kirkolliset tiedot ja jumalanpalveluskäyttö. Soginitsyn Nikolaoksen kirkon nykyiset tiedot<br />
* Sobory.ru: Согиницы, Церковь Николая Чудотворца. Rakennushistoriaa ja tietoja kirkon ikoniperinnöstä. Sobory.ru – Soginitsyn Nikolaoksen kirkko<br />
* Visavuoren museo: Kari Suomalainen (1920–1999). Kari Suomalaisen taideopinnot, toiminta TK-piirtäjänä ja myöhempi ura.<br />
Visavuori – Kari Suomalainen<br><br />
KESKEN<br><br />
<br><br />
[[Luokka:Artikkelit]]</div>
Hannu
http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Tiedosto:Grishina_01_ks_sa-kuva.png&diff=65546
Tiedosto:Grishina 01 ks sa-kuva.png
2026-09-15T13:04:49Z
<p>Hannu: </p>
<hr />
<div>== Yhteenveto ==<br />
Grishinan kirkko. SA-kuva Kuvaaja: sot. virkam. K. Suomalainen 24.7.1943 <br />
<br />
[[Luokka:Kuvat]]</div>
Hannu