https://www.ortodoksi.net/api.php?action=feedcontributions&user=Mikko&feedformat=atom
Ortodoksi.net - Käyttäjän muokkaukset [fi]
2024-03-28T15:03:00Z
Käyttäjän muokkaukset
MediaWiki 1.29.0
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Malline:Footer&diff=52385
Malline:Footer
2017-08-06T06:53:53Z
<p>Mikko: </p>
<hr />
<div><div style="margin-left: 0; margin-right: 0; width: 100%; background-color: #9C1915; color: #eeeeee;"><br />
[[Ortodoksi.net]] on vapaaehtoisten yksityisten Suomen ortodoksisen kirkon jäsenten ylläpitämä sivusto. Yhteystiedot löytyvät [[Ortodoksi.net|sivuston esittelystä]] ja ylläpitäjät heidän [[Toiminnot:Käyttäjät|esittelysivultaan]].<br />
Tänään {{CURRENTDAYNAME}}na, {{CURRENTMONTHNAME}}n {{CURRENTDAY}}. päivänä Ortodoksi.net -sivustolla on {{NUMBEROFPAGES}} sivua, joista {{NUMBEROFARTICLES}} on laajoja artikkeleita. Lisäksi Ortodoksi.net -sivustolla on {{NUMBEROFFILES}} tiedostoa ja useita tuhansia sivuja liturgisia tekstejä. Haluatko auttaa? [[Toiminnot:Halutuimmat_sivut|Nämä artikkelit meiltä puuttuvat]] ja [[:Luokka:Tyngät|nämä artikkelit ovat tynkiä]].<noinclude>[[Luokka:Mallineet]][[Luokka:Etusivun Mallineet]]</noinclude><br />
<br />
[[Ortodoksi.net:Tekijänoikeudet|Tekijänoikeudet]] - [[Kuva:English.jpg]] [[Briefly in English]] - [[Kuva:Porusski.jpg]] [[По-Русски]] - [[Kuva:Påsvenska.jpg]] [[På Svenska]] - [[:Luokka:Muut kielet|Other languages]]<br />
<br />
</div></div>
Mikko
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Malline:Footer&diff=52384
Malline:Footer
2017-08-06T06:52:54Z
<p>Mikko: </p>
<hr />
<div><div style="margin-left: 0; margin-right: 0; background-color: #9C1915; color: #eeeeee;"><br />
|teksti=__NOTOC__ <br />
[[Ortodoksi.net]] on vapaaehtoisten yksityisten Suomen ortodoksisen kirkon jäsenten ylläpitämä sivusto. Yhteystiedot löytyvät [[Ortodoksi.net|sivuston esittelystä]] ja ylläpitäjät heidän [[Toiminnot:Käyttäjät|esittelysivultaan]].<br />
Tänään {{CURRENTDAYNAME}}na, {{CURRENTMONTHNAME}}n {{CURRENTDAY}}. päivänä Ortodoksi.net -sivustolla on {{NUMBEROFPAGES}} sivua, joista {{NUMBEROFARTICLES}} on laajoja artikkeleita. Lisäksi Ortodoksi.net -sivustolla on {{NUMBEROFFILES}} tiedostoa ja useita tuhansia sivuja liturgisia tekstejä. Haluatko auttaa? [[Toiminnot:Halutuimmat_sivut|Nämä artikkelit meiltä puuttuvat]] ja [[:Luokka:Tyngät|nämä artikkelit ovat tynkiä]].<noinclude>[[Luokka:Mallineet]][[Luokka:Etusivun Mallineet]]</noinclude><br />
<br />
[[Ortodoksi.net:Tekijänoikeudet|Tekijänoikeudet]] - [[Kuva:English.jpg]] [[Briefly in English]] - [[Kuva:Porusski.jpg]] [[По-Русски]] - [[Kuva:Påsvenska.jpg]] [[På Svenska]] - [[:Luokka:Muut kielet|Other languages]]<br />
<br />
</div></div>
Mikko
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Malline:Footer&diff=52383
Malline:Footer
2017-08-06T06:52:27Z
<p>Mikko: </p>
<hr />
<div>{{<br />
<div style="margin-left: 0; margin-right: 0; background-color: #9C1915; color: #eeeeee;"><br />
|teksti=__NOTOC__ <br />
[[Ortodoksi.net]] on vapaaehtoisten yksityisten Suomen ortodoksisen kirkon jäsenten ylläpitämä sivusto. Yhteystiedot löytyvät [[Ortodoksi.net|sivuston esittelystä]] ja ylläpitäjät heidän [[Toiminnot:Käyttäjät|esittelysivultaan]].<br />
Tänään {{CURRENTDAYNAME}}na, {{CURRENTMONTHNAME}}n {{CURRENTDAY}}. päivänä Ortodoksi.net -sivustolla on {{NUMBEROFPAGES}} sivua, joista {{NUMBEROFARTICLES}} on laajoja artikkeleita. Lisäksi Ortodoksi.net -sivustolla on {{NUMBEROFFILES}} tiedostoa ja useita tuhansia sivuja liturgisia tekstejä. Haluatko auttaa? [[Toiminnot:Halutuimmat_sivut|Nämä artikkelit meiltä puuttuvat]] ja [[:Luokka:Tyngät|nämä artikkelit ovat tynkiä]].<noinclude>[[Luokka:Mallineet]][[Luokka:Etusivun Mallineet]]</noinclude><br />
<br />
[[Ortodoksi.net:Tekijänoikeudet|Tekijänoikeudet]] - [[Kuva:English.jpg]] [[Briefly in English]] - [[Kuva:Porusski.jpg]] [[По-Русски]] - [[Kuva:Påsvenska.jpg]] [[På Svenska]] - [[:Luokka:Muut kielet|Other languages]]<br />
<br />
</div><br />
}}</div>
Mikko
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Malline:Footer&diff=52380
Malline:Footer
2017-08-06T06:50:48Z
<p>Mikko: </p>
<hr />
<div>{{LaatikkoPP ei otsikkoa<br />
|teksti=__NOTOC__ <br />
[[Ortodoksi.net]] on vapaaehtoisten yksityisten Suomen ortodoksisen kirkon jäsenten ylläpitämä sivusto. Yhteystiedot löytyvät [[Ortodoksi.net|sivuston esittelystä]] ja ylläpitäjät heidän [[Toiminnot:Käyttäjät|esittelysivultaan]].<br />
Tänään {{CURRENTDAYNAME}}na, {{CURRENTMONTHNAME}}n {{CURRENTDAY}}. päivänä Ortodoksi.net -sivustolla on {{NUMBEROFPAGES}} sivua, joista {{NUMBEROFARTICLES}} on laajoja artikkeleita. Lisäksi Ortodoksi.net -sivustolla on {{NUMBEROFFILES}} tiedostoa ja useita tuhansia sivuja liturgisia tekstejä. Haluatko auttaa? [[Toiminnot:Halutuimmat_sivut|Nämä artikkelit meiltä puuttuvat]] ja [[:Luokka:Tyngät|nämä artikkelit ovat tynkiä]].<noinclude>[[Luokka:Mallineet]][[Luokka:Etusivun Mallineet]]</noinclude><br />
<br />
[[Ortodoksi.net:Tekijänoikeudet|Tekijänoikeudet]] - [[Kuva:English.jpg]] [[Briefly in English]] - [[Kuva:Porusski.jpg]] [[По-Русски]] - [[Kuva:Påsvenska.jpg]] [[På Svenska]] - [[:Luokka:Muut kielet|Other languages]] }}</div>
Mikko
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Malline:Footer&diff=52379
Malline:Footer
2017-08-06T06:50:00Z
<p>Mikko: </p>
<hr />
<div>{{LaatikkoPP ei otsikkoa<br />
|teksti=__NOTOC__ <br />
[[Ortodoksi.net]] on vapaaehtoisten yksityisten Suomen ortodoksisen kirkon jäsenten ylläpitämä sivusto. Yhteystiedot löytyvät [[Ortodoksi.net|sivuston esittelystä]] ja ylläpitäjät heidän [[Toiminnot:Käyttäjät|esittelysivultaan]].<br />
Tänään {{CURRENTDAYNAME}}na, {{CURRENTMONTHNAME}}n {{CURRENTDAY}}. päivänä Ortodoksi.net -sivustolla on {{NUMBEROFPAGES}} sivua, joista {{NUMBEROFARTICLES}} on laajoja artikkeleita. Lisäksi Ortodoksi.net -sivustolla on {{NUMBEROFFILES}} tiedostoa ja useita tuhansia sivuja liturgisia tekstejä. Haluatko auttaa? [[Toiminnot:Halutuimmat_sivut|Nämä artikkelit meiltä puuttuvat]] ja [[:Luokka:Tyngät|nämä artikkelit ovat tynkiä]].}}<noinclude>[[Luokka:Mallineet]][[Luokka:Etusivun Mallineet]]</noinclude><br />
<br />
[[Ortodoksi.net:Tekijänoikeudet|Tekijänoikeudet]] - [[Kuva:English.jpg]] [[Briefly in English]] - [[Kuva:Porusski.jpg]] [[По-Русски]] - [[Kuva:Påsvenska.jpg]] [[På Svenska]] - [[:Luokka:Muut kielet|Other languages]]</div>
Mikko
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Etusivu&diff=52378
Etusivu
2017-08-06T06:48:21Z
<p>Mikko: </p>
<hr />
<div>__NOTOC__ <br />
[[Media:Kalenteri-2017.pdf|Kalenteri 2017]]<br />
<br />
{{Malline:Etusivu}}<br />
<br />
{{Malline:PaajuttuYouTube}}<br />
<br />
{{Malline:Kk}}<br />
<!--{{Malline:Paajuttu}}--><br />
<br />
<!--{{Malline:Paajuttu2}}--><br />
{{Footer}}</div>
Mikko
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Malline:Etusivu&diff=52377
Malline:Etusivu
2017-08-05T19:50:06Z
<p>Mikko: </p>
<hr />
<div>{{LaatikkoPP_100<br />
|otsikko=Esittelyssä<br />
|teksti=__NOTOC__<br />
<!--<center>[[Kuva:Kristus nousi kuolleista etusivu.jpg]]</center>--><br />
<!--{{{{CURRENTMONTHNAME}} {{CURRENTDAY}} esittelyssa}}--><br />
<!--Triodionin ja pentekostarionin automaatio alkaen Sakkeuksen sunnuntaista (= 01 viikko sunnuntai). Vaihda seuraavana vuonna numero week sanan edellä--><br />
<!--{{Paasiainen {{#time:l W|- 4 week}} viikko}}--><br />
* [[Jumalansynnyttäjän paasto]] 1. - 14.8.<br />
* isä Jarmo: [[Kirkon isät varoittavat meitä hengellisen elämän tyhjiöstä (Opetuspuhe)|Kirkon isät varoittavat meitä hengellisen elämän tyhjiöstä]]<br />
* Ortodoksi.net [http://www.facebook.com/Ortodoksi.net Facebookissa] - tämän julkisen profiilin lukeminen ei edellytä Fb:iin liittymistä<br />
* Liity Ortodoksi.netin omaan suljettuun Facebookin keskusteluryhmään: [http://www.facebook.com/groups/ortodoksinet/ '''Liity'''] siellä voi keskustella monelaisista ortodoksisista asioista.<br />
<noinclude><br />
[[Luokka:Mallineet]]<br />
[[Luokka:Etusivun Mallineet]]<br />
</noinclude><br />
}}</div>
Mikko
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Malline:Etusivu&diff=52376
Malline:Etusivu
2017-08-05T19:47:07Z
<p>Mikko: </p>
<hr />
<div>{{LaatikkoPP_100<br />
|teksti=__NOTOC__<br />
<!--<center>[[Kuva:Kristus nousi kuolleista etusivu.jpg]]</center>--><br />
=== <font color=#9a0d13>Esittelyssä</font color> === <br />
<!--{{{{CURRENTMONTHNAME}} {{CURRENTDAY}} esittelyssa}}--><br />
<!--Triodionin ja pentekostarionin automaatio alkaen Sakkeuksen sunnuntaista (= 01 viikko sunnuntai). Vaihda seuraavana vuonna numero week sanan edellä--><br />
<!--{{Paasiainen {{#time:l W|- 4 week}} viikko}}--><br />
* [[Jumalansynnyttäjän paasto]] 1. - 14.8.<br />
* isä Jarmo: [[Kirkon isät varoittavat meitä hengellisen elämän tyhjiöstä (Opetuspuhe)|Kirkon isät varoittavat meitä hengellisen elämän tyhjiöstä]]<br />
* Ortodoksi.net [http://www.facebook.com/Ortodoksi.net Facebookissa] - tämän julkisen profiilin lukeminen ei edellytä Fb:iin liittymistä<br />
* Liity Ortodoksi.netin omaan suljettuun Facebookin keskusteluryhmään: [http://www.facebook.com/groups/ortodoksinet/ '''Liity'''] siellä voi keskustella monelaisista ortodoksisista asioista.<br />
<noinclude><br />
[[Luokka:Mallineet]]<br />
[[Luokka:Etusivun Mallineet]]<br />
</noinclude><br />
}}</div>
Mikko
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Malline:Etusivu&diff=52375
Malline:Etusivu
2017-08-05T19:46:21Z
<p>Mikko: </p>
<hr />
<div>{{LaatikkoPP<br />
|teksti=__NOTOC__<br />
<!--<center>[[Kuva:Kristus nousi kuolleista etusivu.jpg]]</center>--><br />
=== <font color=#9a0d13>Esittelyssä</font color> === <br />
<!--{{{{CURRENTMONTHNAME}} {{CURRENTDAY}} esittelyssa}}--><br />
<!--Triodionin ja pentekostarionin automaatio alkaen Sakkeuksen sunnuntaista (= 01 viikko sunnuntai). Vaihda seuraavana vuonna numero week sanan edellä--><br />
<!--{{Paasiainen {{#time:l W|- 4 week}} viikko}}--><br />
* [[Jumalansynnyttäjän paasto]] 1. - 14.8.<br />
* isä Jarmo: [[Kirkon isät varoittavat meitä hengellisen elämän tyhjiöstä (Opetuspuhe)|Kirkon isät varoittavat meitä hengellisen elämän tyhjiöstä]]<br />
* Ortodoksi.net [http://www.facebook.com/Ortodoksi.net Facebookissa] - tämän julkisen profiilin lukeminen ei edellytä Fb:iin liittymistä<br />
* Liity Ortodoksi.netin omaan suljettuun Facebookin keskusteluryhmään: [http://www.facebook.com/groups/ortodoksinet/ '''Liity'''] siellä voi keskustella monelaisista ortodoksisista asioista.<br />
<noinclude><br />
[[Luokka:Mallineet]]<br />
[[Luokka:Etusivun Mallineet]]<br />
</noinclude><br />
}}</div>
Mikko
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Malline:LaatikkoPP_ei_otsikkoa&diff=52374
Malline:LaatikkoPP ei otsikkoa
2017-08-05T19:44:33Z
<p>Mikko: </p>
<hr />
<div><div style="background-color: #fefef3; margin: 0 0 0.7em 0; width: 100%;"><br />
<!-- boksi-div --><br />
<div style="padding: 0.3em 1em 0.3em 1em; margin: 0;">{{{teksti}}}<br />
</div><br />
</div><br />
<br />
<noinclude><br />
[[Luokka:Mallineet|{{PAGENAME}}]]<br />
</noinclude></div>
Mikko
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4n_Luostarien_yst%C3%A4v%C3%A4t&diff=46977
Venäjän Luostarien ystävät
2013-08-26T22:05:36Z
<p>Mikko: </p>
<hr />
<div>[[Kuva:Pe12.jpg|300px|thumb|<center>Kuva [[Petsamon luostari]]n pyhiinvaellukselta vuodelta 2005. Venäjän luostarien ystävät ry:n tuolloinen puheenjohtaja Rainer Ressler luostarinjohtaja Danielin kanssa. <br><small>Valokuva: Martti Naakka</small></center>]]<br />
''Venäjän Luostarien ystävät ry'' yhdistyksen tarkoituksena on tukea Venäjän ortodoksisia [[luostari|luostareita]] taloudellisesti sekä edistää Suomessa venäläisen ortodoksisen luostaritradition tuntemusta. <br />
<br />
Tarkoituksen toteuttamiseksi yhdistys järjestää monipuolista tiedotusta Venäjän luostarien toiminnasta järjestämällä luostaritraditiota koskevia esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia, kursseja sekä yhdistyksen jäsenille [[pyhiinvaellus]]- ja talkoomatkoja luostareihin ja kääntämällä ja julkaisemalla luostarien piirissä eri aikoina syntynyttä kirjallisuutta.<br />
<br />
Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä jokainen, joka toiminnallaan haluaa edistää yhdistyksen päämäärien toteuttamista ja jonka hallitus jäseneksi hyväksyy.<br />
<br />
Vuonna 1991 perustetun yhdistyksen puheenjohtajana toimii rovasti [[Veikko Purmonen]]. Seuran kotipaikka on Helsinki. <br />
<br />
== Kotisivut ja muut yhteystiedot ==<br />
<br />
* Venäjän Luostarien ystävät:<br>[http://www.venlu.net ''www.venlu.net'']<br />
* Yhdistyksen sähköpostiosoite: <br>''venlumail@gmail.com''<br />
[[Kuva:Venlu banner.jpg|600px|thumb|left|<center>Kuva Venäjän Luostarien ystävät ry:n kotisivuilta</center>]]<br><br />
[[Luokka:Suomen ortodoksinen kirkko]]<br />
[[Luokka:Järjestöt]]<br />
[[Luokka:Venäjän luostarit]]</div>
Mikko
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Arseni_Kuopion_ja_Karjalan_metropoliitta&diff=46653
Arseni Kuopion ja Karjalan metropoliitta
2013-06-07T12:23:30Z
<p>Mikko: </p>
<hr />
<div>[[Kuva:Vyo01.jpg|300px|thumb|right|<center>KS Joensuun piispa Arseni<br>Kuva &copy; Pyykkönen.</center>]]<br />
[[Kuva:Arseni.jpg|300px|thumb|right|<center>KS Joensuun [[piispa Arseni]]<br>Helsingin [[Uspenskin katedraali]]ssa <br>[[mirhantuojien sunnuntai]]na 2012.<br>Kuva © [[Käyttäjä:Soili|Soili Mustapää]].</center>]]<br />
[[Kuva:Piispa arseni ja munkki joona(c)soilimustapaa.jpg|250px|right|thumb|<center>KS Joensuun piispa Arseni,<br> taustalla [[munkki]] Joona.<br>[[Uusi Valamo]] 24.06.2012.<br>Kuva © [[Käyttäjä:Soili|Soili Mustapää]].</center>]]<br />
[[Kuva:Piispa_henrik_arseni_small.jpg|250px|thumb|right|<center>KS Joensuun [[piispa Arseni]]n maalaus piispa Henrikistä.<br>Photo © Manuel Prado.</center>]]<br />
<br />
<br />
'''Korkeasti Siunattu (KS) Joensuun piispa Arseni''' (''siviilinimeltään [[Jorma Heikkinen]]'') on syntynyt v. 1957 Lapinlahdella.<br />
<br />
== Koulunkäynti ja opiskelu ==<br />
<br />
Hän kirjoitti ylioppilaaksi Lapinlahdelta, jonka jälkeen hän on suorittanut [[Suomen ortodoksinen pappisseminaari|Suomen ortodoksisen pappisseminaarin]] v. 1983 ja ensin [[teologian maisteri]]n ja vuonna 2011 teologian lisensiaatin tutkinnon Joensuussa Itä-Suomen yliopistossa. Lisäksi hän on opiskellut Leningradin hengellisessä akatemiassa ja Ateenan yliopistossa. Työn alla on tohtorin väitöskirjan teko Jyväskylän yliopistoon.<br />
<br />
== Kirkolliset tehtävät ja vihkimykset ==<br />
<br />
Jorma Heikkinen vihittiin [[Munkki|munkiksi]] ja [[diakoni]]ksi Leningradissa ja hänen liityttyään [[Uuden Valamon luostari|Valamon luostari]]n veljestöön hänet vihittiin [[Pappismunkki|pappismunkiksi]] (''munkkinimellä Arseni, [[Karjalan valistajat|Karjalan valistajan]] pyhittäjä [[Arseni Konevitsalainen|Arseni Konevitsalaisen]] mukaan'') v. 1986. Pappismunkki Arseni toimi [[Uuden Valamon luostari]]n varajohtajana vuodesta 1989 alkaen ja hänelle myönnettiin [[Arkkimandriitta|arkkimandriitan]] arvo v. 1997.<br />
<br />
[[Apulaispiispa]]ksi hänet valittiin [[Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous|kirkolliskokouksessa]] lokakuussa 2004 ja tammikuussa 2005 asetettiin virkaansa, nimikkeellä Joensuun piispa. Apulaispiispalla ei ole omaa [[hiippakunta]]a ja hän toimiikin [[arkkipiispa]]n avustajana [[Karjalan hiippakunta|Karjalan hiippakunnassa]] toimipaikkanaan Kuopio.<br />
<br />
Vuoden 2013 kesäkuun alusta hän hoitaa Oulussa sijaitsevan hiippakuntapiispan (metropoliitan) tehtävää siihen saakka, kunnes [[Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous]] valitsee tehtävään vakituisen haltijan. <br />
<br />
== Ikonimaalari ==<br />
<br />
Piispa Arseni tunnetaan taitavana ikonimaalarina ja maalausperinteen tuntijana laajemminkin kuin vain ikonimaalauksen osalta. [[Ikoni]]en lisäksi hän on maalannut myös paljon muuta kuin kirkollista taidetta.<br />
<br />
Hänen maalaamistaan ikoneista on koottu lukuisia ikoninäyttelyjä eri puolella Suomea ja hänen ikonejaan on näytteillä useissa taidegallerioissa. Maalaamisen lisäksi piispa Arseni on kirjoittanut useita artikkeleita ja kirjoja niin ikoneista kuin muistakin aiheista.<br />
<br />
== Huomionosoitukset ja kunniamerkit ==<br />
<br />
* Pyhän Karitsan ritarikunnan komentajamerkki<br />
* Pyhän Spyridonin kultainen suurristi (''Kreikka'')<br />
* Filotei Ateenalaisen hopeinen kunniamerkki<br />
<br />
== Piispan Arsenin kirjoittamia tai toimittamia teoksia ==<br />
<br />
* Taina Lammassaari ja pappismunkki Arseni: Ina Colliander. Puun kosketus (Ina Collianderin elämäkerta) (Otava), 1991 <br />
* Pappismunkki Arseni (toim.): Konevitsan luostari (Otava), 1993<br />
* Pappismunkki Arseni: Ikonikirja (Otava), 1995<br />
* Arkkimandriitta Arseni: [[Ortodoksinen sanasto (kirja)|Ortodoksinen sanasto]] (Otava), 1999<br />
* Arkkimandriitta Arseni (toim.): Tuokiokuvia Valamosta (Valamon luostari), 2000<br />
* Arkkimandriitta Arseni: Iloitkaamme ja riemuitkaamme. Ikoneja 1600-luvulta 1900-luvulle suomalaisista kokoelmista (Valamo säätiö), 2000<br />
* Arkkimandriitta Arseni: Konevitsan uudelleensyntyminen (Konevitsa ry), 2002<br />
* Arkkimandriitta Arseni (toim.): Valamo - Pietari. Hengellisiä, aineellisia ja kulttuuriyhteyksiä Laatokan Valamon ja Pietarin välillä 1716-1917 (Valamon luostari), 2003<br />
* Piispa Arseni, Arja Hyvönen, Kari Kotkavaara: Viimeinen tuomio: ikoneita Itä-Karjalasta. Yttersta domen: ikoner från Östkarelien (Turun maakuntamuseo), 2005<br />
* Piispa Arseni: Ikoneja kansalle. Venäläisiä painokuvaikoneja suomalaisista kokoelmista (Maahenki), 2008<br />
* Piispa Arseni: [[Pääsiäismuna - Ylösnousemuksen symboli|Pääsiäismuna. Ylösnousemuksen symboli]] (Maahenki) 2010<br />
<br />
[[Luokka:Piispat]]<br />
[[Luokka:Suomen piispat]]<br />
[[Luokka:Henkilöt]]<br />
[[Luokka:Valamo]]<br />
<br />
OT & [[Käyttäjä:Hannu|Hannu Pyykkönen]]</div>
Mikko
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Tiedosto:Arseni.jpg&diff=46652
Tiedosto:Arseni.jpg
2013-06-07T12:15:47Z
<p>Mikko: </p>
<hr />
<div>KS Joensuun [[piispa Arseni]]. Kuvattu Helsingin [[Uspenskin katedraali]]ssa [[mirhantuojien sunnuntai]]na 2012. Kuva © [[Käyttäjä:Soili|Soili Mustapää]].<br />
<br />
[[Luokka:Kuvat]]<br />
[[Luokka:Kuvat/Henkilöt]]<br />
[[Luokka:Piispat]]</div>
Mikko
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Tiedosto:Arseni.jpg&diff=46651
Tiedosto:Arseni.jpg
2013-06-07T12:14:19Z
<p>Mikko: KS Joensuun piispa Arseni. Kuvattu Helsingin Uspenskin katedraalissa mirhantuojien sunnuntaina 2012. Kuva © Soili Mustapää.
Luokka:Kuvat
Luokka:Kuvat/Henkilöt
Luokka:Piispat</p>
<hr />
<div>KS Joensuun piispa Arseni. Kuvattu Helsingin Uspenskin katedraalissa mirhantuojien sunnuntaina 2012. Kuva © Soili Mustapää.<br />
<br />
[[Luokka:Kuvat]]<br />
[[Luokka:Kuvat/Henkilöt]]<br />
[[Luokka:Piispat]]</div>
Mikko
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Jesaja_Profeetta&diff=46529
Jesaja Profeetta
2013-05-08T17:38:30Z
<p>Mikko: </p>
<hr />
<div>[[Kuva:Jesaja_profeetta03.jpg|thumb|<center>Profeetta Jesaja freskossa, Ravenna, Italia<br>Kuva &copy; Pyykkönen</center>]]<br />
[[Kuva:Jesaja_profeetta01.jpg|thumb|<center>Profeetta Jesaja freskossa, Iasi, Romania<br>Kuva &copy; Pyykkönen</center>]]<br />
[[Kuva:Jesaja_kizi_wik.jpg|thumb|<center>Profeetta Jesaja ikonissa, Kizi, Venäjä<br>Kuva Wikipedia</center>]]<br />
[[Kuva:Jesaja_ugolino_di_nerio_wik.jpg|thumb|<center>Profeetta Jesaja Ugolino di Nerion kuvaamana<br>Kuva Wikipedia</center>]]<br />
[[Kuva:Jesaja_profeetta02.jpg|thumb|<center>Profeetta Jesaja koki marttyyrikuoleman, kun juutalainen kuningas Manasseh määräsi hänet sahattavaksi.<br>Kuva: Wikipedia</center>]]<br />
[[Profeetta]] '''Jesaja''' (hepreaksi: ישעיהו , ''Yəša yáhu / Yəša ăyāhû;'' kreikaksi:'' Ἠσαΐας, Isaias;'' arabiaksi:'' اشعیاء, Ash-ee-yaa; Pelastus on YHWH'') on [[Raamattu|Raamatun]] [[VT|Vanhan testamentin]] [[Jesajan kirja]]n päähahmo ja sen todennäköinen kirjoittaja.<br />
<br />
== Elämänvaiheita ==<br />
Jesajan toiminta Juudan profeettana alkoi noin 740-luvulla eKr. ja jatkoi toimintaansa ainakin vuoteen 698 eKr. asti. Jesajan julistuksen ytimenä oli Jumalan, Jahven, pyhä majesteettisuus. Profeetta ilmoitti kaiken maailman kuuluvan Jumalalle ja hän profetoi, että Jumala voi halutessaan myös tuhota maan tai kansan. Jesaja siis varoitti ihmisiä, jotta nämä kääntyisivät taas Hänen puoleensa.<br />
<br />
(''Jes.6:12-13'')<br />
:: ''Herra vie ihmiset kauas, ja tyhjänä leviää hylätty maa. Jos väestä on jäljellä vaikka vain kymmenesosa, vielä sekin raastetaan maasta, kaadetaan niin kuin puu, kuin tammi. Mutta puustakin jää kanto, ja siitä kannosta kasvaa pyhien suku.''<br />
<br />
(''Jes.10:13'')<br />
:: ''Minä olen siirtänyt kansojen rajat ja riistänyt itselleni niiden rikkaudet ja valtiaan tavoin syössyt kuninkaat valtaistuimiltaan.''<br />
<br />
(''Jes.10:22-23'')<br />
:: ''Tiedä, Israel: vaikka kansasi olisi lukuisa kuin merenrannan hiekka, siitä jää vain rippeet. Hävitys tulee, niin on päätetty, ja se tulee vanhurskauden tulvana. Ja Jumala, Herra Sebaot, toteuttaa päätöksensä, hävityksen kaikkialla maan päällä.''<br />
<br />
Jesajan aika oli vaikeaa aikaa Jerusalemin historiassa. Tuohon aikaan juutalaisten kuningaskunta oli jaettu kahtia, pohjoisessa sijainneeseen Israeliin ja etelässä sijainneeseen Juudaan. Jesajan nuoruudessa kummatkin valtakunnat elivät vauraudessa, eikä ulkomaiden sekaantumisesta ollut juurikaan vaaraa. Pohjoisessa hallitsi Jerobeam II ja etelässä Ussia.<br />
<br />
Jesaja oli osa tuon ajan yläluokkaa. Se voidaan päätellä siitä, että hänellä oli aina pääsy kuninkaiden puheille. Hän profetoi neljän kuninkaan, ''Ussian'', ''Jotamin'', ''Ahasin'' ja ''Hiskian'', aikana. Hän oli lojaali kuningas Hiskialle, mutta oli eri mieltä tämän kanssa tämän pyrkimyksistä tehdä liitto Egyptin ja Babylonian kanssa Assyrian uhkaa vastaan. Legendan mukaan Jesaja kärsi marttyyrikuoleman vuonna 687 eKr. valtaan nousseen ''Manassen'' kaudella.<br />
<br />
(''Jes.24:3'') <br />
:: ''Autioksi maa autioituu, tyhjäksi se ryöstetään. Näin on Herra puhunut.''<br />
<br />
Jesajan kirjan alussa (''Jes.1:1'') kerrotaan:<br />
:: ''Jesajan, Amosin pojan, näyt Juudasta ja Jerusalemista. Nämä hän näki Juudan kuninkaiden Ussian, Jotamin, Ahasin sekä Hiskian aikana.''<br />
<br />
Tästä voidaan siis päätellä, että hän syntyi Amosille joskus 700-800 vuotta eKr. Jesajan kirjan mukaan hän avioitui naisen kanssa, josta on jossakin yhteyksissä käytetty nimitystä naisprofeetta ja he saivat pojan: <br />
<br />
(''Jes.8:3''):<br />
:: ''Ja minä lähestyin vaimoani, ja hän tuli raskaaksi ja synnytti pojan. Herra sanoi minulle: "Anna hänelle nimeksi Maher-Salal-Has-Bas.''<br />
<br />
Jesajalla oli Raamatun mukaan kaksi poikaa, joista mainitaan myös Jesajan kirjeessä. Toisen nimi oli ''Sear-Jasub'' (''enteellinen nimi merkitsee 'jäännös palaa takaisin' '') ja edellä mainittu ''Maher-Salal-Has-Bas'' (''taas enteellinen nimi merkitsee 'pakene, saalis, ryöstäjä lähenee' ''). Kuten edellä mainittiin Jesaja eli useiden Juudan kuninkaiden aikana, ''Ussia'' hallitsi joidenkin tutkijoiden mukaan todennäköisesti vuosina 783 – 742, ''Jotam'' vuosina 742 – 735, ''Ahas'' vuosina 735 – 715 ja ''Hiskia'' vuosina 715 – 687 eKr.<br />
<br />
Hänen kirjoittamakseen merkitystä Jesajan kirjasta on kiistelty kauan, jo 1700-luvulta saakka. Ensimmäinen osa (''luvut 1 – 39'') on tutkijoiden mukaan eri kirjoittajalta kuin toinen osa (''luvut 40 – 66''). Jälkimmäisestä osasta on vielä esitetty, että silläkin olisi kaksi eri kirjoittajaa, jotka on nimetty nimettömiksi ''”Deuterojesajaksi”'' (''40 – 55'') ja ''”Tritojesajaksi”'' (''luvut 56 – 66''). <br />
<br />
== Muistopäivä ==<br />
<br />
[[Ortodoksinen kirkko]] muistelee profeetta Jesajaa vuosittain hänen omana muistopäivänään, joka on toukokuun 9. päivänä.<br />
<br />
[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]]<br />
<br />
== Tropari ja kontakki ==<br />
<br />
=== Tropari, 4. säv. ===<br />
<br />
:: ''Sinä julistit Kristuksen maailmaan tulosta | trumpetin kaltaisella äänen voimakkuudella, | oi loistavin profeetta Jesaja. | Sinä loistit nopeana tulevien asioiden kirjurina . || Siksi me veisuin ylistämme sinua.''<br />
<br />
=== Kontakki, 2. säv. === <br />
<br />
:: ''Oi marttyyriprofeetta Jesaja, Jumalan airut, | profetoimisen lahjan kautta sinä teit selväksi Jumalan lihaksitulon julistaen: || Katso, Neitsyt tulee raskaaksi.''<br />
<br />
== Minea ==<br />
<br />
* [http://www.ortodoksi.net/images/e/e6/Minea_09-05.pdf Minea 9.5.]<br />
<br />
[[Luokka:Pyhät]]<br />
[[Luokka:Vanhan testamentin pyhät]]<br />
[[Luokka:Profeetat]]<br />
[[Luokka:700-luvun eKr pyhät]]<br />
[[Luokka:Toukokuu]]</div>
Mikko
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Jaakob_Sebedeuksen_poika&diff=46491
Jaakob Sebedeuksen poika
2013-04-28T09:54:10Z
<p>Mikko: </p>
<hr />
<div>[[Kuva:Jaakob sebedeuksenpoika.jpg|300px|thumb|<center>Pyhä apostoli Jaakob Vanhempi<br>kreikkalainen ikoni 1100-luku<br>P. Johannes Teologin luostari, Patmos<br>Kuva Wikipedia</center>]]<br />
Pyhästä '''apostoli Jaakobista''' on myös käytetty nimitystä '''Jaakob Vanhempi''' tai [[Roomalaiskatolinen kirkko|roomalaiskatolisen kirkon]] piirissä myös pyhä '''Jaakob Suuri'''. Nimeä '''Jaakob Sebedeuksen poika''' on käytetty erotuksena nuoremmasta [[Jaakob Alfeuksen poika|Jaakobista, Alfeuksen pojasta]].<br />
<br />
== Elämänvaiheita ==<br />
Pyhä Jaakob oli [[Mirhantuojanaiset|mirhankantaja]] [[Salome (mirhantuojanainen)|Salomen]] ja kalastaja Sebedeuksen lapsi. Hänen veljensä oli myös yksi [[Apostoli|apostoleista]], pyhä apostoli [[Johannes Teologi]]. Usein heistä käytetään myös nimitystä Sebedeuksen pojat. Heistäkin - kuten apostoliveljeksistä [[Pietari (apostoli)|Pietarista]] ja [[Andreas (apostoli)|Andreaksesta]] - on sanottu, että he olivat ennen Jeesuksen opetuslapseksi ryhtymistään [[Johannes Edelläkävijä]]n (''[[Johannes Kastaja]]n'') opetuslapsia.<br />
<br />
Apostoli Jaakobin muistopäivää vietetään kirkossamme huhtikuun 30. päivä. Pyhä Jaakob on Espanjan suojeluspyhä.<br />
<br />
Jeesuksen kutsuessa Jaakobin opetuslapsekseen, sanottiin, että hän jätti verkkonsa ja seurasi Jeesusta. Opetuslasten Jeesukselle läheisimpään ryhmään kuuluvana apostoli Jaakob oli läsnä mm. [[Taaborin vuori|Taborin vuorella]] [[Kristuksen kirkastuminen|Kristuksen kirkastumisessa]]. Hän oli myös mukana Kristuksen kärsimysten edellä Getsemanen puutarhassa.<br />
<br />
Kristus nimitti Sebedeuksen poikia, apostoleja Johannesta ja Jaakobia ''’ukkosenjylinän pojiksi’'' (arameaksi: ''Boanerges''), taivaallisen tulen puhdistavan voiman sanansaattajiksi. (''Mark. 3:17'') ''"Jaakob Sebedeuksen poika ja tämän veli Johannes, joille hän antoi nimen Boanerges -- se merkitsee: ukkosenjylinän pojat."''<br />
<br />
[[Helatorstai|Jeesuksen taivaaseenastumisen]] jälkeen apostoli Jaakob meni perimätiedon mukaan Espanjaan, jossa hänen merkityksensä tänäkin päivänä on todella suuri. Hänen palattuaan takaisin Jerusalemiin juutalaiset väittelivät kiihkeästi hänen kanssaan pyhistä kirjoituksista. Sanottiin, että kukaan ei siitä huolimatta pystynyt ylittämään häntä viisaudessa.<br />
<br />
Tämän havaittuaan juutalaiset parjasivat apostolia Herodekselle (''Herodes Agrippa I''). Jaakobia vastaan todistaneiden joukossa oli myös muuan Joosea, joka kuultuaan myöhemmin apostolin todistuksen uskoi Jaakobia ja tuli tuomituksi kuolemaan hänen kanssaan. Ennen kuin miekka putosi, pyhä Jaakob syleili ja suuteli tätä katuvaista väärin todistajaa ja sanoi: ''"Rauha ja anteeksianto sinulle!"''<br />
<br />
Pyhä Jaakob kuoli marttyyrikuoleman vuoden 44 tienoilla. Hänen ruumiinsa vietiin Espanjaan, missä [[reliikki]]en äärellä tapahtuu ihmeitä tänäkin päivänä.<br />
<br />
Raamatussa [[UT|Uudessa Testamentissa]] oleva [[Jaakobin kirje]] ei todennäköisesti ole apostoli Jaakobin kirjoittama, vaan jonkun muun samannimisen tai peräti jonkun muun (''erinimisen'') kirjoittama. Samoin ortodoksisessa kirkossa käytössä oleva [[Jaakobin liturgia]] ei liity nyt puheena olevaan apostoli Jaakobiin vaan toiseen apostoli [[Apostoli Jaakob, Herran veli|Jaakobiin, Herran veljeen]].<br />
<br />
Pyhän apostoli Jaakobin symboli ikonografiassa ja kirkkotaiteessa on simpukankuori.<br />
<br />
== [[Raamattu|Raamatussa]] olevia mainintoja apostoli Jaakobista ==<br />
<br />
* (''Matt.4:21-22'') ''Sieltä jonkin matkaa kuljettuaan Jeesus näki toiset kaksi veljestä, Jaakobin ja hänen veljensä Johanneksen, Sebedeuksen pojat. He olivat veneessä isänsä Sebedeuksen kanssa verkkojaan selvittelemässä. Jeesus kutsui heidätkin. He jättivät heti veneen ja isänsä ja lähtivät seuraamaan Jeesusta.''<br />
<br />
* (''Apt.12:1-2'') ''Noihin aikoihin kuningas Herodes ryhtyi väkivaltaisiin toimiin muutamia seurakunnan jäseniä vastaan. Hän mestautti Jaakobin, Johanneksen veljen.''<br />
<br />
[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]]<br />
<br />
== Tropari ja kontakki ==<br />
<br />
=== Tropari, 8. säv. === <br />
<br />
:: ''Herran opetuslapsena ja sotilaana | sinut on korotettu apostolien kuoroon veljesi kanssa, oi Jaakob, | ja sinä olit koko sydämestäsi uskollinen Vapahtajalle. | Aseistettuna Hengen voimalla sinä saarnasit Hänestä kaikkialla, || ja tulit miekalla tapetuksi. Siksi me kunnioitamme sinua.''<br />
<br />
=== Kontakki, 2. säv. === <br />
<br />
:: ''Kun sinä kuulit jumalallisen äänen kutsuvan sinua, oi Jaakob, | sinä olit välittämättä isän rakkaudesta ja juoksit Kristuksen luokse veljesi kanssa. | Hänen kanssaan sinun suotiin nähdä || Kristuksen jumalallinen kirkastuminen.''<br />
<br />
== Minea ==<br />
<br />
* [http://www.ortodoksi.net/images/1/16/Minea_30-04.pdf Minea 30.4.]<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
* [[Jaakob (apostoli)|Apostoli Jaakob]]<br />
<br />
[[Luokka:Apostolit]]<br />
[[Luokka:Pyhät]]<br />
[[Luokka:Uuden testamentin pyhät]]</div>
Mikko
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Jason_(apostoli)&diff=46476
Jason (apostoli)
2013-04-25T06:35:14Z
<p>Mikko: </p>
<hr />
<div>[[Kuva:Jason_apostoli01.jpg|250px|thumb|<center>Pyhä apostoli Jason.<br>Kuva &copy; Harri Stefanius.</center>]]<br />
Pyhä, kunniakas, aina kunnioitettava '''apostoli Jason''' luetaan [[70 apostolia|seitsemänkymmenen apostolin]] joukkoon kuuluvaksi. Pyhän Jasonin muistopäivää vietetään 28. huhtikuuta (''slaavilaisessa perinteessä'') tai 29. huhtikuuta (''kreikkalaisessa perinteessä'') ja lisäksi 4. tammikuuta muiden 70 apostolin juhlan yhteydessä.<br />
<br />
Pyhä Jason syntyi Tarsoksessa Vähässä-Aasiassa ja on sanottu, että hän olisi ollut ensimmäinen kristitty omassa kaupungissaan. Hänet nimitettiin paljon myöhemmin oman synnyinkaupunkinsa Tarsoksen [[piispa]]ksi oppi-isänsä [[Paavali (apostoli)|apostoli Paavalin]] toimesta. Apostoli Paavali nimitti häntä [[Kirje roomalaisille|roomalaiskirjeessään]] (''Room.16:21'') maanmiehekseen.<br />
<br />
== Elämänvaiheita ==<br />
Yhdessä apostoli [[Olympas, Herodion, Sosipatros, Tertius, Erastos ja Quartus|Sosipatroksen]] kanssa Jason matkusti vuonna 63 Joonian merellä, lähellä Kreikkaa sijaitsevalle Korfun (''tuolloin Kekyran'') saarelle, jonne he rakensivat kirkon pyhän apostolin ja ensimmäisen marttyyrin [[Stefanos (marttyyri)|Stefanoksen]] muistolle ja kastoivat siellä monia pakanoita kristinuskoon. Tämän nähdessään Korfun hallitsija, kuningas Kerkyllianos heitti heidät vankilaan, jossa he käännyttivät vielä seitsemän muuta vankia, entisiä varkaita kristinuskoon. Nämä käännytetyt olivat nimeltään: ''Saturninos, Jakisholos, Faustianos, Januarios, Marsalios, Eufrasios'' ja ''Mammios''. Myöhemmin hallitsija määräsi nämä seitsemän kuolemaan uskonsa vuoksi kiehuvassa pikipadassa.<br />
<br />
Kuninkaan tytär, neitsyt ''Kerkyra'' oli seurannut näiden pyhien apostolien, Jasonin ja Sosipatroksn kiduttamista. Kaikkien näiden tapahtumien seurauksena hänkin kääntyi kristinuskoon ja jakoi kaikki jalokivensä köyhille. Hallitsija tuli tästä erittäin vihaiseksi ja hän laittoi Kerkyrankin vankilaan ja käski tytärtään perumaan tekonsa, mutta isänsä määräyksestä huolimatta Kerkyra ei kieltänyt Kristusta. Isä määräsi tyttärensä poltettavaksi vankilansa mukana, mutta Kerkyra säilyi tästäkin tapahtumasta ihmeen vuoksi vahingoittumattomana. Useita ihmisiä kastettiin, kun he näkivät tämän ihmeen. Pyhä neitsytmarttyyri Kerkyra surmattiin sen jälkeen ampumalla häneen nuolia, kun hän oli sidottuna puuhun.<br />
<br />
Monia uskovaisia pakeni läheiselle saarelle päästäkseen pois raivostuneen hallitsijan läheisyydestä, kun hän oli määrännyt kaikki saaren kristityt teloitettavaksi. Mutta sotilaiden jahdatessa heitä merellä, heidän veneensä upposivat. Kuningas antoi heti määräyksen tappaa Jason ja Sosipatros kiehuvassa tervassa, mutta hekin selvisivät tästä hengissä ja hallitsija ymmärsi vihdoin katua ja pyysi armoa Jasonin ja Sosipatroksen Jumalalta. Näiden hirvittävien tapahtumien kautta uudistunut hallitsija omaksui kristinuskon ja hän sai kasteessa nimen ''Sebastian''. Siitä lähtien pyhät Jason ja Sosipatros saivat vapaasti saarnata evankeliumia saarella ja he rakensivat kirkon Korfulle vielä melko iäkkäinä, jonka jälkeen he antoivat rauhassa sielunsa Jumalan käsiin.<br />
<br />
[[:Käyttäjä:Hannu|Hannu Pyykkönen]]<br />
<br />
=== Tropari (3. säv.) ===<br />
<br />
:: ''Oi pyhät apostolit, /''<br />
:: ''rukoilkaa armollista Jumalaa, /''<br />
:: ''että Hän antaisi /''<br />
:: ''synninpäästön meidän sieluillemme.''<br />
<br />
=== Tropari (4.säv.) === <br />
<br />
:: ''Me kunnioitamme samamielistä Kristuksen apostolien paria,|'' <br />
:: ''Jumalan innoittamaa Jasonia ja jaloa Sosipateria. |'' <br />
:: ''Sillä he ottivat vastaan armon sanan |'' <br />
:: ''ja valaisivat Korfun jumalisuuden valolla. ||'' <br />
:: ''He rukoilevat Kristusta, meidän Jumalaamme, että sielumme pelastuisivat.''<br />
<br />
=== Kontakki (2. säv.) ===<br />
<br />
:: ''Paavalin oppien valistamina te, autuaat,'' <br />
:: ''tulitte koko maailman valistajiksi,'' <br />
:: ''sillä te kirkastatte alati maailmaa ihmein.'' <br />
:: ''Jason, Sinä ihmeitten lähde,'' <br />
:: ''ja Sosipatros, Sinä Kristuksen marttyyrien kunnia,'' <br />
:: ''te jumalankantaja-apostolit''<br />
:: ''ja hädässä olevien puolustajat,'' <br />
:: ''rukoilkaa Jumalaa,'' <br />
:: ''että Hän pelastaisi''<br />
:: ''meidän sielumme.''<br />
<br />
=== Kontakki (1.säv.) ===<br />
<br />
:: ''Kolmesti siunatut apostolit, |'' <br />
:: ''Paavalin opetuksen valistamat, |'' <br />
:: ''te valistitte koko maailman. |'' <br />
:: ''Te loistatte ihmeillänne, Jason, parannuksien lähde ja Sosipater, marttyyrien kunnia. |'' <br />
:: ''Oi Jumalankantaja apostolit, vaivoissa olevien suojelijat, ||'' <br />
:: ''rukoilkaa Jumalaa, että sielumme pelastuisivat.''<br />
<br />
== Minea ==<br />
<br />
* [http://www.ortodoksi.net/images/5/5f/Minea_28-04.pdf Minea 28.4.]<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
* Apostolit [[Olympas, Herodion, Sosipatros, Tertius, Erastos ja Quartus]] (muistopv. 10.11.)<br />
<br />
[[Luokka:Pyhät]]<br />
[[Luokka:Kreikkalaiset pyhät]]<br />
[[Luokka:Apostolit]]</div>
Mikko
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Stefan_Permil%C3%A4inen&diff=46475
Stefan Permiläinen
2013-04-25T06:28:15Z
<p>Mikko: </p>
<hr />
<div>[[Kuva:Stefan_permilainen_02_wik.jpg|250px|thumb|<center>Pyhä Stefan Permiläinen<br>1900-luvun alun venäläinen ikoni<br>Kuva: Wikipedia</center>]][[Kuva:Stefan_permilainen_01_wik.jpg|250px|thumb|<center>Pyhä Stefan matkalla Moskovaan,<br>venäläinen käsikirjoitus 1700-luvulta<br>Kuva: Wikipedia</center>]]<br />
'''Pyhä Stefan''', Permin [[piispa]] on saanut lisänimen 'syrjäänien valistaja' ja hänet luetaan kuuluvaksi [[Karjalan valistajat|Karjalan valistajiin]]. Pyhä Stefan eli ja vaikutti 1300-luvulla, syntymä ajoittuu ajalle ennen vuotta 1350 ja kuolinvuosi on 1396.<br />
<br />
Pyhä Stefan oli Permin alueen kastaja ja Ust-Vymin ensimmäinen piispa sekä unkarin jälkeen ensimmäisen suomalais-ugrilaisen kirjoitetun kielen, syrjäänien kirjakielen luoja ja kansanperinteen tallettaja.<br />
<br />
== Lapsuus ja nuoruus ==<br />
<br />
Pyhä Stefan syntyi kristilliseen perheeseen Velikij Ustjugissa, Vienassa. Stefanin isä, Simeon, oli kirkonpalvelija ja äidin nimi oli Maria. Äiti on tullut tunnetuksi myös pyhän [[Prokopi Ustjugilainen | Prokopi Ustjugilaisen ]] (muistopv. 8.7.) elämäkerrasta, jossa mainitaan Prokopin tavanneen pyhän Stefanin äidin jo silloin, kun tämä oli pieni lapsi ja vasta 3 vuoden ikäinen. Pyhän Prokopin kerrotaan ennustaneen pienelle Maria-lapsukaiselle, että hän on tulevan pyhän miehen (siis pyhän Stefan Permiläisen) äiti.<br />
<br />
Ei ole varmuutta, onko pyhä Stefan ollut alkuaan syrjääni itsekin, eräät lähteet väittävät hänen olleen slaavilainen eli siis venäläinen ja moskovalainen, toiset taas kertovat hänen olevan ustjugilainen. Syntymävuodesta ei ole varmuutta, mutta arvellaan sen sijoittuvan jonnekin vuosien 1330 - 1340 tienoille.<br />
<br />
== Luostari ja pappeus ==<br />
<br />
Stefan oli älykäs ja oppivainen ja oli jo nuoresta asti voimakkaasti mukana kirkon toimissa edeten muun muassa jo varhain [[lukija]]ksi. Ustjugista pyhä Stefan meni Rostovin pyhän [[Gregorios Teologi]]n [[luostari]]in, jossa hänet vihittiin [[munkki|munkiksi]] 1360-luvun tietämissä Rostovin piispan ja samalla luostarin [[igumeni]] Maksimin (Parfenjij) toimesta.<br />
<br />
Pyhä Stefan opiskeli kreikkaa ja valmistautui monella tapaa sekä lähetystyöhön että syrjäänien oman kielen elvyttämiseen. Noin 5-6 vuoden kuluttua munkiksi vihkimisestään hänet vihittiin [[diakoni]]ksi. Tuon on arveltu tapahtuneen mahdollisesti vuonna 1372. Kolomnan piispa vihki hänet sitten [[pappi|papiksi]] vuonna 1379.<br />
<br />
== Lähetystyö alkaa ==<br />
<br />
Pappisvihkimyksen jälkeen pyhä Stefan aloitti lähetysmatkansa Permissä (Perm sai neuvostovallan aikana nimen Molotov, mutta oikea nimi palautettiin vuonna 1957). Hän aloitti kastamisen silloisessa Pyrasissa (nykyisin Kotlas) ja Viledissä, mistä jatkoi matkaansa aina Vym-joelle saakka hävittäen pakanauskonnon jumalankuvia ja uhripaikkoja sekä perustaen samalla kristillisiä kirkkoja ja [[tsasouna|tsasounia]] sekä kouluja. Lähetystyö keskittyi ns. Vanhan eli Vähä-Permin alueelle ja työn keskuksena oli Ust-Vym ja sen pyhän [[Mikael (ylienkeli)|ylienkeli Mikaelin]] kirkko.<br />
<br />
== Permin piispa ==<br />
<br />
Vuonna 1383 tai kuten se vanhoissa kronikoissa on ilmaistu, vuonna 6891, pyhä Stefan vihittiin Kiovan (Moskovan) [[metropoliitta]] Pimenin toimesta Ust-Vymin ensimmäiseksi piispaksi Permiin. Piispanistuimesta tuli tuolloin Moskovan kirkon 18. piispanistuin. Erikoiseksi asian tekee se, että vihkivä piispa ei ollut oman Novgorodin alaisen [[hiippakunta|hiippakunnan]] piispa, vaan eräällä tavalla "kilpailevan" Moskovan alaisen hiippakunnan piispa.<br />
<br />
Tapahtumat liittyivät voimallisesti tuon aikaiseen ensin kirkkopoliittiseen kiistelyyn, myöhemmin jopa sotaan Moskovan ja Novgorodin välillä ja pyhän Stefanin vihkimyksessä on kanonisesti tarkasteltuna erikoisia piirteitä. Moskova [[kanoni]]en syrjäyttämisellä ikään kuin harjoitti kirkollista valloitustoimintaa Novgorodin alueella, siis alueella joka kuului toisen samanuskoisen ortodoksisen piispan alaisuuteen.<br />
<br />
Moskovan osuutta liioiteltiin muuallakin tuohon aikaan, muiden muassa [[ikonografia]]ssa ja historiallisesti väärennetyissä pyhien ihmisten rooleissa ja näin tälläkin korostettiin Moskovan maallista valtaa ja siinä ohessa myös uskonnollista valtaa. Tuolta ajalta lienee peräisin nykyäänkin havaittavissa oleva tarkoitushakuinen kuva moskovalaisesta ortodoksisuudesta yleisvenäläisenä uskontona ja samalla aloitettiin Moskovan suurvaltapolitiikan teko myös ortodoksisella "rintamalla".<br />
<br />
== Syrjäänien aapisen tekeminen ==<br />
<br />
Kuten edellä jo mainittiin, pyhä Stefan tunnetaan syrjäänien kirjoitetun kielen luojana. Tähän toimintaan kuului syrjäänien oman aapisen tekeminen. Kyseessä oli oikeastaan komin eli syrjäänien kielen muotona muinaissyrjääni. Näin on saattanut tapahtua myös tässä asiassa. Hän loi syrjäänien kielen kirjaimet (aakkoset) kreikan kielen pohjalta ja käänsi useita [[Raamattu|Raamatun]] tekstejä ja muita jumalanpalvelustekstejä syrjääniksi, mutta varsinaisten kirjojen kirjoittamisesta ei ole täyttä varmuutta.<br />
<br />
== Pyhän Stefanin kuolema ==<br />
<br />
Pyhän Stefanin viimeisimmät ajat liittyvät tapahtumiin muiden muassa vuoden 1390 kirkolliskokouksen yhteydessä ja sen jälkeisiin aikoihin. Näissä yhteyksissä pyhä Stefanin nimi ja rooli liittyy varsin voimakkaasti kaikkeen Moskovan valloituspolitiikkaan niin kristillisenä tukijana kuin jumalallisen siunauksen antaneena kumppanina.<br />
<br />
Matkallaan Moskovaan vuonna 1396 hän sairastui [[pääsiäinen|pääsiäisen]] aikaan ja kuoli Moskovassa. Hänet on haudattu Moskovan Kremlin luostarikirkkoon eli Vapahtajan kirkastumisen kirkkoon ja hänet kanonisoitiin pyhäksi ilmeisesti jo 1549.<br />
<br />
Ortodoksinen kirkko muistelee pyhää Stefan Permiläistä, Karjalan valistajaa, vuosittain huhtikuun 26. päivänä sekä Karjalan valistajien yhteisenä muistopäivänä, joka sijoittuu aina lokakuun viimeisen päivän ja marraskuun 6. päivän väliseen lauantaihin.<br />
<br />
[[Käyttäjä:Hannu|Hannu Pyykkönen]]<br />
<br />
'''Kirjallisuutta:'''<br />
<br />
* Jukka Korpela: Pyhä Stefan Permiläinen (Ortodoksia nr. 49, s. 109 - 148)<br />
<br />
== Tropari ja kontakki ==<br />
<br />
=== Tropari, 4. säv. === <br />
<br />
:: ''Lapsuudestasi asti palaen jumalallisesta halusta, | sinä otit vastaan Kristuksen ikeen, oi viisas Stefan. | Sinä kylvit siemenen pakanauskoon kiinni kasvaneille | ja synnytit heidät evankeliumissa. | Kunnioittaen sinua, me rukoilemme: | Ano Häneltä, jota sinä julistit, || että sielumme pelastuisivat.''<br />
<br />
=== Kontakki, 8. säv. === <br />
<br />
:: ''Sinä osoittauduit paimeneksi niille, jotka sinua eivät etsineet. |Sinä vapautit kansasi epäjumalien palvonnasta ja toit heidät Kristuksen uskoon. | Sinä saatoit häpeään noita Pansotnikin ja tulit Permin ensimmäiseksi piispaksi ja opettajaksi. || Siksi sinun hengellinen laumasi, |jonka vapautit epäjumalien palvomisesta veisuin sinua kiittää: ||Iloitse viisas opettaja Stefan!''<br />
----<br />
'''Syrjäänit''': (lainaus suomalaisesta wikipediasta):<br />
<br />
Komit eli syrjäänit ja komipermjakit ovat Jäämereen laskevien suurten jokien varsilla Ural-vuoriston länsipuolella eläviä suomalais-ugrilaisia ihmisiä. Komisyrjäänit elävät pääasiassa Komin tasavallassa, mutta myös Kuolan niemimaalla, Arkangelin alueella ja Uralin itäpuolella Länsi-Siperiassa. Komisyrjäänejä on noin 345 000 henkeä.<br />
<br />
Omaa kieltään puhuvat komipermjakkeja on noin 152 000 henkeä. He asuvat pääasiassa Komin tasavallan eteläpuolella Permin Komin piirikunnassa. Permi-nimitys liittyy käsitteeseen Perman alue. Usein on spekuloitu, että skandinaavissa saagoissa mainitulla Bjarmian maalla ja sen bjarmeiksi kutsutuilla asukkailla oli jokin yhteys Permaan ja permiläisiin. (kts. koko. artikkeli)<br />
<br />
[[Luokka:Pyhät]]<br />
[[Luokka:Apostolienvertaiset]]<br />
[[Luokka:Karjalan valistajat]]<br />
[[Luokka:Venäläiset pyhät]]</div>
Mikko
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Evankelista_Markus&diff=46468
Evankelista Markus
2013-04-23T18:19:03Z
<p>Mikko: </p>
<hr />
<div>[[Kuva:Markus_evankelista01.jpg|thumb|<center>Evankelista Markus<br>&copy; Pyykkönen</center>]]<br />
'''Evankelista Markus''', [[Markuksen evankeliumi]]n kirjoittaja ja yksi niin kutsutuista [[70 apostolia|seitsemästäkymmenestä apostolista]].<br />
<br />
Hänen alkuperäinen nimensä oli ''Johannes'' ja hän syntyi Kyreneassa (''yksi viidestä läntisestä kaupungista Pentapoliksessa, Pohjois-Afrikassa, nykyisessä Libyassa''). Hänen isänsä oli ''Aristopolos'' ja äitinsä ''Maria'' ja [[Barnabas (apostoli)|apostoli Barnabas]] oli hänen serkkunsa (''Kol.4:10''). Perhe oli uskonnoltaan juutalainen, hyvin toimeen tuleva ja asemaltaan kunnioitettu. Johannes sai sekä kreikkalaisen että heprealaisen kasvatuksen ja koulutuksen. <br />
<br />
== Pietarin opetuslapsi ==<br />
Johannesta ryhdyttiin kutsumaan ''Markukseksi'' sen jälkeen, kun hän muutti Jerusalemiin, jossa samaan aikaan vaikuttivat niin [[Jeesus|Jeesus Kristus]] kuin myös Hänen [[Apostoli|opetuslapsensa]], [[Pietari (apostoli)|apostoli Pietari]], joka oli naimisissa Aristopoloksen serkun kanssa. Tästä syystä Markus vieraili usein Pietarin luona ja hänestä tuli Pietarin opetuslapsi.<br />
<br />
Evankelista Markus (''Johannes Markus'') oli Getsemanessa, kun Jeesus pidätettiin: <br />
:: ''Jeesuksen mukaan oli lähtenyt nuori mies, jolla ei ollut yllään muuta kuin pellavainen vaate. Hänet otettiin kiinni, mutta hän riistäytyi vaatteestaan ja pakeni alasti.'' (''Mark.14:51-52'')<br />
<br />
Hänen äitinsä oli se Maria, jonka talossa [[alkuseurakunta]] kokoontui. Sinne Pietari pakeni [[enkeli]]n vapautettua hänet vankilasta (''Apt.12:12-17''). On mahdollista, että mies, joka kantoi vesiruukkua, oli Markus ja paikka, jossa Jeesus söi pääsiäisaterian opetuslasten kanssa, Marian talo (''Mark.14''). [[Apostolien teot]] kertovat Markuksen matkoista [[Paavali (apostoli)|Paavalin]] ja Barnabaksen mukana Antiokiaan ja Barnabaksen kanssa Kyprokselle ja myöhemmin taas Paavalin, mutta myös Pietarin seuralaisena (''1.Piet.5:13''), joka sanoo Markusta (''hengelliseksi'') pojakseen ja jonka puheisiin [[Markuksen evankeliumi]] perustuu.<br />
<br />
== Apostoli ja evankelista Markus koptilais-ortodoksisessa traditiossa ==<br />
[[Kuva:Markus kidzi wiki.jpg|180px|thumb|<center>Pyhä apostoli Markus<br>venäläinen ikoni 1700-luku<br>Kuva Wikipedia</center>]]<br />
[[Aleksandrian koptilaisortodoksinen kirkko|Egyptin koptilais-ortodoksiset kristityt]] pitävät evankelista Markusta kirkkonsa perustajana, joka saarnasi Egyptin Aleksandriassa ennen kuin kirjoitti evankeliuminsa ja kärsi siellä 25. päivänä huhtikuuta vuonna 68 marttyyrikuoleman. Ennen Markuksen saapumista kristinuskoa jo todennäköisesti tunnettiin Egyptissä, koska [[Apostolien teot|Apostolien tekojen]] (''2:10'') mukaan egyptiläisiä oli Jerusalemissa, kun [[Pyhä Henki]] laskeutui hurskaiden juutalaisten ylle. Markuksen uskotaan tulleen Egyptiin ensimmäisen kerran 40-luvun alussa, mutta vuonna 46 hänen tiedetään olleen Antiokiassa, sitten Kyproksella ja taas Antiokiassa vuoteen 50 asti ja vuosina 58-62 Roomassa. Markuksen olinpaikasta vuosina 50-58 ei tiedetä, joten hän on silloin hyvinkin voinut olla Aleksandriassa ja uudelleen vuodesta 62 alkaen. Markusta pidetään ensimmäisenä Aleksandrian [[paavi]]na, jonka seuraajista nykyinen (2011) viranhaltija on 117. Aleksandrian paavi ''Shenouda III''.<br />
<br />
Ensimmäinen Markuksen kristinuskoon käännyttämä egyptiläinen oli suutari ''Anianus'', jonka luokse Markus meni korjauttamaan kenkänsä katkennutta hihnaa. Sitä korjatessaan Anianus pisti vahingossa naskalilla sormeensa. Hän huudahti: ''”Ainoa Jumala!”'' Markus kysyi, mitä hän tarkoitti, ja Anianus selitti kuulleensa ainoasta Jumalasta, mutta ei tuntenut tätä. Markus paransi ihmeellisesti suutarin sormen ja saarnasi miehelle ja hänen perheelleen evankeliumia. He tunsivat kreikkalaisten filosofien kirjoituksia, mutta eivät olleet kuulleet [[VT|Vanhan testamentin]] ennustuksia [[Messias|Messiaasta]], joista Markus puhui. Saarnojen perusteella he uskoivat Jeesukseen Kristukseen ja heidät kastettiin. Kristinusko levisi nopeasti, ja Markuksen palattua muilta matkoiltaan Aleksandriaan hän löysi sieltä kukoistavan seurakunnan. <br />
<br />
Aleksandrialaiset eivät kuitenkaan katsoneet hyvällä silmällä pakanajumalia vastaan saarnaavaa apostolia. Vuoden 68 pääsiäispäivänä he raahasivat Markuksen ulos Aleksandrian Bucolian kirkosta, jossa hän toimitti pääsiäisjumalanpalvelusta, kiduttivat häntä ja surmasivat hänet seuraavana päivänä. Hänet haudattiin Bucolian kirkkoon, mutta vuosisatoja myöhemmin hänen [[reliikki]]nsä vietiin Venetsiaan. Osa niistä palautettiin vuonna 1968 hänen marttyyriutensa 1900-vuotisen muiston kunniaksi Egyptiin ja niitä sijoitettiin juuri valmistuneeseen, suureen (''100 x 36 metriä'') Pyhän Markuksen [[katedraali]]in Kairossa sekä samoin hänelle omistettuun kirkkoon Aleksandriassa. Ilmeisesti hänen päänsä oli kuitenkin koko ajan ja on yhä Aleksandriassa.<br />
<br />
== Tunnus ja muistopäivä ==<br />
Evankelista Markuksen tunnuksena käytetään usein siivekästä leijonaa tai pelkästään leijonaa. Markuksen siivekäs leijona on kuvattuna muun muassa Venetsian lipussa. <br />
<br />
Pyhän apostoli ja evankelista Markuksen muistopäivää vietetään [[Suomen ortodoksinen kirkko|Suomen ortodoksisessa kirkossa]] 25. päivänä huhtikuuta, 30. lokakuuta (''joissakin [[Paikalliskirkko|paikalliskirkoissa]] yhdessä eräiden muiden apostolien kanssa'') sekä 70 apostolin yhteisenä muistopäivänä 4. tammikuuta. Joissakin paikalliskirkoissa häntä muistellaan vielä syyskuun 27. päivänä yhdessä eräiden kumppaniensa kanssa.<br />
<br />
[[:Käyttäjä:Vilma|Vilma]]<br />
<br />
== Tropari ja kontakki ==<br />
<br />
=== Tropari, 3.säv. === <br />
<br />
:: ''Korkeimman Pietarin opettamana sinä tulit Kristuksen apostoliksi, | ja auringon tavoin olet loistanut maitten ylitse, | Aleksandrian olet autuudella kaunistanut. | Sinun kauttasi Egypti vapautui viettelyksestä, | evankeliumisi opetuksella valaisit kaikki kuin kirkon valopylväs. | Sen tähden me kunnioitamme muistoasi kirkkaasti juhlien, jumal´ääninen Markus: || rukoile saarnaamaasi Jumalaa antamaan synninpäästö meidän sieluillemme.''<br />
<br />
=== Tropari, 4.säv. === <br />
<br />
:: ''Varhaisesta nuoruudestasi asti totuuden valo valaisi sinua, oi Markus. | Sinä rakastit Kristuksen työtä, | ja siksi sinä seurasit Pietaria innostuksella | ja palvelit Paavalia kanssapalvelijana, || kirjoitettuasi evankeliumin sinä valistit koko maailman.''<br />
<br />
=== Kontakki, 2.säv. ===<br />
<br />
:: ''Otettuasi korkeudesta vastaan Hengen armolahjan, | rikoit filosofien verkot, oi apostoli, | ja keräsit verkkoosi kaikki kansat, | sekä toit ne Herran luokse saarnatessasi jumalallista evankeliumia, || oi kunniakas Markus.''<br />
<br />
== Minea ==<br />
<br />
* [http://www.ortodoksi.net/images/0/08/Minea_25%2B04.pdf Minea ja typikon 25.4.]<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
* [[Seitsemänkymmentä apostolia]]<br />
<br />
[[Luokka:Apostolit]]<br />
[[Luokka:Egyptiläiset pyhät]]<br />
[[Luokka:Evankelistat]]<br />
[[Luokka:Pyhät]]<br />
[[Luokka:Uuden testamentin pyhät]]</div>
Mikko
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Evankelista_Markus&diff=46467
Evankelista Markus
2013-04-23T18:16:55Z
<p>Mikko: </p>
<hr />
<div>[[Kuva:Markus_evankelista01.jpg|thumb|<center>''Evankelista Markus''<br><small>(''&copy; Pyykkönen'')</small></center>]]<br />
'''Evankelista Markus''', [[Markuksen evankeliumi]]n kirjoittaja ja yksi niin kutsutuista [[70 apostolia|seitsemästäkymmenestä apostolista]].<br />
<br />
Hänen alkuperäinen nimensä oli ''Johannes'' ja hän syntyi Kyreneassa (''yksi viidestä läntisestä kaupungista Pentapoliksessa, Pohjois-Afrikassa, nykyisessä Libyassa''). Hänen isänsä oli ''Aristopolos'' ja äitinsä ''Maria'' ja [[Barnabas (apostoli)|apostoli Barnabas]] oli hänen serkkunsa (''Kol.4:10''). Perhe oli uskonnoltaan juutalainen, hyvin toimeen tuleva ja asemaltaan kunnioitettu. Johannes sai sekä kreikkalaisen että heprealaisen kasvatuksen ja koulutuksen. <br />
<br />
== Pietarin opetuslapsi ==<br />
Johannesta ryhdyttiin kutsumaan ''Markukseksi'' sen jälkeen, kun hän muutti Jerusalemiin, jossa samaan aikaan vaikuttivat niin [[Jeesus|Jeesus Kristus]] kuin myös Hänen [[Apostoli|opetuslapsensa]], [[Pietari (apostoli)|apostoli Pietari]], joka oli naimisissa Aristopoloksen serkun kanssa. Tästä syystä Markus vieraili usein Pietarin luona ja hänestä tuli Pietarin opetuslapsi.<br />
<br />
Evankelista Markus (''Johannes Markus'') oli Getsemanessa, kun Jeesus pidätettiin: <br />
:: ''Jeesuksen mukaan oli lähtenyt nuori mies, jolla ei ollut yllään muuta kuin pellavainen vaate. Hänet otettiin kiinni, mutta hän riistäytyi vaatteestaan ja pakeni alasti.'' (''Mark.14:51-52'')<br />
<br />
Hänen äitinsä oli se Maria, jonka talossa [[alkuseurakunta]] kokoontui. Sinne Pietari pakeni [[enkeli]]n vapautettua hänet vankilasta (''Apt.12:12-17''). On mahdollista, että mies, joka kantoi vesiruukkua, oli Markus ja paikka, jossa Jeesus söi pääsiäisaterian opetuslasten kanssa, Marian talo (''Mark.14''). [[Apostolien teot]] kertovat Markuksen matkoista [[Paavali (apostoli)|Paavalin]] ja Barnabaksen mukana Antiokiaan ja Barnabaksen kanssa Kyprokselle ja myöhemmin taas Paavalin, mutta myös Pietarin seuralaisena (''1.Piet.5:13''), joka sanoo Markusta (''hengelliseksi'') pojakseen ja jonka puheisiin [[Markuksen evankeliumi]] perustuu.<br />
<br />
== Apostoli ja evankelista Markus koptilais-ortodoksisessa traditiossa ==<br />
[[Kuva:Markus kidzi wiki.jpg|180px|thumb|<center>''Pyhä apostoli Markus''<br>venäläinen ikoni 1700-luku<br><small>''Kuva Wikipedia''</small></center>]]<br />
[[Aleksandrian koptilaisortodoksinen kirkko|Egyptin koptilais-ortodoksiset kristityt]] pitävät evankelista Markusta kirkkonsa perustajana, joka saarnasi Egyptin Aleksandriassa ennen kuin kirjoitti evankeliuminsa ja kärsi siellä 25. päivänä huhtikuuta vuonna 68 marttyyrikuoleman. Ennen Markuksen saapumista kristinuskoa jo todennäköisesti tunnettiin Egyptissä, koska [[Apostolien teot|Apostolien tekojen]] (''2:10'') mukaan egyptiläisiä oli Jerusalemissa, kun [[Pyhä Henki]] laskeutui hurskaiden juutalaisten ylle. Markuksen uskotaan tulleen Egyptiin ensimmäisen kerran 40-luvun alussa, mutta vuonna 46 hänen tiedetään olleen Antiokiassa, sitten Kyproksella ja taas Antiokiassa vuoteen 50 asti ja vuosina 58-62 Roomassa. Markuksen olinpaikasta vuosina 50-58 ei tiedetä, joten hän on silloin hyvinkin voinut olla Aleksandriassa ja uudelleen vuodesta 62 alkaen. Markusta pidetään ensimmäisenä Aleksandrian [[paavi]]na, jonka seuraajista nykyinen (2011) viranhaltija on 117. Aleksandrian paavi ''Shenouda III''.<br />
<br />
Ensimmäinen Markuksen kristinuskoon käännyttämä egyptiläinen oli suutari ''Anianus'', jonka luokse Markus meni korjauttamaan kenkänsä katkennutta hihnaa. Sitä korjatessaan Anianus pisti vahingossa naskalilla sormeensa. Hän huudahti: ''”Ainoa Jumala!”'' Markus kysyi, mitä hän tarkoitti, ja Anianus selitti kuulleensa ainoasta Jumalasta, mutta ei tuntenut tätä. Markus paransi ihmeellisesti suutarin sormen ja saarnasi miehelle ja hänen perheelleen evankeliumia. He tunsivat kreikkalaisten filosofien kirjoituksia, mutta eivät olleet kuulleet [[VT|Vanhan testamentin]] ennustuksia [[Messias|Messiaasta]], joista Markus puhui. Saarnojen perusteella he uskoivat Jeesukseen Kristukseen ja heidät kastettiin. Kristinusko levisi nopeasti, ja Markuksen palattua muilta matkoiltaan Aleksandriaan hän löysi sieltä kukoistavan seurakunnan. <br />
<br />
Aleksandrialaiset eivät kuitenkaan katsoneet hyvällä silmällä pakanajumalia vastaan saarnaavaa apostolia. Vuoden 68 pääsiäispäivänä he raahasivat Markuksen ulos Aleksandrian Bucolian kirkosta, jossa hän toimitti pääsiäisjumalanpalvelusta, kiduttivat häntä ja surmasivat hänet seuraavana päivänä. Hänet haudattiin Bucolian kirkkoon, mutta vuosisatoja myöhemmin hänen [[reliikki]]nsä vietiin Venetsiaan. Osa niistä palautettiin vuonna 1968 hänen marttyyriutensa 1900-vuotisen muiston kunniaksi Egyptiin ja niitä sijoitettiin juuri valmistuneeseen, suureen (''100 x 36 metriä'') Pyhän Markuksen [[katedraali]]in Kairossa sekä samoin hänelle omistettuun kirkkoon Aleksandriassa. Ilmeisesti hänen päänsä oli kuitenkin koko ajan ja on yhä Aleksandriassa.<br />
<br />
== Tunnus ja muistopäivä ==<br />
Evankelista Markuksen tunnuksena käytetään usein siivekästä leijonaa tai pelkästään leijonaa. Markuksen siivekäs leijona on kuvattuna muun muassa Venetsian lipussa. <br />
<br />
Pyhän apostoli ja evankelista Markuksen muistopäivää vietetään [[Suomen ortodoksinen kirkko|Suomen ortodoksisessa kirkossa]] 25. päivänä huhtikuuta, 30. lokakuuta (''joissakin [[Paikalliskirkko|paikalliskirkoissa]] yhdessä eräiden muiden apostolien kanssa'') sekä 70 apostolin yhteisenä muistopäivänä 4. tammikuuta. Joissakin paikalliskirkoissa häntä muistellaan vielä syyskuun 27. päivänä yhdessä eräiden kumppaniensa kanssa.<br />
<br />
[[:Käyttäjä:Vilma|Vilma]]<br />
<br />
== Tropari ja kontakki ==<br />
<br />
=== Tropari, 3.säv. === <br />
<br />
:: ''Korkeimman Pietarin opettamana sinä tulit Kristuksen apostoliksi, | ja auringon tavoin olet loistanut maitten ylitse, | Aleksandrian olet autuudella kaunistanut. | Sinun kauttasi Egypti vapautui viettelyksestä, | evankeliumisi opetuksella valaisit kaikki kuin kirkon valopylväs. | Sen tähden me kunnioitamme muistoasi kirkkaasti juhlien, jumal´ääninen Markus: || rukoile saarnaamaasi Jumalaa antamaan synninpäästö meidän sieluillemme.''<br />
<br />
=== Tropari, 4.säv. === <br />
<br />
:: ''Varhaisesta nuoruudestasi asti totuuden valo valaisi sinua, oi Markus. | Sinä rakastit Kristuksen työtä, | ja siksi sinä seurasit Pietaria innostuksella | ja palvelit Paavalia kanssapalvelijana, || kirjoitettuasi evankeliumin sinä valistit koko maailman.''<br />
<br />
=== Kontakki, 2.säv. ===<br />
<br />
:: ''Otettuasi korkeudesta vastaan Hengen armolahjan, | rikoit filosofien verkot, oi apostoli, | ja keräsit verkkoosi kaikki kansat, | sekä toit ne Herran luokse saarnatessasi jumalallista evankeliumia, || oi kunniakas Markus.''<br />
<br />
== Minea ==<br />
<br />
* [http://www.ortodoksi.net/images/0/08/Minea_25%2B04.pdf Minea ja typikon 25.4.]<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
* [[Seitsemänkymmentä apostolia]]<br />
<br />
[[Luokka:Apostolit]]<br />
[[Luokka:Egyptiläiset pyhät]]<br />
[[Luokka:Evankelistat]]<br />
[[Luokka:Pyhät]]<br />
[[Luokka:Uuden testamentin pyhät]]</div>
Mikko
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Georgios_Voittaja&diff=46454
Georgios Voittaja
2013-04-22T07:36:26Z
<p>Mikko: </p>
<hr />
<div>[[Kuva:Georgiosv uspenski.jpg|thumb|250px|<center>Pyhä suurmarttyyri Georgios Voittaja<br>maalaus, [[Uspenskin katedraali]]<br><small> Foto &copy; [[Käyttäjä:Soili|Soili Mustapää]]</small></center>]]<br />
[[Kuva:Georgios_001.jpg|thumb|250px|<center>Pyhä Suurmarttyyri Georgios Voittaja<br>Kuva &copy; Pyykkönen</center>]]<br />
[[Kuva:Gregorios voittaja 2.jpg|thumb|250px|<center>Pyhä suurmarttyyri Georgios Voittaja<br>suomalainen ikoni 2000-luku<br>Foto &copy; Soili Mustapää</center>]]<br />
[[Kuva:Johannes klimakos wiki.jpg|250px|thumb|<center>Pyhittäjä [[Johannes Siinailainen]]<br>novgorodilainen ikoni 1200-luku<br> Vasemmalla pyhä suurmarttyyri [[Georgios Voittaja]] ja oikella pyhä pappismarttyyri [[Blasios, Sebasteian piispa|Blasios]].<br>Kuva: Wikipedia</center>]]<br />
<br />
[[Marttyyri|Suurmarttyyri]] '''Georgios Voittaja''' on ortodoksisen kirkon tärkeä [[pyhä]], ortodoksisen kalenterin mukaan hänen [[muistopäivä]]änsä vietetään 23. huhtikuuta. Nimi tulee kreikkalaisista sanoista "ge" = maa ja "ergon" = työ ja merkitsee talonpoikaa. Georgios Voittaja on kunnioitetuimpia sotilaspyhiä niin Kreikassa kuin Venäjälläkin ja hänet tunnetaan erityisesti partiolaisten suojelupyhänä.<br />
<br />
== Georgios Voittaja ikoneissa ==<br />
Kuuluisaan novgorodilaiseen Georgios Voittaja -[[ikoni]]in on kuvattu pyhän legendasta tunnetuin episodi. [[Ikoni]]n kohtaus perustuu taruun, jossa Pyhä Georgios pelastaa epäjumalia palvovan kuningas Selbiuksen tyttären lohikäärmeelle uhrattavaksi joutumiselta. Peto vaati kaupunkilaisilta uhria aina, kun he halusivat noutaa vettä kaivolta tai järveltä, jota lohikäärme vartioi. Pyhän Georgioksen uroteko sai kuningas Selbiuksen sekä kaikki kaupunkilaiset kääntymään kristinuskoon.<br />
<br />
Georgios Voittaja on kuvattu ikoneissa sotilaana 600-luvulta asti ja 1100-luvulla ilmestyi aihe, jossa lohikäärmeen lähestyessä nuorta tyttöä paikalle ilmestyy Pyhä Georgios ratsailla, sotilasunivormussa ja hulmuavassa viitassa, taltuttaa hirviön ''Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen'' ja lävistää maassa makaavan siivellisen lohikäärmeen keihäällään. Rauhallinen ilme pyhän kasvoilla on ristiriidassa hevosen pillastuneen asennon ja liskon kammottavan olemuksen kanssa. <br />
<br />
Ikonikuvassa lohikäärme oli pakanuuden ja maagisten voimien symboli ja Georgios, [[Kristus|Kristuksen]] soturi, voitti pimeyden. Kyseistä ikonia käytettiin Venäjän kirkon lähetystyössä 1300-luvulta alkaen pohjoisilla metsäseuduilla. Ratsastuskuvauksissa hevonen symboloi Jumalan asettamaa hengellistä ratsua. Kertomus ei kuvaa historiallista tapahtumaa vaan kuoleman jälkeistä ihmetekoa ja kuva on [[marttyyri]]uden symboli, jossa Kristus siunaa Georgiosta. Keihäs, joka tulee taivaasta ja lyö maahan pakanuuden ruhtinaan, ei ole surman ase vaan risti. Taistelun jälkeen paha sidotaan ja se on kirkon hallinnassa [[sakramentti]]en kautta.<br />
<br />
Joissakin ikoneissa Georgioksen takana hevosen selässä istuva orja kuuluu toiseen traditioon, jonka mukaan orja oli juuri tarjoilemassa viiniä isännälleen kun Pyhä Georgios tuli vapauttamaan hänet.<br />
<br />
Georgioksen taistelu lohikäärmettä vastaan kuvaa myös ihmisen taistelua omaa syntistä minäänsä vastaan. Georgios Voittaja muistuttaa siitä, että pahan kukistaminen on syytä alkaa omasta itsestä.<br />
<br />
== Georgios Voittajan kirkot maailmalla ja Suomessa ==<br />
Eri puolilla maailmaa on lukemattomia ortodoksisia kirkkoja taivaallisen suojelijan Georgios Voittajan kunniaksi, muun muassa ruhtinas Jaroslav Viisaan 1000-luvulla rakennuttama [[Georgios Voittajan kirkon vihkiminen Kiovassa|miesluostari ja kirkko Kiovassa]]. Georgiassa, jonka toinen suojeluspyhä Georgios Voittaja on, kirkkoja on satoja.<br />
<br />
Suomessa on Siilinjärvellä sijaitseva Suurmarttyyri Georgios Voittajan Kirkko ja Vehmersalmella on Pyhälle [[Herman Alaskalainen|Herman Alaskalaiselle]] ja Suurmarttyyri Georgios Voittajalle pyhitetty [[tsasouna]].<br />
<br />
Myös Mikkelissä oli aikanaan (1908 - 1958) pyhälle suurmarttyyri Georgios Voittajalle omistettu [[Mikkelin ortodoksinen sotilaskirkko (kirja)|ortodoksinen sotilaskirkko]], joka kuitenkin purettiin vuonna 1958. Kirkon paikalla on nykyisin muistolaatta ja osa ikoneista on [[Mikkelin ortodoksinen seurakunta|Mikkelin]] Pyhän [[Ylienkeli Mikael]]in kirkossa. <br />
<br />
== Muistopäivä ja reliikit ==<br />
[[Kuva:Georgios Johannes Efraim triptyykin osa siinai 1300 luku.jpg|250px|thumb|<center>Kolme pyhää:<br> Georgios Voittaja (yllä)<br>[[Johannes Damaskolainen]] (vas.) <br>ja [[Efraim Syyrialainen]] (oik.)<br>triptyykki 1300-luvulta<br>[[Pyhän Katariinan luostari]], Siinai<br>Kuva: Wikipedia</center>]]<br />
Suurmarttyyri Georgios Voittaja mestattiin miekalla vuonna 303. Ortodoksisessa kirkossa häntä muistellaan vuosittain huhtikuun 23. päivänä. Miehuullisuudestaan kauheiden kidutustensa aikana hän sai lisänimen Voittaja ja häntä pidetään sotilaitten suojelijana.<br />
<br />
Georgios Voittajan reliikit siirrettiin 300-luvulla [[Suurmarttyyri Georgios Voittajan kirkon vihkiminen (Lydda)|Lyddaan]], jossa ne ovat hänen kunniakseen pyhitetyssä kirkossa. Niiden äärellä on tapahtunut monia ihmeitä.<br />
<br />
[[Käyttäjä:Soili|Soili Mustapää]] 01/2009<br />
<br />
== Linkit ==<br />
* A Reader's Guide to Orthodox Icons: [http://iconreader.wordpress.com/2012/04/25/saint-george-and-the-dragon-in-iconography/ Saint George and the Dragon in Iconography]<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
* [[Georgios Georgialaisen marttyyrius|Georgios Voittajan marttyyrius, mp 10.11]]<br />
* Muut artikkelit [[:Luokka: Georgios Voittaja|Georgios Voittaja]]sta<br />
* Pyhittäjä [[Elisabet Ihmeidentekijä]]<br />
* [[Aleksandra (marttyyri)|Marttyyrikeisarinna Aleksandra]]<br />
<br />
== Minea ==<br />
* [http://www.ortodoksi.net/images/e/e5/Minea_23-04.pdf Minea 23.4.]<br />
<br />
== Tropari ja kontakki ==<br />
<br />
Kirkko ylistää pyhää Georgiosta, jonka muisto on kirkastunut ilmestyksien ja lukemattomien ihmeitten kautta, seuraavin sanoin:<br />
<br />
=== Tropari, 4. säv. === <br />
<br />
:: ''Oi Kristuksen marttyyri, | pyhä Georgios Voittaja, | sinä uskon jalon taistelun taistelit | ja saatoit häpeään vainoojiesi jumalattomuuden. | Sinä toit itsesi Jumalalle otolliseksi uhriksi | ja sait Häneltä voittoseppeleen. || Rukoile meidänkin syntiemme anteeksiantoa.''<br />
<br />
=== Tropari, 4. säv. === <br />
<br />
:: ''Tänään maailman ääret ylistävät autuaaksi sinua, pyhä Georgios, | ja maa veresi kostuttamana iloitsee sinusta, sinä pyhän Hengen valittu astia, Kristuksen marttyyri. | Rukoile Häntä, että Hän antaisi pyhään temppeliisi tuleville synnit anteeksi, | maailmalle rauhan || ja meidän sieluillemme pelastuksen.''<br />
<br />
=== Tropari, 4. säv. === <br />
<br />
:: ''Vangittujen vapauttaja | ja köyhien suojelija, | voimattomien lääkäri ja hallitsijain puolesta taistelija, | pyhä kilvoittelija ja suurmarttyyri Georgios, || rukoile Kristusta, meidän Jumalaamme, pelastamaan meidän sielumme.''<br />
<br />
=== Kontakki, 4. säv. === <br />
<br />
:: ''Sinusta tuli Jumalan kasvattama hurskauden kunniakas viljelijä, | joka korjasit itsellesi hyveitten lyhteen. | Kylvettyäsi kyynelin | nyt riemuiten leikkaat. | Veritodistajana kärsittyäsi | sinä otit vastaan Kristuksen || ja nyt rukoilet, oi pyhä Georgios, kaikille syntien anteeksiantoa.''<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Georgios Voittaja]]<br />
[[Luokka:Ikonit]]<br />
[[Luokka:Pyhät]]<br />
[[Luokka:Sotilaspyhät]]</div>
Mikko
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Serafim_Sepp%C3%A4l%C3%A4_pappismunkki&diff=46401
Serafim Seppälä pappismunkki
2013-04-17T18:36:41Z
<p>Mikko: </p>
<hr />
<div>[[Kuva:Serafim seppala01.jpg|thumb|300px|<center>Silloinen munkkidiakoni [[Serafim Seppälä]] luennoi [[Ortodoksiset kirkkopäivät|ortodoksisilla kirkkopäivillä]]<br><small>(''Kuva &copy; Ortodoksi.net / Pyykkönen'')</small></center>]]<br />
'''Serafim Seppälä''', joka tunnetaan myös nimellä '''munkki Serafim''' (''s. 1970, entiseltä nimeltään Veli-Petri Seppälä'') on [[Suomen ortodoksinen kirkko|ortodoksinen]] [[Uuden Valamon luostari|Valamon luostarin]] [[pappismunkki]], filosofian tohtori, kirjailija ja Itä-Suomen yliopiston (entisen Joensuun yliopiston) [[Systemaattinen teologia|systemaattisen teologian]] ja [[Patristiikka|patristiikan]] professori. Pappisvihkimyksen (pappismunkiksi) hän sai 15.8.2012 Uspenskin katedraalissa.<br />
<br />
== Palkittu kirjailija ==<br />
Serafim Seppälä on kirjoittanut useita ortodoksisia kirjoja, joista eräät ovat saavuttaneet paljon huomiota ja voittaneet kilpailujakin. Tällaisia ovat muiden muassa ''Tie ylösnousemukseen'' (2006), joka käsittelee [[pääsiäinen|pääsiäistä]] edeltävää suurta [[paasto]]a. Kirja voitti ilmestymisvuonnaan pidetyn 'Kaikkien aikojen ortodoksinen kirja' -äänestyksen. Toinen kirja, ''[[Mystikkofilosofin pohdintaa vapaudesta|Vapaus]]'' (2007), joka käsittelee vapauden käsitettä ja olemusta sekä länsimaisen filosofian että idän [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksisen kirkon]] teologisen opetuksen valossa, valittiin vuoden 2007 kristilliseksi kirjaksi. Omien kirjojensa lisäksi munkki Serafim on suomentanut monien idän [[Kirkkoisä|kirkkoisien]], muun muassa [[Johannes Krysostomos|Johannes Krysostomoksen]] ja [[Iisak Niniveläinen|Iisak Niniveläisen]] tuotantoa. <br />
<br />
== Uutisia ==<br />
* Ortodoksi.net 15.8.2012: [http://ortodoksi.net/ortodoksi/blogi/uutiset/2012/08/15/munkkidiakoni-serafim-seppala-papiksi/ Munkkidiakoni Serafim Seppälä papiksi]<br />
<br />
== Artikkelit Ortodoksi.netissä ==<br />
<br />
* [[Kansanmurhan kasvot|Kansanmurhan kasvot armenialaisessa kuvataiteessa]]<br />
* [[:Luokka:Syyrialaisten mystikkojen opetuksia|Syyrialaisten mystikkojen opetuksia]]<br />
* [[Luomiskertomus — ovi olemassaolon mysteeriin]]<br />
<br />
== Kirjat ==<br />
<br />
* [[Paratiisi on idässä]]. Lähi-idän kristittyjen ja syyrialaisen kirjallisuuden historiaa sekä kokoelma syyrialaisten isien opetuksia. 1999, ISBN 978-951-9380-42-1.<br />
* [[Kerubin silmin]]. Luostareissa, luolissa, erämaissa ja pylväillä kilvoitelleiden syyrialaisten askeettien historiaa. 2002, ISBN 951-9380-53-1.<br />
* [http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/hum/aasia/vk/seppala/inspeech.pdf “In Speechless Ecstasy” – Expression and Interpretation of Mystical Experience in Classical Syriac and Sufi Literature]. 2002.<br />
* [[Dostojevskin tie kohti ihmisyyden ideaalia (kirja)|Dostojevskin tie kohti ihmisyyden ideaalia]]. 2004.<br />
* [[Tie ylösnousemukseen]]. Suuren paaston ja pääsiäisen sanoma. 2006, ISBN 951-607-312-3.<br />
* [[Tuomaan teot (kirja)|Tuomaan teot]]. Johdanto ja käännös. Suomen eksegeettisen seuran julkaisuja 91, 2006.<br />
* [[Mystikkofilosofin pohdintaa vapaudesta|Vapaus]], Johdatus mysteeriin, 2007, ISBN 978-951-607-465-1<br />
* [[Araratista itään]]. Kauneuden ja kärsimyksen Armenia. 2007, ISBN 978-951-607-567-2.<br />
* [[Kultainen Jerusalem]]. Pyhän kaupungin idea juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa, 2008, ISBN 978-951-607-639-6<br />
* [[Elämän äiti]]. Neitsyt Maria varhaiskristillisessä teologiassa. 2010, ISBN 978-952-5652-87-1<br />
* [[Kauneus - Jumalan kieli (kirja)|Kauneus - Jumalan kieli]]. 2010, ISBN 978-952-247-077-5<br />
* [[Valo jää (kirja)|Valo jää]]. 2011, ISBN 978-952-247-078-2<br />
* [[Armenian kansanmurhan perintö (kirja)|Armenian kansanmurhan perintö]]. 2011, ISBN 978-952-01-0589-1<br />
* [[Missä on liikaa|Missä on liikaa, sieltä puuttuu jotakin]]. 2012, ISBN 978-952-247-263-2<br />
<br />
== Käännöksiä ==<br />
<br />
* [[Salomon laulut]]. 2000, ISBN 978-951-9468-83-8.<br />
* [[Johannes Krysostomos]], Opetuspuheita Johanneksen evankeliumista I. 2001. <br />
* Johannes Krysostomos, Opetuspuheita Johanneksen evankeliumista II. 2003.<br />
* Sydämen peili. 365 päivää hengellisten isien seurassa. 2003, ISBN 951-625-954-5.<br />
* [[Efraim Syyrialainen]], Paratiisihymnit. 2004, ISBN 951-9468-98-6. <br />
* [[Iisak Niniveläinen]], Kootut teokset. 2005, ISBN 952-5495-03-5.<br />
* [[Johannes Viiniköynnös]], Palava ruoko. 2007, ISBN 978-951-607-464-4. <br />
* Theodoros Abu Qurra, [[Ikonien kunnioittamisesta]]. 2008, ISBN 978-952-5652-57-4.<br />
<br />
== Toimittanut ==<br />
<br />
* Synaksarion. Pyhien elämäkertoja. OKJ 2003-.<br />
** Syyskuu, ISBN 951-8979-34-0 <br />
** Lokakuu, ISBN 951-8979-35-9<br />
** Marraskuu, ISBN 951-8979-37-5<br />
** Joulukuu, ISBN 951-8979-41-3<br />
** Tammikuu, ISBN 951-8979-00-6<br />
** Helmikuu, ISBN 978-952-5652-24-6<br />
** [[Synaksarion - maaliskuu|Maaliskuu]], ISBN 978-952-5652-62-8<br />
** [[Synaksarion - huhtikuu|Huhtikuu]], ISBN 978-952-5652-89-5<br />
<br />
<small>(Tiedot päivitetty 1.1.2012 mukaisiksi)</small><br />
<br />
[[Luokka:Suomen ortodoksinen kirkko|Sep]]<br />
[[Luokka:Henkilöt|Sep]]<br />
[[Luokka:Kirjailijat|Sep]]<br />
[[Luokka:Valamo|Sep]]</div>
Mikko
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Johanna_Mirhantuojanainen&diff=46272
Johanna Mirhantuojanainen
2013-04-12T05:00:17Z
<p>Mikko: </p>
<hr />
<div>Pyhä '''mirhantuojanainen Johanna''' (myös '''Joanna''', kreikaksi: ''Ιωάννα η Μυροφόρος / Ioánna Myrofóros'') kuului [[Jeesus|Jeesuksen]] naispuolisiin [[opetuslapsi]]in. Hänestä mainitaan [[Raamattu|Raamatussa]] (''Luuk.8:1-3; 24:9-12''):<br />
[[Kuva:Mirhantuojanaiset01.jpg|thumb|300 px|<center>''Mirhantuojanaiset, Laatokan Valamo''<br><small>(''kuva &copy; Hannu Pyykkönen'')</small></center>]]<br />
:: ''Sen jälkeen Jeesus kulki kaupungista kaupunkiin ja kylästä kylään julistaen ilosanomaa Jumalan valtakunnasta. Hänellä oli seurassaan kaksitoista opetuslastaan sekä muutamia naisia, jotka hän oli parantanut taudeista ja vapauttanut pahojen henkien vallasta. Näitä olivat Magdalan Maria, josta hän oli ajanut ulos seitsemän pahaa henkeä, Johanna, jonka aviomies Kuusas oli Herodeksen korkeita virkamiehiä, sekä Susanna. Lisäksi oli monia muita naisia, ja kaikki nämä avustivat heitä omilla varoillaan.''<br />
<br />
:: ''Haudalta palattuaan naiset veivät tästä sanan yhdelletoista opetuslapselle ja kaikille muille. Nämä naiset olivat Magdalan Maria, Johanna ja Jaakobin äiti Maria, ja vielä muitakin oli heidän kanssaan. He kertoivat kaiken apostoleille, mutta nämä arvelivat naisten puhuvan omiaan eivätkä uskoneet heitä. Pietari lähti kuitenkin juoksujalkaa haudalle. Kurkistaessaan sisään hän näki ainoastaan käärinliinat, ja hän lähti pois ihmetellen mielessään sitä, mikä oli tapahtunut.''<br />
<br />
== Kuusaksen vaimo ==<br />
<br />
Johanna (joissain kielissä ''Joanna'') oli kuningas Herodes Antipaksen korkean virkamiehen Kuusaksen vaimo. Hän oli niiden [[Mirhantuojanaiset|mirhantuojien]] joukossa, jotka menivät Jeesuksen haudalle heti hautaamisen jälkeen yrttien kanssa, mutta löysivät haudan tyhjänä. Näin hänestä ja muista mirhantuojista tuli ensimmäisiä kuolleista ylösnousseen Kristuksen [[evankeliumi]]n eteenpäinviejiä. Erään perimätiedon mukaan Johanna otti talteen [[Johannes Edelläkävijä]]n pään, jonka Herodias oli antanut haudata epäpyhään paikkaan, ja hautasi sen Öljymäelle. Myöhemmin se siirrettiin Konstantinopoliin.<br />
<br />
== Tarinoita ja fiktioita ==<br />
<br />
Kaksi tutkijaa, Richard J. Bauckham ja Ben Witherington III, arvelivat omissa tutkimuksissaan, että Johanna olisikin [[apostoli Paavali]]n mm. roomalaiskirjeessään (Room.16:7) mainittu Junia (Junias), josta Raamatusta löytyy merkintä: "Toisen lukutavan mukaan kysymys ei ole naisennimestä Junia vaan miehennimestä Junias." <br />
<br />
Jostain vanhasta luuarkusta on löytynyt merkinta: "Johanna ylipappi Teofiluksen tyttärentytär", ja tästäkin jotkut tutkijat ovat tehneet omia päätelmiään (D. Barag and D. Flusser, The Ossuary of Yehohanah Granddaughter of the High Priest Theophilus, Israel Exploration Journal, 36 (1986), 39-44).<br />
<br />
Kirjailija Margaret George’in vuonna 2002 ilmestyneessä novellissa ''Mary, Called Magdalene'' mainitaan sivujuonteena myös Joanna. Hänet mainitaa Kuusaksen vaimona ja naisena, jonka Jeesus paransi Kapernaumissa.<br />
<br />
Kirjailija Mary Rourken vuonna 2006 ilmestyneessä novellissa ''Two Women of Galilee'' Joanna on päähenkilö, jonka perheestä sanotaan novellissa, että he hylkäsivät juutalaisuuden ja siirtyivät hellenismiin saadessaan paremman paikan Herodeksen hovista. Maria ja Joanna ovat kauan erossa olleita serkuksia. Heidän ollessaan läheisiä ystäviä, Joanna parantuu Jeesuksen avulla tuberkuloosista. Tarina keskittyy Joannan ja Marian ystävyyteen mukaillen evankeliumin tapahtumia naisten näkökulmasta.<br />
<br />
== Muistopäivä ==<br />
<br />
Pyhää mirhantuojanaista Johannaa muistellaan [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksisessa kirkossa]] vuosittain 27. päivänä kesäkuuta sekä [[Pääsiäinen|pääsiäisen]] jälkeisenä toisena sunnuntaina eli mirhantuojien ja [[Joosef Arimatialainen|vanhurskaan Joosefin]] sunnuntaina.<br />
<br />
[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]]<br />
<br />
== Katso myös == <br />
* [[Johannes Kastajan kunniallisen pään ensimmäinen ja toinen löytäminen]]<br />
* [[Mirhantuojanaiset]]<br />
* [[Mirhantuojien sunnuntai (opetuspuhe)]]<br />
* Pyhä [[Joosef Arimatialainen]]<br />
<br />
== Linkit ==<br />
* OCA: [http://oca.org/saints/lives/2013/06/27/101827-st-joanna-the-myrrhbearer St Joanna the Myrrhbearer]<br />
<br />
[[Luokka:Mirhankantaja]]<br />
[[Luokka:Naispyhät]]<br />
[[Luokka:Uuden testamentin pyhät]]<br />
[[Luokka:Ensimmäisen vuosisadan pyhät]]<br />
[[Luokka:Kesäkuu]]</div>
Mikko
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Vatopedin_Jumalan%C3%A4iti&diff=46223
Vatopedin Jumalanäiti
2013-04-05T13:55:39Z
<p>Mikko: </p>
<hr />
<div>[[Kuva:Lohtu ja ilo zit.jpg|300px|thumb|right|<center>"Lohtu ja ilo" -ikoni eli Vatopedin ihmeitätekevä Jumalanäiti.<br> Maal. Eeva Zitting</center>]]<br />
[[Athos|Athosvuorella]] [[Vatopedin luostari]]n Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian ilmestykselle omistetussa ''Katholikon'' kirkossa oleva "Lohtu ja ilo" -ikoni Pyrovolitheisa (Πυροβοληθείσα), joka tunnetaan myös nimellä Vatopedin ihmeitätekevä Jumalanäiti.<br />
<br />
== Muistopäivä ==<br />
Vatopedin ihmeitätekevä Jumalanäiti -ikonin muistopäivä on 21. tammikuuta.<br />
== Linkit ==<br />
* [http://www.pemptousia.com/2013/04/%CE%B1n-olympic-winner-dedicates-his-medal-to-the-mother-of-god/ Olympiavoittaja omisti mitalinsa Jumalanäidille]<br />
* [http://www.antiochian.org/node/17338 Icon of the Mother of God "Comfort" or "Consolation"]<br />
* Mystagogy: [http://www.johnsanidopoulos.com/2010/06/panagia-paramythea-without-silver.html Kuva alkuperäisestä Vatopedin Jumalanäidin ikonista] ilman hopeista [[riisa]]a.<br />
[[Käyttäjä:Soili|Soili Mustapää]] 4/2013<br />
<br />
[[Luokka: Ikonit/Jumalansynnyttäjä]]<br />
[[Luokka: Athos]]</div>
Mikko
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Vatopedin_Jumalan%C3%A4iti&diff=46222
Vatopedin Jumalanäiti
2013-04-05T13:43:16Z
<p>Mikko: </p>
<hr />
<div>[[Kuva:Lohtu ja ilo zit.jpg|300px|thumb|right|<center>"Lohtu ja ilo" -ikoni eli Vatopedin ihmeitätekevä Jumalanäiti.<br> Maal. Eeva Zitting</center>]]<br />
[[Athos|Athosvuorella]] [[Vatopedin luostari]]n Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian ilmestykselle omistetussa ''Katholikon'' kirkossa oleva "Lohtu ja ilo" -ikoni Pyrovolitheisa (Πυροβοληθείσα), joka tunnetaan myös nimellä Vatopedin ihmeitätekevä Jumalanäiti.<br />
<br />
== Muistopäivä ==<br />
Vatopedin ihmeitätekevä Jumalanäiti -ikonin muistopäivä on 21. tammikuuta.<br />
== Linkit ==<br />
* [http://www.pemptousia.com/2013/04/%CE%B1n-olympic-winner-dedicates-his-medal-to-the-mother-of-god/ Olympiavoittaja omisti mitalinsa Jumalanäidille]<br />
* [http://www.antiochian.org/node/17338 Icon of the Mother of God "Comfort" or "Consolation"]<br />
<br />
[[Käyttäjä:Soili|Soili Mustapää]] 4/2013<br />
<br />
[[Luokka: Ikonit/Jumalansynnyttäjä]]<br />
[[Luokka: Athos]]</div>
Mikko
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Vatopedin_luostari&diff=46221
Vatopedin luostari
2013-04-05T13:39:55Z
<p>Mikko: /* Luostarin ihmeitätekevät ikonit */</p>
<hr />
<div>'''Vatopedin luostari''' on [[Athos|Athoksen]] hierarkiassa korkealla, toisella sijalla merkittävyytensä johdosta. Luostari sijaitsee keskellä niemimaata sen koillispuolella.<br />
[[Kuva:Vatopedi_luostari_2006_wik.jpg|thumb|300 px|<center>Vatopedin luostari<br><small>(Kuva: Wikipedia)</small></center>]]<br />
== Historiaa ==<br />
[[Kuva:Athos_43.jpg|thumb|300 px|<center>Vatopedin luostari Athos-vuorella<br><small>(Copyright: © Athosvuoren arkisto)</small></center>]]<br />
[[Kuva:Kartta athos.png|thumb|300 px|<center>Athoksen kartta<br><small>(''Kuva:Wikipedia'')</small></center>]]<br />
Pyhä ja suuri Vatopedin luostari Athos-vuorella Kreikassa rakennettiin 900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla lähinnä kolmen munkin aktiivisuuden ansiosta. He olivat Athanasios, Nikolaos ja Antonios (''Νικόλαος, Αθανάσιος, Αντώνιος'') Adrianopolista (nyk. Edirne), kaikki kolme [[Athanasios Athoslainen|Athanasios Athoslaisen]] oppilaita. Nimi Vatopedi on kreikaksi ''Βατοπέδι'' tai ''Βατοπαίδι'' eli ''Vatopedi'' tai ''Vatopaidi'' ja se lienee saanut nimensä ihmeellisestä tapahtumasta, jossa keisari Theodosios Suuren poika Arkadios pelastui Jumalanäidin avulla haaksirikosta ja löytyi orjantappurapensaasta (''vatos'' / ''βάτος'' -> orjantappura, ''paidi'' / ''παιδί'' -> lapsi). Theodosios rakennutti luostarin tälle ihmeelliselle paikalle.<br />
<br />
Sen jälkeen paikalle on rakennettu useita rakennuksia, suurin osa bysanttilaisen kauden aikana ja 1700-1800 –luvuilla, kun luostari koki vilkkaimman jaksonsa.<br />
<br />
Nykyään luostarissa elää noin 100 munkkia ja alueella on käynnissä laajoja rakennushankkeita aikaisempien rakennusten kunnostamiseksi.<br />
<br />
== Athoksen luostari ==<br />
<br />
Luostari sijaitsee suljetulla Athoksen alueella, minne pääsevät vain miehet ja urospuoliset eläimet. Naaraspuolisista eläimistä alueelle pääsevät vain kissat ja kanat ja niitä pienemmät eläimet. Alueella voivat yöpyä myös pyhiinvaeltajat, joita tuodaan luostareihin yleensä laivoilla läheisestä Ouranopoliksen kaupungista. Yöpymiseen ja vierailuun Athoksella tarvitaan kuitenkin erityinen lupa, eräänlainen viisumi, jonka luostarin toimisto myöntää anomuksesta.<br />
<br />
== Vatopedin skiitat eli sivuluostarit ==<br />
<br />
Seuraavat suuremmat skiitat kuuluvat Vatopedin luostariin: <br />
* Pyhän Andreaksen [[skiitta]] Kariaksessa ja <br />
* Pyhän Demetrioksen skiitta lähellä pääluostaria. <br />
Myös muita pienempiä skiittoja kuuluu luostarin.<br />
<br />
== Rakennukset == <br />
<br />
Päärakennukset muurien sisäpuolella ovat:<br />
* Katholikon (ensisijainen kirkko), omistettu Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian ilmestykselle<br />
* Ruokala eli Trapeza<br />
* Bysantin ajan kellotorni<br />
* 900-luvun torni, jossa on nyt luostarin kirjasto<br />
<br />
== Luostarin aarteita ==<br />
<br />
Vatopedin luostarilla on hallussaan vyö, jonka uskotaan kuuluneen Jumalansynnyttäjälle Neitseelle Marialle. Vyö oli esillä jonkin aikaa vuonna 2011 Venäjällä ja noin 3 miljoonaa ihmistä kävi sitä kunnioittamassa ja katsomassa. Jumalansynnyttäjä käytti tätä vyötä eläessään maan päällä ja antoi sen apostoli Tuomakselle kuolemansa jälkeen. Hopeista ja helmillä peitetyssä reliikkilippaassa säilytetään pyhän Johannes Krysostomoksen kalloa. Myös muita arvokkaita esineitä löytyy luostarin aarteista, joita siis säilytetään Vatopedissa.<br />
<br />
Vatopedi kirjastossa säilytetään myös keskiaikaista kuninkaallista asiakirjaa 1200-luvulta. Tämän asiakirjan on antanut Vatopedin luostarille Ivan Asen II Bulgarialainen (bulgariaksi: ''Иван Асен II'', hallitsi 1218-1241). Se löydettiin vasta vuonna 1929 luostarin arkistoista.<br />
<br />
Kirjastossa on 2000 käsikirjoituksia ja 35 000 painettua kirjaa. <br />
<br />
== Maanomistusristiriitoja ==<br />
<br />
Syyskuussa 2008 luostarin sanottiin sekaantuneet omituisiin kiinteistökauppoihin. Luostari vaihtoi vähäarvoisia maita arvokkaisiin valtion omistamiin alueisiin ja omaisuuteen Uusi demokratia puolueen hallituksen pääministeri Kostas Karamanliksen aikana. Kustannukset valtiolle tästä kaupasta uskotaan olleen ainakin 100 miljoonaa euroa. Erään raportin mukaan arvioitiin luostarin saaneen valtion omaisuutta miljardin euron edestä. Kun tieto tästä tuli suurelle yleisölle, hallitus peruutti maakauppoja ja kaksi ministeriä erosi. Lisäksi parlamentti päätti yksimielisesti perustaa komitean tutkimaan asiaa. Michael Lewis teoksessaan ''Boomerang'' arvelee, että munkit halusivat käyttää voittorahat palauttaakseen luostarin entiseen loistoonsa. Joulukuussa 2011 igumeni Efraim pidätettiin ja vangittiin ennen oikeudenkäyntiä tämän väitetyistä petoksista ja väärinkäytöksistä.<br />
<br />
== Luostarin ihmeitätekevät ikonit ==<br />
Luostarissa on seitsemän Jumalanäidin ikonia, joiden sanotaan olevan ihmeitätekeviä ikoneja: [http://vatopaidi.files.wordpress.com/2009/07/eleovrytissa1.jpg?w=714&h=922 Elaiovrytissa (''Ελαιοβρύτισσα'')], [http://www.pemptousia.gr/wp-content/uploads/2011/05/panagia-vimatarissa-holy-and-great-monastery-of-vatopaidiou-holy-mount-athos-e1266763553988.jpg Ktetorissa (''Vimatarissa'' / ''Βηματάρισσα'')], [http://videos.videopress.com/Zt3jvmFD/cf80ceb1cebdceb1ceb3ceb9ceb1_std.original.jpg Esfagmeni (''Εσφαγμένη'')], [http://vatopaidi.files.wordpress.com/2010/04/pantanassa.jpg Pantanassa (''Παντάνασσα'')], [http://vatopaidi.files.wordpress.com/2010/06/118-80.jpg Pyrovolitheisa (''Πυροβοληθείσα'')] eli [[Vatopedin Jumalanäiti]], [http://fdathanasiou.files.wordpress.com/2011/02/anticf89cebdceb7cf84cf81ceb9ceb1.jpg Antifonitria (''Αντιφωνήτρια'')] ja [http://www.orthodoxphotos.com/Icons_and_Frescoes/Icons/Mother_of_God/10.jpg Paramythia (''Παραμυθία'')].<br />
<br />
[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]]<br />
<br />
[[Luokka:Athos]]</div>
Mikko
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Kaikkien_Athos_vuorella_kirkastuneiden_pyhitt%C3%A4j%C3%A4isien_yhteinen_muisto&diff=46220
Kaikkien Athos vuorella kirkastuneiden pyhittäjäisien yhteinen muisto
2013-04-05T13:34:49Z
<p>Mikko: </p>
<hr />
<div>Matteuksen toisena sunnuntaina<br />
<br />
[[Kanoni]]<br />
<br />
1.irmossi, 8.sävelmä:<br />
<br />
Liitelauselma:<br />
Pyhät Athoksen pyhittäjäisät, rukoilkaa Jumalaa meidän puolestamme.<br />
<br />
Kaikkien Jumala antaa nyt minulle armon, teidän palvelijallenne, kun nyt yritän ylistää veisuin, kirjaimin ja nimin pyhiä, jotka ovat loistaneet Athos vuorella ja täyttäneet Sinun tahtosi.<br />
<br />
Suuren Lavran pyhää perustajaa kunnioitan veisuin jumalallisena ensihedelmänä, joka osoittautui malliksi ja esimerkiksi isille mietiskelyssä ja teoissa.<br />
<br />
On sopivaa veisata kunniakkaalle Vatopedin Agapiokselle, sillä hän kuuli Jumalanäidin äänen, vaikkakin oli palvelija hän vapaan miehen lailla maksoi lunnaat herralleen poikiensa kanssa päästäkseen vapaaksi ikuisesta rangaistuksesta.<br />
<br />
Ylistän loistavaa Athanasiosta, Esphigmenoun luostarin kaunista palmupuuta, Akakios Uuden hämmästyttävää kamppailua ja Akakios Marttyyria, Iveronin skiitan ylpeyttä.<br />
<br />
Kuuluisa Gerontios osoittautui Jumalan esiäidin skiitan kuuluisuudeksi. Hänen kanssaan ylistäkäämme Iveronin pyhän Gabrielin askeettista elämää, joka nosti merestä ihmeitätekevän Portaitissa-ikonin.<br />
<br />
Kuinka en kunnioittaisi kunnianarvoisaa Gennadiosta, joka näki öljyn pulppuavan Vatopedissä Jumalanäidistä? Kuinka voisin ohittaa hiljaisuudella jumalankantaja Georgioksen, Iveronin perustajan?<br />
<br />
Dionysioksen luostarissa kukoisti jumalallinen Gennadios, ja Karakalloun luostarissa kunniakas Gideon, Kountloumousion skiitassa Gerasimos, joita ylistäkäämme munkkeina ja marttyyreina.<br />
<br />
Liitelauselma:<br />
Kunnia olkoon Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle nyt, aina ja iankaikkisesti. Aamen.<br />
<br />
Kun Jumala jakoi kansat enkelten mukaan tietäen, että sinä, oi Neitsyt, olisit Hänen tahraton Äitinsä silloin Hän määräsi sinulle tämän suuren ja kauniin vuoren luovuttamattomaksi perintöosaksi.<br />
<br />
3. irmossi:<br />
<br />
Liitelauselma:<br />
Pyhät Athoksen pyhittäjäisät, rukoilkaa Jumalaa meidän puolestamme.<br />
<br />
Minä laulan ylistystä jumalankaltaiselle Gregorios Palamakselle, suurelle teologille ja Pyhän Hengen soittimelle, rikkaalle puhetorvelle ja teologien sinetille.<br />
<br />
On oikein ylistää kahta Gregoriosta, jotka elivät loistavasti Lavran alueella, ja heidän kaimaansa, toista Gregoriosta, joka rakensi nimeään kantavan kuuluisan luostarin.<br />
<br />
Kuin taitava äiti, Jumalan esiäidin Annan innoittava skiitta toi kunniallisen Davidin, joka marttyyri taistelulla kunnioitti Kristusta. Häntä nyt kunnioittakaamme.<br />
<br />
Esphigmenoun luostarissa kukoisti Damian, ja Philotheoussa versoi toinen Damian, munkki ja marttyyri, sekä hänen kanssaan jumalankaltainen Dometios. Kutsukaamme heitä siunatuiksi.<br />
<br />
Minä laulan Dionysiokselle, ihmeelliselle munkille ja Johannes Kastajan luostarin perustajalle, sekä Dometiokselle, Dionysioksen ystävälle, Hengen armolahjoissa hehkuvalle.<br />
<br />
Olkoon Dionysios Puhuja, kuuluisa askeetti, joka miellytti Herraa sanoin ja teoin puhtaudessa pienessä Annan skiitassa, ylistetty jumalallisin veisuin.<br />
<br />
Toinen Dionysios, Iverin verso, ja Damaskinos, Lavran jumalallinen kaunistus olkoot nyt siunattuja, sillä he saivat kaksinkertaisen voittoseppeleen munkkeina ja marttyyreina.<br />
<br />
Liitelauselma:<br />
Kunnia olkoon Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle nyt, aina ja iankaikkisesti. Aamen.<br />
<br />
Sinä lupasit, oi Neitsyt, aina taistella niitä vastaan, jotka nousevat tätä vuorta vastaan taistelemaan. Siksi, puhdas Valtiatar, täytä nyt lupauksesi.<br />
<br />
4.irmossi:<br />
<br />
Liitelauselma:<br />
Pyhät Athoksen pyhittäjäisät, rukoilkaa Jumalaa meidän puolestamme.<br />
<br />
Veisuin minä kunnioitan Vatopedin johtaja Eftymiosta, joka riippui ketjuissa ja joka hukutti syvyyteen latinalaisten partisaanien erheen kieltäytyen tunnustamasta sitä, sekä hänen kanssaan jumalallista Evdokimosta, jonka pyhien jäännösten löytymisen vuoksi me kaikki täytymme ilolla.<br />
<br />
Heidän kanssaan ylistän toistakin Evtymiosta, Iveronin luostarin perustajaa, joka kerran hänen toimittaessa liturgiaa nähtiin auringon kaltaisena. Ja laulan toisellekin Evtymiokselle, Docheiarioun perustajalle.<br />
<br />
Iloiten kunnioitan kuuluisaa, uutta pyhittäjämarttyyria, Iveronin skiitan loistetta, salaisen ilon todellista kukkaa, innoittunutta Evtymiosta, joka loisti ensiksi askeettisella elämällä ja sitten marttyyrikärsimyksillä.<br />
<br />
On oikein ylistää Theodosiosta, Philotheoun igumenia, ja Theofanesta, askeettia, Docheiarioun luostarin kaunistusta sekä ylevämielistä Theoleptos Filadelfialaista, kunnioitettua Kolminaisuuden hyvää tuoksua.<br />
<br />
Kuinka voisin lyödä laimin kunniattomasti Theonasta, Pantokratorin luostarin lamppua ja Tessalonikan kuuluisaa esipaimenta? Kuinka en kunnioittaisi sanoin Theofilosta, jumalallista mirhan lähdettä? Eikö hänen tuoksunsa vie voiton kaikista tuoksuista?<br />
<br />
Olkoon pyhä Johannes, Iveronin luostarin perustaja, ylistetty. Niin kuin myös Johannes, Lavran verso, ylevämielinen Jaakob ja toinen Jaakob, munkki ja kilvoittelija.<br />
<br />
Dionysioksen luostarissa kukoisti innoittunut, kaikkien kunnioittama Joosef ja kunnioitetussa Annan skiitassa innoittunut Hilarion sekä Iveronin skiitassa Ignatios. Marttyyreina ylistäkäämme heitä.<br />
<br />
Liitelauselma:<br />
Kunnia olkoon Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle nyt, aina ja iankaikkisesti. Aamen.<br />
<br />
Suuri, Neitsyt Valtiatar, on sinun huolenpitosi tästä vuoresta! Sinä sanoit neuvovasi ja opettavasi siellä asuville mitä pitäisi tehdä sekä ravita ja lääkitä, raviten sekä sielun että ruumiin.<br />
<br />
5.irmossi:<br />
<br />
Liitelauselma:<br />
Pyhät Athoksen pyhittäjäisät, rukoilkaa Jumalaa meidän puolestamme.<br />
<br />
Minä kannan veisun pyhälle Joasafille, Dionysioksen luostarin kerskaukselle. Hänen kanssaan ylistän Hieroteosta, Iveronin luostarin kaunistusta ja kunniaa, muinaisten munkkien seuralaista.<br />
<br />
On todella oikein ylistää veisuilla suurta Kallistosta, tuota viisasta ja innoittunutta armon välikappaletta, Iveronin luostarin kunnian säteilyä ja kunnianarvoisaa paimenten paimenta.<br />
<br />
Olkoon Zografoun luostarin erityinen taimi, pyhä Kosmas, kunnioitettu veisuin, sillä omilla silmillään hän näki Jumalanäidin. Olkoon toinen Kosmas, apostoleinvertainen, ylistetty, Philoteoun luostarin loiste.<br />
<br />
Jumalan esiäidin skiitan kaunistukseksi on ilmestynyt jumalinen Kosmas, joka ensiksi eli askeetin elämää ja sitten marttyyrikilvoituksin kunnioitti Kristuksen nimeä. Kunniakkaasti kutsukaamme häntä siunatuksi.<br />
<br />
Sinä myöskin, Koutloumousiou, iloitse, sillä sinun keljoissasi kukoisti Kristuksen pappi ja pyhä, marttyyri Kyprian, jonka kanssa Lavrassa asunut Konstantinos, olkoon ylistetty.<br />
<br />
Niin kuin äiti iloitsee lapsistaan, niin iloitkoon Dionysioksen luostari kunnianarvoisesta askeetista, Makarioksesta, Kristuksen uudesta marttyyrista, ja Leontioksesta, jonka hauta ihmeellisesti pulppuaa hyväntuoksuista mirhaa.<br />
<br />
Entä sitten innoittunut Luukas, joka hylkäsi nuoruuden ilot ja vietti askeetista elämää Sanan esiäidin skiitassa? Koska hän taisteli ja ylisti Herraa on hän meidän hengellisesti ylistämä.<br />
<br />
Liitelauselma:<br />
Kunnia olkoon Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle nyt, aina ja iankaikkisesti. Aamen.<br />
<br />
Kukapa ei iloitsisi, kun kuulee? Kukapa ei riemuitsisi lupauksestasi? Sillä sinä sanoit, oi Neitsyt, Pojallesi ja Jumalalle, että puolustat niitä jotka elävät ja päättävät elämänsä hyvin täällä anoen anteeksiantoa rikkomuksilleen.<br />
<br />
6.irmossi:<br />
<br />
Liitelauselma:<br />
Pyhät Athoksen pyhittäjäisät, rukoilkaa Jumalaa meidän puolestamme.<br />
<br />
Kunnioittakaamme lauluin Lavran pyhää jälkeläistä, innoittunutta Maximosta, lihassa lihattomana ollutta, joka sai jumalalliselta Hengeltä runsaan profetoimisen armolahjan.<br />
<br />
Ilolla kutsun siunatuksi urhoollista Makariosta ja kunnioitettua Mitrofanesta, kuuluisia Jumalan esiäidin skiitan hedelmällisiä puita.<br />
<br />
Kunnioitan Vatopedin luostarin jumalallisia versoja, kunnioitettavaa Neofitosta, sillä hän kuuli jumalallisen Lapsukaisen äänen, ja Nikodemosta, pyhien joukossa loistavaa.<br />
<br />
Olkoon Dionysioksen luostarin erinomainen kaunistus ylistetty, ihmeellinen Nifon, Konstantinopolin paimeneksi nimetty ja askeettien huippu.<br />
<br />
Iloitse autuain Docheiarioun luostari rikastettuna kuuluisalla perustajalla, viisaalla Neofitoksella, joka kukoisti kaikenlaisilla hyveillä kuin hedelmällisin puu.<br />
<br />
Pyhä Annan skiitta ei lakkaa hengessä iloitsemasta kunnioittaen poikiaan Niketasta, Nikodemosta yhdessä Nektarioksen kanssa.<br />
<br />
Karieksen skiitta iloitsee jumalallisessa Hengessä siellä kukoistaneesta kunniakkaasta Nektarioksesta, kaikkien hyveiden suloisimmasta nektarista ja pyhien seuralaisesta.<br />
<br />
Liitelauselma:<br />
Kunnia olkoon Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle nyt, aina ja iankaikkisesti. Aamen.<br />
<br />
Vuoren pyhät, Jumalanäiti, seisovat vakaana loistokkuudessa sinun kanssasi tuhottuaan demonien kokonaisen armeijan ja saavuttaen voitonseppeleet.<br />
<br />
Kontakki,4.sävelmä:<br />
<br />
Ylistäkäämme kaikki isiä, jotka tekivät vuoresta taivaan, näyttivät kuinka elää sillä enkelten elämää ja keräsivät sinne munkkien paljouden, meidän huutaessamme heille: Vapauttakaa meidät hyökkäyksistä, oi pyhien joukot, Athoksen kerskauden aiheet!<br />
<br />
Iikossi:<br />
<br />
Kuinka hyvä on joukkonne, Jumalassa viisaat isät! Kuinka suloinen ja ihana on tämä teidän yhteinen juhlanne, te pyhät, jotka loistitte tällä vuorella, tunnetut ja tuntemattomat, joidenka maine on yhtäläinen, niin kuin hengellisillä veljillä, nyt riemuitkaa! Te olette mirhan kaltaisia, joka vuotaa Aaronin partaan, ja niin kuin kaste Hermonilla. On hyödyllistä, että niiden juhlaa vietetään yhtenä päivänä, jotka ovat miellyttäneet Jumalaa. Siksi myöskin me, yksinäisyydessä olevat, kuin yhdessä kilvoittelevat olemme tulleet yhteen ja kutsumme teitä siunatuiksi. Nuoret ja vanhat, Pojat ja isät, kelvottomat ja pyhät, yksin äänin me huudamme teille: Säilyttäkää tämä paikka, jonka valitsitte asuinsijaksenne, pelastakaa kaikelta pahalta, oi pyhien joukot, Athoksen ylpeyden aiheet!<br />
<br />
Päivän synaksarion jälkeen seuraava:<br />
<br />
Matteuksen toisena sunnuntaina vietämme kunnioitettujen isien muistoa, jotka ovat loistaneet pyhällä Athos vuorella.<br />
<br />
Säkeitä vuoresta ja isistä, jotka tulivat pyhiksi siellä:<br />
<br />
Athos vuori kaukana<br />
voittaa kaikki Euroopan vuoret<br />
korkeudessa,<br />
koska sitä kutsutaan pyhäksi.<br />
Athos vaalii kukkia,<br />
todellisia hengellisiä kukkia,<br />
jumalallisia isiä.<br />
Athoksen munkkien joukot<br />
kunnioittaa nyt<br />
Athos vuoren isien jumalallista kuoroa.<br />
Athoslaiset sankoin joukoin<br />
seisovat Jumalan valtaistuimen ympärillä.<br />
<br />
Heidän pyhien esirukouksien tähden, Kristus Jumala, armahda ja pelasta meidät. Aamen.<br />
<br />
7.irmossi:<br />
<br />
Liitelauselma:<br />
Pyhät Athoksen pyhittäjäisät, rukoilkaa Jumalaa meidän puolestamme.<br />
<br />
Nifon, jumalankantaja, on julistettu yhdeksi Athoksen pyhistä. Hän eli enkelten elämää Lavran suojissa ja sai Jumalalta profetoimisen lahjan.<br />
<br />
Olkoon Lavran Neilos, mirhaavuotava, ja Nikodemos, Annan kukka, joka kaipasi Kristusta ja on uusi marttyyri, runsaasti ylistetty hautausveisuilla.<br />
<br />
Kuinka voisimme unohtaa pyhien joukosta jumalallisen Nikeforoksen, joka eli yksinäisyydessä autioimmissa paikoissa ja tuli otolliseksi Hengen armolahjoille.<br />
<br />
Otollisesti laulakaamme ylistystä jumalalliselle Onufriokselle, joka saattoi haagarilaisten harhan häpeään ja joka ensiksi kilvoitteli Iveronin skiitassa.<br />
<br />
Olkoon Paavali, kahden luostarin perustaja, Grigorioun ja Xeropotamoun, askeettien kaunistuksen ja joka lopussa loisti auringon lailla, ylistetty lauluilla.<br />
<br />
Laulan veisua Pakomiokselle, kaikkein urhoollisimmalle Kristuksen uudelle marttyyrille, innoittuneelle Kavsokalyvian vesalle, joka sai kaksinkertaisen voittoseppeleen Herralta.<br />
<br />
Liitelauselma:<br />
Kunnia olkoon Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle nyt, aina ja iankaikkisesti. Aamen.<br />
<br />
Sinä puhdas, ainainen Neitsyt, olet maailman Valtiatar, ja erityisesti tämän vuoren, jota varjelet kaikelta herjaukselta ja pahalta.<br />
<br />
8.irmossi:<br />
<br />
Liitelauselma:<br />
Pyhät Athoksen pyhittäjäisät, rukoilkaa Jumalaa meidän puolestamme.<br />
<br />
Vuoren ensimmäinen hesykasti, Pietari Athoslainen, on kunnioitettu. Hän ajoi pakoon ruumiittomat demonit ruumiistaan, hän kulki koko elämänsä alastomana ja palkittiin runsaasti Hengen lahjoilla Jumalanäidin rukouksien vuoksi.<br />
<br />
Kunnioittakaamme lauluin kunniallista Romanosta, askeettien ylpeyttä ja Kristuksen uutta marttyyria, joka Kavsokalyviassa Lavran skiitassa kukoisti ruusun lailla, ja Akakiosta, nuorta iältään, mutta kokenutta kilvoittelussa.<br />
<br />
Olkoon Savva, innoittunut esipaimen, joka sai ihmeidentekemisen lahjan Kristukselta, minun ylistämä. Hän valaisi serbien palatsin, Simeonin, lihallisen isänsä, mutta hengellisen poikansa kanssa. Nämä Hilandarin luostarin jumalalliset perustajat vuotavat mirhaa.<br />
<br />
Kunnioittakaamme Simeonin, Filotheon hienointa igumenia; ja Simonosta, mirhaavuotavaa, joka perusti ylevän Petraksen luostarin taivaallisen tähden ennustamana. Hän sai ihmeidentekemisen voiman Jumalalta ja vallan epäpuhtaisiin henkiin.<br />
<br />
Koristettuna riemun kauneudella, Sofronios, pyhä pappien joukossa, eli vakavamielisesti ja kunnioitti Kristusta Annan skiitassa, loistava tahrattomassa elämässä koristettuna hyvällä käytöksellä, siksi julkisesti laulakaamme hänen ylistystään.<br />
<br />
Esphigmenoun pyhä lauma on tullut otolliseksi jälleen suureen kunniaan, sillä siitä versosi pyhä vesa, jumalallinen Timoteos, joka todella kunnioitti kaikkien Herraa kilvoittelullaan. Nyt iloiten ylistäkäämme häntä ja korkeasti kunnioittakaamme Kristusta, ainoaa kilvoittelun Tuomaria.<br />
<br />
Hypähdä ilosta ja tanssi autuas Dionysioksen luostari, jossa kukoisti jumalallinen Filotheos, askeettien kunnia, jonka Maria, Jumalanäiti vapautti vankilasta ja demonien hyökkäyksistä, ja joka on ilmestynyt loistavan tähden lailla.<br />
<br />
Liitelauselma:<br />
Kunnia olkoon Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle nyt, aina ja iankaikkisesti. Aamen.<br />
<br />
Sinä ilmestyit korkealla valtaistuimella istuvana, oi Valtiatar, ja sinun ympärilläsi seisoo lukematon joukko neitseellisiä Athoksen huipun ympärillä.<br />
<br />
9.irmossi:<br />
<br />
Liitelauselma:<br />
Pyhät Athoksen pyhittäjäisät, rukoilkaa Jumalaa meidän puolestamme.<br />
<br />
Iloitse, autuas Vatopedin luostari, jota on rikastutettu kahdellatoista pyhällä kilvoittelijalla, jotka rohkeasti torjuivat jokaisen latinalaisten partisaanin harhaopin. Heidät vapautettiin kirveellä ja näin he saivat kaksinkertaiset voittoseppeleet.<br />
<br />
Iloitse jumalallinen Iveronin luostari. koska uhrasit Jeesukselle pyhittäjämarttyyrien paljouden hukkumalla. He rohkeasti torjuivat kuningas Mikaelin ja patriarkka Vekkoksen, latinalaisten partisaanit.<br />
<br />
Riemuiten ylistyslaulu nouskoon, Zographoun luostari, joka uhrasit Herralle poikiasi, lukumäärältään kaksikymmentäneljä, jumalallisia pyhittäjämarttyyreja, pyhänä polttouhrina tehden täydelliseksi tulella heidän urhoollisen voittonsa latinalaisista partisaaneista.<br />
<br />
Ja sinä, Karieksen skiitta, miksi et tanssi ja riemuitse? Sinä myöskin uhrasit lapsiasi, urhoollisia pyhittäjämarttyyreja, Kristukselle. Heidän päänsä katkaistiin miekalla kun he puolustivat isien oppia ja ylenkatsoivat latinalaisia partisaaneja.<br />
<br />
Kaikki pyhän vuoren kukkulat riemuitkoot ja laulakoot kuuluisien erämaiden kanssa ylistysveisua niille tuntemattomille ja tunnetuille, jotka salaisesti loistivat siellä, ja jotka palvelivat Kristusta askeettisen elämän monilla muodoilla.<br />
<br />
Pyhä ja kuuluisa joukko, Jumalan keräämät pyhittäjät, valoakantavat ja pyhät esipaimenten joukot, marttyyrien jumalallinen armeija, kaikki nimetyt ja tuntemattomat, Athoksen kirkkaat tähdet, älkää lakatkaa anomasta meidän puolestamme kaikkien Kuningatarta.<br />
<br />
Ota vastaan kaikkipyhä Kolminaisuus ne, jotka Athos vuori kantaa ensihedelminä ja valittuna suitsutuksena ja jotka ovat kutsuneet Sinua Pyhäksi. Heidän rukouksiensa tähden vapauta vuori kaikesta vaarasta.<br />
<br />
Liitelauselma:<br />
Kunnia olkoon Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle nyt, aina ja iankaikkisesti. Aamen.<br />
<br />
Kaikki me, jotka asumme vuorella tuomme sinulle kiitosveisuja, oi Jumalanäiti, sillä sinä varjelet meitä kaikesta vaarasta, hoidat, vaalit ja huolehdit meistä. Me anomme sinua: Loppumme jälkeen suo meille pääsy taivaalliseen valtakuntaan.<br />
<br />
21.8.2003 / Mrk<br />
<br />
[[Luokka:Liturgiset tekstit]][[Luokka:Kanonit]]<br />
[[Luokka:Athos]]</div>
Mikko
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Vatopedin_Jumalan%C3%A4iti&diff=46219
Vatopedin Jumalanäiti
2013-04-05T12:14:25Z
<p>Mikko: </p>
<hr />
<div>[[Kuva:Lohtu ja ilo zit.jpg|300px|thumb|right|<center>"Lohtu ja ilo" -ikoni eli Vatopedin ihmeitätekevä Jumalanäiti.<br> Maal. Eeva Zitting</center>]]<br />
[[Athos|Athosvuorella]] [[Vatopedin luostari]]n Neitseen Marian ilmestyksen kirkossa oleva "Lohtu ja ilo" -ikoni Pyrovolitheisa (Πυροβοληθείσα), joka tunnetaan myös nimellä Vatopedin ihmeitätekevä Jumalanäiti.<br />
<br />
== Muistopäivä ==<br />
Vatopedin ihmeitätekevä Jumalanäiti -ikonin muistopäivä on 21. tammikuuta.<br />
== Linkit ==<br />
* [http://www.pemptousia.com/2013/04/%CE%B1n-olympic-winner-dedicates-his-medal-to-the-mother-of-god/ Olympiavoittaja omisti mitalinsa Jumalanäidille]<br />
* [http://www.antiochian.org/node/17338 Icon of the Mother of God "Comfort" or "Consolation"]<br />
<br />
[[Käyttäjä:Soili|Soili Mustapää]] 4/2013<br />
<br />
[[Luokka: Ikonit/Jumalansynnyttäjä]]<br />
[[Luokka: Athos]]</div>
Mikko
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Vatopedin_Jumalan%C3%A4iti&diff=46218
Vatopedin Jumalanäiti
2013-04-05T12:13:15Z
<p>Mikko: </p>
<hr />
<div>[[Kuva:Lohtu ja ilo zit.jpg|300px|thumb|right|<center>"Lohtu ja ilo" -ikoni eli Vatopedin ihmeitätekevä Jumalanäiti.<br> Maal. Eeva Zitting</center>]]<br />
[[Athos|Athosvuorella]] [[Vatopedin luostari]]n Neitseen Marian ilmestyksen kirkossa oleva "Lohtu ja ilo" -ikoni Pyrovolitheisa (Πυροβοληθείσα), joka tunnetaan myös nimellä Vatopedin ihmeitätekevä Jumalanäiti.<br />
<br />
== Muistopäivä ==<br />
Vatopedin Jumalansynnyttäjä -ikonin muistopäivä on 21. tammikuuta.<br />
== Linkit ==<br />
* [http://www.pemptousia.com/2013/04/%CE%B1n-olympic-winner-dedicates-his-medal-to-the-mother-of-god/ Olympiavoittaja omisti mitalinsa Jumalanäidille]<br />
* [http://www.antiochian.org/node/17338 Icon of the Mother of God "Comfort" or "Consolation"]<br />
<br />
[[Käyttäjä:Soili|Soili Mustapää]] 4/2013<br />
<br />
[[Luokka: Ikonit/Jumalansynnyttäjä]]<br />
[[Luokka: Athos]]</div>
Mikko
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Vatopedin_Jumalan%C3%A4iti&diff=46217
Vatopedin Jumalanäiti
2013-04-05T11:58:02Z
<p>Mikko: Ak: Uusi sivu: <center>"Lohtu ja ilo" -ikoni eli Vatopedin ihmeitätekevä Jumalanäiti.<br> Maal. Eeva Zitting</center> Athosvuorella Vatop...</p>
<hr />
<div>[[Kuva:Lohtu ja ilo zit.jpg|300px|thumb|right|<center>"Lohtu ja ilo" -ikoni eli Vatopedin ihmeitätekevä Jumalanäiti.<br> Maal. Eeva Zitting</center>]]<br />
[[Athos|Athosvuorella]] Vatopedin vanhan luostarin Neitseen Marian ilmestyksen kirkossa oleva "Lohtu ja ilo" -ikoni tunnetaan myös nimellä Vatopedin ihmeitätekevä Jumalanäiti.<br />
<br />
<br />
== Muistopäivä ==<br />
<br />
<br />
<br />
== Linkit ==<br />
* [http://www.pemptousia.com/2013/04/%CE%B1n-olympic-winner-dedicates-his-medal-to-the-mother-of-god/ Olympiavoittaja omisti mitalinsa Jumalanäidille]<br />
* [http://www.antiochian.org/node/17338 Icon of the Mother of God "Comfort" or "Consolation"]<br />
<br />
[[Käyttäjä:Soili|Soili Mustapää]] 4/2013<br />
<br />
[[Luokka: Ikonit/Jumalansynnyttäjä]]<br />
[[Luokka: Athos]]</div>
Mikko
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Ivironin_Jumalan%C3%A4iti&diff=46188
Ivironin Jumalanäiti
2013-04-02T12:30:51Z
<p>Mikko: </p>
<hr />
<div>[[Kuva:Ivironin jumalanaiti.jpg|250px|thumb|<center>''Ivironin Jumalanäiti,<br>Panagia Portaitissa''<br>Ihmeitätekevä ikoni,<br>perimätiedon mukaan maalattu ensimmäisellä vuosisadalla.<br>Ivironin luostari, Athos, Kreikka.<br>Kuva: Wikipedia.</center>]]<br />
[[Kuva:Athos 49.jpg|250px|thumb|<center>''Ivironin Jumalanäiti (Portaitissa)''<br>Kuva näyttelystä: Athos - Luostarielämää pyhällä vuorella, Helsingin kaupungin taidemuseo - Tennispalatsi, © Valtion historiallinen museo, Moskova.</center>]]<br />
'''Ivironin Jumalanäidin ikoni''' sijaitsee [[Athos|Athoksella]] [[Ivironin luostari]]ssa, johon ikonin nimi viittaa. Luostari on puolestaan saanut nimensä georgialaisten perustajiensa mukaan. Iveria eli Kaukasian Iberia oli nykyisen Georgian alueella aikanaan sijainnut kuningaskunta. Ikonin tarina alkaa 800-luvulta, jolloin [[ikonoklasmi]] vallitsi Bysantissa ja aiheutti paljon harmia ihmisille ja [[Ikoni|ikoneille]].<br />
<br />
== Tarinat ikonista ==<br />
Alkuperäisen ikonin kerrotaan joutuneen 800-luvulla lähellä Nikeaa köyhän leskivaimon toimesta mereen, koska hänen muussa tapauksessa olisi pitänyt maksaa kotiinsa tunkeutuneille sotilaille kiristysrahaa ikonista.<br />
<br />
Myöhemmin lesken poika meni Athokselle [[Munkki|munkiksi]] ja kertoi ikonin varhaisvaiheista. Erilaisten vaiheiden jälkeen vuonna 999 Georgiasta Athokselle saapuneet munkit havaitsivat meressä ikonin, jota he eivät yrityksistä huolimatta saaneet rannalle.<br />
<br />
Vasta kun askeettinen munkkivanhus Gabriel, jolle oli unessa ilmoitettu asiasta, meni noutamaan ikonia, se onnistui. Tämä tapahtui [[kirkas viikko|kirkkaana tiistaina]]. Ikoni sijoitettiin luostarin [[alttari]]in, mutta se hävisi sieltä yön aikan ja löytyi pitkällisen etsiskelyn jälkeen luostarin portin päältä. Sama toistui toisenakin yönä ja vihdoin munkit ymmärsivät, ettei ikonia tarvinnut suojella, vaan se suojelisi heitä juuri valitsemallaan paikalla, portin päällä. Siksi se sijoitettiin sinne ja sen yläpuolelle rakennettiin kirkko [[Jumalanäiti|Jumalanäidin]] kunniaksi.<br />
<br />
== Ikonin kopiot Venäjällä ==<br />
[[Kuva:Ivironin_jumalanaiti01.jpg|250px|thumb|<center>Ivironin Jumalanäiti<br>Kuva &copy; Pyykkönen.</center>]]<br />
Vuonna 1647 ikonista tehtiin kopio moskovalaisen Novospasskin luostarin (''tunnettu nykyään luostarin nimeä käyttävästä kuorosta'') arkkimandriitta Nikonin (''myöhemmin [[Venäjä]]n patriarkka vv. 1652-1666'') pyytäessä sitä Moskovassa juuri samaan aikaan vierailulla olleelta Ivironin luostarin [[igumeni]] Pakomiukselta. Munkki Jamblikos maalasi Ivironin ikonista kopion, joka toimitettiin Venäjälle. Vielä toinenkin kopio maalattiin vuonna 1656 arkkimandriitta Nikonin toimesta Athokselle lähetettyjen maalarien tekemänä ja näin Venäjäkin sai omat Portinvartija-ikoninsa (''Portaitissa''), jolla nimellä Ivironin Jumalanäidin ikoni myös tunnetaan. Tämä jälkimmäinen venäläinen ikoni on sijoitettu Valdain luostariin Novgorodin hiippakuntaan.<br />
<br />
== Athosmunkkien lahja Georgialle == <br />
Athosvuorella sijaitsevan georgialaisen Ivironin luostarin munkit lähettivät luostarissaan olevasta kuuluisasta Ivironin Jumalanäidin ikonista kopion Georgiaan. Ikoni, jonka luostarin munkit olivat maalanneet rakkauden ja kiitollisuuden osoituksenaan Georgian kansaa kohtaan, saapui Tbilisiin 26. päivänä syyskuuta 1989. "Ivironin Jumalanäidin saapuminen Georgiaan" muistopäivää vietetään Georgiassa vuosittain syyskuun 26. päivänä.''<br> <br />
(lis. [[Käyttäjä:Soili|SM]])<br />
<br />
== Muistopäivä ==<br />
Ortodoksisessa maailmassa muistellaan Jumalanäidin Ivironin ikonia sen omana muistopäivänään lokakuun 13. päivänä. Venäjällä vietetään ''Valdain luostarissa olevan'' ikonin juhlaa helmikuun 12. päivänä, mutta muitakin muistelupäiviä on olemassa toisissa paikalliskirkoissa. <br />
<br />
Ikonia muistellaan myös maaliskuun 13. päivänä sekä [[kirkas viikko|kirkkaana tiistaina]].<br />
<br />
[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]], (lis. [[Käyttäjä:Soili|SM]]) <br />
<br />
== Kirjallisuutta ==<br />
* Munkki Serafim (toim.): Synaksarion - lokakuu<br />
** Jumalanäidin Ivironilainen ikoni ss. 185-187<br />
* Dmitri Orehov: Venäjän pyhiä ikoneja (sarjassa: Sielun parantaminen), kust. N.Prospekt, Pietari, 2003 (venäjäksi)<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
* [[Georgian Jumalanäiti]]<br />
* [[Kanoni Jumalansynnyttäjälle Odigitrialle (Tiennäyttäjälle)]]<br />
<br />
== Linkit ==<br />
* OCA: [http://oca.org/saints/lives/2013/02/12/100512-icon-of-the-mother-of-god-ldquoiveronrdquo Icon of the Mother of God “Iveron”]<br />
* OCA: [http://oca.org/saints/lives/2013/09/26/205488-arrival-of-the-iveron-icon-of-the-mother-of-god-in-georgia Arrival of the Iveron Icon of the Mother of God in Georgia]<br />
<br />
{{jumalansynnyttäjän ikoneja}}<br />
[[Luokka:Athos]]<br />
[[Luokka:Georgia]]<br />
[[Luokka:Ikonit]]<br />
[[Luokka:Ikonit/Jumalansynnyttäjä]]<br />
[[Luokka:Jumalansynnyttäjä]]</div>
Mikko
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Suuri_Torstai,_Ehtoollisen_asettaminen_(opetuspuhe)&diff=45395
Suuri Torstai, Ehtoollisen asettaminen (opetuspuhe)
2013-03-27T20:07:06Z
<p>Mikko: </p>
<hr />
<div>Nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen,<br />
<br />
''"Tulkaa, uskovaiset, nauttikaamme ylössuunnatuin mielin Herran vieraanvaraisuudesta, kuolemattomuuden ateriaa yläkerran huoneessa ja opittuamme tuntemaan luoksemme tullutta Sanaa itse Sanalta me häntä ylistäkäämme". [Suuren torstain aamupalvelus 9.veisu]''<br />
<br />
Vietämme tänään Pyhän Herran [[Ehtoollinen|Ehtoollisen]] asettamisen muistoa. Jokaisessa liturgiassa me elämme todeksi nämä tapahtumat, koska silloin me noudatamme Kristuksen omia sanoja: ''"Tehkää tämä minun muistokseni; niin usein kun syötte tätä leipää ja juotte tämän maljan, julistatte te minun kuolemaani ja tunnustatte minun ylösnousemiseni". Ja samoin "Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, pysyy minussa, ja minä pysyn hänessä." [Joh. 6:56].''<br />
<br />
Herran Pyhä Ehtoollinen on siis kaikkein oleellisin asia Kirkon elämässä. Jos jotakin kirkon [[Mysteerio|mysteerioita]] pitäisi luonnehtia kaikkein keskeisimmäksi, niin se olisi nimenomaan Ehtoollinen. Kaikki muut kirkon mysteeriot ja pyhät toimitukset rakentuvat sen ympärille:<br />
<br />
[[Kaste|Kaste]] ja [[Mirhalla voitelu|mirhallavoitelu]] kuuluvat [[Liturgia|liturgiaan]], ja osallisuus Ehtoolliseen täydentää näitä mysteerioita; [[Katumus|Katumusta]] seuraa osallisuus Ehtoollisesta, [[Avioliitto|avioliittoon]] on vihitty ennen liturgiassa ja [[Pappeus|pappeuteen]] vihitään nimenomaisesti liturgiassa. [[Sairaanvoitelu|Sairaanvoiteluun]] on hyvä liittää Ehtoollinen. Oli toimitus mikä tahansa, niin osallisuus Ehtoollisesta täydentää niitä.<br />
<br />
Eikä tässä olekaan mitään ihmeellistä, sillä [[Ylösnousemus|ylösnousemuksen]] julistaminen toteutuu Herran Pyhässä Ehtoollisessa ja todellinen osallisuus Kristuksesta tapahtuu Ehtoollisessa, koska silloin me otamme vastaan Hänen pyhän Ruumiinsa ja kalliin Verensä.<br />
<br />
Miten meidän tulisi sitten suhtautua tähän suureen salaisuuteen? On oikeastaan kaksi ääripäätä, joihin on hyvin helppo langeta kun puhumme osallistumisesta Ehtoolliseen. Joko siihen ei suhtauduta vakavasti tai sitten suhtautuminen on niin ylivarovaista, ettei siihen uskalleta osallistua lähestulkoon koskaan.<br />
<br />
Välinpitämätön suhtautuminen tapahtuu niin, ettemme valmistaudu Ehtoolliseen. Päätös osallistumisesta ei saisi tapahtua juuri ennen Ehtoollisen jakamista, eikä siihen voi muutoinkaan suhtautua ikään kuin se olisi jokin ylimääräinen lisä liturgiassa, johon osallistutaan muuten vaan. - Liturgia ja siihen liittyvät toimitukset rakentuvat nimenomaisesti Ehtoollisen ympärille. Ja jos Ehtoolliseen ei osallistuta, niin silloin on kysymys aina poikkeustapauksesta.<br />
<br />
Mutta vaikka Ehtoolliseen tulisi osallistua usein, niin siihen ei saa suhtautua ikinä rutiininomaisesti tai ilman vakavaa ja harrasta mieltä. Päivän epistolassa [[Paavali (apostoli)|apostoli Paavali]] sanoo tästä seuraavaa: ''"Niin usein kuin te syötte tätä leipää ja juotte tästä maljasta, te siis julistatte Herran kuolemaa, siihen asti kun hän tulee. Niinpä se, joka arvottomalla tavalla syö tätä leipää ja juo Herran maljasta, tekee syntiä Herran ruumista ja verta vastaan. Jokaisen on tutkittava itseään, ennen kuin syö tätä leipää ja juo tästä maljasta. Se, joka syö ja juo ajattelematta, että kysymys on Kristuksen ruumiista, syö ja juo itselleen tuomion." [1.Kor. 11:26-29]''<br />
<br />
Se, että osaisimme sielussamme ja ruumiin voimin suhtautua hartaammin tähän peljättävään osallisuuteen on meitä kehotettu [[Paasto|paastolla]] ja [[Rukous|rukouksella]] siihen valmistautumaan. Ennen Ehtoollista emme nauti mitään ja sen lisäksi meidän tulisi lukea Ehtoolliseen valmistavat rukoukset, jotka löytyvät Rukous-ja hartauskirjasta. Mikäli meillä ei näitä rukouksia ole, niin silloin on hyvä lukea Raamattua ennen Ehtoollista ja erityisesti niitä kohtia, jossa meille kerrotaan Kristuksen viimeisistä vaiheista, Ehtoolliseen asettamisesta, kärsimyksestä ja ylösnousemuksesta.<br />
[[Kuva:Ehtoollisen_asettaminen01.jpg|thumb|300px|<center>''Viimeinen ateria''<br> Kreikkalainen ikoni<br><small>''Kuva &copy; Petja Pyykkönen''</small></center>]]<br />
Paasto ja rukoukset ovat meille apukeinoina siinä, että suhtautumisemme Ehtoolliseen olisi arvokasta. Toisaalta, rukous ei ikinä ole vain hetkellinen hyvä asia, vaan se rakentaa meidän sieluamme ja vie meitä lähemmäksi Jumalaa.<br />
<br />
Toinen ääripää suhtautumisessa Ehtoolliseen on se, että pidämme itseämme täysin kelvottomina osallistumaan siihen. Tämä on toisaalta totta, sillä emme voi koskaan olla täysin kelvollisia siihen; mutta se, että osallisuutemme siihen tapahtuu hyvin harvoin ei tee meistä kuitenkaan lopulta sen parempia ihmisiä.<br />
<br />
Erään tämän päivän veisun sanojen mukaisesti meitä kutsutaan tuohon "yläkerran huoneeseen", jossa pääsemme osallistumaan opetuslasten tavoin Herran Pyhästä Ehtoollisesta. Kysymys on Herran vieraanvaraisuudesta. Älkäämme siis ylenkatsoko sitä, mitä meille tarjotaan!<br />
<br />
Mutta tässä ei ole kysymys vain Herran vieraanvaraisuudesta, vaan myös meidän! Olemmeko valmiit ottamaan vastaan Kristuksen? Olemmeko vieraanvaraisia Kristukselle, joka meidän pelastuksemme tähden on kaiken tämän tehnyt?<br />
<br />
Kristuksen vieraanvaraiseen kutsuun voimme vastata myös erään toisen veisun sanojen mukaisesti, joka tänään lauletaan kerubiveisun paikalla: ''"Sinun salaiseen Ehtoolliseesi osalliseksi tee minut nyt, Jumalan Poika, sillä minä en ilmoita salaisuutta vihollisillesi enkä suutele Sinua kuten Juudas, vaan niin kuin ryöväri tunnustan Sinut: Muista minua, Herra, Sinun valtakunnassasi."'' <br />
<br />
Amen.<br />
<br />
'''isä Andrei Verikov'''<br />
<br />
[[Luokka:Opetuspuheet]]<br />
[[Luokka:Opetuspuheet/Jumalanpalvelus]]</div>
Mikko
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Kassianen_hymni&diff=45380
Kassianen hymni
2013-03-26T15:10:18Z
<p>Mikko: </p>
<hr />
<div>[[Kuva:Kassiane Hymnografi.jpg|200px|thumb|right|<center>Pyhittäjä Kassiane Hymnografi<br>Kuva: Wikipedia</center>]](8. säv.)<br> <br />
:: ''Moniin synteihin langennut nainen / tajuttuaan sinun jumaluutesi, oi Herra, / itkien kantaa Sinulle, kuten yrttien tuojat naiset, hautaamistasi varten hajuvoidetta ja lausuu: / Voi minua! / Hillittömien himojen yö, / synnin hekumojen kuutamoton pimeys on minut yllättänyt! / Sinä olet nostanut veden merestä pilvihin. / Katso minun kyynelvirtojani! / Sinä olet sanomattomalla itsesi alentamisella taivuttanut alas taivaat. / Taivuta itsesi minun huokauksieni puoleen, / jotta minä voisin suudella Sinun puhtaita jalkojasi / ja pyyhkiä niitä pääni hiuksilla. / Eeva paratiisissa päivän viilentyessä kuultuaan tämän pelosta lymysi. / Kuka voisikaan tutkia, oi sielujen Pelastaja Vapahtajani, syntieni paljouden / ja tuomioittesi syvyydet! / Sinun armosi on määrätön. // Älä hylkää minua, Sinun palvelijaasi!''<br />
<br />
Kassianen hymniä lauletaan mm. [[Suuri keskiviikko|suuren keskiviikon]] [[Aamupalvelus|aamupalveluksessa]] virrelmästikiiroissa. Veisun on sanottu olevan pyhittäjä [[Kassiane Hymnografi]]n tekemä.<br />
<br />
Hymni tunnetaan myös Kassian veisuna varsinkin kreikankielisissä maissa (kreik. Κύριε ἡ ἐν πολλαῖς ἁμαρτίαις). Kreikankielisellä alueella, jossa on käytössä bysanttilainen yksiääninen kirkkolaulu, veisu kuuluu tunnetuimpiin ja rakastetuimpiin. Kappaleen kesto on yleensä hyvin pitkä, ja sitä pidetään Suuren viikon musiikillisena kohokohtana ja eräänlaisena laulajien bravuurinumerona haastavuutensa (esimerkiksi laajan ambituksensa ja melismaattisuutensa) vuoksi.<br />
<br />
Veisu perustuu pitkälti Luukkaan evankeliumin kohtaan 7:36 – 50. Siinä kuvataan syntistä naista, joka pesee Jeesuksen jalat kyynelillään, kuivaa ne hiuksillaan ja voitelee ne tuoksuöljyllä. Osaltaan veisu perustuu myös Johanneksen evankeliumin kohtaan 12:1 – 8, jossa Betaniassa Maria pesee samalla tavoin Jeesuksen jalat. Kirkon traditio on yhdistänyt syntisen naisen [[Magdalan Maria]]an (Magdaleenaan), mutta veisusta tai raamatunkohdista yhteys ei selviä. (ks. Panagopoulos 2007, 117; Raunistola-Juutinen 2003, 306.) <br />
<br />
'''[[Käyttäjä:Jyri|Jyri]]'''<br />
<br />
== Kirjallisuutta ==<br />
<br />
* Otteita Suuren paaston palveluksista (1980.) Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto: Kuopio.<br />
<br />
* Panagopoulos, Spyros (2007). Kassia: A Female Hymnographer of the 9th Century. Proceedings of the 1st International Conference of the ASBMH. Ateena. www.asbmh.pitt.edu/page12/Panagopoulos.pdf <br />
<br />
* Raunistola-Juutinen, Eeva (2003). Nunna Kassia - näkymätön, muttei äänetön. Teoksessa Jarmo Hakkarainen, Ville Kiiveri & Pekka Metso (2003, toim.), Veisuin ylistäkää. Juhlakirja Hilkka Seppälän täyttäessä 60 vuotta. Joensuun yliopisto: Joensuu.<br />
<br />
* Silvas, Anna (2006). Kassia the Nun c.810-c.865: an Appreciation. Teoksessa Garland, Lynda (2006, toim.), Byzantine Women: Varietes of Experience 800-1200. Ashgate Publishing: Hampshire. <br />
<br />
== Katso myös ==<br />
* [[Kassiane Hymnirunoilija]]<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Kirkkoveisut]]<br />
[[Luokka:Kirkkomusiikki]]<br />
[[Luokka:Naispyhät|Kassiane Hymnografi]]</div>
Mikko
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Kassianen_hymni&diff=45379
Kassianen hymni
2013-03-26T15:08:08Z
<p>Mikko: </p>
<hr />
<div>[[Kuva:Kassiane Hymnografi.jpg|200px|thumb|right|<center>Pyhittäjä Kassiane Hymnografi<br>Kuva: Wikipedia</center>]](8. säv.)<br> <br />
:: ''Moniin synteihin langennut nainen / tajuttuaan sinun jumaluutesi, oi Herra, / itkien kantaa Sinulle, kuten yrttien tuojat naiset, hautaamistasi varten hajuvoidetta ja lausuu: / Voi minua! / Hillittömien himojen yö, / synnin hekumojen kuutamoton pimeys on minut yllättänyt! / Sinä olet nostanut veden merestä pilvihin. / Katso minun kyynelvirtojani! / Sinä olet sanomattomalla itsesi alentamisella taivuttanut alas taivaat. / Taivuta itsesi minun huokauksieni puoleen, / jotta minä voisin suudella Sinun puhtaita jalkojasi / ja pyyhkiä niitä pääni hiuksilla. / Eeva paratiisissa päivän viilentyessä kuultuaan tämän pelosta lymysi. / Kuka voisikaan tutkia, oi sielujen Pelastaja Vapahtajani, syntieni paljouden / ja tuomioittesi syvyydet! / Sinun armosi on määrätön. // Älä hylkää minua, Sinun palvelijaasi!''<br />
<br />
Kassianen hymniä lauletaan mm. [[Suuri keskiviikko|suuren keskiviikon]] [[Aamupalvelus|aamupalveluksessa]] virrelmästikiiroissa. Veisun on sanottu olevan pyhittäjä [[Kassiane Hymnografi]]n tekemä.<br />
<br />
Hymni tunnetaan myös Kassian veisuna varsinkin kreikankielisissä maissa (kreik. Κύριε ἡ ἐν πολλαῖς ἁμαρτίαις). Kreikankielisellä alueella, jossa on käytössä bysanttilainen yksiääninen kirkkolaulu, veisu kuuluu tunnetuimpiin ja rakastetuimpiin. Kappaleen kesto on yleensä hyvin pitkä, ja sitä pidetään Suuren viikon musiikillisena kohokohtana ja eräänlaisena laulajien bravuurinumerona haastavuutensa (esimerkiksi laajan ambituksensa ja melismaattisuutensa) vuoksi.<br />
<br />
Veisu perustuu pitkälti Luukkaan evankeliumin kohtaan 7:36 – 50. Siinä kuvataan syntistä naista, joka pesee Jeesuksen jalat kyynelillään, kuivaa ne hiuksillaan ja voitelee ne tuoksuöljyllä. Osaltaan veisu perustuu myös Johanneksen evankeliumin kohtaan 12:1 – 8, jossa Betaniassa Maria pesee samalla tavoin Jeesuksen jalat. Kirkon traditio on yhdistänyt syntisen naisen [[Magdalan Maria]]an (Magdaleenaan), mutta veisusta tai raamatunkohdista yhteys ei selviä. (ks. Panagopoulos 2007, 117; Raunistola-Juutinen 2003, 306.) <br />
<br />
'''[[Käyttäjä:Jyri|Jyri]]'''<br />
<br />
== Kirjallisuutta ==<br />
<br />
* Otteita Suuren paaston palveluksista (1980.) Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto: Kuopio.<br />
<br />
* Panagopoulos, Spyros (2007). Kassia: A Female Hymnographer of the 9th Century. Proceedings of the 1st International Conference of the ASBMH. Ateena. www.asbmh.pitt.edu/page12/Panagopoulos.pdf <br />
<br />
* Raunistola-Juutinen, Eeva (2003). Nunna Kassia - näkymätön, muttei äänetön. Teoksessa Jarmo Hakkarainen, Ville Kiiveri & Pekka Metso (2003, toim.), Veisuin ylistäkää. Juhlakirja Hilkka Seppälän täyttäessä 60 vuotta. Joensuun yliopisto: Joensuu.<br />
<br />
* Silvas, Anna (2006). Kassia the Nun c.810-c.865: an Appreciation. Teoksessa Garland, Lynda (2006, toim.), Byzantine Women: Varietes of Experience 800-1200. Ashgate Publishing: Hampshire. <br />
<br />
[[Luokka:Kirkkoveisut]]<br />
[[Luokka:Kirkkomusiikki]]<br />
[[Luokka:Naispyhät|Kassiane Hymnografi]]</div>
Mikko
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Kassianen_hymni&diff=45378
Kassianen hymni
2013-03-26T15:06:09Z
<p>Mikko: </p>
<hr />
<div>[[Kuva:Kassiane Hymnografi.jpg|200px|thumb|right|<center>Pyhittäjä Kassiane Hymnografi<br>Kuva: Wikipedia</center>]](8. säv.)<br> <br />
:: ''Moniin synteihin langennut nainen / tajuttuaan sinun jumaluutesi, oi Herra, / itkien kantaa Sinulle, kuten yrttien tuojat naiset, hautaamistasi varten hajuvoidetta ja lausuu: / Voi minua! / Hillittömien himojen yö, / synnin hekumojen kuutamoton pimeys on minut yllättänyt! / Sinä olet nostanut veden merestä pilvihin. / Katso minun kyynelvirtojani! / Sinä olet sanomattomalla itsesi alentamisella taivuttanut alas taivaat. / Taivuta itsesi minun huokauksieni puoleen, / jotta minä voisin suudella Sinun puhtaita jalkojasi / ja pyyhkiä niitä pääni hiuksilla. / Eeva paratiisissa päivän viilentyessä kuultuaan tämän pelosta lymysi. / Kuka voisikaan tutkia, oi sielujen Pelastaja Vapahtajani, syntieni paljouden / ja tuomioittesi syvyydet! / Sinun armosi on määrätön. // Älä hylkää minua, Sinun palvelijaasi!''<br />
<br />
Kassianen hymniä lauletaan mm. [[Suuri keskiviikko|suuren keskiviikon]] [[Aamupalvelus|aamupalveluksessa]] virrelmästikiiroissa. Veisun on sanottu olevan pyhittäjä [[Kassiane Hymnografi]]n tekemä.<br />
<br />
Hymni tunnetaan myös Kassian veisuna varsinkin kreikankielisissä maissa (kreik. Κύριε ἡ ἐν πολλαῖς ἁμαρτίαις). Kreikankielisellä alueella, jossa on käytössä bysanttilainen yksiääninen kirkkolaulu, veisu kuuluu tunnetuimpiin ja rakastetuimpiin. Kappaleen kesto on yleensä hyvin pitkä, ja sitä pidetään Suuren viikon musiikillisena kohokohtana ja eräänlaisena laulajien bravuurinumerona haastavuutensa (esimerkiksi laajan ambituksensa ja melismaattisuutensa) vuoksi.<br />
<br />
Veisu perustuu pitkälti Luukkaan evankeliumin kohtaan 7:36 – 50. Siinä kuvataan syntistä naista, joka pesee Jeesuksen jalat kyynelillään, kuivaa ne hiuksillaan ja voitelee ne tuoksuöljyllä. Osaltaan veisu perustuu myös Johanneksen evankeliumin kohtaan 12:1 – 8, jossa Betaniassa Maria pesee samalla tavoin Jeesuksen jalat. Kirkon traditio on yhdistänyt syntisen naisen Magdalan Mariaan (Magdaleenaan), mutta veisusta tai raamatunkohdista yhteys ei selviä. (ks. Panagopoulos 2007, 117; Raunistola-Juutinen 2003, 306.) <br />
<br />
'''[[Käyttäjä:Jyri|Jyri]]'''<br />
<br />
== Kirjallisuutta ==<br />
<br />
Otteita Suuren paaston palveluksista (1980.) Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto: Kuopio.<br />
<br />
Panagopoulos, Spyros (2007). Kassia: A Female Hymnographer of the 9th Century. Proceedings of the 1st International Conference of the ASBMH. Ateena. www.asbmh.pitt.edu/page12/Panagopoulos.pdf <br />
<br />
Raunistola-Juutinen, Eeva (2003). Nunna Kassia - näkymätön, muttei äänetön. Teoksessa Jarmo Hakkarainen, Ville Kiiveri & Pekka Metso (2003, toim.), Veisuin ylistäkää. Juhlakirja Hilkka Seppälän täyttäessä 60 vuotta. Joensuun yliopisto: Joensuu.<br />
<br />
Silvas, Anna (2006). Kassia the Nun c.810-c.865: an Appreciation. Teoksessa Garland, Lynda (2006, toim.), Byzantine Women: Varietes of Experience 800-1200. Ashgate Publishing: Hampshire. <br />
<br />
[[Luokka:Kirkkoveisut]]<br />
[[Luokka:Kirkkomusiikki]]<br />
[[Luokka:Naispyhät|Kassiane Hymnografi]]</div>
Mikko
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Suuri_keskiviikko&diff=45368
Suuri keskiviikko
2013-03-25T20:34:16Z
<p>Mikko: </p>
<hr />
<div>[[Suuri viikko|''Suureksi viikoksi'']] nimitetään [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksisessa kirkossa]] [[Pääsiäinen|pääsiäistä]] edeltävän [[Suuri paasto|''Suuren paaston'']] ja sitä seuraavan [[Kristuksen ylösnousemuksen juhla]]n väliin jäävää viikkoa. Siitä käytetään myös nimitystä ''Suuri ja Pyhä Viikko''. Luterilaisessa maailmassa viikolle on annettu nimet: hiljainen viikko ja piinaviikko.<br />
<br />
Suurella viikolla on omat teemansa eri päiville.<br />
<br />
Suuren viikon kolmea ensimmäistä päivää kutsutaan ns. ''sulhaspäiviksi'' tai ''yljänpäiviksi'', koska näinä päivinä [[Aamupalvelus|aamupalveluksissa]] lauletaan aamupalveluksen [[tropari]]na: ''"Katso Ylkä tulee puoliyössä, ja autuas on se palvelija, jonka hän valveilta löytää; vaan kelvoton on se, jonka hän löytää suruttomana. Varo siis, minun sieluni, ettet unen valtaan vaipuisi, ettet kuolemaan tulisi heitetyksi ja ulkopuolelle Valtakuntaa suljetuksi; vaan herää ja huuda: Pyhä, Pyhä, Pyhä olet sinä, Jumala; Jumalansynnyttäjän esirukouksien tähden armahda meitä."'' Tällä ja muilla vastaavilla veisuilla meitä muistutetaan olemaan viisaiden neitsyiden kaltaisia, jotka olivat valppaina ja valmiina Yljän saapuessa.<br />
<br />
* '''Suuri keskiviikko''' on eräänlainen kulminaatiopiste, Kristuksen viimeinen viikko kääntyy silloin kohti loppuhuipennustaan. Tämän päivän teemoina ovat Kristuksen voitelu ja [[Juudas Iskariot|Juudaksen]] kavallusteko. Koska Kristuksen kärsimyksen katsotaan alkaneen keskiviikkona, siitä on tullut jokaviikkoinen pysyvä [[Paastoajat|paastopäivä]].<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
* [[Kassianen hymni]]<br />
* [[Suuri viikko]]<br />
<br />
[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]]<br />
<br />
== Kirjallisuutta ==<br />
<br />
* [[Serafim (munkki)|Munkki Serafim]]: [[Tie ylösnousemukseen]] - Suuren paaston ja pääsiäisen sanoma, Kirjapaja, 2006<br />
<br />
[[Luokka:Pääsiäinen]]<br />
[[Luokka:Paasto]]</div>
Mikko
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Jumalansynnytt%C3%A4j%C3%A4n_Neitseen_Marian_ilmestys_(opetuspuhe)&diff=45344
Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian ilmestys (opetuspuhe)
2013-03-24T15:50:35Z
<p>Mikko: </p>
<hr />
<div>''Opetuspuhe Valamossa 25.3.2011. Jumalanäidin Neitseen Marian ilmestyksen juhlana''<br />
----<br />
[[Kuva:Neitsyt marian ilmestys.jpg|250px|thumb|<center>''Neitseen Marian ilmestys''<br>bysanttilainen ikoni, 1300-luku<br>Kuva: Wikipedia</center>]]<br />
Vietämme yhtä [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksisen kirkon]] kahdestatoista [[Suuret juhlat|suuresta juhlasta]]. Juhlan kreikankielinen nimi on ''”ilosanoma”''. Tämä Jumalallinen tapahtuma on kuvattuna kirkon [[ikonostaasi]]n kuninkaallisissa ovissa yleensä ylimmissä ikoneissa, joissa vasemmanpuoleisen oven [[ikoni]]ssa on kuvattu enkeli [[Gabriel (enkeli)|Gabriel]] ja oikeassa ovessa ikoni sanomaa vastaanottava [[Jumalanäiti]] [[Neitsyt Maria]].<br />
<br />
Samoin [[Kuninkaan ovet|kuninkaallisissa ovissa]] on ikoneissa myös kuvattuna neljä [[evankelista]]a: [[Matteus (evankelista)|Matteus]], [[Markus (evankelista)|Markus]], [[Luukas (evankelista)|Luukas]] ja [[Johannes Teologi|Johannes]]. Näiden pyhien ovien kautta tuodaan meille julki niin Jumalan evankeliumi, ilosanoma, kuin myös Jumalan antamat pelastuksen armon mysteeriot, kuten tässä liturgia palveluksessa ehtoollinen sielumme ja ruumiimme pelastukseksi.<br />
<br />
:: ''”Jumala lähetti enkeli Gabrielin Nasaretin kaupunkiin Galileaan neitsyen luo, jonka nimi oli Maria. Maria oli kihlattu Daavidin sukuun kuuluvalle Joosefille. Enkeli tuli sisään hänen luokseen ja sanoi: "Ole tervehditty, Maria, sinä armon saanut! Herra kanssasi!" Nämä sanat saivat Marian hämmennyksiin, ja hän ihmetteli, mitä sellainen tervehdys mahtoi merkitä. Mutta enkeli jatkoi: "Älä pelkää, Maria, Jumala on suonut sinulle armonsa. Sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinä annat hänelle nimeksi Jeesus."'' (Luuk.1:26-31)<br />
<br />
Maria joutui todella ihmisenä hämmästyksen valtaan, sillä hän oli neitsyt. Kuinka neitsyt voi tulla sanan kautta raskaaksi?<br />
Enkeli vastasi Marialle:<br />
:: ''"Pyhä Henki tulee sinun yllesi, Korkeimman voima peittää sinut varjollaan. Siksi myös lapsi, joka syntyy, on pyhä, ja häntä kutsutaan Jumalan Pojaksi.”'' (Luuk.1:35)<br />
<br />
Silloin Maria sanoi: <br />
:: ''"Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit."'' (Luuk.1:38)<br />
<br />
Tästä nöyrästä Marian antamasta vastauksesta käynnistyi Jumalan ilosanoman [[Inkarnaatio|lihaksi tuleminen]] maailmaan. Siksi Neitsyt Maria on korotettu [[Enkeli|enkeleidenkin]] yläpuolelle, sillä hän on lihaksi tulleen Jumalan Äiti. Pelastuksen Äiti, uusi Eeva, joka antoi itsensä kautta ihmisen muodon Jumalalle.<br />
<br />
Jumalanäidissä Neitseessä Mariassa toteutui Jumalan luoma kuva ja kaltaisuus täydellisenä. Hänen antamansa vastaus Jumalalle ''”Tapahtukoon minulle niin kuin sanot”'' aloitti mahdollisuuden ihmisen [[Jumaloituminen|jumaloitumiselle]], [[Theosis|theosikselle]]. Ihmisen jumaloitumisessa Jumalan kuva ja kaltaisuus täydellistyy. Siitä esimerkkeinä ovat tässäkin kirkossa lukemattomat pyhien kuvat ja [[Reliikki|reliikit]]. Tätä prosessia, Jumalan ja ihmisen dynaamista tapahtumaa sanotaan luostarielämän yhteydessä myös ”sydämen puhtaudeksi”. Siksi kuulemme palveluksissamme usein kehotuksen sydämen puhtauteen.<br />
<br />
Mitä enemmän järkeään, sydämen rukousta ja vapaata tahtoaan hyväksi käyttäen ihminen taipuu hyviin ratkaisuihin, sitä enemmän hän kasvaa jumalankaltaisuudessa. Kaltaisuuteen kuuluvat mm. katumus, rakkaus, oikeudenmukaisuus, totuus, pyhyys, anteeksi antaminen ja anteeksi pyytäminen.<br />
<br />
Täydellistyminen edellyttää aina kahden tekijän yhteistyötä: Jumalan armoa ja ihmisen omaa tahtoa. Tahto tarkoittaa ihmisen tietoista, toimintaan suuntautuvaa persoonallisuuden aluetta. Tahto on meille työväline, ja sen merkitys on oleellinen, kun kyseessä on Jumalaan yhdistyminen.<br />
<br />
Siksi mainitsemme loppusiunauksessamme ilmauksen ''”Jumalankantajat pyhittäjäisämme”'', sillä he ovat meille erinomainen esimerkki Jumalan tahtoon nöyrtymisestä ja luostarielämässä tapahtuvasta kilvoituksesta ja rukouksesta. Jatkuvan kilvoituksen ja rukouksen kautta ihmisestä tulee Jumalan työtoveri, niin että ihmisen tahto vapaaehtoisesti yhä enemmän taipuu Jumalan tahtoon ja tulee sopusointuun sen kanssa.<br />
<br />
Metropoliitta [[Johannes (arkkipiispa)|Johannes]] sanoo, että lähtökohtana tässä on isien ajatus, että mikä on sopusoinnussa Jumalan kanssa, se on järkevää ja ihmiselämää varjelevaa, ja että maailma on luotu Jumalan Sanan, Logoksen, Kristuksen Jeesuksen kautta. Logos tarkoittaa myös maailmankaikkeuden järjellistä perusperiaatetta. Jumalan Sana, maailman Luoja, tulee siis sikiämään ja kasvamaan lapseksi Neitseen Marian myöntävän vastauksen kautta. Synergia, Jumalan energian ja ihmisen yhteistyö, saa aikaiseksi hedelmän Marian kohdussa ja yhdeksän kuukauden kuluttua tästä hetkestä me vietämme Jeesuksen syntymäjuhlaa.<br />
<br />
Metropoliitta Johannes sanoo luomiseen liittyen ajatuksen ihmissuvun ontologisesta, olemassaolon, yhteydestä. Se mitä tapahtuu ihmiselle, vaikkapa vain yhdelle meistä, omaa tietyn merkityksen kokonaisuudelle, ja vastaavasti se, mitä tapahtuu kokonaisuudelle, on merkitystä yksilöille.<br />
<br />
On sanonta: ''”Rukoile, niin tuhannet ympärilläsi pelastuvat”''. Tästä ovat meille esimerkkeinä kaikki kirkkomme pyhät.<br />
Neitsyt Maria oli ennalta valittu Jumalan pelastushistoriallisena tekona armon välikappaleeksi, kaikkeinpyhimmäksi, ihmisten ja enkeleidenkin ylle korotetuksi Jumalanäidiksi. Silti tämä ei sulje pois Marian omaa vapaata tahtoa. Marialla olisi ollut mahdollisuus kieltäytyä tästä tehtävästä ja asemasta, mutta hän vastasi enkeli Gabrielin sanomaan:<br />
:: ''"Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit."''<br />
<br />
Tässä juhlassa nimenomaan korostuu se äsken lausuttu ajatus siitä, että mikä tapahtuu yhdelle ihmiselle vaikuttaa koko ihmiskunnan olemassaoloon. Marian vastaus oli kaikessa hämmentävyydessään ja käsittämättömyydessään Jumalan edessä järkevä. Vastaus edisti Jumalan luoman maailman järjellistä perusperiaatetta ihmisen pelastamiseksi syntiin lankeemuksestaan.<br />
Marian antama vastaus ei pelastanut vain tuhansia, vaan koko ihmissuvun.<br />
<br />
''Kaikkein pyhin Jumalansynnyttäjä pelasta meidät!''<br />
<br />
'''Isä Matteus'''<br />
<br />
[[Luokka:Opetuspuheet]]<br />
[[Luokka:Opetuspuheet/Juhlat]]<br />
[[Luokka:Jumalansynnyttäjä]]</div>
Mikko
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Nikon_Kiovan_luolaluostarin_igumeni&diff=45287
Nikon Kiovan luolaluostarin igumeni
2013-03-23T08:36:49Z
<p>Mikko: </p>
<hr />
<div>[[Kuva:Vladimir01.jpg|250px|thumb|<center>Pyhä apostolienvertainen Vladimir Suuri ja [[Kiovan luolaluostari]]n pyhät <br>Foto &copy; Pyykkönen</center>]]<br />
Pyhittäjä Nikon Kiovalainen oli pyhittäjä [[Antoni Kiovalainen|Antoni Kiovalaisen]], [[Kiovan luolaluostari]]n perustajan, ensimmäinen oppilas. Nikon oli vastuussa uusien munkkien perehdyttämisestä, joiden joukossa oli muun muassa pyhittäjä [[Feodosi Kiovalainen]].<br />
<br />
Vihkimällä Kiovan ruhtinas Izjaslav I suosikkeja munkeiksi, Nikon, [[Varlaam Kiovan luolaluostarista]] (19.11.) ja [[Efraim Kiovan luolaluostarista]] (28.1.) saivat ruhtinaan vihat niskoilleen, mutta he eivät suostuneet päästämään munkkeja luostarista. Prinsessa sai Izjaslavin rauhoittumaan ja jättämään Nikonin rauhaan.<br />
<br />
Kun luostarin munkkien määrä oli kasvanut, Nikon halusi mennä erakoksi. Hän meni Tmutarakanin niemimaalle asumattomaan paikkaan. Kun tieto hänen pyhästä elämästään ja hengellisistä lahjoistaan levisi, monet asettuivat kilvoittelemaan hänen kanssaan. Pian paikalle nousi Jumalansynnyttäjän luostari.<br />
<br />
Nikon palasi Kiovan luostariin. Kun ruhtinas Svyatoslav ajoi veljensä Izjaslavin pois, Nikon pääsi kilvoittelemaan perustamaansa luostariin. Luostarin silloisen igumenin [[Stefanos Kiovan luolaluostarista|Stefanin]] kuoltua Nikonista tuli luostarin igumeni.<br />
<br />
Nikon Kiovalainen kuoli vuonna 1088 ja hänen muistopäivänsä on 23.3.<br />
<br />
[[Käyttäjä:Petja|Petja Pyykkönen]]<br />
<br />
== Linkit ==<br />
* OCA: [http://oca.org/saints/lives/2013/03/23/100867-venerable-nikon-the-abbot-of-the-kiev-far-caves Venerable Nikon the Abbot of the Kiev Far Caves]<br />
<br />
[[Luokka:Pyhät]][[Luokka:Pyhittäjät]][[Luokka:Igumenit]][[Luokka:Venäläiset pyhät]][[Luokka:1000-luvun pyhät]][[Luokka:Maaliskuu]] [[Luokka:Ukraina]]</div>
Mikko
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Kiovan_luolaluostari&diff=45286
Kiovan luolaluostari
2013-03-23T08:34:28Z
<p>Mikko: </p>
<hr />
<div>[[Kuva:Kiova luolaluostari.jpg|250px|thumb|<center>Kiovan Petšerskajan lavra<br> 1800-luvun valokuva.<br><small>Kuva:[http://lcweb2.loc.gov/pp/mdbquery.html Library of Congress]</small></center>]]<br />
[[Kuva:Vladimir01.jpg|250px|thumb|<center>''Pyhä apostolienvertainen [[Vladimir Kiovalainen]] ja Kiovan luolaluostarin pyhät''<br><small>''Kuva &copy; Pyykkönen''</small></center>]]<br />
'''Kiovan Petšerskajan [[lavra]]''' eli '''Kiovan luolaluostari''' (ukrainaksi: ''Києво-Печерська лавра / Kievo-Pecherska Lavra'', venäjäksi: ''Киево-Печерская лавра, Kievo-Petšerskaja Lavra'') on historiallinen [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksinen]] [[luostari]] [[Ukraina]]n Kiovassa. <br />
<br />
Vuonna 1051 munkit [[Antoni Kiovalainen|Antoni]] ja Feodosi perustivat Kiovan kaupunkiin sen kristillistymisen alkuvaiheessa luolaluostarin, joka on perustamisestaan lähtien ollut yksi itäisen eurooppalaisen ortodoksisuuden keskuspaikoista. Luostarin nimi johtuu siitä, että munkit asuivat aluksi maan alle rakennetuissa luolastoissa. Niissä on nykyäänkin nähtävänä satojen munkkien ruumiit, jotka ovat säilyneet luolissa vallitsevan erityisen mikroilmaston ansiosta. <br />
<br />
Bolshevikit sulkivat luostarin 1926 ja muuttivat sen museoksi. Munkit palasivat 1992, ja tällä hetkellä luostarin hallinta on jakaantunut valtionmuseolle, paikalliselle kulttuurijärjestölle ja [[Ukrainan ortodoksinen kirkko – Moskovan patriarkaatti|Ukrainan ortodoksiselle kirkolle]], joka kuuluu [[Moskovan patriarkaatti|Moskovan patriarkaatin]] alaisuuteen ja sitä pitää yhtenä keskuspaikkanaan tämän kirkon päämies, [[metropoliitta]] [[Volodomir (metropoliitta)|Volodomir]].<br />
<br />
Luolaluostari yhdessä pyhän Sofian [[katedraali]]n kanssa kuuluu UNESCOn maailmanperintökohteisiin. Vuonna 2007 luolaluostari nimettiin internetäänestyksen perusteella yhdeksi seitsemästä ukrainalaisesta ihmeestä.<br />
<br />
[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]], täydennykset: [[:Käyttäjä:Soili|Soili Mustapää]]<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
* [[Nikon Kiovan luolaluostarin igumeni]]<br />
* [[Ukrainan ortodoksinen kirkko – Moskovan patriarkaatti]]<br />
<br />
== YouTube-video aiheesta==<br />
* Joulunaikaan Kiovan Petšerskajan lavrassa<br />
<youtube v="7wBNLscAGgw" /> <br />
<br />
[[Luokka:Lavrat]]<br />
[[Luokka:Luostarit]]<br />
[[Luokka:Ukraina]]</div>
Mikko
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Nikon_Kiovan_luolaluostarin_igumeni&diff=45285
Nikon Kiovan luolaluostarin igumeni
2013-03-23T08:33:42Z
<p>Mikko: </p>
<hr />
<div>Pyhittäjä Nikon Kiovalainen oli pyhittäjä [[Antoni Kiovalainen|Antoni Kiovalaisen]], [[Kiovan luolaluostari]]n perustajan, ensimmäinen oppilas. Nikon oli vastuussa uusien munkkien perehdyttämisestä, joiden joukossa oli muun muassa pyhittäjä [[Feodosi Kiovalainen]].<br />
<br />
Vihkimällä Kiovan ruhtinas Izjaslav I suosikkeja munkeiksi, Nikon, [[Varlaam Kiovan luolaluostarista]] (19.11.) ja [[Efraim Kiovan luolaluostarista]] (28.1.) saivat ruhtinaan vihat niskoilleen, mutta he eivät suostuneet päästämään munkkeja luostarista. Prinsessa sai Izjaslavin rauhoittumaan ja jättämään Nikonin rauhaan.<br />
<br />
Kun luostarin munkkien määrä oli kasvanut, Nikon halusi mennä erakoksi. Hän meni Tmutarakanin niemimaalle asumattomaan paikkaan. Kun tieto hänen pyhästä elämästään ja hengellisistä lahjoistaan levisi, monet asettuivat kilvoittelemaan hänen kanssaan. Pian paikalle nousi Jumalansynnyttäjän luostari.<br />
<br />
Nikon palasi Kiovan luostariin. Kun ruhtinas Svyatoslav ajoi veljensä Izjaslavin pois, Nikon pääsi kilvoittelemaan perustamaansa luostariin. Luostarin silloisen igumenin [[Stefanos Kiovan luolaluostarista|Stefanin]] kuoltua Nikonista tuli luostarin igumeni.<br />
<br />
Nikon Kiovalainen kuoli vuonna 1088 ja hänen muistopäivänsä on 23.3.<br />
<br />
[[Käyttäjä:Petja|Petja Pyykkönen]]<br />
<br />
== Linkit ==<br />
* OCA: [http://oca.org/saints/lives/2013/03/23/100867-venerable-nikon-the-abbot-of-the-kiev-far-caves Venerable Nikon the Abbot of the Kiev Far Caves]<br />
<br />
[[Luokka:Pyhät]][[Luokka:Pyhittäjät]][[Luokka:Igumenit]][[Luokka:Venäläiset pyhät]][[Luokka:1000-luvun pyhät]][[Luokka:Maaliskuu]] [[Luokka:Ukraina]]</div>
Mikko
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Nikon_Kiovan_luolaluostarin_igumeni&diff=45284
Nikon Kiovan luolaluostarin igumeni
2013-03-23T08:33:20Z
<p>Mikko: </p>
<hr />
<div>Pyhittäjä Nikon Kiovalainen oli pyhittäjä [[Antoni Kiovalainen|Antoni Kiovalaisen]], [[Kiovan luolaluostari]]n perustajan, ensimmäinen oppilas. Nikon oli vastuussa uusien munkkien perehdyttämisestä, joiden joukossa oli muun muassa pyhittäjä [[Feodosi Kiovalainen]].<br />
<br />
Vihkimällä Kiovan ruhtinas Izjaslav I suosikkeja munkeiksi, Nikon, [[Varlaam Kiovan luolaluostarista]] (19.11.) ja [[Efraim Kiovan luolaluostarista]] (28.1.) saivat ruhtinaan vihat niskoilleen, mutta he eivät suostuneet päästämään munkkeja luostarista. Prinsessa sai Izjaslavin rauhoittumaan ja jättämään Nikonin rauhaan.<br />
<br />
Kun luostarin munkkien määrä oli kasvanut, Nikon halusi mennä erakoksi. Hän meni Tmutarakanin niemimaalle asumattomaan paikkaan. Kun tieto hänen pyhästä elämästään ja hengellisistä lahjoistaan levisi, monet asettuivat kilvoittelemaan hänen kanssaan. Pian paikalle nousi Jumalansynnyttäjän luostari.<br />
<br />
Nikon palasi Kiovan luostariin. Kun ruhtinas Svyatoslav ajoi veljensä Izjaslavin pois, Nikon pääsi kilvoittelemaan perustamaansa luostariin. Luostarin silloisen igumenin [[Stefanos Kiovan luolaluostarista|Stefanin]] kuoltua Nikonista tuli luostarin igumeni.<br />
<br />
Nikon Kiovalainen kuoli vuonna 1088 ja hänen muistopäivänsä on 23.3.<br />
<br />
[[Käyttäjä:Petja|Petja Pyykkönen]]<br />
<br />
<br />
== Linkit ==<br />
* OCA: [http://oca.org/saints/lives/2013/03/23/100867-venerable-nikon-the-abbot-of-the-kiev-far-caves Venerable Nikon the Abbot of the Kiev Far Caves]<br />
<br />
[[Luokka:Pyhät]][[Luokka:Pyhittäjät]][[Luokka:Igumenit]][[Luokka:Venäläiset pyhät]][[Luokka:1000-luvun pyhät]][[Luokka:Maaliskuu]] [[Luokka:Ukraina]]</div>
Mikko
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Drosis_Antiokialainen&diff=45269
Drosis Antiokialainen
2013-03-22T11:53:07Z
<p>Mikko: </p>
<hr />
<div>Tämän 300-luvulla eläneen pyhän elämäkerta tulee tähän myöhemmin. Häntä ei saa sekoittaa toiseen samana päivänä (23.3.) muisteltavaan samannimiseen pyhään marttyyri [[Drosis keisari Trajanuksen tytär|Drosikseen, Trajanuksen tyttäreen]].<br />
<br />
[[Luokka:Antiokialaiset pyhät]]<br />
[[Luokka:Maaliskuu]]<br />
[[Luokka:Naispyhät]]</div>
Mikko
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Drosis_keisari_Trajanuksen_tyt%C3%A4r&diff=45268
Drosis keisari Trajanuksen tytär
2013-03-22T11:52:14Z
<p>Mikko: </p>
<hr />
<div>Pyhät [[marttyyri]]t Drosis, Agalida, Apollinaria, Daria, Mamthusa ja Thais ottivat tehtäväkseen haudata keisari [[Trajanuksen vainot|Trajanuksen vainoissa]] kuolleita kristittyjä. Drosis oli Trajanuksen tytär ja salaa kristitty, joka ei ollut ottanut vielä kastetta. Trajanuksen sotilaat ottivat kiinni kristittyjen hautaajia ja viisikko jäi kiinni. Trajanus piti Drosiksen erillään, toivoen, että hän saisi tämän vielä muuttamaan mielensä. Muut tuomittiin poltettavaksi kuparisulattamossa.<br />
<br />
Kuparista tehtiin kolmijalkoja Trajanuksen kylpylään. Kylpylään ei kuitenkaan päässyt, sillä kaikki sinne astuvat kuolivat. Kun pakanapappi ymmärsi tilanteen hän määräsi kolmijalat sulatettaviksi ja niistä tehtäväksi viiden marttyyrin patsaat. Trajanus näki unen, jonka seurauksena hän aloitti suuren vainon, jossa kuoli monia kristittyjä. Tästä kuultuaan myös Drosis päätti valita marttyyrien tien.<br />
<br />
Pyhän Drosiksen, keisari Trajanuksen tyttären [[muistopäivä]] on 22.3., samana päivänä muistellaan myös toista samannimistä pyhää, [[Drosis Antiokialainen|Drosis Antiokialaista]], joka kuitenkin on eri henkilö ja eli 300-luvulla, kun sen sijaan pyhä marttyyri Drosis, Trajanuksen tytär, eli ensimmäisellä vuosisadalla.<br />
<br />
[[Käyttäjä:Petja|Petja Pyykkönen]]<br />
<br />
[[Luokka:Pyhät]][[Luokka:Marttyyrit]][[Luokka:Maaliskuu]][[Luokka:Ensimmäisen vuosisadan pyhät]][[Luokka:100-luvun pyhät]]<br />
[[Luokka:Naispyhät]]</div>
Mikko
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Sabbaan_luostarin_20_pyhitt%C3%A4j%C3%A4marttyyria&diff=45220
Sabbaan luostarin 20 pyhittäjämarttyyria
2013-03-19T09:03:14Z
<p>Mikko: Ak: Ohjaus sivulle Sabbaan luostarin pyhittäjämarttyyrit</p>
<hr />
<div>#REDIRECT [[Sabbaan luostarin pyhittäjämarttyyrit]]</div>
Mikko
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Sofia_Slutskin_ruhtinatar&diff=45185
Sofia Slutskin ruhtinatar
2013-03-18T14:00:06Z
<p>Mikko: </p>
<hr />
<div>'''Hurskasta Sofiaa, Slutskin ruhtinatarta''' (1.5.1585 – 19.3.1612) kunnioitetaan erityisesti odottavien äitien, vauvojen ja orpojen suojeluspyhänä. <br />
<br />
== Muistopäivä ==<br />
Pyhä Sofia, Slutskin ruhtinatar, kuoli 19. maaliskuuta 1612 ensimmäisen lapsensa synnytyksessä, hän oli tuolloin 26-vuotias. Pyhä Sofia haudattiin Pyhän Kolminaisuuden linnakirkkoon Slutskiin ja nykyisin hänen maatumattomat reliikkinsä lepäävät Pyhän hengen katedraalissa Minskissä. Ortodoksinen kirkko muistelee pyhää Sofiaa, Slutskin ruhtinatarta, vuosittain maaliskuun 19. päivänä. <br />
<br />
== Linkit ==<br />
* Wikipedia: [http://en.wikipedia.org/wiki/Sophia_Olelkovich_Radziwill Sophia Olelkovich Radziwill]<br />
* [http://www.obitel-minsk.by/_oid100000917.html Commemoration of Saint Sophia, princess of Slutsk]<br />
* [http://www.sannicola.ru/index.php/en/news/1195-sofia.html The 400th anniversary of Saint Sophia of Slutsk passing away]<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
* Pyhittäjä-äiti [[Jefrosinia Polotskilainen]]<br />
<br />
[[Käyttäjä:Soili|SM]] 3/2013<br />
<br />
[[Luokka:Pyhät]]<br />
[[Luokka:Naispyhät]]<br />
[[Luokka:Venäläiset pyhät]]<br />
[[Luokka:Tyngät]]</div>
Mikko
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Jefrosinia_Polotskilainen&diff=45184
Jefrosinia Polotskilainen
2013-03-18T13:55:33Z
<p>Mikko: </p>
<hr />
<div>[[Kuva:Euphrosyne of Polatsk (icon).jpg|300px|thumb|<center>Pyhittäjä-äiti Eufrosyne<br>Polotskin igumenia<br>kädessä kuulu <br />
[[Eufrosynen risti]]<br>venäläinen ikoni<br><small>''Kuva: Wikipedia''</small></center>]]<br />
<br />
Pyhittäjä '''Eufrosyne''', Polotskin [[igumenia]], maalliselta nimeltään ''Predslava'', oli nykyisen Valko-Venäjän alueella sijainneen Kiovan Venäjän vasallivaltion Polotskin ruhtinaskunnan ruhtinaan, Grigori Vseslavitšin tytär. Lapsuudessaan hän sai erinomaisen opetuksen ja sitä kautta rakkauden rukoukseen ja kirjoihin.<br />
<br />
== Nunnaksi vihkiytyminen ==<br />
<br />
Kun Predstava ei halunnut mennä naimisiin, hän meni luostariin, jossa hänet vihittiin [[nunna]]ksi nimellä ''Eufrosyme''. Polotskin [[piispa]] Eliaan siunauksella hän eli lähellä Pyhän Viisauden (Sofian) [[katedraali]]a ja kopioi kirjoja.<br />
<br />
Noin vuoden 1128 tienoilla piispa Elias antoi Eufrosynen tehtäväksi organisoida uudestaan naisluostari. Asettuessaan Seltsoon askeetti otti mukaansa vain pyhät kirjansa. Täällä äskettäin rakennetussa Kristuksen kirkastumisen luostarissa hän opetti muita naisia kopiomaan kirjoja, laulamaan, ompelemaan ja tekemään käsitöitä.<br />
<br />
== Igumeniana Seltsossa ==<br />
<br />
Eufrosynen ponnistelujen avulla rakennettiin vuonna 1161 katedraali, joka on säilynyt nykypäiviin saakka. Pyhittäjä Eufrosyne perusti myös Jumalanäidille omistetun munkkiluostarin. <br />
<br />
Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka [[Lukas Krysovergis]] (Λουκᾶς Χρυσοβέργης, 1156-1169) lähetti Eufrosynelle hänen pyynnöstään kopion Efesoksen ihmeitätekevästä Jumalanäidin ikonista, jota nykyisin nimitetään [[Korsunin Jumalanäiti|Korsunin Jumalanäidin ikoniksi]].<br />
<br />
== Pyhiinvaellus ja kuolema ==<br />
<br />
Vähän ennen kuolemaansa pyhittäjä Eufrosyne teki vielä pyhiinvaellusmatkan pyhille paikoille apunaan veljenpoikansa David ja sisarensa Eupraxia.<br />
<br />
Kunnioitettuaan pyhiä paikkoja Konstantinopolissa, hän meni vielä Jerusalemiin, jossa oli venäläinen Pyhän Jumalanäidin luostari, missä hän sai Herraltansa rauhan ja kuoli toukokuun 24. päivänä vuonna 1173.<br />
<br />
== Reliikit ==<br />
<br />
Vuonna 1187 pyhittäjän [[Reliikki|reliikit]] siirrettiin ensin [[Kiovan luolaluostari]]in ja sieltä perustamaansa Polotskin luostariin vuonna 1910.<br />
<br />
Pyhittäjä Eufrosynea kunnioitetaan Venäjällä naisluostarien suojelijana.<br />
<br />
== Muistopäivä ==<br />
[[Ortodoksinen kirkko]] muistelee pyhittäjä Eufrosyne Polotskilaista vuosittain aina toukokuun 23. päivänä.<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
* Hurskas [[Sofia Slutskin ruhtinatar]]<br />
<br />
[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]]<br />
<br />
[[Luokka:Igumeniat]]<br />
[[Luokka:Naispyhät]]<br />
[[Luokka:Pyhittäjä-äidit]]<br />
[[Luokka:Pyhät]]<br />
[[Luokka:Venäläiset pyhät]]</div>
Mikko
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Sofia_Slutskin_ruhtinatar&diff=45183
Sofia Slutskin ruhtinatar
2013-03-18T13:13:01Z
<p>Mikko: </p>
<hr />
<div>'''Hurskasta Sofiaa, Slutskin ruhtinatarta''' (1.5.1585 – 19.3.1612) kunnoitetaan erityisesti odottavien äitien, vauvojen ja orpojen suojeluspyhänä. Hänestä kertova artikkeli ilmestyy tähän myöhemmin.<br />
<br />
== Muistopäivä ==<br />
Pyhä Sofia, Slutskin ruhtinatar, kuoli 19. maaliskuuta 1612 ensimmäisen lapsensa synnytyksessä, hän oli tuolloin 26-vuotias. Pyhä Sofia haudattiin Pyhän Kolminaisuuden linnakirkkoon Slutskiin ja nykyisin hänen maatumattomat reliikkinsä lepäävät Pyhän hengen katedraalissa Minskissä. Ortodoksinen kirkko muistelee pyhää Sofiaa, Slutskin ruhtinatarta, vuosittain maaliskuun 19. päivänä. <br />
<br />
== Linkit ==<br />
* Wikipedia: [http://en.wikipedia.org/wiki/Sophia_Olelkovich_Radziwill Sophia Olelkovich Radziwill]<br />
* [http://www.obitel-minsk.by/_oid100000917.html Commemoration of Saint Sophia, princess of Slutsk]<br />
* [http://www.sannicola.ru/index.php/en/news/1195-sofia.html The 400th anniversary of Saint Sophia of Slutsk passing away]<br />
<br />
[[Käyttäjä:Soili|SM]] 3/2013<br />
<br />
[[Luokka:Pyhät]]<br />
[[Luokka:Naispyhät]]<br />
[[Luokka:Tyngät]]</div>
Mikko
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Sofia_Slutskin_ruhtinatar&diff=45182
Sofia Slutskin ruhtinatar
2013-03-18T13:12:30Z
<p>Mikko: </p>
<hr />
<div>'''Hurskasta Sofiaa, Slutskin ruhtinatarta''' (1.5.1585 – 19.3.1612) kunnoitetaan erityisesti odottavien äitien, vauvojen ja orpojen suojeluspyhänä. Hänestä kertova artikkeli ilmestyy tähän myöhemmin.<br />
<br />
== Muistopäivä ==<br />
Pyhä Sofia, Slutskin ruhtunatar, kuoli 19. maaliskuuta 1612 ensimmäisen lapsensa synnytyksessä, hän oli tuolloin 26-vuotias. Pyhä Sofia haudattiin Pyhän Kolminaisuuden linnakirkkoon Slutskiin ja nykyisin hänen maatumattomat reliikkinsä lepäävät Pyhän hengen katedraalissa Minskissä. Ortodoksinen kirkko muistelee pyhää Sofiaa, Slutskin ruhtinatarta, vuosittain maaliskuun 19. päivänä. <br />
<br />
== Linkit ==<br />
* Wikipedia: [http://en.wikipedia.org/wiki/Sophia_Olelkovich_Radziwill Sophia Olelkovich Radziwill]<br />
* [http://www.obitel-minsk.by/_oid100000917.html Commemoration of Saint Sophia, princess of Slutsk]<br />
* [http://www.sannicola.ru/index.php/en/news/1195-sofia.html The 400th anniversary of Saint Sophia of Slutsk passing away]<br />
<br />
[[Käyttäjä:Soili|SM]] 3/2013<br />
<br />
[[Luokka:Pyhät]]<br />
[[Luokka:Naispyhät]]<br />
[[Luokka:Tyngät]]</div>
Mikko
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Sofia_Slutskin_ruhtinatar&diff=45181
Sofia Slutskin ruhtinatar
2013-03-18T12:54:28Z
<p>Mikko: Ak: Uusi sivu: Hurskas Sofia, Slutskin ruhtinatar (1.5.1585 – 19.3.1612). Artikkeli ilmestyy tähän myöhemmin. == Muistopäivä == Pyhä Sofia kuoli 19. maaliskuuta 1612 synnyttäessään ensim...</p>
<hr />
<div>Hurskas Sofia, Slutskin ruhtinatar (1.5.1585 – 19.3.1612).<br />
Artikkeli ilmestyy tähän myöhemmin.<br />
<br />
== Muistopäivä ==<br />
Pyhä Sofia kuoli 19. maaliskuuta 1612 synnyttäessään ensimmäistä lastaan, hän oli tuolloin 26-vuotias. Hänet haudattiin Pyhän Kolminaisuuden linnakirkkoon Slutskiin, mutta nykyisin hänen reliikkinsä lepäävät Pyhän hengen katedraalissa Minskissä. Ortodoksinen kirkko muistelee pyhää Sofiaa, Slutskin ruhtinatarta, vuosittain maaliskuun 19. päivänä. <br />
<br />
== Linkit ==<br />
* Wikipedia: [http://en.wikipedia.org/wiki/Sophia_Olelkovich_Radziwill Sophia Olelkovich Radziwill]<br />
* [http://www.obitel-minsk.by/_oid100000917.html Commemoration of Saint Sophia, princess of Slutsk]<br />
<br />
[[Käyttäjä:Soili|SM]] 3/2013<br />
<br />
[[Luokka:Pyhät]]<br />
[[Luokka:Naispyhät]]<br />
[[Luokka:Tyngät]]</div>
Mikko
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Ivironin_Jumalan%C3%A4iti&diff=45179
Ivironin Jumalanäiti
2013-03-18T11:34:36Z
<p>Mikko: </p>
<hr />
<div>[[Kuva:Ivironin jumalanaiti.jpg|250px|thumb|<center>''Ivironin Jumalanäiti,<br>Panagia Portaitissa''<br>Ihmeitätekevä ikoni,<br>perimätiedon mukaan maalattu ensimmäisellä vuosisadalla.<br>Ivironin luostari, Athos, Kreikka.<br>Kuva: Wikipedia.</center>]]<br />
[[Kuva:Athos 49.jpg|250px|thumb|<center>''Ivironin Jumalanäiti (Portaitissa)''<br>Kuva näyttelystä: Athos - Luostarielämää pyhällä vuorella, Helsingin kaupungin taidemuseo - Tennispalatsi, © Valtion historiallinen museo, Moskova.</center>]]<br />
'''Ivironin Jumalanäidin ikoni''' sijaitsee [[Athos|Athoksella]] [[Ivironin luostari]]ssa, johon ikonin nimi viittaa. Luostari on puolestaan saanut nimensä georgialaisten perustajiensa mukaan. Iveria eli Kaukasian Iberia oli nykyisen Georgian alueella aikanaan sijainnut kuningaskunta. Ikonin tarina alkaa 800-luvulta, jolloin [[ikonoklasmi]] vallitsi Bysantissa ja aiheutti paljon harmia ihmisille ja [[Ikoni|ikoneille]].<br />
<br />
== Tarinat ikonista ==<br />
Alkuperäisen ikonin kerrotaan joutuneen 800-luvulla lähellä Nikeaa köyhän leskivaimon toimesta mereen, koska hänen muussa tapauksessa olisi pitänyt maksaa kotiinsa tunkeutuneille sotilaille kiristysrahaa ikonista.<br />
<br />
Myöhemmin lesken poika meni Athokselle [[Munkki|munkiksi]] ja kertoi ikonin varhaisvaiheista. Erilaisten vaiheiden jälkeen vuonna 999 Georgiasta Athokselle saapuneet munkit havaitsivat meressä ikonin, jota he eivät yrityksistä huolimatta saaneet rannalle.<br />
<br />
Vasta kun askeettinen munkkivanhus Gabriel, jolle oli unessa ilmoitettu asiasta, meni noutamaan ikonia, se onnistui. Ikoni sijoitettiin luostarin [[alttari]]in, mutta se hävisi sieltä yön aikan ja löytyi pitkällisen etsiskelyn jälkeen luostarin portin päältä. Sama toistui toisenakin yönä ja vihdoin munkit ymmärsivät, ettei ikonia tarvinnut suojella, vaan se suojelisi heitä juuri valitsemallaan paikalla, portin päällä. Siksi se sijoitettiin sinne ja sen yläpuolelle rakennettiin kirkko [[Jumalanäiti|Jumalanäidin]] kunniaksi.<br />
<br />
== Ikonin kopiot Venäjällä ==<br />
[[Kuva:Ivironin_jumalanaiti01.jpg|250px|thumb|<center>Ivironin Jumalanäiti<br>Kuva &copy; Pyykkönen.</center>]]<br />
Vuonna 1647 ikonista tehtiin kopio moskovalaisen Novospasskin luostarin (''tunnettu nykyään luostarin nimeä käyttävästä kuorosta'') arkkimandriitta Nikonin (''myöhemmin [[Venäjä]]n patriarkka vv. 1652-1666'') pyytäessä sitä Moskovassa juuri samaan aikaan vierailulla olleelta Ivironin luostarin [[igumeni]] Pakomiukselta. Munkki Jamblikos maalasi Ivironin ikonista kopion, joka toimitettiin Venäjälle. Vielä toinenkin kopio maalattiin vuonna 1656 arkkimandriitta Nikonin toimesta Athokselle lähetettyjen maalarien tekemänä ja näin Venäjäkin sai omat Portinvartija-ikoninsa (''Portaitissa''), jolla nimellä Ivironin Jumalanäidin ikoni myös tunnetaan. Tämä jälkimmäinen venäläinen ikoni on sijoitettu Valdain luostariin Novgorodin hiippakuntaan.<br />
<br />
== Athosmunkkien lahja Georgialle == <br />
Athosvuorella sijaitsevan georgialaisen Ivironin luostarin munkit lähettivät luostarissaan olevasta kuuluisasta Ivironin Jumalanäidin ikonista kopion Georgiaan. Ikoni, jonka luostarin munkit olivat maalanneet rakkauden ja kiitollisuuden osoituksenaan Georgian kansaa kohtaan, saapui Tbilisiin 26. päivänä syyskuuta 1989. "Ivironin Jumalanäidin saapuminen Georgiaan" muistopäivää vietetään Georgiassa vuosittain syyskuun 26. päivänä.''<br> <br />
(lis. [[Käyttäjä:Soili|SM]])<br />
<br />
== Muistopäivä ==<br />
Ortodoksisessa maailmassa muistellaan Jumalanäidin Ivironin ikonia sen omana muistopäivänään lokakuun 13. päivänä. Venäjällä vietetään ''Valdain luostarissa olevan'' ikonin juhlaa helmikuun 12. päivänä, mutta muitakin muistelupäiviä on olemassa toisissa paikalliskirkoissa. <br />
<br />
Ikonia muistellaan myös maaliskuun 13. päivänä sekä [[kirkas viikko|kirkkaana tiistaina]].<br />
<br />
[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]], (lis. [[Käyttäjä:Soili|SM]]) <br />
<br />
== Kirjallisuutta ==<br />
* Munkki Serafim (toim.): Synaksarion - lokakuu<br />
** Jumalanäidin Ivironilainen ikoni ss. 185-187<br />
* Dmitri Orehov: Venäjän pyhiä ikoneja (sarjassa: Sielun parantaminen), kust. N.Prospekt, Pietari, 2003 (venäjäksi)<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
* [[Georgian Jumalanäiti]]<br />
* [[Kanoni Jumalansynnyttäjälle Odigitrialle (Tiennäyttäjälle)]]<br />
<br />
== Linkit ==<br />
* OCA: [http://oca.org/saints/lives/2013/09/26/205488-arrival-of-the-iveron-icon-of-the-mother-of-god-in-georgia Arrival of the Iveron Icon of the Mother of God in Georgia]<br />
<br />
{{jumalansynnyttäjän ikoneja}}<br />
[[Luokka:Athos]]<br />
[[Luokka:Georgia]]<br />
[[Luokka:Ikonit]]<br />
[[Luokka:Ikonit/Jumalansynnyttäjä]]<br />
[[Luokka:Jumalansynnyttäjä]]</div>
Mikko