https://www.ortodoksi.net/api.php?action=feedcontributions&user=X11&feedformat=atom
Ortodoksi.net - Käyttäjän muokkaukset [fi]
2024-03-29T02:14:21Z
Käyttäjän muokkaukset
MediaWiki 1.29.0
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Tiedosto:EmilianosBulgarialainen001.jpg&diff=45346
Tiedosto:EmilianosBulgarialainen001.jpg
2013-03-24T21:05:52Z
<p>X11: </p>
<hr />
<div>Pyhä Profeetta Sakarja (''valokuva © Ortodoksi.net / Mikko Kuri'') [[Luokka:Kuvat/Ikonit]]</div>
X11
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Tiedosto:P_ap_andreas_kajaani.jpg&diff=34378
Tiedosto:P ap andreas kajaani.jpg
2011-10-19T05:57:22Z
<p>X11: Pyhä Apostoli Andreas.
(''valokuva © Ortodoksi.net / Pyykkönen'')
Luokka:Kuvat
Luokka:Kuvat/Pyhät
Luokka:Kuvat/Ikonit
Luokka:Kuvat/Apostolit</p>
<hr />
<div>Pyhä Apostoli Andreas.<br />
(''valokuva © Ortodoksi.net / Pyykkönen'') <br />
[[Luokka:Kuvat]]<br />
[[Luokka:Kuvat/Pyhät]]<br />
[[Luokka:Kuvat/Ikonit]]<br />
[[Luokka:Kuvat/Apostolit]]</div>
X11
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Tiedosto:Jumalanaiti_orantti_kajaani.jpg&diff=34377
Tiedosto:Jumalanaiti orantti kajaani.jpg
2011-10-19T05:54:47Z
<p>X11: Orantti Jumalanäiti.
(''valokuva © Ortodoksi.net / Pyykkönen'')
Luokka:Kuvat
Luokka:Kuvat/Pyhät
Luokka:Kuvat/Ikonit
Luokka:Kuvat/Jumalansynnyttäjä</p>
<hr />
<div>Orantti Jumalanäiti. <br />
(''valokuva © Ortodoksi.net / Pyykkönen'') <br />
[[Luokka:Kuvat]]<br />
[[Luokka:Kuvat/Pyhät]]<br />
[[Luokka:Kuvat/Ikonit]]<br />
[[Luokka:Kuvat/Jumalansynnyttäjä]]</div>
X11
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Sakarja_Profeetta&diff=33281
Sakarja Profeetta
2011-09-13T08:12:16Z
<p>X11: </p>
<hr />
<div>[[Kuva:PrSakarja.jpg|thumb|300px|<center>Profeetta Sakarja. Ikoni yksityisomistuksessa<br><small>(Kuva &copy; Mikko Kuri)</small></center>]]<br />
<br />
'''Profeetta Sakarja''', Barakiaan poika (muistopäivä 8.2), oli [[Haggai (profeetta)|profeetta Haggain]] aikalainen. Hän oli niiden joukossa, jotka palasivat Babyloniasta keisari Kyyroksen käskystä Jerusalemiin vuonna 538 eKr.<br />
<br />
Yhdessä profeetta Haggain kanssa hän alkoi profetoida vuonna 520 Juudassa ja Jerusalemissa oleville juutalaisille (Esra 5:1). Hän kannusti ja auttoi juutalaisia Jerusalemin temppelin uudelleenrakentamisessa.<br />
<br />
Profeetta Sakarjan profetioista kerrotaan [[Vanha testamentti|Vanhassa testamentissa]] [[Sakarjan kirja|Sakarjan kirjassa]] sekä [[Esran kirja]]ssa. Sen lisäksi, että hän profetoi kansansa silloisesta tilanteesta, profeetta Sakarja myös profetoi Kristuksen ensimmäisestä ja toisesta tulemisesta.<br />
<br />
Sakarjan nimi merkitsee "Herra on tunnettu". Sozomenin kirkkohistoriassa kerrottaan, että keisari Honoriuksen hallituskautena Sakarjan pyhäinjäännökset löydettiin Palestiinan Eleutheropoliksesta. Profeetta ilmestyi unessa eräälle Calemerukselle kertoen tälle, mistä tämä löytäisi hänen hautansa. Hänen ruumiinsa löydettiin turmeltumattomana.<br />
<br />
'''[[Käyttäjä:Mikko|Mikko Kuri]]'''<br />
==Lähteet==<br />
*[http://www.goarch.org/chapel/saints/420 www.goarch.org/chapel/saints/420 - Zechariah the Prophet]<br />
*[http://www.abbamoses.com/months/february.html http://www.abbamoses.com/months/february.html - Orthodox Saints for February]<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
* [[Haggai (profeetta)|Profeetta Haggai]]<br />
<br />
[[Luokka:Profeetat]]<br />
[[Luokka:Pyhät]]<br />
[[Luokka:Vanhan testamentin pyhät]]</div>
X11
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Tiedosto:PrSakarja.jpg&diff=33280
Tiedosto:PrSakarja.jpg
2011-09-13T08:08:16Z
<p>X11: Profeetta Sakarja. (''valokuva © Ortodoksi.net / Mikko Kuri'') Luokka:Kuvat/Ikonit</p>
<hr />
<div>Profeetta Sakarja. (''valokuva © Ortodoksi.net / Mikko Kuri'') [[Luokka:Kuvat/Ikonit]]</div>
X11
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Tiedosto:EmilianosBulgarialainen001.jpg&diff=33279
Tiedosto:EmilianosBulgarialainen001.jpg
2011-09-13T08:03:29Z
<p>X11: tallensi uuden version tiedostosta Kuva:EmilianosBulgarialainen001.jpg: Emilianos Bulgarialainen. (''valokuva © Ortodoksi.net / Mikko Kuri'') Luokka:Kuvat/Ikonit</p>
<hr />
<div>Pyhän Ristin ylentäminen. (''valokuva © Ortodoksi.net / Mikko Kuri'') [[Luokka:Kuvat/Ikonit]]</div>
X11
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Tiedosto:EmilianosBulgarialainen001.jpg&diff=33278
Tiedosto:EmilianosBulgarialainen001.jpg
2011-09-13T08:02:48Z
<p>X11: Pyhän Ristin ylentäminen. (''valokuva © Ortodoksi.net / Mikko Kuri'') Luokka:Kuvat/Ikonit</p>
<hr />
<div>Pyhän Ristin ylentäminen. (''valokuva © Ortodoksi.net / Mikko Kuri'') [[Luokka:Kuvat/Ikonit]]</div>
X11
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Viron_ortodoksinen_kirkko_(MP)&diff=15077
Viron ortodoksinen kirkko (MP)
2009-08-18T08:59:52Z
<p>X11: </p>
<hr />
<div>[[Kuva:Tallinnan_katedraali.jpg|thumb|300px|Tallinnan [[Aleksanteri Nevski]]n katedraali, joka kuuluun Viron ortodoksiselle kirkolle (MP). <br>(kuva &copy; Hannu Pyykkönen)]]<br />
'''Viron ortodoksinen kirkko''' (viroksi: ''Eesti Őigeusu Kirik'', venäjäksi: ''Эстонская Православная Церковь / Estonskaja Pravoslavnaja Tserkov'') kuuluun [[eksarkaatti]]na [[Venäjän ortodoksinen kirkko|Venäjän ortodoksiseen kirkkoon]]. Kirkkoa ei pidä sekoittaa [[Konstantinopoli]]n [[Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti|ekumeenisen patriarkaatin]] alaisuudessa toimivaan [[Autonomia|autonomiseen]] [[Viron apostolinen ortodoksinen kirkko|Viron apostoliseen ortodoksiseen kirkkoon]], jota Venäjän kirkko ei tunnusta.<br />
<br />
== Päämies ==<br />
<br />
Tämän Venäjän kirkon alaisuudessa toimivan kirkon päämies on nykyään (2009) Tallinnan ja koko Viron metropoliitta '''Kornelius''' (siviilinimeltään ''Вячеслав Васильевич Якобс / Vjašeslav Nikolajevitš Jakobs'') . Hän seurasi kirkollisessa virassa Moskovan ja koko Venäjän patriarkaksi siirtynyttä (nyt jo kuollutta) [[Aleksei II (patriarkka)|Aleksei II:ta]].<br />
<br />
== Suhteet koetuksella ==<br />
<br />
Näiden kahden Virossa sijaitsevan kirkon välit ovat tulehtuneet ja välirikko on vaikuttanut myös patriarkaattien välisiin suhteisiin. Venäjän ortodoksinen kirkko on pääsääntöisesti vetäytynyt kaikista kokoontumisista, joihin on osallistunut myös Viron apostolisen ortodoksisen kirkon edustajia. Viron kirkkojen uudelleen muodostumisen yhteydessä oli lyhyt aika, jolloin Venäjän kirkolla ei ollut ehtoollisyhteyttä Konstantinopolin alaisen kirkon kanssa ja [[Suomen ortodoksinen kirkko|Suomen ortodoksisen kirkon]] suhteetkin olivat tiukalla Venäjän suuntaan, koska Viron ortodoksisen kirkon (EP) väliaikaiseksi päämieheksi määrättiin Suomen ortodoksisen kirkon silloinen päämies, KP arkkipiispa, nykyisin Nikean metropoliitta, [[Johannes (arkkipiispa)|Johannes]]. Ehtoollisyhteydet ovat palanneet, mutta suhteet ovat yhä jokseenkin kireät.<br />
<br />
== Historia ==<br />
<br />
Viron ortodoksinen kirkko (MP) katsoo historiansa alkavan vuodesta 1917, kun Riikan hiippakuntaan perustettiin nykyiseen Tallinnaan silloiseen Rääveliin (saksaksi: Reval) oma erillinen ''Räävelin vikariaatti''. Venäjän vallankumouksen jälkeen vuonna 1920 Venäjän ortodoksinen kirkko päätti perustaa alueelle itsenäisen ortodoksisen kirkon. Virossa oli pari vuotta aiemmin julistettu valtiollinen itsenäisyys, joka toisin oli varsin horjuvalla pohjalla. Vuonna 1923 Viron ortodoksinen kirkko siirtyi Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin alaisuuteen yhdessä Suomen ortodoksisen kirkon kanssa, sillä Moskovan patriarkaattiin oli vaikea pitää yhteyttä.<br />
<br />
Kun Neuvostoliitto miehitti Viron, kirkon autonomisuus otettiin pois ja siitä tuli Moskovan patriarkaatin alainen vuonna 1941. Saksalaismiehityksen aikaan 1941–1945 kirkko palasi Konstantinopolin alaisuuteen, kunnes jälleen uuden neuvostomiehityksen alkaessa kirkko siirtyi taas Moskovan alaisuuteen 1945. Moskovan antaman tiedon mukaan kirkko siirtyi patriarkaatin alaisuuteen vapaaehtoisesti, ilman painostusta. Virolaisilla on asiasta toisenlaisiakin mielipiteitä.<br />
<br />
Viron itsenäistyttyä jälleen osa ortodoksisista seurakunnista ei kuitenkaan halunnut liittyä Konstantinopolin alaiseen autonomiseen kirkkoon ja tätä seurasi yhdeksän vuoden jakso, jolloin näiden seurakuntien juridinen asema oli maassa epäselvä. Vuonna 2002 Viron sisäasiainministeriö rekisteröi Moskovan yhteyteen jääneet seurakunnat uskonnolliseksi yhdyskunnaksi nimeltä Moskovan patriarkaatin Viron ortodoksinen kirkko.<br />
<br />
Autonomisen aseman Viron ortodoksiselle kirkolle (MP) Venäjän ortodoksinen kirkko vahvisti vuonna 1993.<br />
<br />
== Nykytila ==<br />
<br />
Nykyään tässä Moskovan patriarkaattiin kuuluvassa Viron ortodoksisessa kirkossa on 31 seurakuntaa, noin 40 (2009 – 43) pappia ja noin 10 (2009 – 14) diakonia. Kirkkoon kuuluu yksi nunnaluostari Pühtitsassa (Kuremäe Jumalaema Uinumise nunnaklooster / Пюхтицкий Успенский женский монастырь). Kirkko noudattaa [[Juliaaninen kalenteri|juliaanista kirkkokalenteria]] aivan kuten patriarkaattinasakin. Arvioitu jäsenmäärä on (2009) noin 170 000.<br />
<br />
Virossa ilmestyvä kirkon oma venäjänkielinen julkaisu on nimeltään ''Мир православия / Mir Pravoslavija'' ja kotisivut löytyvät osoitteesta: [http://www.orthodox.ee http://www.orthodox.ee]<br />
<br />
[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]]<br />
{{Ortodoksiset kirkot}}<br />
[[Luokka:Viro]]</div>
X11
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Tiedosto:Tallinnan_katedraali.jpg&diff=15076
Tiedosto:Tallinnan katedraali.jpg
2009-08-18T08:56:15Z
<p>X11: Tallinnan Aleksanteri Nevskin katedraali, joka kuuluun Viron
ortodoksiselle kirkolle (MP). (kuva &copy; Hannu Pyykkönen)
Luokka:Kuvat
Luokka:Kuvat/Kirkot</p>
<hr />
<div>Tallinnan [[Aleksanteri Nevski]]n katedraali, joka kuuluun Viron<br />
ortodoksiselle kirkolle (MP). (kuva &copy; Hannu Pyykkönen)<br />
<br />
[[Luokka:Kuvat]]<br />
[[Luokka:Kuvat/Kirkot]]</div>
X11
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Emilianos_Bulgarialainen&diff=14493
Emilianos Bulgarialainen
2009-08-03T10:26:09Z
<p>X11: </p>
<hr />
<div>[[Kuva:Emilianos_bulgarialainen.jpg|thumb|300px|Pyhä marttyyri Emilianos Bulgarialainen kuvattuna kreikkalaisessa painokuvaikonissa. <br>Kuva &copy; Mikko Kuri]]<br />
<br />
Pyhä '''Emilianos Bulgarialainen''' (nimestä käytetään joskus myös muotoa Emilianos Durostorumilainen, romaniaksi: Sfântul Emilian de la Durostorum tai Emilianos Silistralainen, englanniksi Emilianos of Silistra) kärsi marttyyrikuoleman Kristuksen tähden keisari Julianos Apostatan eli Julianos Luopion (361-363) hallitusaikana vuonna 362. Sen jälkeen, kun Konstantinos Suuri vuonna 313 oli myöntänyt kristityille vapauden harjoittaa uskoaan Rooman valtakunnassa, Julianos halusi palauttaa Rooman valtakuntaan pakanallisen jumalakultin ja antoi käskykirjeen hallitsemalleen alueelle, jonka mukaan kaikki kristityt tulee tappaa. Konstantinos Suuri oli Julianoksen isän velipuoli ja Konstantinoksen pojan Constantios II:n myöhemmät teot ja eritoten joukkomurha, jossa hän tapatti lähes kaikki miespuoliset sukunsa jäsenet, vaikuttivat myöhemmin Julianoksen arvomaailmaan ja siihen, että hänestä tuli kristittyjen vainoaja.<br />
<br />
Myös Tonavan varrella Traakiassa, Romanian rajalla nykyisessä Bulgariassa sijaitsevassa pyhän Emilianoksen asuinkaupungissa Durostorumissa (kreikaksi: Δουρόστολον / Dorostolon, nyk. Silistra) virkamies nimeltään Capitolinus luki kaupungin torilla tuon keisari Julianoksen käskykirjeen. Durostorumin ihmiset sanoivat kuitenkin, ettei kaupungissa ollut kristittyjä.<br />
<br />
Pyhä Emilianos oli erään kaupungin paikallisen johtohenkilön, roomalaisen prefektin, Sabbatianuksen poika, joka oli valinnut elämänurakseen sotilasuran Rooman armeijassa. Hän oli kuitenkin salaa myös kristitty. Ärsyyntyneenä käskykirjeestä pyhä Emilianos hiipi salaa pakanatemppeliin ja tuhosi vasaralla epäjumalien patsaat, kumosi alttaripöydän ja kyntteliköt. Pian pakanat tietysti huomasivat särjetyn temppelinsä. Vihainen väkijoukko alkoi syyttää teosta sattumalta paikalle tullutta erästä toista kristittyä ja he alkoivat hakata tätä kovakouraisesti. Pyhä Emilianos huusi silloin kovaa, että he ovat käyneet viattoman ihmisen kimppuun ja samalla hän kertoi ihmisille tuhonneensa itse pakanatemppelin.<br />
<br />
Raivostunut ihmisjoukko raahasi pyhän Emilianoksen Capitolinuksen luo tuomittavaksi. Tämä tapahtui heinäkuun 16. päivänä vuonna 362. Viranomaisen määräyksellä pyhää Emilianosta pahoinpideltiin armottomasti ja lopulta hänet tuomittiin poltettavaksi roviolla Tonavan rantapenkalla. Liekeistä huolimatta hän ei vahingoittunut tulessa, sen sijaan rovion liekit polttivat useita ympärillä seisovia pakanoita. Kun rovio oli palanut loppuun, pyhä Emilianos astui alas hiillokselta ja rukous huulillaan antoi henkensä Herran haltuun. Konstantinopoliin rakennettiin myöhemmin kirkko pyhän marttyyri Emilianoksen muistolle ja hänen [[reliikki]]nsä siirrettiin tähän kirkkoon.<br />
<br />
Pyhää Emilianos Bulgarialaista ei pidä sekoittaa toiseen saman nimiseen pyhään, pyhittäjä Emilianos Tunnustajaan, Kyzikosin piispaan, jonka muistopäivä on elokuun 8. päivä.<br />
<br />
[[Ortodoksinen kirkko]] muistelee pyhää marttyyri Emilianos Bulgarialaista vuosittain aina heinäkuun 18. päivänä.<br />
<br />
[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]]<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
* [http://www.ortodoksi.net/images/1/17/Minea_18-07.pdf Minea ko. päivälle] (vanhemmassa käännöksessä nimestä käytetään kreikankielistä muotoa Aimilianos)<br />
<br />
== Ikoneja internetissä ==<br />
* [http://www.gardianul.ro/upload/2009/07/news_img_138999_107759.jpg Pyhän Emilianoksen ikoni internetissä]<br />
* [http://oradereligie.files.wordpress.com/2008/07/sf-mc-emilian.jpg toinen ikoni]<br />
* [http://hristosesteortodox.files.wordpress.com/2008/08/sf-mc-emilian.jpg kolmas ikoni]<br />
* [http://www.crestinortodox.ro/admin/_files/newsannounce/emilian.jpg neljäs ikoni]<br />
----<br />
'''Tropari'''<br />
<br />
:: ''Pyhitetyn veresi virroilla Sinä, Aimilianos, sammutit jumalankieltämisen tulen. Sen tähden Sinusta kumpusi ihmeitten lähde, joka tekee lopun himojen järvistä, peittää sairaudet ja hukuttaa pahat henget.''<br />
<br />
:: ''Vihollinen käski sitoa Sinut piestäväksi, ja liha silvottuna ja kidutusten haavoittamana Sinä, taistelija, kuvastit ristillä haavoitetun autuasta kärsimystä.''<br />
<br />
:: ''Täynnä Hengen lahjoja Sinä, ylistettävä, parannat parantumattomia tauteja, teet lopun sairauksien helteestä, karkotat pahoja henkiä ja autat kaikkia ahdistettuja.''<br />
<br />
[[Luokka:Pyhät]]</div>
X11
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Tiedosto:Emilianos_bulgarialainen.jpg&diff=14492
Tiedosto:Emilianos bulgarialainen.jpg
2009-08-03T10:24:02Z
<p>X11: Pyhä marttyyri Emilianos Bulgarialainen. Painokuvaikoni, Kreikka. Kuva &copy; Mikko Kuri
Luokka:KuvatLuokka:Kuvat/IkonitLuokka:Kuvat/Pyhät</p>
<hr />
<div>Pyhä marttyyri Emilianos Bulgarialainen. Painokuvaikoni, Kreikka. Kuva &copy; Mikko Kuri <br />
[[Luokka:Kuvat]][[Luokka:Kuvat/Ikonit]][[Luokka:Kuvat/Pyhät]]</div>
X11
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Joosef_Uusi_Partoslainen&diff=13660
Joosef Uusi Partoslainen
2009-07-07T06:14:53Z
<p>X11: </p>
<hr />
<div>[[Kuva:Joosef_uusi_partoslainen.jpg|thumb|300px|Pyhä Joosef Uusi Partoslainen kuvattuna romanialaisen luostarin seinämaalauksessa. <br>Kuva &copy; Jopi Harri]]<br />
<br />
'''Pyhä Joosef Uusi Partoslainen – Banatin hengellinen suojelija''' <br />
<br />
Pyhä '''Joosef Uusi Partoslainen''' syntyi Raguzan satamakaupungissa Adrianmeren itärannikolla Dalmatiassa vuonna 1568. Hänen vanhempansa Ioan ja Ecaterina olivat makedonialaista syntyperää. Sisäistä hengellistä kutsumustaan seuraten nuori Jacob vastaanotti luostarivihkimyksen nimellä ''Joosef''. Hän kilvoitteli useissa [[Athos]]-vuoren luostariyhteisöissä kuten hänen veljensä Kristuksessa. Hän eli täydessä itsekieltäymyksessä viettäen päivät ja yöt rukouksessa ja ankarassa paastossa.<br />
<br />
Vuonna 1650 Serbian ja Pecin patriarkka vihki 82-vuotiaan [[igumeni]] Joosefin Timişoaran [[metropoliitta|metropoliitaksi]]. Hänen tiedettiin omaavan profetoinnin ja ihmeidentekemisen lahjan.<br />
<br />
Pyhä Joosef ohjasi Banatin uskovaisten hengellistä elämää kolmen vuoden ajan. Hän oli tosi apostoli. Uskovaiset todistivat hänen aikaansaamiaan hämmästyttäviä ihmeitä monissa yhteyksissä. Esimerkiksi kun Timişoaran kaupungissa syttyi suuri tulipalo, joka raivosi usean päivän ajan, pyhä Joosef käveli ulos kirkosta jumalanpalveluspukuun pukeutuneena, polvistui tulen eteen ja ryhtyi rukoilemaan. Hänen rukoillessaan alkoi sataa, ja tulipalo sammui välittömästi. Kun hän nousi pystyyn, kaikki näkivät, että hänen pukunsa ja se paikka, johon hän oli ollut polvistuneena, olivat täysin kuivat.<br />
<br />
Tämän jälkeen pyhä Joosef palasi [[kelja]]ansa, jossa hän vietti kolme päivää ja kolme yötä rukouksessa osoittaen kiitosta Kaikkivaltiaalle. Kun hän tuli ulos, kaikki saattoivat nähdä pyhän ristin merkin loistavan kirkkaana hänen vasemman kätensä selässä.<br />
<br />
Toinen ihme tapahtui 8. päivänä marraskuuta pyhän Joosefin mentyä Partoşin luostariin viettämään luostarin temppelijuhlaa – arkkienkelien [[Mikael (enkeli)|Mikaelin]] ja [[Gabriel (enkeli)|Gabrielin]] muistopäivää. Silloin yksitoista raajarikkoa miestä tuli hänen luokseen pyytämään, että hän parantaisi heidät. Pyhä Joosef sanoi heille: <br />
:: ''”Älkää minua pyytäkö teitä parantamaan, vaan Herraamme Jeesusta Kristusta, joka on kaikkien ihmisten parantaja. Rukoilkaa Häntä, niin Hän parantaa teidät.”'' <br />
Tätä puhuessaan hän pani kätensä heidän päidensä päälle, ja he parantuivat saman tien.<br />
<br />
Kolmen vuoden piispallisen palveluksen jälkeen, korkean ikänsä vuoksi, pyhä Joosef vetäytyi vuonna 1653 Partoşin luostariin. Siitä pitäen tämä luostari on toiminut useiden Banatin [[Piispa|piispojen]] jumalanpalvelus- ja lepopaikkana.<br />
<br />
Vuonna 1656 [[Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkuminen|Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen]] juhlan aattona Partoşin luostarin kirkonkellot alkoivat soida itsestään. Ne soivat kokonaisen tunnin. Oli koittanut aika pyhän Joosefin erkaantua tästä elämästä.<br />
<br />
Pyhä Joosef haudattiin Partoşin luostarin kirkkoon, minkä jälkeen hänen haudallaan tapahtui lukuisia ihmeitä. Näiden ihmeiden vuoksi esipaimen Joosef todettiin pyhäksi. Hänen muistoaan vietetään vuosittain syyskuun 15. päivänä.<br />
<br />
[[Kuva:Joosef_uusi_partoslainen2.jpg|thumb|300px|Pyhän Joosef Uusi Partoslaisen reliikit. <br> Kuva &copy; Jopi Harri]]<br />
Vuonna 1956 pyhän Joosefin [[Reliikki|reliikit]] tuotiin Timişoaran kaupunkiin ja asetettiin [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksiseen]] [[katedraali]]in. Siitä pitäen ne ovat olleet korvaamaton aarre niille, jotka saapuvat uskolla ja hurskaudella kirkkoon rukoilemaan apua ja ohjausta, sekä ehtymätön hengellisten lahjojen lähde kaikille uskovaisille.<br />
<br />
Timişoaran ortodoksisessa katedraalissa pyhän Joosefin pyhäinjäännösarkun vieressä olevasta englanninkielisestä hagiografiasta suomentanut <br />
<br />
'''Jopi Harri'''<br />
<br />
[[Luokka:Pyhät]]<br />
[[Luokka:Romanialaiset pyhät]]</div>
X11
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Tiedosto:Joosef_uusi_partoslainen2.jpg&diff=13659
Tiedosto:Joosef uusi partoslainen2.jpg
2009-07-07T06:13:31Z
<p>X11: Pyhän Joosef Uusi Partoslaisen reliikit Timişoaran ortodoksisessa katedraalissa. <br>Kuva &copy; Jopi Harri
[Luokka:Kuvat][Luokka:Kuvat/Pyhät]</p>
<hr />
<div>Pyhän Joosef Uusi Partoslaisen reliikit Timişoaran ortodoksisessa katedraalissa. <br>Kuva &copy; Jopi Harri<br />
[Luokka:Kuvat][Luokka:Kuvat/Pyhät]</div>
X11
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Joosef_Uusi_Partoslainen&diff=13658
Joosef Uusi Partoslainen
2009-07-07T06:09:46Z
<p>X11: </p>
<hr />
<div>[[Kuva:Joosef_uusi_partoslainen.jpg|thumb|300px|Pyhä Joosef Uusi Partoslainen kuvattuna romanialaisen luostarin seinämaalauksessa. <br>Kuva &copy; Jopi Harri]]<br />
<br />
'''Pyhä Joosef Uusi Partoslainen – Banatin hengellinen suojelija''' <br />
<br />
Pyhä '''Joosef Uusi Partoslainen''' syntyi Raguzan satamakaupungissa Adrianmeren itärannikolla Dalmatiassa vuonna 1568. Hänen vanhempansa Ioan ja Ecaterina olivat makedonialaista syntyperää. Sisäistä hengellistä kutsumustaan seuraten nuori Jacob vastaanotti luostarivihkimyksen nimellä ''Joosef''. Hän kilvoitteli useissa [[Athos]]-vuoren luostariyhteisöissä kuten hänen veljensä Kristuksessa. Hän eli täydessä itsekieltäymyksessä viettäen päivät ja yöt rukouksessa ja ankarassa paastossa.<br />
<br />
Vuonna 1650 Serbian ja Pecin patriarkka vihki 82-vuotiaan [[igumeni]] Joosefin Timişoaran [[metropoliitta|metropoliitaksi]]. Hänen tiedettiin omaavan profetoinnin ja ihmeidentekemisen lahjan.<br />
<br />
Pyhä Joosef ohjasi Banatin uskovaisten hengellistä elämää kolmen vuoden ajan. Hän oli tosi apostoli. Uskovaiset todistivat hänen aikaansaamiaan hämmästyttäviä ihmeitä monissa yhteyksissä. Esimerkiksi kun Timişoaran kaupungissa syttyi suuri tulipalo, joka raivosi usean päivän ajan, pyhä Joosef käveli ulos kirkosta jumalanpalveluspukuun pukeutuneena, polvistui tulen eteen ja ryhtyi rukoilemaan. Hänen rukoillessaan alkoi sataa, ja tulipalo sammui välittömästi. Kun hän nousi pystyyn, kaikki näkivät, että hänen pukunsa ja se paikka, johon hän oli ollut polvistuneena, olivat täysin kuivat.<br />
<br />
Tämän jälkeen pyhä Joosef palasi [[kelja]]ansa, jossa hän vietti kolme päivää ja kolme yötä rukouksessa osoittaen kiitosta Kaikkivaltiaalle. Kun hän tuli ulos, kaikki saattoivat nähdä pyhän ristin merkin loistavan kirkkaana hänen vasemman kätensä selässä.<br />
<br />
Toinen ihme tapahtui 8. päivänä marraskuuta pyhän Joosefin mentyä Partoşin luostariin viettämään luostarin temppelijuhlaa – arkkienkelien [[Mikael (enkeli)|Mikaelin]] ja [[Gabriel (enkeli)|Gabrielin]] muistopäivää. Silloin yksitoista raajarikkoa miestä tuli hänen luokseen pyytämään, että hän parantaisi heidät. Pyhä Joosef sanoi heille: <br />
:: ''”Älkää minua pyytäkö teitä parantamaan, vaan Herraamme Jeesusta Kristusta, joka on kaikkien ihmisten parantaja. Rukoilkaa Häntä, niin Hän parantaa teidät.”'' <br />
Tätä puhuessaan hän pani kätensä heidän päidensä päälle, ja he parantuivat saman tien.<br />
<br />
Kolmen vuoden piispallisen palveluksen jälkeen, korkean ikänsä vuoksi, pyhä Joosef vetäytyi vuonna 1653 Partoşin luostariin. Siitä pitäen tämä luostari on toiminut useiden Banatin [[Piispa|piispojen]] jumalanpalvelus- ja lepopaikkana.<br />
<br />
Vuonna 1656 [[Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkuminen|Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen]] juhlan aattona Partoşin luostarin kirkonkellot alkoivat soida itsestään. Ne soivat kokonaisen tunnin. Oli koittanut aika pyhän Joosefin erkaantua tästä elämästä.<br />
<br />
Pyhä Joosef haudattiin Partoşin luostarin kirkkoon, minkä jälkeen hänen haudallaan tapahtui lukuisia ihmeitä. Näiden ihmeiden vuoksi esipaimen Joosef todettiin pyhäksi. Hänen muistoaan vietetään vuosittain syyskuun 15. päivänä.<br />
<br />
Vuonna 1956 pyhän Joosefin [[Reliikki|reliikit]] tuotiin Timişoaran kaupunkiin ja asetettiin [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksiseen]] [[katedraali]]in. Siitä pitäen ne ovat olleet korvaamaton aarre niille, jotka saapuvat uskolla ja hurskaudella kirkkoon rukoilemaan apua ja ohjausta, sekä ehtymätön hengellisten lahjojen lähde kaikille uskovaisille.<br />
<br />
Timişoaran ortodoksisessa katedraalissa pyhän Joosefin pyhäinjäännösarkun vieressä olevasta englanninkielisestä hagiografiasta suomentanut <br />
<br />
'''Jopi Harri'''<br />
<br />
[[Luokka:Pyhät]]<br />
[[Luokka:Romanialaiset pyhät]]</div>
X11
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Tiedosto:Joosef_uusi_partoslainen.jpg&diff=13657
Tiedosto:Joosef uusi partoslainen.jpg
2009-07-07T06:06:28Z
<p>X11: Pyhä Joosef Uusi Partoslainen. Seinämaalaus romanialaisessa luostarissa. Kuva &copy Jopi Harri.
[Luokka:Kuvat][Luokka:Kuvat/Ikonit][Luokka:Kuvat/Pyhät]</p>
<hr />
<div>Pyhä Joosef Uusi Partoslainen. Seinämaalaus romanialaisessa luostarissa. Kuva &copy Jopi Harri.<br />
[Luokka:Kuvat][Luokka:Kuvat/Ikonit][Luokka:Kuvat/Pyhät]</div>
X11
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Tiedosto:Taddeus_petroskoilainen.jpg&diff=13582
Tiedosto:Taddeus petroskoilainen.jpg
2009-07-01T10:16:52Z
<p>X11: Kristuksen tähden houkka, autuas Taddeus Petroskoilainen Aunuksen p. Aleksanteri Nevskin kirkon ikonissa.<br>Kuva &copy; Hannu Pyykkönen
Luokka:Kuvat
Luokka:Kuvat/Ikonit
Luokka:Kuvat/Pyhät</p>
<hr />
<div>Kristuksen tähden houkka, autuas Taddeus Petroskoilainen Aunuksen p. Aleksanteri Nevskin kirkon ikonissa.<br>Kuva &copy; Hannu Pyykkönen<br />
[[Luokka:Kuvat]]<br />
[[Luokka:Kuvat/Ikonit]]<br />
[[Luokka:Kuvat/Pyhät]]</div>
X11
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Ignatios_Antiokialainen&diff=13384
Ignatios Antiokialainen
2009-06-16T10:28:06Z
<p>X11: </p>
<hr />
<div>[[Kuva:Ignatios_antiokialainen.jpg|thumb|Pyhä Ignatios Antiokialainen]]<br />
[[Kuva:Ignatios_antiokialainen01.jpg|thumb|Pyhä Ignatios Antiokialainen]]<br />
Pyhä pappismarttyyri '''Ignatios Jumalankantaja''' (n. 50 jKr – 107 jKr. Muistelupäivä 20. joulukuuta) oli Syyrian Antiokian kolmas piispa [[Pietari (apostoli)|pyhän apostoli Pietarin]] ja Euoduksen jälkeen. Pidetään todennäköisenä, että Ignatios, yhdessä ystävänsä, Smyrnan piispa [[Polykarpos Smyrnalainen|Polykarpoksen]] kanssa sai opetuksensa [[Johannes (apostoli)|pyhän apostoli ja evankelista Johanneksen]] jalkojen juuressa. <br />
<br />
== Theoforos ==<br />
Pyhän Ignatioksen itsestään käyttämä toinen nimi, Theoforos, ”Jumalan kantama” tai ”Jumalan kantaja” viittaa joko siihen, että Ignatios oli lapsi, jonka Jeesus otti syliinsä (Mark. 9:36), kuten eräs varhainen legenda kertoo, tai siihen, että Ignatios näkee itsensä Kristuksen kantajana.<br />
<br />
== Toiminta Antiokian piispana ==<br />
<br />
== Vangitseminen ja marttyyrikuolema ==<br />
<br />
Keisari Trajanuksen (keisarina 98 – 117) aikana pyhä Ignatios joutui Syyrian provinssia kohdanneiden vainojen uhriksi. Hänet vangittiin ja häntä lähdettiin kuljettamaan Roomaan, missä hän tulisi kohtaamaan marttyyrikuolemansa.<br />
<br />
Pyhä Ignatios kuoli marttyyrikuoleman Roomassa tradition mukaan vuonna 107. Hänen kuolemastaan on myöhemmin kirjoitettu marttyyriakti ”Martyrium Ignatii”, joka on kuitenkin kärsinyt useista interpolaatioista eli myöhemmästä muutoksesta ja josta varhaisin säilynyt versio on 900-luvulta peräisin olevasta pariisilaisesta Codex Colbertinuksessa.<br />
<br />
== Kirjeet ja teologinen perintö ==<br />
Matkaltaan kohti marttyyrikuolemaansa Ignatios kirjoitti kirjeitä kuudelle seurakunnalle ja Smyrnan piispa Polykarpokselle. Ignatioksen nimiin laitettuja kirjeitä on lukuisia, mutta useimmat tutkijat pitävät niistä seitsemää alkuperäisinä: efesolaisille, magnesialaisille, trallilaisille, roomalaisille filadelfialaisille, smyrnalaisille ja Polykarpokselle. Tärkeimmät kirjeissä olevat teemat käsittelevät kirkkoa, [[Kirkko|kirkon]] virkahierarkiaa, erityisesti [[Piispa|piispuutta]], kirkon ykseyttä, [[Ehtoollinen|ehtoollista]] sekä [[Doketismi|doketististen]] ja judaististen harhaopettajien välttämistä.<br />
<br />
Pyhän Ignatioksen kirjeet ovat ensimmäisiä kirjallisia lähteitä, missä näkyy kolmiportainen pappeus: piispa, pappi ja diakoni. Myös [[apostolinen suksessio]] on Ignatioksen kirjeissä selvästi nähtävillä: helluntaina apostoleille annettu armolahja siirtyi kätten päällepanemisen kautta piispoille sukupolvesta toiseen.<br />
<br />
== Ikonit ==<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
*[http://www.earlychristianwritings.com/ignatius.html Early Christian Writings - Ignatius of Antioch]<br />
*[http://www.abbamoses.com/months/december.html Abbamoses.com - Orthodox Saints for December]<br />
*[http://fi.wikipedia.org/wiki/Ignatios_Antiokialainen Wikipedia - Ignatios Antiokialainen]<br />
*[http://en.wikipedia.org/wiki/Ignatius_of_Antioch Wikipedia - Ignatius of Antioch]<br />
*[http://www.orthodoxwiki.org/Ignatius_of_Antioch Orthodoxwiki - Ignatius of Antioch]<br />
*[http://www.monachos.net/wiki/Ignatius_of_Antioch Monachos.net - Ignatius of Antioch]<br />
<br />
== Kirjallisuutta ==<br />
*Joulukuun Synaxarion.<br />
*Halldorf, Peter. 21 kirkkoisää. 2001, Kokkola: Barents Publishers-Fin.<br />
*Koskenniemi, Heikki. Thuren, Jukka. Apostoliset Isät. <br />
<br />
[[Luokka:Pyhät]]</div>
X11
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Ignatios_Antiokialainen&diff=13383
Ignatios Antiokialainen
2009-06-16T10:24:20Z
<p>X11: </p>
<hr />
<div>[[Kuva:Ignatios_antiokialainen.jpg|thumb|Pyhä Ignatios Antiokialainen]]<br />
[[Kuva:Ignatios_antiokialainen01.jpg|thumb|Pyhä Ignatios Antiokialainen]]<br />
Pyhä pappismarttyyri '''Ignatios Jumalankantaja''' (n. 50 jKr – 107 jKr. Muistelupäivä 20. joulukuuta) oli Syyrian Antiokian kolmas piispa [[Pietari (apostoli)|pyhän apostoli Pietarin]] ja Evoduksen jälkeen. Pidetään todennäköisenä, että Ignatios, yhdessä ystävänsä, Smyrnan piispa [[Polykarpos Smyrnalainen|Polykarpoksen]] kanssa sai opetuksensa [[Johannes (apostoli)|pyhän apostoli ja evankelista Johanneksen]] jalkojen juuressa. Pyhän Ignatioksen itsestään käyttämä toinen nimi, Theoforos, ”Jumalan kantama” tai ”Jumalan kantaja” viittaa joko siihen, että Ignatios oli lapsi, jonka Jeesus otti syliinsä (Mark. 9:36), kuten eräs varhainen legenda kertoo, tai siihen, että Ignatios näkee itsensä Kristuksen kantajana.<br />
<br />
Keisari Trajanuksen (keisarina 98 – 117) aikana pyhä Ignatios joutui Syyrian provinssia kohdanneiden vainojen uhriksi. Hänet vangittiin ja häntä lähdettiin kuljettamaan Roomaan, missä hän tulisi kohtaamaan marttyyrikuolemansa. Matkaltaan Ignatios kirjoitti kirjeitä kuudelle seurakunnalle ja Smyrnan piispa Polykarpokselle. Ignatioksesta emme tiedä <br />
juuri muuta kuin sen, mitä hänestä selviää kirjeidensä välityksellä. Ignatioksen nimiin laitettuja kirjeitä on lukuisia, mutta useimmat tutkijat pitävät niistä seitsemää alkuperäisinä: efesolaisille, magnesialaisille, trallilaisille, roomalaisille filadelfialaisille, smyrnalaisille ja Polykarpokselle. Tärkeimmät kirjeissä olevat teemat käsittelevät kirkkoa, [[Kirkko|kirkon]] virkahierarkiaa, erityisesti [[Piispa|piispuutta]], kirkon ykseyttä, [[Ehtoollinen|ehtoollista]] sekä [[Doketismi|doketististen]] ja judaististen harhaopettajien välttämistä.<br />
<br />
Pyhän Ignatioksen kirjeet ovat ensimmäisiä kirjallisia lähteitä, missä näkyy kolmiportainen pappeus: piispa, pappi ja diakoni. Myös [[apostolinen suksessio]] on Ignatioksen kirjeissä selvästi nähtävillä: helluntaina apostoleille annettu armolahja siirtyi kätten päällepanemisen kautta piispoille sukupolvesta toiseen.<br />
<br />
Pyhä Ignatios kuoli marttyyrikuoleman Roomassa tradition mukaan vuonna 107. Hänen kuolemastaan on myöhemmin kirjoitettu marttyyriakti ”Martyrium Ignatii”, joka on kuitenkin kärsinyt useista interpolaatioista eli myöhemmästä muutoksesta ja josta varhaisin säilynyt versio on 900-luvulta peräisin olevasta pariisilaisesta Codex Colbertinuksessa.<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
*[http://www.earlychristianwritings.com/ignatius.html Early Christian Writings - Ignatius of Antioch]<br />
*[http://www.abbamoses.com/months/december.html Abbamoses.com - Orthodox Saints for December]<br />
*[http://fi.wikipedia.org/wiki/Ignatios_Antiokialainen Wikipedia - Ignatios Antiokialainen]<br />
*[http://en.wikipedia.org/wiki/Ignatius_of_Antioch Wikipedia - Ignatius of Antioch]<br />
*[http://www.orthodoxwiki.org/Ignatius_of_Antioch Orthodoxwiki - Ignatius of Antioch]<br />
*[http://www.monachos.net/wiki/Ignatius_of_Antioch Monachos.net - Ignatius of Antioch]<br />
<br />
== Kirjallisuutta ==<br />
*Joulukuun Synaxarion.<br />
*Halldorf, Peter. 21 kirkkoisää. 2001, Kokkola: Barents Publishers-Fin.<br />
*Koskenniemi, Heikki. Thuren, Jukka. Apostoliset Isät. <br />
<br />
[[Luokka:Pyhät]]</div>
X11
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Ignatios_Antiokialainen&diff=13361
Ignatios Antiokialainen
2009-06-15T09:30:48Z
<p>X11: </p>
<hr />
<div>[[Kuva:Ignatios_antiokialainen.jpg|thumb|Pyhä Ignatios Antiokialainen]]<br />
[[Kuva:Ignatios_antiokialainen01.jpg|thumb|Pyhä Ignatios Antiokialainen]]<br />
Pyhä pappismarttyyri '''Ignatios Jumalankantaja''' (n. 50 jKr – 107 jKr. Muistelupäivä 20. joulukuuta) oli Syyrian Antiokian kolmas piispa [[Pietari (apostoli)|pyhän apostoli Pietarin]] ja Evoduksen jälkeen. Pidetään todennäköisenä, että Ignatios, yhdessä ystävänsä, Smyrnan piispa [[Polykarpos Smyrnalainen|Polykarpoksen]] kanssa sai opetuksensa [[Johannes (apostoli)|pyhän apostoli ja evankelista Johanneksen]] jalkojen juuressa. Pyhän Ignatioksen itsestään käyttämä toinen nimi, Theoforos, ”Jumalan kantama” tai ”Jumalan kantaja” viittaa joko siihen, että Ignatios oli lapsi, jonka Jeesus otti syliinsä (Mark. 9:36), kuten eräs varhainen legenda kertoo, tai siihen, että Ignatios näkee itsensä Kristuksen kantajana.<br />
<br />
Keisari Trajanuksen (keisarina 98 – 117) aikana pyhä Ignatios joutui Syyrian provinssia kohdanneiden vainojen uhriksi. Hänet vangittiin ja häntä lähdettiin kuljettamaan Roomaan, missä hän tulisi kohtaamaan marttyyrikuolemansa. Matkaltaan Ignatios kirjoitti kirjeitä kuudelle seurakunnalle ja Smyrnan piispa Polykarpokselle. Ignatioksesta emme tiedä <br />
juuri muuta kuin sen, mitä hänestä selviää kirjeidensä välityksellä. Ignatioksen nimiin laitettuja kirjeitä on lukuisia, mutta useimmat tutkijat pitävät niistä seitsemää alkuperäisinä: efesolaisille, magnesialaisille, trallilaisille, roomalaisille filadelfialaisille, smyrnalaisille ja Polykarpokselle. Tärkeimmät kirjeissä olevat teemat käsittelevät kirkkoa, [[Kirkko|kirkon]] virkahierarkiaa, erityisesti [[Piispa|piispuutta]], kirkon ykseyttä, [[Ehtoollinen|ehtoollista]] sekä [[Doketismi|doketististen]] ja judaististen harhaopettajien välttämistä.<br />
<br />
Pyhän Ignatioksen kirjeet ovat ensimmäisiä kirjallisia lähteitä, missä näkyy kolmiportainen pappeus: piispa, pappi ja diakoni. Myös [[apostolinen suksessio]] on Ignatioksen kirjeissä selvästi nähtävillä: helluntaina apostoleille annettu armolahja siirtyi kätten päällepanemisen kautta piispoille sukupolvesta toiseen.<br />
<br />
Pyhä Ignatios kuoli marttyyrikuoleman Roomassa tradition mukaan vuonna 107. Hänen kuolemastaan on myöhemmin kirjoitettu marttyyriakti ”Martyrium Ignatii”, joka on kuitenkin kärsinyt useista interpolaatioista eli myöhemmästä muutoksesta ja josta varhaisin säilynyt versio on 900-luvulta peräisin olevasta pariisilaisesta Codex Colbertinuksessa.<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
*Halldorf, Peter. 21 kirkkoisää. 2001, Kokkola: Barents Publishers-Fin.<br />
*Koskenniemi, Heikki. Thuren, Jukka. Apostoliset Isät. <br />
*[http://www.abbamoses.com/months/december.html Orthodox Saints for December]<br />
<br />
[[Luokka:Pyhät]]</div>
X11
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Ignatios_Antiokialainen&diff=13360
Ignatios Antiokialainen
2009-06-15T09:29:50Z
<p>X11: </p>
<hr />
<div>[[Kuva:Ignatios_antiokialainen.jpg|thumb|Pyhä Ignatios Antiokialainen]]<br />
[[Kuva:Ignatios_antiokialainen01.jpg|thumb|Pyhä Ignatios Antiokialainen]]<br />
Pyhä pappismarttyyri '''Ignatios Jumalankantaja''' (n. 50 jKr – 98-117 jKr. Muistelupäivä 20. joulukuuta) oli Syyrian Antiokian kolmas piispa [[Pietari (apostoli)|pyhän apostoli Pietarin]] ja Evoduksen jälkeen. Pidetään todennäköisenä, että Ignatios, yhdessä ystävänsä, Smyrnan piispa [[Polykarpos Smyrnalainen|Polykarpoksen]] kanssa sai opetuksensa [[Johannes (apostoli)|pyhän apostoli ja evankelista Johanneksen]] jalkojen juuressa. Pyhän Ignatioksen itsestään käyttämä toinen nimi, Theoforos, ”Jumalan kantama” tai ”Jumalan kantaja” viittaa joko siihen, että Ignatios oli lapsi, jonka Jeesus otti syliinsä (Mark. 9:36), kuten eräs varhainen legenda kertoo, tai siihen, että Ignatios näkee itsensä Kristuksen kantajana.<br />
<br />
Keisari Trajanuksen (keisarina 98 – 117) aikana pyhä Ignatios joutui Syyrian provinssia kohdanneiden vainojen uhriksi. Hänet vangittiin ja häntä lähdettiin kuljettamaan Roomaan, missä hän tulisi kohtaamaan marttyyrikuolemansa. Matkaltaan Ignatios kirjoitti kirjeitä kuudelle seurakunnalle ja Smyrnan piispa Polykarpokselle. Ignatioksesta emme tiedä <br />
juuri muuta kuin sen, mitä hänestä selviää kirjeidensä välityksellä. Ignatioksen nimiin laitettuja kirjeitä on lukuisia, mutta useimmat tutkijat pitävät niistä seitsemää alkuperäisinä: efesolaisille, magnesialaisille, trallilaisille, roomalaisille filadelfialaisille, smyrnalaisille ja Polykarpokselle. Tärkeimmät kirjeissä olevat teemat käsittelevät kirkkoa, [[Kirkko|kirkon]] virkahierarkiaa, erityisesti [[Piispa|piispuutta]], kirkon ykseyttä, [[Ehtoollinen|ehtoollista]] sekä [[Doketismi|doketististen]] ja judaististen harhaopettajien välttämistä.<br />
<br />
Pyhän Ignatioksen kirjeet ovat ensimmäisiä kirjallisia lähteitä, missä näkyy kolmiportainen pappeus: piispa, pappi ja diakoni. Myös [[apostolinen suksessio]] on Ignatioksen kirjeissä selvästi nähtävillä: helluntaina apostoleille annettu armolahja siirtyi kätten päällepanemisen kautta piispoille sukupolvesta toiseen.<br />
<br />
Pyhä Ignatios kuoli marttyyrikuoleman Roomassa tradition mukaan vuonna 107. Hänen kuolemastaan on myöhemmin kirjoitettu marttyyriakti ”Martyrium Ignatii”, joka on kuitenkin kärsinyt useista interpolaatioista eli myöhemmästä muutoksesta ja josta varhaisin säilynyt versio on 900-luvulta peräisin olevasta pariisilaisesta Codex Colbertinuksessa.<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
*Halldorf, Peter. 21 kirkkoisää. 2001, Kokkola: Barents Publishers-Fin.<br />
*Koskenniemi, Heikki. Thuren, Jukka. Apostoliset Isät. <br />
*[http://www.abbamoses.com/months/december.html Orthodox Saints for December]<br />
<br />
[[Luokka:Pyhät]]</div>
X11
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Ignatios_Antiokialainen&diff=13359
Ignatios Antiokialainen
2009-06-15T09:28:59Z
<p>X11: </p>
<hr />
<div>[[Kuva:Ignatios_antiokialainen.jpg|thumb|Pyhä Ignatios Antiokialainen]]<br />
[[Kuva:Ignatios_antiokialainen01.jpg|thumb|Pyhä Ignatios Antiokialainen]]<br />
Pyhä pappismarttyyri '''Ignatios Jumalankantaja''' (n. 50 jKr – 98-117 jKr. Muistelupäivä 20. joulukuuta) oli Syyrian Antiokian kolmas piispa [[Pietari (apostoli)|pyhän apostoli Pietarin]] ja Evoduksen jälkeen. Pidetään todennäköisenä, että Ignatios, yhdessä ystävänsä, Smyrnan piispa [[Polykarpos Smyrnalainen|Polykarpoksen]] kanssa sai opetuksensa [[Johannes (apostoli)|pyhän apostoli ja evankelista Johanneksen]] jalkojen juuressa. Pyhän Ignatioksen itsestään käyttämä toinen nimi, Theoforos, ”Jumalan kantama” tai ”Jumalan kantaja” viittaa joko siihen, että Ignatios oli lapsi, jonka Jeesus otti syliinsä (Mark. 9:36), kuten eräs varhainen legenda kertoo, tai siihen, että Ignatios näkee itsensä Kristuksen kantajana.<br />
<br />
Keisari Trajanuksen (keisarina 98 – 117) aikana pyhä Ignatios joutui Syyrian provinssia kohdanneiden vainojen uhriksi. Hänet vangittiin ja häntä lähdettiin kuljettamaan Roomaan, missä hän tulisi kohtaamaan marttyyrikuolemansa. Matkaltaan Ignatios kirjoitti kirjeitä kuudelle seurakunnalle ja Smyrnan piispa Polykarpokselle. Ignatioksesta emme tiedä <br />
juuri muuta kuin sen, mitä hänestä selviää kirjeidensä välityksellä. Ignatioksen nimiin laitettuja kirjeitä on lukuisia, mutta useimmat tutkijat pitävät niistä seitsemää alkuperäisinä: efesolaisille, magnesialaisille, trallilaisille, roomalaisille filadelfialaisille, smyrnalaisille ja Polykarpokselle. Tärkeimmät kirjeissä olevat teemat käsittelevät kirkkoa, [[Kirkko|kirkon]] virkahierarkiaa, erityisesti [[Piispa|piispuutta]], kirkon ykseyttä, [[Ehtoollinen|ehtoollista]] sekä [[Doketismi|doketististen]] ja judaististen harhaopettajien välttämistä.<br />
<br />
Pyhän Ignatioksen kirjeet ovat ensimmäisiä kirjallisia lähteitä, missä näkyy kolmiportainen pappeus: piispa, pappi ja diakoni. Myös [[apostolinen sukkessio]] on Ignatioksen kirjeissä selvästi nähtävillä: helluntaina apostoleille annettu armolahja siirtyi kätten päällepanemisen kautta piispoille sukupolvesta toiseen.<br />
<br />
Pyhä Ignatios kuoli marttyyrikuoleman Roomassa tradition mukaan vuonna 107. Hänen kuolemastaan on myöhemmin kirjoitettu marttyyriakti ”Martyrium Ignatii”, joka on kuitenkin kärsinyt useista interpolaatioista eli myöhemmästä muutoksesta ja josta varhaisin säilynyt versio on 900-luvulta peräisin olevasta pariisilaisesta Codex Colbertinuksessa.<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
*Halldorf, Peter. 21 kirkkoisää. 2001, Kokkola: Barents Publishers-Fin.<br />
*Koskenniemi, Heikki. Thuren, Jukka. Apostoliset Isät. <br />
*[http://www.abbamoses.com/months/december.html Orthodox Saints for December]<br />
<br />
[[Luokka:Pyhät]]</div>
X11
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Ignatios_Antiokialainen&diff=13358
Ignatios Antiokialainen
2009-06-15T09:27:21Z
<p>X11: </p>
<hr />
<div>[[Kuva:Ignatios_antiokialainen.jpg|thumb|Pyhä Ignatios Antiokialainen]]<br />
[[Kuva:Ignatios_antiokialainen01.jpg|thumb|Pyhä Ignatios Antiokialainen]]<br />
Pyhä pappismarttyyri '''Ignatios Jumalankantaja''' (n. 50 jKr – 98-117 jKr. Muistelupäivä 20. joulukuuta) oli Syyrian Antiokian kolmas piispa [[Pietari (apostoli)|pyhän apostoli Pietarin]] ja Evoduksen jälkeen. Pidetään todennäköisenä, että Ignatios, yhdessä ystävänsä, Smyrnan piispa [[Polykarpos Smyrnalainen|Polykarpoksen]] kanssa sai opetuksensa [[Johannes (apostoli)|pyhän apostoli ja evankelista Johanneksen]] jalkojen juuressa. Pyhän Ignatioksen itsestään käyttämä toinen nimi, Theoforos, ”Jumalan kantama” tai ”Jumalan kantaja” viittaa joko siihen, että Ignatios oli lapsi, jonka Jeesus otti syliinsä (Mark. 9:36), kuten eräs varhainen legenda kertoo, tai siihen, että Ignatios näkee itsensä Kristuksen kantajana.<br />
<br />
Keisari Trajanuksen (keisarina 98 – 117) aikana pyhä Ignatios joutui Syyrian provinssia kohdanneiden vainojen uhriksi. Hänet vangittiin ja häntä lähdettiin kuljettamaan Roomaan, missä hän tulisi kohtaamaan marttyyrikuolemansa. Matkaltaan Ignatios kirjoitti kirjeitä kuudelle seurakunnalle ja Smyrnan piispa Polykarpokselle. Ignatioksesta emme tiedä <br />
juuri muuta kuin sen, mitä hänestä selviää kirjeidensä välityksellä. Ignatioksen nimiin laitettuja kirjeitä on lukuisia, mutta useimmat tutkijat pitävät niistä seitsemää alkuperäisinä: efesolaisille, magnesialaisille, trallilaisille, roomalaisille filadelfialaisille, smyrnalaisille ja Polykarpokselle. Tärkeimmät kirjeissä olevat teemat käsittelevät kirkkoa, kirkon virkahierarkiaa, erityisesti [[Piispa|piispuutta]], kirkon ykseyttä, ehtoollista sekä [[Doketismi|doketististen]] ja judaististen harhaopettajien välttämistä.<br />
<br />
Pyhän Ignatioksen kirjeet ovat ensimmäisiä kirjallisia lähteitä, missä näkyy kolmiportainen pappeus: piispa, pappi ja diakoni. Myös apostolinen sukkessio on Ignatioksen kirjeissä selvästi nähtävillä: helluntaina apostoleille annettu armolahja siirtyi kätten päällepanemisen kautta piispoille sukupolvesta toiseen.<br />
<br />
Pyhä Ignatios kuoli marttyyrikuoleman Roomassa tradition mukaan vuonna 107. Hänen kuolemastaan on myöhemmin kirjoitettu marttyyriakti ”Martyrium Ignatii”, joka on kuitenkin kärsinyt useista interpolaatioista eli myöhemmästä muutoksesta ja josta varhaisin säilynyt versio on 900-luvulta peräisin olevasta pariisilaisesta Codex Colbertinuksessa.<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
*Halldorf, Peter. 21 kirkkoisää. 2001, Kokkola: Barents Publishers-Fin.<br />
*Koskenniemi, Heikki. Thuren, Jukka. Apostoliset Isät. <br />
*[http://www.abbamoses.com/months/december.html Orthodox Saints for December]<br />
<br />
[[Luokka:Pyhät]]</div>
X11
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Ignatios_Antiokialainen&diff=13357
Ignatios Antiokialainen
2009-06-15T09:17:49Z
<p>X11: </p>
<hr />
<div>[[Kuva:Ignatios_antiokialainen.jpg|thumb|Pyhä Ignatios Antiokialainen]]<br />
[[Kuva:Ignatios_antiokialainen01.jpg|thumb|Pyhä Ignatios Antiokialainen]]<br />
Pyhä pappismarttyyri '''Ignatios Jumalankantaja''' (n. 50 jKr – 98-117 jKr. Muistelupäivä 20. joulukuuta) oli Syyrian Antiokian kolmas piispa pyhän apostoli Pietarin ja Evoduksen jälkeen. Pidetään todennäköisenä, että Ignatios, yhdessä ystävänsä, Smyrnan piispa Polykarpoksen kanssa sai opetuksensa apostoli Johanneksen jalkojen juuressa. Pyhän Ignatioksen itsestään käyttämä toinen nimi, Theoforos, ”Jumalan kantama” tai ”Jumalan kantaja” viittaa joko siihen, että Ignatios oli lapsi, jonka Jeesus otti syliinsä (Mark. 9:36), kuten eräs varhainen legenda kertoo, tai siihen, että Ignatios näkee itsensä Kristuksen kantajana.<br />
<br />
Keisari Trajanuksen (keisarina 98 – 117) aikana pyhä Ignatios joutui Syyrian provinssia kohdanneiden vainojen uhriksi. Hänet vangittiin ja häntä lähdettiin kuljettamaan Roomaan, missä hän tulisi kohtaamaan marttyyrikuolemansa. Matkaltaan Ignatios kirjoitti kirjeitä kuudelle seurakunnalle ja Smyrnan piispa Polykarpokselle. Ignatioksesta emme tiedä <br />
juuri muuta kuin sen, mitä hänestä selviää kirjeidensä välityksellä. Ignatioksen nimiin laitettuja kirjeitä on lukuisia, mutta useimmat tutkijat pitävät niistä seitsemää alkuperäisinä: efesolaisille, magnesialaisille, trallilaisille, roomalaisille filadelfialaisille, smyrnalaisille ja Polykarpokselle. Tärkeimmät kirjeissä olevat teemat käsittelevät kirkkoa, kirkon virkahierarkiaa, erityisesti [[Piispa|piispuutta]], kirkon ykseyttä, ehtoollista sekä [[Doketismi|doketististen]] ja judaististen harhaopettajien välttämistä.<br />
<br />
Pyhän Ignatioksen kirjeet ovat ensimmäisiä kirjallisia lähteitä, missä näkyy kolmiportainen pappeus: piispa, pappi ja diakoni. Myös apostolinen sukkessio on Ignatioksen kirjeissä selvästi nähtävillä: helluntaina apostoleille annettu armolahja siirtyi kätten päällepanemisen kautta piispoille sukupolvesta toiseen.<br />
<br />
Pyhä Ignatios kuoli marttyyrikuoleman Roomassa tradition mukaan vuonna 107. Hänen kuolemastaan on myöhemmin kirjoitettu marttyyriakti ”Martyrium Ignatii”, joka on kuitenkin kärsinyt useista interpolaatioista eli myöhemmästä muutoksesta ja josta varhaisin säilynyt versio on 900-luvulta peräisin olevasta pariisilaisesta Codex Colbertinuksessa.<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
*Halldorf, Peter. 21 kirkkoisää. 2001, Kokkola: Barents Publishers-Fin.<br />
*Koskenniemi, Heikki. Thuren, Jukka. Apostoliset Isät. <br />
*[http://www.abbamoses.com/months/december.html Orthodox Saints for December]<br />
<br />
[[Luokka:Pyhät]]</div>
X11
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Trifon_Petsamolainen&diff=13356
Trifon Petsamolainen
2009-06-15T05:27:06Z
<p>X11: </p>
<hr />
<div>[[Kuva:Trifon petsamolainen01.jpg|thumb|Pyhittäjä Trifon Petsamolainen. (Kuva &copy; Pyykkönen)]]<br />
Pyhittäjä '''Trifon Petsamolainen''' (''Kuolalainen'') kilvoitteli 16. vuosisadalla Kuolan niemimaalla ja Lapissa. Häntä kunnioitetaan [[Petsamon luostari]]n perustajana.<br />
<br />
Trifon, sivilinimeltään ''Mitrofan'', syntyi pappisperheeseen Toržokin kylässä Keski-Venäjällä vuonna 1495. Hän tunsi jo nuorena halua palvella Jumalaa ja vetäytyä viettämään [[erakko]]elämää. Jumalan johdatuksesta hän tavallisena maallikkona lähti pohjoiseen Petsamojoelle viilien lappalaisten pariin saarnaamaan ja sanaa julistamaan.<br />
<br />
Monenlaisten vaikeuksien ja koetun vihamielisyyden ja väkivallankin jälkeen Mitrofan vakiinnutti asemansa pohjoisessa. Etenkin näin kävi sen jälkeen, kun hän sai toverikseen [[Solovetskin luostari]]n [[Munkki|munkin]] nimeltään [[Feodorit Kuolalainen|Feodorit]], joka osasi saamelaisten kieltä.<br />
<br />
Pyydettyään ja saatuaan Novgorodin [[arkkipiispa]]lta luvan perustaa kirkko [[Pyhä Kolminaisuus|Pyhän Kominaisuuden]] kunniaksi pohjoiseen. Vuonna 1533 [[pappismunkki]] Ilja tuli pohjoiseen ja vihki kirkon ja samalla Mitrofan vihittiin munkiksi nimellä Trifon ja hän alkoi johtaa Pyhän Kolminaisuuden luostaria Petsamojoen varrella levittäen samalla voimallisesti kristinuskoa pohjoisen asukkaille.<br />
<br />
Vierailtuaan Moskovassa Trifon sai avustuksia tsaari Iivana Julman pojalta Feodorilta ja näiden turvin luostari saattoi jatkaa toimintaansa. Avustuksien turvin rakennettiin myös kirkko [[Boris (marttyyri)|Boris]]in ja [[Gleb (marttyyri)|Gleb]]in muistoksi Paatsjoen suuhun.<br />
<br />
Trifon kuoli 88 vuotiaana vietettyään noin 60 vuotta lappalaisten keskuudessa vuonna 1583. Hänen muistopäivänsä on joulukuun 15. päivä. Häntä muistellaan myös [[Karjalan valistajat|Karjalan valistajien]] yhteisenä muistopäivänä, joka sijoittuu lokakuun viimeisen päivän ja marraskuun 6. päivän väliseen lauantaihin.<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
*[[Akatistos Pyhittäjä Trifon Petsamolaiselle]]<br />
<br />
== Kirjallisuutta ==<br />
<br />
* Kirkkovuoden pyhät I<br />
** Pyhittäjä Trifon Petsamolainen, ss. 318 - 320<br />
* Munkki Serafim (toim.): Synaksarion, joulukuu<br />
** Pyhittäjä Trifon Petsamolainen, ss. 209 - 214<br />
* Erkki Piiroinen: Karjalan pyhät kilvoittelijat<br />
** Pyhittäjä Tryfon Petsamolainen, ss. 16-20<br />
<br />
[[Luokka:Pyhät]]<br />
[[Luokka:Karjalan valistajat]]</div>
X11
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Sergei_ja_Herman_Valamolainen&diff=13355
Sergei ja Herman Valamolainen
2009-06-15T05:25:54Z
<p>X11: /* Katso myös */</p>
<hr />
<div>[[Kuva:Sergei ja herman valamolainen01.jpg|thumb|Pyhittäjät Sergei ja Herman Valamolaiset. (Kuva &copy; Pyykkönen)]]<br />
Pyhittäjä '''[[Sergei Valamolainen]]''' on toinen [[Valamon luostari]]n perustajista yhdessä Pyhittäjä '''[[Herman Valamolainen|Herman Valamolaisen]]''' kanssa.<br />
<br />
Perimätieto kertoo luostarin perustajan, kreikkalaisen Sergein saapuneen Bysantista Laatokan pohjoispuolelle, nykyisen Sortavalan tienoille Riekkalan saareen, mistä hän siirtyi Valamon saarelle. Saari oli vanha uhrikeskus, jossa asui tietäjävanhuksia ja paikallisia velhoja.<br />
<br />
Sergei asettui asumaan luoliin, ja Vaaga-niminen luola tuli pyhittäjän asumukseksi Valamon saaressa. Siltä käsin hän yksin, ilman aseita keskellä vihamielisiä pakanoita saarnasi asukkaille [[evankeliumi]]a ja kastoi ihmisiä kristityiksi. Näin pikkuhiljaa saarelle syntyi luostariyhteisö, johon myös historian saatossa johonkin aikaan (''ei siis välttämättä ollenkaan samaan aikaan kuin Sergei'') liittyi karjalaissyntyinen Herman, joka jatkoi pyhittäjäisä Sergein työtä. Hermanin kerrotaan olleen mahdollisesti kotoisin Sortavalan lähistöltä. Joissakin tiedoissa kerrotaan tätä ensimmäistä luostari nimitetyn [[Pyhä Kolminaisuus|Pyhän Kolminaisuuden]] luostariksi (''erotuksena myöhempään nimeen [[Kristuksen kirkastuminen|Kristuksen kirkastumisen]] luostari'').<br />
<br />
Perimätiedoissa luostarin perustaminen on sanottu tapahtuneen v. 992 mutta asiasta on kiistelty kovastikin. Eräiden tietojen mukaan perustaminen ajoittuisi 1100-luvulle ja eräiden tietojen mukaan vasta 1300-luvulle. Varmaa tietoa perustamisajankohdasta ei ole. Kaikki ajankohdat ovat enemmän tai vähemmän arvailua, joista tutkijat keskenään kiistelevät.<br />
<br />
Perimätiedon mukaan pyhittäjäisien [[Reliikki|reliikit]] siirrettiin vuonna 1163 turvaan Valamosta Novgorodiin, jossa ne olivat aina vuoteen 1180 asti. Silloin ne tuotiin juhlallisessa saatossa takaisin Valamoon ja tuota päivää, syyskuun 11. päivää, muistellaan yhä [[Suomen ortodoksinen kirkko|Suomen ortodoksisessa kirkossa]] pyhäinjäännösten palauttamisen muistopäivänä. Palautuspaikalle, jossa reliikit otettiin vastaan Laatokan rannassa rakennettiin myöhemmin kivinen [[Jumalansynnyttäjän ilmestys|Jumalansynnyttäjän ilmestyksen]] [[tšasouna]].<br />
<br />
Suomen ortodoksinen kirkko kunnioittaa kumpaakin luostarin perustajaa sekä Sergei Valamolaista että Herman Valamolaista [[Karjalan valistajat|Karjalan valistajina]] ja pyhinä. Heidän muistopäiväänsä vietetään vuosittain kesäkuun 28. päivänä. Kaikkien Karjalan valistajien yhteinen muistopäivä sijoittuu lokakuun viimeisen päivän ja marraskuun 6. päivän väliseen lauantaihin.<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
* [[Akatistos pyhittäjäisillemme Sergei ja Herman Valamolaisille]]<br />
<br />
== Kirjallisuutta ==<br />
* Arkkimandriitta Panteleimon: ''Valamon paterikon. Luostarin isien elämänkertoja'', 1989, Valamon luostari<br />
* Erkki Piiroinen: ''Karjalan pyhät kilvoittelijat'', 1947, OV<br />
** Pyhittäjät Sergei ja Herman Valamolaiset (ss. 8 - 12)<br />
* ''Kirkkovuoden pyhät II'',1980, OKJ<br />
** Pyhittäjät Sergei ja Herman Valamolaiset (s. 933)<br />
<br />
[[Luokka:Pyhät]]<br />
[[Luokka:Karjalan valistajat]]<br />
[[Luokka:Valamo]]</div>
X11
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Nil_Sorsk&diff=13354
Nil Sorsk
2009-06-15T05:25:13Z
<p>X11: /* Katso myös */</p>
<hr />
<div>[[Kuva:Nil_sorsk.jpg|thumb|Pyhä Nil Sorsk eli Sorajokelainen (Kuva: Wikipedia.org)]] <br />
'''Nil Sorsk''' (Sorsk ~ Sorajokelainen) eli vuosina 1433-1508. Hänen alkuperäinen sukunimensä oli luultavasti Maikov. Hänen elämästään tiedetään hyvin vähän mitään varmaa, sillä suurin osa häntä koskevista asiakirjoista tuhoutui tataarien toimesta. Perimätiedon ja Nilin lähettämien kirjeiden pohjalta hänestä tiedetään kuitenkin jonkin verran.<br />
<br />
Nil Sorsk syntyi ja opiskeli luultavasti Moskovassa. Hänet vihittiin munkiksi Kirilo-Belozerskin [[luostari]]ssa. Sieltä hän lähti [[Konstantinopoli]]in ja [[Athos|Athokselle]], jossa hän tutustui luostarielämään ja kreikankielisiin pyhien isien kirjoituksiin. Palattuaan Venäjälle, Nil näki Venäjän luostarilaitoksen rappeutuneen tilan. Munkit olivat vieraantuneet köyhyyslupauksesta - luostareilla oli valtavia maaomaisuuksia ja munkit järjestivät pitoja useina päivinä vuodessa.<br />
<br />
Nil asettautui asumaan Kirilo-Belozerskin luostarin lähelle [[skiitta]]an Sora nimiseen paikkaan joen varrelle. Nil vaati munkeilta täydellistä omaisuudesta luopumista ja haki itselleen yksinäisyyttä. Sorajoella hän tutki pyhiä kirjoituksia ja vähitellen hänen ympärilleen kerääntyi muita veljiä, jotka janosivat tietoa Nililtä. Nil ei koskaan pitänyt itseään muiden veljien ohjaajana vaan heidän vertaisenaan. Nil ja hänen seuraajansa jäljensivät lukuisia kirjoja ja Nil kirjoitti pääteoksensa Predanijen ja Ustavin. Nämä sekä lukuisia hänen kirjeitään on säilynyt tähän päivään saakka. Nil eli yksinkertaista askeettista elämää. Viimeisenä toiveenaan pyysi tulla kuolemansa jälkeen heitetyksi metsään eläinten syötäväksi, sillä hän ei pitänyt itseään arvollisena tulla haudatuksi ja hän halusi toteuttaa yksinkertaista elämäntyyliään myös kuolemansa jälkeen.<br />
<br />
Nil Sorskin luostarisäännöt, ohjeet ja kirjeet ovat muuttaneet merkittävästi Venäläistä luostarilaitosta. Hän oli ensimmäinen merkittävä [[hesykasti]]kirjoittaja Venäjällä. Hän ei vain välittänyt vanhoja hesykastisia ajatuksia vaan loi niistä synteesin, josta tuli merkittävä [[mystiikka|mystiikan]] osa Venäjällä. Häntä ei virallisesti ole koskaan [[kanonisointi|kanonisoitu]] pyhäksi, mutta häntä kunnioitetaan paljon Venäjällä. Hänet mainitaan [[minea]]ssa, hänestä on [[tropari]], [[kontakki]] ja [[irmossi]] sekä [[akatistos]]. Nilin nimi on mainittu Venäjän kirkon kalenterissa vuodesta 1903 lähtien. Ajan saatossa Nilin todetaan saaneen paikan pyhien isien kuorossa. Venäjän kirkko viettää hänen muistoaan 7. toukokuuta.<br />
<br />
'''[[Käyttäjä:Petja|Petja Pyykkönen]]'''<br />
<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
* [[Akatistos Pyhittäjä Nil Sorskille]]<br />
* [[Hesykasmi]]<br />
<br />
== Kirjallisuutta: ==<br />
*Maloney, George A.: ''Hesykasmi Venäjällä.''<br />
<br />
[[Luokka:Pyhät]]<br />
[[Luokka:Venäläiset pyhät]]</div>
X11
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Nikolaos_Ihmeidentekij%C3%A4&diff=13353
Nikolaos Ihmeidentekijä
2009-06-15T05:24:28Z
<p>X11: </p>
<hr />
<div>'''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä''' toimi Myran [[piispa]]na, joka sijaitsee nykyään Antalyan alueella Demren kaupungissa Turkissa. Historiallisesti hänestä tiedetään hyvin vähän ja suurin osa hänestä kertovasta tiedosta perustuu legendoihin jotka ovat muokkautuneet aikojen saatossa. Häntä kunnioitetaan laajasti koko kristikunnassa ja hän on monien maiden suojeluspyhä, lisäksi muun muassa merenkävijät ja lapset pitävät häntä suojeluspyhänään.<br />
<br />
== Elämä ==<br />
[[Kuva:Nikolaos_ihmeidentekija.jpg|thumb|Nikolaos Ihmeidentekijä. (Kuva &copy; Pyykkönen)]]<br />
Nikolaos syntyi Vähän-Aasian Kreikkalaiseen Pataran siirtokuntaan 300-luvulla, joka kuului silloin Rooman Lyykian provinssiin. Hän syntyi kohtalaisen hyvätuloiseen perheeseen ja sai hyvän kasvatuksen. Hän oli erittäin uskonnollinen jo nuorena ja omisti koko elämänsä kristillisyydelle. Hän kävi nuorena ehkä pyhiinvaellusmatkoilla Egyptissä ja Palestiinassa, jossa hän ehkä kilvoitteli erämaassa.<br />
<br />
Hänen perheensä osallistui luultavasti kalastuslaivojen varusteluun. Tästä syystä Nikolaosta pidetään merenkävijöiden suojeluspyhänä. Vanhempiensa kuoltua Nikolaos sai perinnön, jonka hän jakoi hyväntekeväisyyteen ja toimi sen jälkeen [[piispa]]na. Hänen [[pappeus|pappeuden]] alkutaipaleensa arvioidaan alkaneen keisareiden Diocletianuksen (''284-305'') ja Maximianuksen (''286-305'') hallintokautena. Diocletianus aloitti vuonna 303 alkaneen kristittyjen vainokauden, joka kesti aina vuoteen 311 asti. Nikolaoksen toimista tällä ajalla ei tiedetä paljoa. Luultavasti hänet vangittiin vainoissa ja vapautettiin Konstantinoksen hallintokaudella (''306-337'').<br />
<br />
Nikolaoksesta tuli luultavasti Myran piispa keisari Liciniuksen hallintokaudella (''308-324''), jolloin vainot kristittyjä kohtaan lievenivät. Nikolaoksen toimintaan liitetään usean pakallisen temppelin tuhoaminen. Näiden joukossa on myös kreikkalaisen jumalan Artemiksen temppeli, joka vastaa roomalaista Diana-jumalaa. Koska Dianan syntymäpäivää juhlittiin 6.12., on spekuloitu, että Nikolaoksen juhlapäiväksi valittiin tarkoituksellisesti sama päivä, jotta uusi juhla jättäisi varjoonsa vanhan.<br />
<br />
Nikolaos osallistui ehkä [[Ekumeeniset kirkolliskokoukset|Nikean yleiseen kirkolliskokoukseen]] vuonna 325, jossa hänen kerrotaan vihastuneen Areioksen puheisiin ja puolustaneen oikeata uskoa [[Areiolaisuus|areiolaisuutta]] vastaan. Tämä on historiallisesti epäselvää, sillä Nikolaosta ei mainita Nikean kokouksen piispojen listassa. Nikolaoksen kuolinvuosiksi on ehdotettu vuosia väliltä 342 ja 352.<br />
<br />
== [[Reliikki]]en siirto ==<br />
<br />
Islamilaiset saraseenit saivat valta-aseman Vähässä-Aasiassa 1050-luvulta lähtien, kun [[Bysantti|Bysantin valtakunta]] ei enää pystynyt pidättelemään heidän etenemistään. Nikolaoksesta oli tullut suosittu pyhä Italiassa ja monet suunnittelivat hänen reliikkiensä tuomista Italiaan. 1080-luvulla vallinneen sekasorron aikana barilaiset merimiehet Italiasta hyökkäsivät Myraan, ottivat pyhän Nikolaoksen reliikit ja kuljettivat ne kotikaupunkiinsa ortodoksisten munkkien estelystä huolimatta. Reliikit saapuivat Bariin 9.5.1087. Joidenkin legendojen mukaan osa reliikeistä olisi viety Venetsiaan ja ristiretkien aikaan vuonna 1181 Irlannin Thomastowniin.<br />
<br />
Todellisuudessa Nikolaos on yksi harvoista pyhistä, jonka reliikkejä ei ole ripoteltu eri kirkkoihin pyhiinvaeltajien toivossa, vaan ne ovat säilyneet suurimmaksi osaksi yhdessä paikassa, Barissa. Paavi salli tehdä 1950-luvulla reliikeille tieteellisiä mittauksia. Näistä tiedoista selvisi vuonna 2005 Englannissa, että Nikolaos oli noin 1,5 metriä pitkä, mikä oli hieman sen ajan keskiarvoa lyhempi, ja hänellä oli murtunut nenä. Nikolaoksen reliikkien siirto Bariin sai lännen kirkon kiinnostumaan hänestä entistä enemmän. Barin reliikkejä vartioi rusi-viikinki-taustainen varjaagien vartiosto.<br />
<br />
== Ihmeet ==<br />
<br />
Kuten aiemmin todettua, Nikolaoksesta tiedetään historiallisesti vain vähän ja siksi häneen liittyvät ihmeetkin perustuvat hänestä kerrottuihin legendoihin, jotka vaihtelevat jonkin verran.<br />
<br />
Hurskaan tarinan mukaan Nikolaoksen äiti Nonna parani heti Nikolaoksen synnytyksen jälkeen. Nikolaoksen kerrotaan seisseen kastemaljassa kolme tuntia ilman mitään tukea, kunnioittaen Pyhää Kolminaisuutta. Nikolaos aloitti paastoamisen jo vastasyntyneenä, sillä hänen kerrotaan pidättäytyneen äitinsä maidosta paastopäivinä, keskiviikkoisin ja perjantaisin, kunnes hänen vanhempansa olivat suorittaneet iltarukoukset.<br />
<br />
Nikolaoksen kerrotaan auttaneen merimiehiä, jotka ovat olleet hukkumaisillaan tai joiden laiva on tuhoutunut myrskyssä. Yksi näistä tapahtumista sattui hänen matkallaan Myrasta Aleksandriaan. Hänen kerrotaan myös ilmestyneen auttamaan ja puolustamaan viattomia kuolemaan tuomittuja.<br />
<br />
Erään legendan mukaan teurastaja olisi nälänhädän aikaan tappanut kolme lasta ja laittanut heidät tynnyriin, ajatuksenaan myydä heidät lihana. Nikolaos oli käymässä alueella ja näki teurastajasta mitä hän oli tehnyt. Nikolaos herätti pojat henkiin.<br />
<br />
Kuuluisimman legendan mukaan Nikolaos olisi auttanut köyhää miestä, jolla ei ollut varaa antaa myötäjäisiä kolmesta tyttärestään. Tällöin vaarana olisi ollut, että heistä olisi tullut prostituoituja. Nikolaos oli vaatimaton ja ei halunnut auttaa miestä julkisesti, vaan meni hänen talolleen yöllä ja jätti kolme pientä kultasäkkiä ikkunasta miehen lattialle. Tarinasta on useita erilaisia versioita. Ihmiset alkoivat epäillä, että Nikolaos oli useiden köyhille anonyymisti tehtyjen lahjoitusten takana jakaen hänen vanhempiensa perintöä. Nikolaoksen kuoleman jälkeen alueen ihmiset jatkoivat tapaa, antaen anonyymejä lahjoituksia köyhille. Tämän legendan mukaisesti Nikolaosta kuvattaessa, hänelle kuvataan usein kolme kultasäkkiä, kultakolikkoa tai kultapalloa.<br />
<br />
Nikolaoksen reliikkien ollessa Myrassa, niiden kerrottiin hikoilleen joka vuosi kirkasta nestettä, jota kutsuttiin mannaksi (''sama kuin juutalaisten VT:n manna''). Sillä oli ihmeitätekeviä vaikutuksia. Reliikkien joutuessa Bariin, niistä tuli mannaa edelleenkin ja tulee vielä nykyään.<br />
<br />
== Muistaminen ja merkitys ==<br />
<br />
Nikolaoksen lapsia kohtaan osoittaman huomion ansiosta hänestä on tullut lasten suojeluspyhä. Lahjojen tuojana hänet on myös nähty ''Joulupukin'' esikuvana, erityisesti amerikkalaisessa ja brittiläisessä perinteissä. Nikolaoksen sulautuminen Joulupukkiin vei useita vuosisatoja. Joulupukki vei voiton lähinnä siksi, että hän vetoaa ostajiin paremmin ja on siten kaupallisesti kiinnostavampi. Joulupukilla ei ole mitään yhteistä kristillisen hengellisyyden kanssa. Englanninkielinen nimitys Joulupukille, ''Santa Claus'', tulee hollantilaisesta alkuperästä, ''Sinterklaas'', joka taas periytyy Nikolaoksesta. Joulupukki-kultti on saanut eri maissa hyvin toisistaan poikkeavia perinteitä, jotka ovat entisestään sekoittaneet kuvaamme Nikolaoksesta.<br />
<br />
Pyhän Nikolaoksen juhlan historia heijastaa katolisten ja protestanttien konfliktia. Martti Luther korvasi liiaksi paavillistuneen juhlan ''Christkind''-juhlalla (''Kristus-lapsi''), jossa jouluaattona lahjat toi Kristus-lapsi Nikolaoksen sijaan. Nikolaoksen juhlaa vietetään vielä joissakin protestanttisissa maissa pienemmässä mittakaavassa kuin joulua. Christkind muuttui vuosien saatossa muotoon ''Kriss Kringle'', jota ironisesti pidetään nykyään saksassa Joulupukin toisena nimenä. Eli Joulupukin ja Kristuksenkin elämät alkavat sekoittua toisiinsa. Joissakin maissa Nikolaoksen juhlan (''6.12.'') ja Kristuksen syntymän juhlan (''25.12.'') läheisyys onkin johtanut näiden juhlien yhteensulautumiseen.<br />
<br />
Ajalle harvinaisesti Nikolaos eli pitkän elämän ja kuoli rauhallisen kuoleman kotonaan. Keskiajalla uskonnollisten sotien ja ristiretkien aikaan Nikolaoksen elämä loi toisenlaisen mahdollisuuden pelastukseen ja kuolemanjälkeiseen elämään. Hän oli elävä todiste siitä, ettei tarvinnut kuolla uskonsodassa, vaan elämällä oikein saattoi päästä taivaaseen. Tämä oli yksi syy, miksi hänestä tuli suosittu tavallisen kansan parissa ja useita kirkkoja omistettiin hänelle. Pelkästään Englannissa hänen muistolleen pyhitettiin keskiajalla lähes 400 kirkkoa. Nikolaos esiintyikin keskiaikaisessa taiteessa pyhistä toiseksi eniten, heti [[Jumalansynnyttäjä]]n jälkeen.<br />
<br />
Kerrotaan, että keskiaikana ranskalaiset nunnat kävivät 6.joulukuuta yöllä laittamassa koreja, joissa oli ruokaa ja vaatteita, niitä tarvitseville. Toisen kertomuksen mukaan merimiehet kokoontuivat 6.joulukuuta satamiin juhlimaan pyhän Nikolaoksen juhlaa ja toivat mukanaan koteihin lahjoja. Erilaiset tulkinnat hänen legendoistaan ja niistä muodostuneet tavat ovatkin muokanneet käsitystämme Nikolaoksesta entisestään.<br />
<br />
[[Ortodoksinen kirkko|Ortodoksisessa kirkossa]] Nikolaos on yksi tunnetuimmista [[Pyhä|pyhistä]], erityisesti Kreikassa ja Venäjällä. Venäjällä Nikolaoksesta tuli suosittu, kun Vladimir aikoinaan otti kasteen Konstantinopolista ja nimitti samalla Nikolaoksen maansa suojeluspyhäksi. Nikolaoksen muistopäivä on 6.12. ja hänen reliikkiensä siirtoa muistellaan 9.5. ja hänen syntymäänsä 29.7. [[Roomalaiskatolinen kirkko]] poisti Nikolaoksen muistopäivän kalenterista vuonna 1969, koska hänen elämänsä oli niin epäluotettavasti dokumentoitu.<br />
<br />
'''[[Käyttäjä:Petja|Petja Pyykkönen]]'''<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
*[[Akatistos pyhälle Nikolaos Ihmeidentekijälle]]<br />
<br />
[[Luokka:Pyhät]]<br />
[[Luokka:Kirkkoisät]]</div>
X11
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Luominen&diff=13352
Luominen
2009-06-15T05:22:17Z
<p>X11: /* Katso myös */</p>
<hr />
<div>[[Raamattu|Raamatun]] alkulehdillä [[Ensimmäinen Mooseksen kirja|Ensimmäisen Mooseksen kirjan]] ensimmäisessä luvussa kerrotaan, miten Jumala loi maailman tyhjästä. <br />
<br />
::''Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala.'' <br />
::''Jo alussa Sana oli Jumalan luona. Kaikki syntyi Sanan voimalla.'' <br />
::''Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman häntä.'' (''Joh. 1:1-3'')<br />
<br />
Jumala toimi jo luomisessa [[Pyhä Kolminaisuus|Kolminaisuutena]], kuten [[Johanneksen evankeliumi]]ssa todetaan, mutta mikä käy jo 1. Mooseksen kirjassa ilmi: [[Isä (Jumala)|Jumalan]] ''[[Pyhä Henki|Henki]]'' liikkui vetten yllä ja Jumala ''[[Jeesus|sanoi]]''.<br />
<br />
Tässä artikkelissa luominen on kerrottu vuoden 1992 raamatunkäännöksen sanoin.<br />
<br />
== 1. päivä ==<br />
[[Kuva:Luominen_1paiva.jpg|thumb|left|200px|Luomisen 1. päivä.]]<br />
Alussa Jumala loi taivaan ja maan. Maa oli autio ja tyhjä, pimeys peitti syvyydet, ja Jumalan henki liikkui vetten yllä.<br />
<br />
Jumala sanoi: "Tulkoon valo!" Ja valo tuli. Jumala näki, että valo oli hyvä. Jumala erotti valon pimeydestä, ja hän nimitti valon päiväksi, ja pimeyden hän nimitti yöksi. Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni ensimmäinen päivä.<br />
<br />
== 2. päivä ==<br />
[[Kuva:Luominen_2paiva.jpg|thumb|200px|Luomisen 2. päivä.]]<br />
Jumala sanoi: "Tulkoon kaartuva kansi vesien väliin, erottamaan vedet toisistaan." Jumala teki kannen ja erotti toiset vedet sen alapuolelle ja toiset sen yläpuolelle. Niin tapahtui, ja Jumala nimitti kannen taivaaksi. Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni toinen päivä.<br />
<br />
== 3. päivä ==<br />
[[Kuva:Luominen_3paiva.jpg|thumb|left|200px|Luomisen 3. päivä.]]<br />
Jumala sanoi: "Kokoontukoot taivaankannen alapuolella olevat vedet yhteen paikkaan, niin että maan kamara tulee näkyviin." Ja niin tapahtui. Jumala nimitti kiinteän kamaran maaksi, ja sen paikan, mihin vedet olivat kokoontuneet, hän nimitti mereksi. Ja Jumala näki, että niin oli hyvä.<br />
<br />
Jumala sanoi: "Kasvakoon maa vihreyttä, siementä tekeviä kasveja ja hedelmäpuita, jotka maan päällä kantavat hedelmissään kukin lajinsa mukaista siementä." Ja niin tapahtui. Maa versoi vihreyttä, siementä tekeviä kasveja ja hedelmäpuita, jotka kantoivat hedelmissään kukin oman lajinsa mukaista siementä. Jumala näki, että niin oli hyvä. Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni kolmas päivä.<br />
<br />
== 4. päivä ==<br />
[[Kuva:Luominen_4paiva.jpg|thumb|200px|Luomisen 4. päivä.]]<br />
Jumala sanoi: "Tulkoon valoja taivaankanteen erottamaan päivän yöstä, ja olkoot ne merkkeinä osoittamassa määräaikoja, hetkiä ja vuosia. Ne loistakoot taivaankannesta ja antakoot valoa maan päälle." Ja niin tapahtui. Jumala teki kaksi suurta valoa, suuremman hallitsemaan päivää ja pienemmän hallitsemaan yötä, sekä tähdet. Hän asetti ne taivaankanteen loistamaan maan päälle, hallitsemaan päivää ja yötä ja erottamaan valon pimeydestä. Jumala näki, että niin oli hyvä. Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni neljäs päivä.<br />
<br />
== 5. päivä ==<br />
[[Kuva:Luominen_5paiva.jpg|thumb|left|200px|Luomisen 5. päivä.]]<br />
Jumala sanoi: "Viliskööt vedet eläviä olentoja ja lennelkööt linnut ilmassa taivaankannen alla." Niin Jumala loi suuret meripedot ja kaikki muut elävät olennot, joita vedet vilisevät, sekä kaikki siivekkäiden lajit. Jumala näki, että niin oli hyvä. Hän siunasi ne sanoen: "Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää meren vedet, ja linnut lisääntykööt maan päällä." Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni viides päivä.<br />
<br />
== 6. päivä ==<br />
[[Kuva:Luominen_6paiva.jpg|thumb|200px|Luomisen 6. päivä.]]<br />
Jumala sanoi: "Tuottakoon maa kaikenlaisia eläviä olentoja, kaikki karjaeläinten, pikkueläinten ja villieläinten lajit." Ja niin tapahtui. Jumala teki villieläimet, karjaeläimet ja erilaiset pikkueläimet, kaikki eläinten lajit. Ja Jumala näki, että niin oli hyvä.<br />
<br />
Jumala sanoi: "Tehkäämme ihminen, tehkäämme hänet kuvaksemme, kaltaiseksemme, ja hallitkoon hän meren kaloja, taivaan lintuja, karjaeläimiä, maata ja kaikkia pikkueläimiä, joita maan päällä liikkuu." Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. Jumala siunasi heidät ja sanoi heille: "Olkaa hedelmälliset, lisääntykää ja täyttäkää maa ja ottakaa se valtaanne. Vallitkaa meren kaloja, taivaan lintuja ja kaikkea, mikä maan päällä elää ja liikkuu." Jumala sanoi vielä: "Minä annan teille kaikki siementä tekevät kasvit, joita maan päällä on, ja kaikki puut, joissa on siementä kantavat hedelmät. Olkoot ne teidän ravintonanne. Ja villieläimille ja taivaan linnuille ja kaikelle, mikä maan päällä elää ja liikkuu, minä annan ravinnoksi vihreät kasvit." Niin tapahtui. Ja Jumala katsoi kaikkea tekemäänsä, ja kaikki oli hyvää. Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni kuudes päivä.<br />
<br />
== 7. päivä ==<br />
[[Kuva:Luominen_7paiva.jpg|thumb|left|200px|7. päivänä Jumala lepäsi.]]<br />
Näin tulivat valmiiksi taivas ja maa ja kaikki mitä niissä on. Jumala oli saanut työnsä päätökseen, ja seitsemäntenä päivänä hän lepäsi kaikesta työstään. Ja Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen, koska hän sinä päivänä lepäsi kaikesta luomistyöstään. Tämä on kertomus siitä, kuinka taivas ja maa saivat alkunsa silloin kun ne luotiin.<br />
<br />
'''[[Käyttäjä:Mikko|Mikko Kuri]]'''<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
*[[Akatistos luomakunnalle]]<br />
*[[Syntiinlankeemus]]<br />
<br />
[[Luokka:Raamattu]][[Luokka:Vanha testamentti]]</div>
X11
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Luominen&diff=13351
Luominen
2009-06-15T05:22:01Z
<p>X11: </p>
<hr />
<div>[[Raamattu|Raamatun]] alkulehdillä [[Ensimmäinen Mooseksen kirja|Ensimmäisen Mooseksen kirjan]] ensimmäisessä luvussa kerrotaan, miten Jumala loi maailman tyhjästä. <br />
<br />
::''Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala.'' <br />
::''Jo alussa Sana oli Jumalan luona. Kaikki syntyi Sanan voimalla.'' <br />
::''Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman häntä.'' (''Joh. 1:1-3'')<br />
<br />
Jumala toimi jo luomisessa [[Pyhä Kolminaisuus|Kolminaisuutena]], kuten [[Johanneksen evankeliumi]]ssa todetaan, mutta mikä käy jo 1. Mooseksen kirjassa ilmi: [[Isä (Jumala)|Jumalan]] ''[[Pyhä Henki|Henki]]'' liikkui vetten yllä ja Jumala ''[[Jeesus|sanoi]]''.<br />
<br />
Tässä artikkelissa luominen on kerrottu vuoden 1992 raamatunkäännöksen sanoin.<br />
<br />
== 1. päivä ==<br />
[[Kuva:Luominen_1paiva.jpg|thumb|left|200px|Luomisen 1. päivä.]]<br />
Alussa Jumala loi taivaan ja maan. Maa oli autio ja tyhjä, pimeys peitti syvyydet, ja Jumalan henki liikkui vetten yllä.<br />
<br />
Jumala sanoi: "Tulkoon valo!" Ja valo tuli. Jumala näki, että valo oli hyvä. Jumala erotti valon pimeydestä, ja hän nimitti valon päiväksi, ja pimeyden hän nimitti yöksi. Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni ensimmäinen päivä.<br />
<br />
== 2. päivä ==<br />
[[Kuva:Luominen_2paiva.jpg|thumb|200px|Luomisen 2. päivä.]]<br />
Jumala sanoi: "Tulkoon kaartuva kansi vesien väliin, erottamaan vedet toisistaan." Jumala teki kannen ja erotti toiset vedet sen alapuolelle ja toiset sen yläpuolelle. Niin tapahtui, ja Jumala nimitti kannen taivaaksi. Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni toinen päivä.<br />
<br />
== 3. päivä ==<br />
[[Kuva:Luominen_3paiva.jpg|thumb|left|200px|Luomisen 3. päivä.]]<br />
Jumala sanoi: "Kokoontukoot taivaankannen alapuolella olevat vedet yhteen paikkaan, niin että maan kamara tulee näkyviin." Ja niin tapahtui. Jumala nimitti kiinteän kamaran maaksi, ja sen paikan, mihin vedet olivat kokoontuneet, hän nimitti mereksi. Ja Jumala näki, että niin oli hyvä.<br />
<br />
Jumala sanoi: "Kasvakoon maa vihreyttä, siementä tekeviä kasveja ja hedelmäpuita, jotka maan päällä kantavat hedelmissään kukin lajinsa mukaista siementä." Ja niin tapahtui. Maa versoi vihreyttä, siementä tekeviä kasveja ja hedelmäpuita, jotka kantoivat hedelmissään kukin oman lajinsa mukaista siementä. Jumala näki, että niin oli hyvä. Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni kolmas päivä.<br />
<br />
== 4. päivä ==<br />
[[Kuva:Luominen_4paiva.jpg|thumb|200px|Luomisen 4. päivä.]]<br />
Jumala sanoi: "Tulkoon valoja taivaankanteen erottamaan päivän yöstä, ja olkoot ne merkkeinä osoittamassa määräaikoja, hetkiä ja vuosia. Ne loistakoot taivaankannesta ja antakoot valoa maan päälle." Ja niin tapahtui. Jumala teki kaksi suurta valoa, suuremman hallitsemaan päivää ja pienemmän hallitsemaan yötä, sekä tähdet. Hän asetti ne taivaankanteen loistamaan maan päälle, hallitsemaan päivää ja yötä ja erottamaan valon pimeydestä. Jumala näki, että niin oli hyvä. Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni neljäs päivä.<br />
<br />
== 5. päivä ==<br />
[[Kuva:Luominen_5paiva.jpg|thumb|left|200px|Luomisen 5. päivä.]]<br />
Jumala sanoi: "Viliskööt vedet eläviä olentoja ja lennelkööt linnut ilmassa taivaankannen alla." Niin Jumala loi suuret meripedot ja kaikki muut elävät olennot, joita vedet vilisevät, sekä kaikki siivekkäiden lajit. Jumala näki, että niin oli hyvä. Hän siunasi ne sanoen: "Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää meren vedet, ja linnut lisääntykööt maan päällä." Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni viides päivä.<br />
<br />
== 6. päivä ==<br />
[[Kuva:Luominen_6paiva.jpg|thumb|200px|Luomisen 6. päivä.]]<br />
Jumala sanoi: "Tuottakoon maa kaikenlaisia eläviä olentoja, kaikki karjaeläinten, pikkueläinten ja villieläinten lajit." Ja niin tapahtui. Jumala teki villieläimet, karjaeläimet ja erilaiset pikkueläimet, kaikki eläinten lajit. Ja Jumala näki, että niin oli hyvä.<br />
<br />
Jumala sanoi: "Tehkäämme ihminen, tehkäämme hänet kuvaksemme, kaltaiseksemme, ja hallitkoon hän meren kaloja, taivaan lintuja, karjaeläimiä, maata ja kaikkia pikkueläimiä, joita maan päällä liikkuu." Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. Jumala siunasi heidät ja sanoi heille: "Olkaa hedelmälliset, lisääntykää ja täyttäkää maa ja ottakaa se valtaanne. Vallitkaa meren kaloja, taivaan lintuja ja kaikkea, mikä maan päällä elää ja liikkuu." Jumala sanoi vielä: "Minä annan teille kaikki siementä tekevät kasvit, joita maan päällä on, ja kaikki puut, joissa on siementä kantavat hedelmät. Olkoot ne teidän ravintonanne. Ja villieläimille ja taivaan linnuille ja kaikelle, mikä maan päällä elää ja liikkuu, minä annan ravinnoksi vihreät kasvit." Niin tapahtui. Ja Jumala katsoi kaikkea tekemäänsä, ja kaikki oli hyvää. Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni kuudes päivä.<br />
<br />
== 7. päivä ==<br />
[[Kuva:Luominen_7paiva.jpg|thumb|left|200px|7. päivänä Jumala lepäsi.]]<br />
Näin tulivat valmiiksi taivas ja maa ja kaikki mitä niissä on. Jumala oli saanut työnsä päätökseen, ja seitsemäntenä päivänä hän lepäsi kaikesta työstään. Ja Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen, koska hän sinä päivänä lepäsi kaikesta luomistyöstään. Tämä on kertomus siitä, kuinka taivas ja maa saivat alkunsa silloin kun ne luotiin.<br />
<br />
'''[[Käyttäjä:Mikko|Mikko Kuri]]'''<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
*[[Akatistos luomakunnalle]]<br />
*[[Lankeemus]]<br />
<br />
[[Luokka:Raamattu]][[Luokka:Vanha testamentti]]</div>
X11
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Luominen&diff=13350
Luominen
2009-06-15T05:21:25Z
<p>X11: </p>
<hr />
<div>[[Raamattu|Raamatun]] alkulehdillä [[Ensimmäinen Mooseksen kirja|Ensimmäisen Mooseksen kirjan]] ensimmäisessä luvussa kerrotaan, miten Jumala loi maailman tyhjästä. <br />
<br />
::''Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala.'' <br />
::''Jo alussa Sana oli Jumalan luona. Kaikki syntyi Sanan voimalla.'' <br />
::''Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman häntä.'' (''Joh. 1:1-3'')<br />
<br />
Jumala toimi jo luomisessa [[Pyhä Kolminaisuus|Kolminaisuutena]], kuten [[Johanneksen evankeliumi]]ssa todetaan, mutta mikä käy jo 1. Mooseksen kirjassa ilmi: [[Isä (Jumala)|Jumalan]] ''[[Pyhä Henki|Henki]]'' liikkui vetten yllä ja Jumala ''[[Jeesus|sanoi]]''.<br />
<br />
Tässä artikkelissa luominen on kerrottu vuoden 1992 raamatunkäännöksen sanoin.<br />
<br />
== 1. päivä ==<br />
[[Kuva:Luominen_1paiva.jpg|thumb|left|200px|Luomisen 1. päivä.]]<br />
Alussa Jumala loi taivaan ja maan. Maa oli autio ja tyhjä, pimeys peitti syvyydet, ja Jumalan henki liikkui vetten yllä.<br />
<br />
Jumala sanoi: "Tulkoon valo!" Ja valo tuli. Jumala näki, että valo oli hyvä. Jumala erotti valon pimeydestä, ja hän nimitti valon päiväksi, ja pimeyden hän nimitti yöksi. Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni ensimmäinen päivä.<br />
<br />
== 2. päivä ==<br />
[[Kuva:Luominen_2paiva.jpg|thumb|200px|Luomisen 2. päivä.]]<br />
Jumala sanoi: "Tulkoon kaartuva kansi vesien väliin, erottamaan vedet toisistaan." Jumala teki kannen ja erotti toiset vedet sen alapuolelle ja toiset sen yläpuolelle. Niin tapahtui, ja Jumala nimitti kannen taivaaksi. Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni toinen päivä.<br />
<br />
== 3. päivä ==<br />
[[Kuva:Luominen_3paiva.jpg|thumb|left|200px|Luomisen 3. päivä.]]<br />
Jumala sanoi: "Kokoontukoot taivaankannen alapuolella olevat vedet yhteen paikkaan, niin että maan kamara tulee näkyviin." Ja niin tapahtui. Jumala nimitti kiinteän kamaran maaksi, ja sen paikan, mihin vedet olivat kokoontuneet, hän nimitti mereksi. Ja Jumala näki, että niin oli hyvä.<br />
<br />
Jumala sanoi: "Kasvakoon maa vihreyttä, siementä tekeviä kasveja ja hedelmäpuita, jotka maan päällä kantavat hedelmissään kukin lajinsa mukaista siementä." Ja niin tapahtui. Maa versoi vihreyttä, siementä tekeviä kasveja ja hedelmäpuita, jotka kantoivat hedelmissään kukin oman lajinsa mukaista siementä. Jumala näki, että niin oli hyvä. Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni kolmas päivä.<br />
<br />
== 4. päivä ==<br />
[[Kuva:Luominen_4paiva.jpg|thumb|200px|Luomisen 4. päivä.]]<br />
Jumala sanoi: "Tulkoon valoja taivaankanteen erottamaan päivän yöstä, ja olkoot ne merkkeinä osoittamassa määräaikoja, hetkiä ja vuosia. Ne loistakoot taivaankannesta ja antakoot valoa maan päälle." Ja niin tapahtui. Jumala teki kaksi suurta valoa, suuremman hallitsemaan päivää ja pienemmän hallitsemaan yötä, sekä tähdet. Hän asetti ne taivaankanteen loistamaan maan päälle, hallitsemaan päivää ja yötä ja erottamaan valon pimeydestä. Jumala näki, että niin oli hyvä. Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni neljäs päivä.<br />
<br />
== 5. päivä ==<br />
[[Kuva:Luominen_5paiva.jpg|thumb|left|200px|Luomisen 5. päivä.]]<br />
Jumala sanoi: "Viliskööt vedet eläviä olentoja ja lennelkööt linnut ilmassa taivaankannen alla." Niin Jumala loi suuret meripedot ja kaikki muut elävät olennot, joita vedet vilisevät, sekä kaikki siivekkäiden lajit. Jumala näki, että niin oli hyvä. Hän siunasi ne sanoen: "Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää meren vedet, ja linnut lisääntykööt maan päällä." Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni viides päivä.<br />
<br />
== 6. päivä ==<br />
[[Kuva:Luominen_6paiva.jpg|thumb|200px|Luomisen 6. päivä.]]<br />
Jumala sanoi: "Tuottakoon maa kaikenlaisia eläviä olentoja, kaikki karjaeläinten, pikkueläinten ja villieläinten lajit." Ja niin tapahtui. Jumala teki villieläimet, karjaeläimet ja erilaiset pikkueläimet, kaikki eläinten lajit. Ja Jumala näki, että niin oli hyvä.<br />
<br />
Jumala sanoi: "Tehkäämme ihminen, tehkäämme hänet kuvaksemme, kaltaiseksemme, ja hallitkoon hän meren kaloja, taivaan lintuja, karjaeläimiä, maata ja kaikkia pikkueläimiä, joita maan päällä liikkuu." Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. Jumala siunasi heidät ja sanoi heille: "Olkaa hedelmälliset, lisääntykää ja täyttäkää maa ja ottakaa se valtaanne. Vallitkaa meren kaloja, taivaan lintuja ja kaikkea, mikä maan päällä elää ja liikkuu." Jumala sanoi vielä: "Minä annan teille kaikki siementä tekevät kasvit, joita maan päällä on, ja kaikki puut, joissa on siementä kantavat hedelmät. Olkoot ne teidän ravintonanne. Ja villieläimille ja taivaan linnuille ja kaikelle, mikä maan päällä elää ja liikkuu, minä annan ravinnoksi vihreät kasvit." Niin tapahtui. Ja Jumala katsoi kaikkea tekemäänsä, ja kaikki oli hyvää. Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni kuudes päivä.<br />
<br />
== 7. päivä ==<br />
[[Kuva:Luominen_7paiva.jpg|thumb|left|200px|7. päivänä Jumala lepäsi.]]<br />
Näin tulivat valmiiksi taivas ja maa ja kaikki mitä niissä on. Jumala oli saanut työnsä päätökseen, ja seitsemäntenä päivänä hän lepäsi kaikesta työstään. Ja Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen, koska hän sinä päivänä lepäsi kaikesta luomistyöstään. Tämä on kertomus siitä, kuinka taivas ja maa saivat alkunsa silloin kun ne luotiin.<br />
<br />
'''[[Käyttäjä:Mikko|Mikko Kuri]]'''<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
*[[Akatistos luomakunnalle]]<br />
[[Luokka:Raamattu]][[Luokka:Vanha testamentti]]</div>
X11
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Vainajien_muistelu&diff=13349
Vainajien muistelu
2009-06-15T05:20:38Z
<p>X11: /* Katso myös */</p>
<hr />
<div>[[Ortodoksinen kirkko|Ortodoksisessa kirkossa]] on kaksi hieman erilaista vainajien muistopalvelusta: '''panihida''' ja '''parastaasi'''.<br />
{{palvelukset}}<br />
== Panihida ==<br />
<br />
'''Panihida''' eli (''vainajan'') '''muistopalvelus''' toimitetaan kuolleen ihmisen muistoksi. Tavallisesti [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksinen]] panihida toimitetaan heti kuoleman jälkeen tai pian henkilön kuoltua, ennen [[Kuoleman kohdatessa|hautajaisia]].<br />
<br />
=== Vainajien muistelun Raamattussa ja pyhissä kirjoituksissa ===<br />
<br />
Raamatussa sanotaan Luukkaan evankeliumissa (''Luuk.20:38''):<br />
<br />
''"Ei hän ole kuolleiden Jumala, vaan elävien. Hänelle kaikki ovat eläviä."''<br />
<br />
Raamattu vakuuttaa, että rukouksen voima on ääretön, jos me anomme Jumalan Pojan nimeen (''Joh.14:13-15''):<br />
<br />
''"Mitä ikinä te pyydätte minun nimessäni, sen minä teen, jotta Isän kirkkaus tulisi julki Pojassa. Mitä te minun nimeeni vedoten pyydätte minulta, sen minä teen."''<br />
<br />
Vielä apostoli [[Paavali (apostoli)|Paavalin]] kirjeessä roomalaisille sanotaan (''Room:14:9''):<br />
<br />
''Juuri sitä vartenhan Kristus kuoli ja heräsi elämään, että hän olisi niin kuolleiden kuin elävienkin Herra.<br />
<br />
Hän voi siis armahtaa yhtähyvin kuolleita kuin eläviä.''<br />
<br />
Rukouksista vainajien edestä mainitaan jo makkabealaisten ajoilta (''2.Makk.12:39-46''). Kristillisessä seurakunnassa nämä rukoukset ovat olleet käytössä alkuajoilta saakka. Vanhoissa [[Liturgia|liturgioissa]] on rukouksia vainajien edestä. Apostolien sääntöjen kirjassa on myös liturgiassa luettavia rukouksia vainajien edestä sekä viittaus muistopäiviin.<br />
<br />
=== Milloin panihida pitäisi toimittaa? ===<br />
<br />
Hautajaisten jälkeen panihida toimitetaan tiettyjen päivien tai ajanjaksojen jälkeen. Tapana on toimittaa panihida esim. <br />
* kolmantena, <br />
* yhdeksäntenä ja <br />
* neljäntenäkymmenentenä päivänä kuolemasta sekä vielä <br />
* puolen vuoden tai vuoden jälkeen kuolemasta <br />
ja siitä eteenpäin aina vuosittain kuolinpäivänä tai kuolleen nimipäivänä.<br />
<br />
==== Aikojen symboliikka ====<br />
<br />
Päivämäärien symboliikka selittyy seuraavasti: <br />
* kolmantena päivänä nousi Kristus haudasta ja palvelus on ylösnousemuksen ylistämistä; <br />
* yhdeksäntenä päivänä hengellisten voimien yhdeksän arvoluokan kunniaksi, jotta poismuuttanut sielukin luettaisiin heidän joukkoonsa; <br />
* neljäntenäkymmenentenä päivänä Kristuksen taivaaseen astumisen muistona, jotta se armo tulisi myös edesmenneen sielulle; <br />
* kuolinpäivänä, koska tuo päivä ymmärretään syntymäpäivänä uuteen elämään.<br />
<br />
Noille ajoille on annettu muunkinlaisia merkityksiä. Sanotaan, että <br />
* ihmisen eläman alkaessa sydän muotoutuu kolmantena päivänä hedelmöittymisen jälkeen, <br />
* liha yhdeksäntenä ja <br />
* ihmisen muoto on valmis neljäntenäkymmenentenä päivänä. <br />
Ihmisen kuollessa näiden aikojen on sitä vastoin ajateltu menevän niin, että <br />
* ukonäkö muuttuu kolmantena päivän kuoleman jälkeen, <br />
* ruumiin rakenne hajoaa yhdeksäntenä ja <br />
* sydän turmeltuu neljäntenäkymmenentenä päivänä. <br />
Ajat lienevät symbolisia, eivät biologisia totuuksia ja ehdottomuuksia.<br />
<br />
=== Panihidan tarkoitus ===<br />
<br />
Vainajien puolesta kannettu esirukous ei ole niinkään yritys vaikuttaa heidän kohtaloihinsa Jumalan tuomiolla, vaan se on elossa olevien ihmisten rakkauden ilmaus. (''Laulujen laulu 8:6'') Rakkaus on väkevä kuin kuolema. Jumala on vanhurskas ja oikeamielinen Tuomari, eikä Hänen tuomioihinsa kenelläkään ihmisellä ole mitään sanomista. Kukaan ei tule tuomituksi ankarammin, kuin hän ansaitsisi. Läntisen kirkon vaikutuksesta tätä juridista näkemystä (''siis vaikuttamista edesmenneitten kohtaloon'') on ortodoksienkin piirissä ylikorostettu ja rukouksiin on motivoitu, sanomalla niiden vaikuttavan kuolleitten kohtaloon. Rukouksien motiivina tulee olla yksin rakkaus.<br />
<br />
=== Panihidan toimittamisajankohta ===<br />
<br />
Panihida muistuttaa palveluksen rakenteen osalta [[aamupalvelus]]ta ja se sisältää mm. [[kanoni]]n ja vainajien [[Ektenia|ektenioita]]. Panihida toimitetaan tavallisesti kirkossa erityisen [[Muistelupöytä|vainajien muistelupöydän]] äärellä, jolle jokainen kirkossa kävijä voi sytyttää [[Tuohus|tuohuksen]] omien rakkaittensa muistolle. Olosuhteiden salliessa panihida voidaan toimittaa myös haudalla. Muistopalvelusta ei saisi toimittaa liturgian jälkeen, koska liturgia on vainajien muistelun täyttymys ja panihida on tavallaan liturgiaan valmistava palvelus. Siksi se pitäisi toimittaa ennen liturgiaa tai esimerkiksi edellisenä iltana. Lauantai on koko vuoden vainajien muistolle omistettu päivä ja siksi perjantai-ilta tai lauantai ovat parhaat ajat vainajien muistopalvelusten pitämiselle. Sunnuntaina, ylösnousemuksen päivänä ei ole sopivaa järjestää panihidaa.<br />
<br />
== Parastaasi ==<br />
<br />
'''Parastaasi''' takoittaa kreikan kielessä kokoöistä jumalanpalvelusta, mutta slaavilaisessa jumalanpalvelusperinteessä se tarkoittaa vainajien muistopalvelusta. Parastaasilla viitataan vainajan muistopalveluksen kestoon ja usein siitä puhutaankin ''suurena panihidana'' erotuksena ''pienestä panihidasta'', josta kerrottiin tämän artikkelin alussa.<br />
<br />
=== Yönistujaisperinne ===<br />
<br />
Aikaisemmin saatettiin läheisen kuoleman jälkeen viettää yönistujaisia ja jos pappi oli paikalla, sen muoto saattoi noudattaa liturgisia kaavoja. Yönistujaisten alkuperä on juuri parastaasissa, koko yön kestäneessä rukouksessa avoimen arkun äärellä. Nykyään alkuperäinen parastaasi, kokoöinen valvonta korvataankin usein panihidalla tai litanialla.<br />
<br />
Suureen panihidaan, parastaasiin kuuluvat [[ehtoopalvelus]] ja [[aamupalvelus]] ja se muistuttaa palveluksena hieman [[vigilia]]a.<br />
<br />
== Yleiset muistelupäivät ==<br />
<br />
[[Kirkkovuosi|Kirkkovuoden]] aikana [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksisessa kirkossa]] vietetään kolme erityistä (''yleistä'') vainajien muistelupäivää:<br />
<br />
# lauantaina tuomiosunnuntain edellä eli viikkoa ennen [[Suuri paasto|suuren paaston]] alkua (''[[sielujen lauantai]]'')<br />
# lauantaina lokakuun 26. päivän edellä (''[[Dimitrin lauantai]]'')<br />
# tiistaina [[Tuomas (apostoli)|Tuomaan]] viikolla eli Tuomaan sunnuntain jälkeen<br />
<br />
Näiden lisäksi suuren paaston toinen, kolmas ja neljäs lauantai on merkitty ortodoksiseen kalenteriin vainajien muistopäiviksi.<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
* [[Koliva|Koliva eli muisteluvehnä]]<br />
* [[Kanoni edesmenneen puolesta]]<br />
* [[Akatistos kuolonuneen nukkuneiden puolesta]]<br />
<br />
== Kirjallisuutta ==<br />
<br />
* Matti Sidoroff (toim.): Matka tuonilmaisiin<br />
<br />
[[Luokka:Jumalanpalvelukset]]<br />
[[Luokka:Kirkolliset toimitukset]]</div>
X11
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Ksenia_Pietarilainen&diff=13348
Ksenia Pietarilainen
2009-06-15T05:19:08Z
<p>X11: </p>
<hr />
<div>'''Pyhä autuas Ksenia Pietrilainen''', oikealta nimeltään '''Ksenia Grigorievna Petrova''', syntyi 1700-luvun alkuvuosikymmeninä Venäjällä ja eli suurimman osan elämästään Pietarissa. Hänestä ei ole jäänyt paljoa kirjallista tietoa jälkipolville.<br />
<br />
== Nuori leski ==<br />
<br />
Ksenia oli armeijan upseerin Andrei Feodorovits Petrovin vaimo ja hän jäi leskeksi varsin nuorena, 26-vuotiaana, kun hänen puolisonsa kuoli äkillisesti kutsuilla. Ksenia suri miehensä poismenoa suuresti, erityisesti koska hän kuoli ilman, että sai osallistua pyhään ehtoolliseen.<br />
<br />
Tästä tapahtumasta seurasi, että Ksenia menetti kiinnostuksensa maailman asioihin ja hänestä tuli [[Kristuksen tähden houkka]].<br />
<br />
== Hulluus (houkkuus) Raamatussa ==<br />
<br />
Tämän kilvoittelun ja vaikean elämänmuodon perusta on sanottu [[Raamattu|Raamatussa]] [Ensimmäinen kirje korinntilaisille|ensimmäisessä korinttilaiskirjeessa]].<br />
<br />
(''1 Kor.1:18-25''):<br />
<br />
: ''"Puhe rististä on hulluutta niiden mielestä, jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima. Onhan kirjoitettu: -- Minä hävitän viisaitten viisauden ja teen tyhjäksi ymmärtäväisten ymmärryksen.''<br />
<br />
: ''Missä ovat viisaat ja oppineet, missä tämän maailman älyniekat? Eikö Jumala ole tehnyt maailman viisautta hulluudeksi? Jumala on kyllä osoittanut viisautensa, mutta kun maailma ei omassa viisaudessaan oppinut tuntemaan Jumalaa, Jumala katsoi hyväksi julistaa hulluutta ja näin pelastaa ne, jotka uskovat. Juutalaiset vaativat ihmetekoja, ja kreikkalaiset etsivät viisautta. Me sen sijaan julistamme ristiinnaulittua Kristusta. Juutalaiset torjuvat sen herjauksena, ja muiden mielestä se on hulluutta, mutta kutsutuille, niin juutalaisille kuin kreikkalaisillekin, ristiinnaulittu Kristus on Jumalan voima ja Jumalan viisaus. Jumalan hulluus on ihmisiä viisaampi ja Jumalan heikkous ihmisiä voimakkaampi."''<br />
<br />
(''1 Kor.2:14''):<br />
<br />
: ''"Ihminen ei luonnostaan ota vastaan Jumalan Hengen puhetta, sillä se on hänen mielestään hulluutta. Hän ei pysty tajuamaan sitä, koska sitä on tutkittava Hengen avulla."''<br />
<br />
(''1 Kor.3:18-19''):<br />
<br />
: ''"Älköön vain kukaan pettäkö itseään. Jos joku teistä on olevinaan viisas tässä maailmassa, hänestä täytyy ensin tulla hullu, jotta hänestä tulisi viisas. 19 Tämän maailman viisaus on näet Jumalan silmissä hulluutta. Onhan kirjoitettu: -- Hän vangitsee viisaat heidän omaan viekkauteensa."''<br />
<br />
== Ksenia Kristuksen tähden houkkana ==<br />
<br />
Ksenia pukeutui miehensä vaatteisiin ja alkoi käyttää miehensä nimeä '''Andrei Feodorovits'''. Ihmisille hän kertoi, että hän itse oli kuollut, ei hänen miehensä. Tietyssä mielessä tämä oli täysin tottakin. Hän hylkäsi vanhan elämäntapansa ja -muotonsa ja hän koki hengellisen uudelleensyntymisen. Kun hän antoi pois talonsa ja jakoi omaisuutensa köyhille, hänen sukulaisensa valittivat siitä viranomaisille. Keskusteltuaan Ksenian kanssa, virkailijat olivat vakuuttuneita, että Ksenia toimi täysin tietoisena teostaan ja oikeuttivat hänen tekemään omaisuudelleen, mitä itse halusi. Pian kaikki omaisuus oli jaettu ja mitään ei jäänyt jäljelle. Ksenia vaelsi Pietarin köyhien asuinalueella ja hänellä ei ollut paikkaa, mihin päänsä kallistaa. Hän kieltäytyi kaikista sukulaisten tarjouksista ja avusta onnellisena ja vapaana kaikesta maallisesta mammonasta. Kun hänen upseerimiehensä punavihreä uniformu kului rikki, Ksenia pukeutui tuon värisiin resuiseen hameeseen ja puseroon.<br />
<br />
== Innoitusta hakemassa ==<br />
<br />
Jonkun ajan kuluttua Ksenia poistui Pietarista ja oli poissa kahdeksan vuotta. Luultavasti hän vieraili tuona aikana venäläisten pyhien askeettien luona etsimässä innoitusta hengelliselle elämälleen. Erilaisia varmistamattomia tarinoita on olemassa ja erään sellaisen mukaan arvellaan hänen mahdollisesti vierailleen myös pyhän Feodor Sanaksarilaisen (''muistopäivä 2.10.'') luona. Myös pyhä Feodor oli alkuaan itsekin ollut laivaston upseeri, amiraali, mutta hänenkin elämänsä muuttui dramaattisesti, kun nuori upseeri kuoli juomingeissa. On arveltu, että tämä mies olisi saattanut jopa olla Ksenian puoliso. Niin tai näin Ksenia joka tapauksessa ehkä tunsi tämän pyhän Feodorin tai toisen saman nimisen pyhän Feodorin (''muistopäivä 19.2.'') , joka asui samoilla seuduilla ja hyödynsi hänen ohjeitaan. Virallisessa elämänkerrassa ei tätä tarinaa kuitenkaan ole mainittu ja voi olla, että se on pelkkää arvailua.<br />
<br />
Joka tapauksessa lopulta Ksenia palasi Pietariin köyhien asuinalueelle, missä häntä pilkattiin ja solvattiin hänen vahvan uskonsa vuoksi. Jos hän vastaanotti rahaa ihmisiltä, ne olivat vain pieniä summia ja niilläkin hän auttoi köyhiä. Yönsä hän vietti rukouksessa, vähällä unella, jossain kaupungin ulkopuolella.<br />
<br />
== Arvostus nousee ==<br />
<br />
Vihdoin hänen hengelliset kykynsä ja lahjansa alkoivat tulla huomatuiksi. Hän profetoi tulevia tapahtumia koskettavasti pietarilaisille, jopa tsaarin perheellekin ennustaen esimerkiksi keisarinna Katariina II:n eli Katariina Suuren kuoleman. Vastoin tahtoaan hän tuli tunnetuksi kansan keskuudessa Jumalalle mieluisana henkilönä. Ihmiset pyysivät Kseniaa vierailemaan kodeissaan ja työpaikoillaan antamaan siunauksensa näille paikoille.<br />
<br />
== Pyhän kuolema ==<br />
<br />
Pyhä Ksenia eli noin 45 vuotta puolisonsa kuoleman jälkeen ja lähti Luojansa luo 71-vuoden ikäisenä. Tarkkoja tietoja päivämäärästä tai olosuhteista, jossa pyhä Ksenia kuoli, ei ole tiedossa. Kuolinvuodeksi on arveltu vuotta 1803. Pyhä Ksenia on haudattu Smolenskin hautausmaalle Pietarissa. Hautakivessä lukee:<br />
<br />
: ''Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.''<br />
: ''Tässä lepää Jumalan palvelija Ksenia Grigorievna,''<br />
: ''joka oli hovilaulaja ja eversti Andrei Feodorovits Petrovin vaimo''<br />
: ''Hän jäi leskeksi 26-vuotiaana, vaelsi 45 vuotta ja eli 71-vuotiaaksi ja kutsui itseään Andrei Feodorovitsiksi.''<br />
: ''Joka tunsi minut, muistakoon sieluani oman sielunsa pelastukseksi. Aamen.''<br />
<br />
== Ihmeitä ja parantumisia ==<br />
<br />
1820-luvulla ihmiset kokoontuivat hänen haudalleen rukoilemaan ja laulamaan kirkkolauluja sekä pyytämään häneltä esirukouksia Jumalalle. Moni pyhiinvaeltaja otti haudalta maata mukaansa pois lähtiessään ja siksi hautaa jouduttiin korjaamaan joka vuosi. Myöhemmin haudan päälle rakennettiin kappeli.<br />
<br />
Monet haudalla rukoilleet kokivat myöhemmin parantumisia sairauksistaan ja vapautumisia huolistaan ja murheistaan. Pyhä Ksenia on tunnettu myös työtä, asuntoa ja aviopuolisoa etsivien esirukoilijana ja auttajana.<br />
<br />
Pyhän Ksenia Pietarilaisen muistopäivää vietetään tammikuun 24. päivänä ja hänelle on omistettu myös oma [[Akatistos|akatistohymnikin]].<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
*[[Akatistos pyhälle autuaalle Ksenia Pietarilaiselle]]<br />
<br />
== Kirjallisuutta ==<br />
<br />
* Nunna Ksenia (toim.): Pyhä Autuas Ksenia Pietarilainen, (Valamon luostari) 2003<br />
<br />
[[Luokka:Pyhät]]<br />
[[Luokka:Kristuksen tähden houkat]]<br />
[[Luokka:Venäläiset pyhät]]</div>
X11
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Jumalansynnytt%C3%A4j%C3%A4&diff=13347
Jumalansynnyttäjä
2009-06-15T05:17:57Z
<p>X11: </p>
<hr />
<div>'''Jumalansynnyttäjä''' on '''Neitsyt Mariasta''' [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksisessa kirkossa]] yleisesti käytetty nimitys. Muita nimityksiä ovat '''Jumalanäiti''' sekä kreikkalaisperäinen '''Theotokos / Teotokos''' (''Θεοτοκος'').<br />
<br />
== Jumalansynnyttäjä, Jumalan Äiti ==<br />
<br />
Jumalansynnyttäjä (''Θεοτοκος'') tai Jumalanäiti (''Θεομήτωρ, Theomētor''; myös muodossa: ''Θεομήτηρ, Theomētēr'') merkitsee, että Maria synnytti Kristus-Jumalan eikä vain Kristus-Ihmistä. Neitsyt Maria on [[Jeesus|Jumalan Pojan]] ja Sanan, Jeesuksen Kristuksen äiti. Efesoksessa vuonna 431 pidetty [[kolmas ekumeeninen kirkolliskokous]] vahvisti Neitsyt Marian olevan Jumalansynnyttäjä ja kielsi asiasta syntyneen [[Harhaoppi|harhaopin]], [[Nestoriolaisuus|nestoriolaisuuden]].<br />
<br />
== Neitsyt Maria ==<br />
<br />
Neitsyt Maria tuli raskaaksi [[Pyhä Henki|Pyhästä Hengestä]] ja hän eli miehensä pyhän [[Joosef Kihlaaja]]n kanssa ja yhdessä he huolehtivat Jeesus-lapsesta kuin omastaan. Ortodoksisen tradition mukaan Jeesuksen syntymäkin oli ihme ja Hän syntyi Mariasta neitseellisesti. Kirkon perimätiedon mukaan Neitsyt Marialla ja Joosefilla ei ollut ns. aviollista suhdetta enää Jeesuksen syntymän jälkeen. Kirkon opetuksen mukaan Neitsyt Maria oli neitsyt ennen, aikana ja jälkeen synnytyksen ja tätä symbolisoi hänen ikonissaan vaatteisiin kuvatut kolme tähteä.<br />
<br />
Neitsyt Mariaa kutsutaan myös Panagiaksi, Kaikkeinpyhimmäksi osoittaen hänen läheisyyttään Jumalaan kuuliaisuudessaan. Hänen nimityksens Jumalan Äiti (kreikaksi: ''Μήτηρ Θεού, Mētēr Theou'') on lyhenteenä merkitty myös hänen ikoniinsa: '''ΜΡ ΘΥ'''.<br />
<br />
== Muistopäivät ==<br />
<br />
Ortodoksinen kirkko muistelee Jumalansynnyttäjän elämää useina [[Muistopäivä|muistopäivinä]] ja sen lisäksi hänen mukaansa on nimetty myös yksi neljästä ortodoksisen kirkon [[Paastoajat|paastoajoista]].<br />
<br />
# [[Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian syntymä]]n muistojuhlaa vietetään vuosittain syyskuun 8. päivänä.<br />
# [[Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian temppeliinkäyminen|Jumalansynnyttäjän temppeliin tuominen]] on muistelun kohteena marraskuun 21. päivä.<br />
# [[Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian ilmestys|Jumalansynnyttäjän ilmestyspäivä]] on maaliskuun 25. päivä.<br />
# [[Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian kuolonuneen nukkuminen]] on muistelun kohteena elokuun 15. päivä.<br />
<br />
Herran Äidin paasto alkaa 1. päivä elokuuta ja päättyy hänen kuolinpäiväänsä 15. elokuuta.<br />
<br />
== Jumalansynnyttäjän muita nimiä ==<br />
<br />
Kreikankielinen sana: ''Theotokos'' (''Θεοτοκος'') merkitsee suomennettuna ''Jumalan kantajaa'' tai ''Jumalalle syntymän antajaa, Jumalansynnyttäjää''. Jumalansynnyttäjää kutsutaan usein vielä seuraavillakin nimillä (etenkin vaihtelevasti eri kielissä):<br />
<br />
* Valtiatar<br />
* Kaikkein pyhin tai Kaikkeinpyhin<br />
* Puhtain, Siunatuin, Kunniallinen [''Valtiattaremme, Jumansynnyttäjä''] (kreikan sanasta: ''Achrantos'', englannissa: ''Immaculate''), <br />
* Ainainen Neitsyt<br />
* Aina autuas, viaton<br />
* kerubeja kunnioitettavampi<br />
* serafeja verrattomasti jalompi<br />
* Sanan synnyttäjä<br />
<br />
== Jumalansynnyttäjä eri kielissä ==<br />
<br />
Eri paikallisten ortodoksisten kirkkojen kielissä Jumalanäitiä nimitetään mm. seuraavasti: <br />
<br />
* latinaksi: ''Deipara, Dei genetrix'' ja parafraasina ''Mater Dei''), <br />
* kirkkoslaaviksi: ''Богородица, Bogoroditsa''), <br />
* koptin kielellä latinaisin kirjaimin translitteroituna: ''Ti.Theotokós'', <br />
* arabiaksi: ''والدة الله ,Wālidat Allah'', <br />
* georgiaksi: ''ღვთისმშობელი ,Ghvtismshobeli'', <br />
* armeniaksi: ''Աստվածամայր , Astvatzamayr'' tai ''Աստվածածին , Astvadzatzin'' ja <br />
* romaniaksi: ''Născătoare de Dumnezeu'' tai ''Maica Domnului''.<br />
<br />
== Jumalansynnyttäjä veisuissa ja rukouksissa ==<br />
<br />
Jumalansynnyttäjälle on kirjoitettu useita rukouksia, [[Akatistos|akatistoksia]] ja veisuja, joista tunnetuin lienee tämä:<br />
<br />
''Totisesti on kohtuullista ylistää autuaaksi Sinua, Jumalansynnyttäjä, aina autuas ja viaton ja meidän Jumalamme Äiti. Me ylistämme Sinua, joka olet [[Kerubi|kerubeja]] kunnioitettavampi ja [[Serafi|serafeja]] verrattomasti jalompi, Sinua, puhdas Neitsyt, Sanan synnyttäjä, Sinua, totinen Jumalansynnyttäjä.''<br />
<br />
== [[Jumalansynnyttäjän ikonit]] ==<br />
<br />
Jumalansynnyttäjästä on olemassa lukuisia erilaisia ikonityyppejä. Suomestanin löytyy oman ortodoksisen kirkon aarteistosta kaksi erilaista [[ikoni]]a, joista toinen - [[Uuden Valamon luostari|Valamon luostarissa]] sijaitseva [[Valamolainen Jumalanäiti]] - on ainoa Suomessa kehitetty Jumalanäidin ikonityyppi. Toinen kuuluisa Suomessa oleva Jumalanäidin ikoni on myös Valamon luostarissa oleva [[Konevitsalainen Jumalanäiti]].<br />
<br />
Jumalanäidin / Jumalansynnyttäjän ikoneista on Ortodoksi.netissä oma erillinen artikkelinsa. -> '''[[Jumalansynnyttäjän ikonit]]'''.<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
*[[Akatistos Kaikkein Pyhimmälle Jumalansynnyttäjälle]]<br />
<br />
[[Luokka:Pyhät]]<br />
[[Luokka:Jumalansynnyttäjä]]</div>
X11
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Johannes_Kronstadtilainen&diff=13346
Johannes Kronstadtilainen
2009-06-15T05:16:24Z
<p>X11: </p>
<hr />
<div>[[Kuva:Johannes_kronstadtilainen01.jpg|thumb|<center>Pyhä Johannes Kronstadtilainen, [[Lintulan luostari]].<br><small>(''kuva &copy; Hannu Pyykkönen'')</small></center>]]<br />
[[Kuva:Johannes_kronstadtilainen02.jpg|thumb|<center>Pyhä Johannes Kronstadtilainen<br><small>(''kuva &copy; [[Lintulan luostari]]'')</small></center>]] <br />
[[Kuva:Johannes_kronstadtilainen 3.jpg|thumb|<center>Johannes Kronstadtilaisen [[epitrakiili]] [[Lintulan luostari]]n [[analogi]]ssa.<br><small>(''kuva &copy; Pyykkönen'')</small></center>]]<br />
[[Kuva:Johannes_kronstadtilainen03.jpg|thumb|<center>Johannes Kronstadtilainen. Valamon luostarin museo<br><small>(''kuva &copy; Pyykkönen'')</small></center>]]<br />
<br />
'''Pyhä Johannes Kronstadtilainen''', oikealta nimeltään Ioann Iljitš Sergijev syntyi heikkona ja heiveröisenä lapsena 19. lokakuuta 1829 Vienanjoen sivujoen Pinegan ja Surajoen yhtymäkohdassa olevassa Surassa, Arkangelin läänin Pinegan piirikunnassa. Kiireisessä kasteessa heikko lapsi sai nimensä tuona päivänä muisteltavan bulgarialaisen pyhän Johannes Rilalaisen mukaan.<br />
<br />
Johannes oli heikko ja sairaalloinen pitkälle kouluikään saakka ja hän oli kerran jopa lähellä kuolemaa vaikean sairauden vuoksi, mutta äidin rukouksien voimalla ja avulla lapsi selvisi koettelemuksista.<br />
<br />
Pienen Johanneksen isä Ilja oli köyhä lukkari ja hänen sukunsa isoisästä taaksepäin oli ollut monta sukupolvea pappeja. Sekä isä, että äiti Feodora eivät olleet kovin oppineita ja lukeneita ihmisiä.<br />
<br />
== Koulunkäynti ja opiskelu ==<br />
<br />
Kotona tapahtuneen alkuopetuksen jälkeen Johannes lähetettiin vuonna 1839 seurakuntakouluun pois kotoa Arkangeliin vain 10-vuotiaana. Opiskelu oli vaivalloista monenlaisten taloudellisten ja muidenkin huolien vuoksi.<br />
<br />
Seurakuntakoulusta hän siirtyi seminaariin, jolta ajalta on olemassa kovin vähän tietoja. Se tiedetään, että hän menestyi hyvin näissä opinnoissaan ja päätti seminaarin erinomaisin tiedoin vuonna 1851.<br />
<br />
Seminaarin jälkeen hän sai jatkaa opiskeluaan vapaaoppilaana [[Pietarin hengellinen akatemia|Pietarin hengellisessä akatemiassa]]. Taloudelliset huolet kasvoivat Johanneksen isän kuoltua ja opiskelijan jouduttua opiskelujensa ohessa toimimaan myös palkattuna kirjurina akatemian kansliassa.<br />
<br />
Monenlaisten kriisienkin kautta Johannes valmistui keskinkertaisin paperein akatemiasta vuonna 1855.<br />
<br />
== Työ ja kirkolliset tehtävät ==<br />
<br />
Johanneksen toiveena oli päästä lähetystyöhön Kiinaan, Siperiaan tai Amerikkaan, mutta johdatus vei hänet muualle. Opiskelujensa loppupuolella hän tapasi rovasti K.P. Nesvitskin tyttären Elisabetin, jota hän kosi ja jonka kanssa meni avioon vuonna 1855 lukukauden päättyessä.<br />
<br />
Kohta sen jälkeen Johannes vihittiin papiksi Pietarissa Pietari-Paavalin linnoituksen pääkirkossa. Vihkijänä toimi Vinnitsan piispa Kristoforos.<br />
<br />
Ensimmäisenä tehtävänään isä Johannes sai nuoremman papin tehtävät [[apostoli]] [[Andreas (apostoli)|Andreaksen]] kirkossa Kronstadtissa. Hänen elämänsä kietoutui tämän kaupungin ja tuon kirkon ympärille niin, että hän palveli koko elämänsä siellä. Jossain vaiheessa hänen sukunimensäkin jäi unohduksiin useilta seurakuntalaisilta ja siksi häntä alettiin kutsua Johannes Kronstadtilaiseksi.<br />
<br />
Vuonna 1899 isä Johannes sai mitrarovastin arvon.<br />
<br />
== Kilvoittelija ja hyväntekijä ==<br />
<br />
Isä Johanneksen hyväntekeväisyys oli todella laajaa. Hän auttoi monin tavoin lukuisia ihmisiä heidän asemaansa, uskontoonsa tai moneen muuhunkaan ulkoiseen seikkaan katsomatta. Hänen avullaan parani lukuisia ihmisiä vaikeista sairauksista ja hänen maineensa ihmeidentekijänä kasvoi.<br />
<br />
Hyväntekeväisyydessäkin hän oli laajalti kuuluisa. Hän ruokki, vaatetti, rakensi työpajoja, perusti kirkkoja, kouluja, turvakoteja. Hän tuki sairaaloita, lastenkoteja, luostareita ja monenlaisia hyväntekeväisyysjärjestöjä. Kotikyläänsä Suraan sekä Pietariin hän perusti naisluostarit, joista tuohon jälkimmäiseen, Pietarin Karpovkajoen luostariin hänet myöhemmin haudattiin.<br />
<br />
== Uskonnonopettaja ja kasvattaja ==<br />
<br />
Isä Johannes oli myös taitava kasvattaja ja hyvä uskonnonopettaja. Näitä tehtäviä hän hoiti menestykkäästi 25 vuotta, mutta joutui sitten kuuluisuuden myötä niistä luopumaan. Hän oli lempeä, ymmärtäväinen opettaja, joka ei nöyryyttänyt eikä rankaissut lapsia. Isä Johanneksen lempiaiheita opetuksessa olivat pyhien elämänkerrat, joita hän ahkerasti kertoi opetettavilleen ja joiden kautta jakoi uskonnon oppeja.<br />
<br />
== Hyvän viestin viejänä muillekin ==<br />
<br />
Kuuluisuus seurasi isä Johannesta kaikkialle. Hänen lähtiessään liturgiasta suuri joukko ihmisiä odotti häntä ja seurasi häntä joka paikkaan. Hän vieraili usein Pietarissa sairaiden luona ja matkusti myöhään takaisin kotiinsa, jossa hänelle ei jäänyt paljoa lepoaikaa ennen seuraavaa jumalanpalvelusta. [[Liturgia]] ja ihmisten puolesta rukoileminen ja toimiminen olivat erottamaton osa hänen elämäänsä.<br />
<br />
== Kirjallinen tuotanto ==<br />
<br />
Kaikesta kiireestä huolimatta isä Johannekselta liikeni kuitenkin aikaa myös kirjoittamiseen. Hänen kirjallinen tuotantonsa koostuu saarnoista, muistelmista, kirjeistä sekä päiväkirjamuistiinpanoista. Näistä muistiinpanoista on koottu kolmen niteen kirja, tuhatsivuinen ’Elämäni Kristuksessa’, isä Johanneksen pääteos, joka kertoo hänen itsensä sisäisestä elämästä ja hengellisestä taistelusta.<br />
<br />
== Pappina yli 50 vuoden ajan ==<br />
<br />
Pitkällisen ja tuskallisen tulehduksen väsyttämä ja uuvuttama isä Johannes vilustui joulukuussa 1908 ja hänen tilansa heikkeni entisestään. Joulukuun 20. päivänä vuonna 1908 hän sitten kuoli aikaisin aamulla.<br />
<br />
Isä Johannes haudattiin Pietariin Johannes Rilalaisen nunnaluostariin, joka suljettiin pian vallankumouksen jälkeen vuonna 1924 ja isä Johannesta ei saanut mainita edes nimeltä pitkään aikaan.<br />
<br />
Kielloista huolimatta häntä muisteltiin ja kadulla käytiin rukoilemassa rakennuksen vierellä. Vuonna 1989 luostari palautettiin Kirkolle ja hautakappeli avattiin [[pyhiinvaeltaja|pyhiinvaeltajille]].<br />
<br />
Vuonna 1990 isä Johannes [[kanonisointi|kanonisoitiin]] eli luettiin pyhien joukkoon kuuluvaksi harvinaisena poikkeuksena Kirkon kanonisoimien pyhien joukossa. Hän oli ns. tavallinen kaupungin seurakuntapappi, ei siis mikään munkki tai edes piispa. Venäjän ulkomaalaiskirkko oli kanonisoinut isä Johanneksen jo paljon aikaisemmin omilla päätöksillään vuonna 1964, mutta poliittiset olot Venäjällä mahdollistivat kanonisoinnin siellä vasta siis vuonna 1990.<br />
<br />
'''[[Käyttäjä:Hannu|Hannu Pyykkönen]]'''<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
* [[Akatistos pyhälle Johannes Kronstadtilaiselle]]<br />
<br />
== Kirjallisuutta ==<br />
<br />
* Pyhä Johannes Kronstadtilainen, elämä, otteita päiväkirjasta, toim. nunna [[Ksenia (nunna)|Ksenia]] ([[Lintulan luostari]])<br />
* [[Synaksarion]], joulukuu, toim. munkki [[Serafim (munkki)|Serafim]], ss. 286 - 295<br />
<br />
[[Luokka:Pyhät]]<br />
[[Luokka:Venäläiset pyhät]]</div>
X11
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Ehtoollinen&diff=13345
Ehtoollinen
2009-06-15T04:27:49Z
<p>X11: /* Katso myös */</p>
<hr />
<div>[[Kuva:Ehtoollisen_asettaminen01.jpg|thumb|300px|<center>''Ehtoollisen asettaminen. Kreikkalainen ikoni''<br><small>(''kuva &copy; Petja Pyykkönen'')</small></center>]]<br />
[[Kuva:Ehtoollinen02.jpg|thumb|300px|''[[Arseni (apulaispiispa)|KS Joensuun piispa Arseni]] ja Kimmo Kallinen jakavat ehtoollista.''(''kuva &copy; Pyykkönen'')]][[Kuva:Ehtoollinen.jpg|thumb|300px|Pikku-Valtteri osallistuu ensimmäiseen ehtoolliseensa (''kuva &copy; Pyykkönen'')]][[Kuva:Ehtoollismalja01.jpg|thumb|Ehtoollismalja (''kuva &copy; Pyykkönen'')]]{{Sakramentit (pysty)}}<br />
'''Ehtoollinen''' (kreikaksi: ''eukaristia'') on [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksisen kirkon]] keskeisin [[mysteerio]] eli [[sakramentti]]. Ehtoolliseen ortodoksit voivat osallistua [[liturgia]]ssa ja [[Sairaan ripitys|sairaan ripityksessä]]. Ehtoolliseen tulisi osallistua vähintään kerran kuukaudessa, mutta mieluiten joka kerta liturgiaan osallistuessa ja ehtoolliseen valmistautuneena. Ehtoollinen merkitsee ortodoksille yhteyttä Kristuksen kanssa.<br />
<br />
== Itse Kristus on asettanut ehtoollisen. (''Matt.26:26-28'') ==<br />
<br />
''” Aterian aikana Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen: "Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini." Sitten hän otti maljan, kiitti Jumalaa, antoi heille ja sanoi: "Juokaa tästä, te kaikki. Tämä on minun vereni, liiton veri, joka kaikkien puolesta vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi.”'''<br />
<br />
Näillä samoilla sanoilla yhä edelleen ortodoksisessa kirkossa asetetaan jokainen ehtoollinen jokaisessa liturgiassa, sillä Kristus sanoi (''Luuk.22:19''): ''”Tehkää tämä minun muistokseni.”''<br />
<br />
== Kirkkoleipä ==<br />
<br />
Ehtoollisessa käytetty leipä on hapatetusta vaaleasta leivästä valmistettu pieni [[kirkkoleipä]] eli [[prosfora]] tai [[proskura]]. Kirkon alkuaikoina kirkkoleipinä käytettiin kirkkokansan liturgiaan tuomia leipiä, mutta nykyään ne leivotaan erikseen. Kreikassa tuodaan vielä joissain paikoin leivät kirkkoon vanhan perinteen mukaisesti.<br />
<br />
Alkuun liturgiassa käytettiin vain yhtä leipää, mutta myöhemmin lukumäärä muuttui viideksi. Taikinassa käytetään vehnäjauhoja, suolaa, vettä ja hiivaa. Leipä leivotaan pyöreäksi ja venäläisessä perinteessä kaksiosaiseksi. Yleensä kirkkoleivän yläosassa on ristikuvio, jonka tarkoituksena on auttaa [[pappi]]a leikkaamaan sitä. Ristin ympärillä ovat kirjaimet IC XC NIKA, jotka tarkoittavat: Jeesus Kristus voittaa.<br />
<br />
== Viini ==<br />
<br />
Kirkkoviininä käytetään <u>aina</u> rypäleistä valmistettua viiniä. Ortodoksisen kirkon käyttämää kirkkoviiniä valmistaa Heinävedellä myös [[Uuden Valamon luostari|Valamon luostari]], jonne valmistusaineet tuodaan ulkomailta, mutta varsinainen viinin valmistus tapahtuu luostarissa.<br />
<br />
== [[Proskomidi]] ==<br />
<br />
Ehtoollislahjat, eukaristiassa pyhitettävät leipä ja viini valmistellaan liturgiaa varten [[Uhripöytä|uhripöydällä]] liturgian ensimmäisessä osassa, proskomidissa. Jumalanpalveluksen toimittaja (''yleensä pappi mahdollisesti mukana olevan [[diakoni]]n kanssa'') ottaa viisi kirkkoleipää, prosforaa eli proskuraa, ja leikkaa niistä tietyn kaavan mukaisesti pieniä osia.<br />
<br />
Ensimmäisestä leivästä leikataan Karitsa, joka on kuution muotoinen kappale leipää ja se pyhitetään eukaristiassa Kristuksen ruumiiksi.<br />
<br />
Toisesta leivästä, jota nimitetään panagiaksi, leikataan kolmion (''tetran'') muotoinen pala, joka otetaan [[Jumalansynnyttäjä|Jumalanäidin]] muistoksi.<br />
<br />
Kolmannesta leivästä leikataan yhdeksän pientä palaa, jotka otetaan [[Johannes Edelläkävijä|Johannes Kastajan]], [[Profeetta|profeettojen]], [[apostoli]]en, kirkkoisien, [[marttyyri]]en, [[Pyhittäjä|pyhittäjien]], palkatta parantajien, Herran esivanhempien ja palveluksen toimittamispäivän [[Pyhä|pyhien]] ja liturgian kirjoittajan muistoksi.<br />
<br />
Neljännestä leivästä leikataan palaset esivallan ja muiden elossa olevien muistoksi ja viidennestä kirkon rakentajien, kaunistajien ja [[Muistelukirja|muistelukirjassa]] muisteltavien kuolleiden muistoksi.<br />
<br />
Kaikki nämä palaset leikataan [[Keihäs|keihäällä]] eli pienellä keihästä muistuttavalla veitsellä ja laitetaan [[Diskos|diskokselle]] eli matalalle lautaselle tiettyyn järjestykseen Karitsan ympärille.<br />
<br />
== [[Anafora]] eli uhrin ylentäminen ==<br />
<br />
Liturgian keskeisimmässä osassa, anaforassa, ehtoollislahjat kannetaan esiin ja ne muuttuvat Pyhän Hengen vaikutuksesta Kristuksen ruumiiksi ja vereksi, joka jaetaan Ehtoolliseen valmistautuneille ortodokseille. Ortodoksisen uskon mukaan ne eivät symbolisoi ruumista ja verta, vaan ne muuttuvat Kristuksen Ruumiiksi ja Vereksi, kuten Kristus itse sanoi (''kts. edellä Matt.26:26-28''). <br />
<br />
Ortodoksinen kirkko korostaa Pyhän Hengen merkitystä Ehtoollislahjojen pyhittäjänä.<br />
<br />
Tuo hetki, jolloin pappi (''tai piispa') lausuu: <br />
* ''"Tee tämä leipä Sinun Kristuksesi kalliiksi Ruumiiksi. Amen."'' <br />
* ''"Mitä tässä maljassa on Sinun Kristuksesi kalliiksi Vereksi. Amen."'' <br />
* ''"Muuttaen ne Pyhällä Hengelläsi"'' <br />
* ''Amen. Amen. Amen."'' <br />
on liturgian pyhin hetki. Silloin leipä ja viini muuttuvat Kristuksen Ruumiiksi ja Vereksi. Siksi kirkkokansa kumartuu tällöin maahan asti. Muuttuminen on salaisuus, mysterio, jota ei pyritäkään selittämään järjellisesti.<br />
<br />
== Ehtoolliseen valmistautuminen ==<br />
<br />
Ortodoksiseen kirkkoon kuuluvan tulee valmistautua monella tavoin ehtoolliseen. Aikaisemmin Suomessakin edellytettiin osallistumista [[Katumus|katumuksen mysteerioon]] edellytyksenä ehtoolliseen osallistumiselle. Näin on tänä päivänä vielä mm. Venäjällä ja Kreikassa, mutta oma [[rippi-isä]] tai palvelusta toimittava pappi voi oikeuttaa sielläkin henkilön osallistumaan ehtoolliseen ilman katumuksen sakramenttia. Suomessa tämä edellytys ei ole enää ehdoton, vaan ehtoolliselle voi osallistua ilman ripillä käyntiä. Kuitenkin on muistettava, että katumuksen sakramenttiin tulee silti osallistua vähintään kerran vuodessa, mieluummin useammin.<br />
<br />
Ripillä käynnin lisäksi ehtoolliseen valmistautumiseen kuuluu paastoaminen. Terveiltä ihmisiltä edellytetään paastoamista ennen liturgiaa. Mikäli liturgia on aamulla, paastoaminen alkaa keskiyöllä, mikäli liturgia on illalla, paasto alkaa keskipäivällä.<br />
<br />
Ennen ehtoollista on syytä lukea ehtoolliseen valmistavia rukouksia, joiden avulla valmistaudutaan nöyränä ja ymmärtäväisenä ottamaan vastaan Jumalan lahja, pyhä Ehtoollinen.<br />
<br />
Kirkossa kaikki ehtoolliselle osallistuvat lukevat vielä papin johdatuksella yhdessä, ääneen [[Rukous ehtoollisen edellä|rukouksen ehtoollisen edellä]] ja kumartuvat maahan saakka. Pääsiäisaikana eli ajanjaksolla [[Pääsiäinen|pääsiäisestä]] [[helluntai]]hin ei kirkossa kumarruta maahan.<br />
<br />
Ehtoolliselle mennään jonossa, yleensä lapset menevät ensiksi. Kädet laitetaan rinnan päälle ristiin oikea käsi päällimmäiseksi ja astutaan papin eteen ja sanotaan papille oma etunimi.<br />
<br />
== Ehtoollisen jakaminen ==<br />
<br />
Pappi tai piispa jakaa ehtoollisen kaikille lusikalla ehtoollismaljasta.. Lusikalla annetaan sekä Ruumis että Veri yhtä aikaa. Aikaisemmin myös ortodokseilla ehtoollislahjat nautittiin erikseen, nykyään se on käytössä vielä mm. [[Roomalaiskatolinen kirkko|roomalaiskatolisilla]]. [[Jaakobin liturgia]]ssa, joka toimitetaan yleensä vain kerran vuodessa (''23.10.''), ehtoolliseen osallistujalle jaetaan erikseen Kristuksen ruumis ja Kristuksen veri.<br />
<br />
Ehtoollista jakaessaan pappi (''tai piispa'') lausuu ehtoollisen saajalle:<br />
<br />
''"Jumalan palvelija (nimi) osallistuu meidän Herramme ja Jumalamme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kalliista ja pyhästä Ruumiista ja Verestä syntiensä anteeksi saamiseksi ja iankaikkiseksi elämäksi."''<br />
<br />
Nautittuaan pyhitetyt lahjat, ehtoolliseen osallistuvan suu pyyhitään liinalla ja hän suutelee [[ehtoollismalja]]a ja poistuu jonosta edelleen kädet rinnalla. Ehtoollismaljan eli kalkin edessä ei siis tehdä [[ristinmerkki]]ä vaan siirrytään sivuun ja tehdään ristinmerkki vasta siellä alttariin päin. Sen jälkeen ehtoolliselle osallistunut siirtyy nauttimaan [[jälkiviini]]ä, joka on lämpimällä vedellä laimennettua viiniä ja se nautitaan kirkkoleivän palasten kanssa erillisellä pöydällä kirkon keskiosassa.<br />
<br />
== [[Jälkiviini]] ja [[antidora]] ==<br />
<br />
Jälkiviiniä tarjoilee yleensä [[ponomari]] tai [[kirkon isäntä]] ja siinä viini juodaan pienistä metallikupeista ja leipäpalanen otetaan käsin lautaselta. Jälkiviiniä ja leipää voidaan antaa kohteliaana huomionosoituksena myös muille kuin ortodoksisen kirkon jäsenille sekä varsinaiseen ehtoolliseen osallistumattomille ortodokseille. Jälkiviinin nauttiminen ei ole ehtoolliseen osallistumista. Varsinaiseen ehtoolliseen saa siis osallistua vain ortodoksi.<br />
<br />
Jälkiviinin jakamisesta on luovuttu monessa paikalliskirkossa ja se on korvattu [[antidora]]lla eli liturgian päätyttyä jaettavilla pienillä kirkkoleivän palasilla. Samalla kirkkokansa käy suutelemassa papin käsissä olevaa [[siunausristi]]ä.<br />
<br />
Meillä Suomessa on käytössä molemmat, sekä jälkiviinin että antidoran jakaminen. Antidora voidaan jakaa kaikille kirkossa oleville, mutta sitä ei saisi jakaa pakanoille eikä kristilliseen kirkkoon kuulumattomille. Antidora pitää syödä kirkossa.<br />
<br />
== Ehtoollisen jälkeen ==<br />
<br />
Ehtoollisen nauttineet tervehtivät toisiaan joko kätellen tai ''”[[Kristottaminen|kristottaen]]”'', eli koskettaen toisiaan poskilla kolme kertaa ja lausuvat toisilleen: ''"Sielun ja ruumiin parannukseksi"'', johon vastataan: ''"Jumalan kunniaksi"''.<br />
<br />
Liturgian loputtua käydään vielä suutelemassa papin kädessä olevaa siunausristiä ja ehtoolliseen osallistuneet jäävät kirkkoon kuuntelemaan kiitosrukouksia ehtoollisen johdosta.<br />
<br />
[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]]<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
* [[Ehtoollisen asettaminen (opetuspuhe)]]<br />
* [[Herran Pyhä Ehtoollinen (opetuspuhe)]] <br />
* [[Jälkiviini ja antidora]]<br />
* [[Akatistos pyhälle Ehtoolliselle valmistauduttaessa]]<br />
<br />
== Kirjallisuutta ==<br />
<br />
* Ehtoollisrukoukset, Herran pyhään ehtoolliseen valmistautuminen ja siitä kiittäminen, OKJ, 1989<br />
* Kristus on keskellämme, piispojen paimenkirje ehtoolliskysymyksestä, 1970<br />
* Arkkimandriitta Cleopa Ilie: Ortodoksisesta uskosta (ss. 170-178)<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
<br />
* isä Raimo Sissonen / Tsasounan suunnalta: Pyhä Ehtoollinen<br />
* www.ort.fi / sakramentit: Ehtoollinen<br />
* isä Raimo Sissonen: Ortodoksinen oppi Pyhän Ehtoollisen sakramentista<br />
{{Sakramentit}}<br />
{{liturgia vaaka}}<br />
[[Luokka:Sakramentit]]</div>
X11
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Joulu&diff=13344
Joulu
2009-06-15T04:26:47Z
<p>X11: /* Katso myös */</p>
<hr />
<div>[[Kuva:Kristuksen_syntyma03.jpg|thumb|300 px|<center>Kristuksen syntymäikoni kattofreskossa.<br><small>(''kuva &copy; Pyykkönen'')</small></center>]]<br />
[[Kuva:Kristuksen_syntyma01.jpg|thumb|300 px|<center>Kristuksen syntymäikoni kattofreskossa.<br><small>(''kuva &copy; Pyykkönen'')</small></center>]]<br />
[[Kuva:Kristuksen_syntyma02.jpg|thumb|300 px|<center>Kristuksen syntymäikoni kattofreskossa.<br><small>(''kuva &copy; Pyykkönen'')</small></center>]]<br />
Joskus kuulee sanottavan, että '''joulu''' on [[Luterilainen kirkko|luterilaisen kirkon]] suuri juhla ja [[pääsiäinen]] [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksien]]. Luonnehdinta on sillä tavoin epäonnistunut, että joulu ja pääsiäinen kuuluvat yhteen, eikä toisen sanomaa voi erottaa toisesta. Joulua kutsutaankin ortodoksien vanhassa kielenkäytössä ''talvipääsiäiseksi''.<br />
<br />
Meidän jouluikonimme esittää erilaisen joulunäkymän kuin mihin monet Suomessa ja yleensä lännessä ovat tottuneet. Kuvassa tallin tilalla on luola. [[Joosef Kihlaaja|Joosef]] on sivussa ja [[Jeesus]]-lapsikaan ei ole herttaisen vastasyntyneen vauvan näköinen.<br />
<br />
Ensimmäinen maininta luolasta Jeesuksen syntymäpaikkana on noin vuodelta 155. Jouluikonin perusasetelma esiintyy jo 300-luvulla lasiampulleihin kaiverrettuna.<br />
<br />
Tässä [[Ortodoksinen seminaari (Joensuu)|ortodoksisen seminaarin]] kirkossa Joensuussa joulu on kuvattu suureen maalaukseen kattoon, tuonne pääni yläpuolelle. Kuvassa on useita eri asioita, jotka kaipaavat selitystä:<br />
<br />
[[Enkeli|Enkeleistä]] toinen ylistää ihmiseksi tullutta Jumalaa ja toinen julistaa ilosanomaa paimenelle. Paimenet taas edustavat tavallista väkeä tai pikemminkin eräällä tavoin yhteiskunnan reunalla, ellei peräti ulkopuolella olevia. Heistä toinen liittyy enkelien ylistykseen paimenhuilulla.<br />
<br />
Joosef on sivussa. Hän epäilee ja on itse asiassa paholaisen kiusattavana. Kun ensimmäinen Aadam tehtiin maan tomusta, on Kristus, uusi Aadam ja uusi luomus, joka syntyy taivaasta, [[Isä (Jumala)|Isästä]] ja hänestä, joka on pyhitettyä maata, nimittäin [[Neitsyt Maria]]sta. Tämän paholainen asettaa kyseenalaiseksi, koska se pelkää absoluuttisen totuuden tuloa maailmaa. Se pelkää todistajaa, joka osoittaa valheen valheeksi. Se pelkää sitä päivää, jona maasta luotu ihminen tunnistaa taivaallisen kutsumuksensa.<br />
<br />
Se pelkää ja siksi se lakkaamatta kuiskuttaa meille joosefeille: älä usko; ei neitseellistä syntymää voi olla; ei Kristus voi olla Jumalan poika. Se on vääryyden vahingoittama, sitoutunut vääryyteen, mutta ei sekään tahtoisi olla vääryydessään yksin. Se tahtoo vetää mukaansa mahdollisimman monta muuta. Ikonissa Maria katsoo säälien Joosefia ja kaikkia niitä, jotka järkeilyllään loitontavat itsensä jumalallisen salaisuuden syvyyksistä.<br />
<br />
Jouluikonin taustana on erämaa, joka säteilee valoa. Vaikka ihmisiltä ei löytynyt tilaa Jeesuksen perheelle, osasi erämaa heidät ottaa vastaan. Luonto tunnisti oman Luojansa. Sama erämaa oli ravinnut Israelin kansan mannalla, leivällä, joka tuli taivaasta. Nyt erämaa sai todistaa taivaallisesta leivästä, Kristuksesta, joka on jo 2000 vuoden ajan ravinnut kristittyjä ehtoollisessa.<br />
<br />
Jouluikonin keskellä on Kristus, Jumala, joka tuli alas, jotta ihminen pääsisi ylös. Jumala tuli ihmiseksi, että ihminen jumaloituisi - tai vanhurskautuisi, kuten [[Paavali (apostoli)|apostoli Paavali]] sanoo.<br />
<br />
Jumalan Poika, Jumalan Sana tuli lihaksi. Niin meidänkin pitäisi tulla! Kun luemme Jumalan sanaa, [[evankeliumi]]a, pitäisi tuon sanan muuttua meissä lihaksi – sanoista teoiksi. Sillä tavoin joulun salaisuus jatkuu joka ikisenä päivänä. Jokainen meistä on kutsuttu tekemään Herran tekoja, puhumaan Hänen sanojaan ja kulkemaan Hänen teitään.<br />
<br />
Ja vielä on luola. Jouluikonissa Kristus on luolassa. Tuo luola on pimeyden, pahuuden, yksinäisyyden, turhuuden ja mielettömyyden luola. Ei riittänyt, että Jumala syntyi erämaahan ja eläinten seimeen. Hänen piti syntyä nimenomaan luolaan ja tässä jouluikoni viittaa jo Pääsiäisen salaisuuteen. Tuonelaan laskeutumisen pääsiäis-ikonissa (''myös seminaarin katossa, kts. kuva'') on jälleen luola.<br />
<br />
Jouluna Jumala laskeutui maan päälle. Pääsiäisenä Hän laskeutui tuonelaan asti. Sen takia jouluikonissa Jeesus-lapsi on seimessä ikään kuin hautapaadella ja hänet on kuvattu kuolleen tavoin käärinliinoihin. [[Tietäjät]] toivat [[Mirhantuojanaiset|mirhankantajanaisten]] tavoin Jeesukselle [[mirha]]a jo Hänen hautaamistaan varten.<br />
<br />
Kuinka kaukana olemmekaan nyt vastasyntyneestä vauvasta ja onnellisista vanhemmista- tuosta romantisoidusta kuvasta! Joulun sinänsä kauniin juhlan keskellä on jo ajatus rististä, kärsimyksestä, kuolemasta ja ylösnousemuksesta. ''”Jumala meidän kanssamme”'' tulee merkitykselliseksi vasta kun tuo Vapahtajan läsnäolo ulottuu kärsimyksen syvimpään kuiluun. Siksi lännen adventtina lauletaan [[palmusunnuntai]]n hoosiannaa Jeesuksen ratsastaessa Jerusalemiin kärsimyksiinsä.<br />
<br />
Ja siksi profeetta Jesaja sanoo:<br />
<br />
: ''Kansa, joka pimeydessä vaeltaa,''<br />
: ''näkee suuren valon.''<br />
: ''Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa,''<br />
: ''loistaa kirkkaus.''<br />
<br />
Joulu, tavipääsiäinen onkin juhla, jossa kuoleman varjon maahan loistaa jumalallinen valo; Jumalan Poika valaisee kaiken tässä maailmassa ja myös Tuonelan syvyydet. Missä on kärsimys ja ahdistus, siellä loistaa valo. Missä on kuolema, siellä läsnä on Elämän antaja.<br />
<br />
: ''Siinä on joulun ilo.''<br />
: ''Tässä on juhlan lahja.''<br />
: ''Edessämme on rakkauden kuva.''<br />
: ''Luoksemme on tullut ylösnousemuksen lupaus.''<br />
<br />
'''isä [[Rauno Pietarinen]]'''<br />
<br />
(''joulusaarna toisen joulupäivän jumalanpalveluksessa Joensuun ortodoksisen seminaarin Pyhän apostoli Johannes Teologin kirkossa 26.12.2005'')<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
* [[Ortodoksinen joulu]]<br />
* [[Akatistos Kristuksen syntymälle]]<br />
<br />
{{kirkkovuosi}}<br />
[[Luokka:Opetuspuheet]]<br />
[[Luokka:Suuret juhlat]]<br />
[[Luokka:Opetuspuheet/Juhlat]]</div>
X11
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Suuri_viikko&diff=13343
Suuri viikko
2009-06-15T04:24:49Z
<p>X11: </p>
<hr />
<div>[[Kuva:Juudas_kavaltaa_jeesuksen02.jpg|thumb|Juudas kavaltaa Jeesuksen (&copy; Pyykkönen)]]<br />
[[Kuva:Ehtoollisen_asettaminen02.jpg|thumb|Ehtoollisen asettaminen (&copy; Pyykkönen)]]<br />
[[Kuva:Pietari_kieltaa_jeesuksen01.jpg|thumb|Pietari kieltää Jeesuksen (&copy; Pyykkönen)]]<br />
[[Kuva:Kristus_ja_pilatus01.jpg|thumb|Jeesus kuulusteltavan Pilatuksen edessä (&copy; Pyykkönen)]]<br />
[[Kuva:Via_dolorosa01.jpg|thumb|Kristus kantaa ristinsä Golgatalle (&copy; Pyykkönen)]]<br />
[[Kuva:Kristuksen_ristiinnaulitseminen01.jpg|thumb|Kristus nostetaan ristille (&copy; Pyykkönen)]]<br />
[[Kuva:Kristuksen_ristiinnaulitseminen02.jpg|thumb|Kristus ristiinnaulittuna (&copy; Pyykkönen)]]<br />
[[Kuva:Kristuksen_hautaus01.jpg|thumb|Kristuksen hautaaminen, Romania (kuva &copy; Pyykkönen)]]<br />
[[Kuva:Kristuksen_ylosnouseminen02.jpg|thumb|Kristuksen tuonelassa käynti (&copy; Pyykkönen)]]<br />
[[Kuva:Naiset_tulevat_haudalle01.jpg|thumb|Naiset löytävät tyhjän haudan(&copy; Pyykkönen)]]<br />
[[Kuva:Ylosnoussut_kristus.jpg|thumb|Naiset löytävät Kristuksen (&copy; Pyykkönen)]]<br />
'''Suureksi viikoksi''' nimitetään [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksisessa kirkossa]] [[Pääsiäinen|pääsiäistä]] edeltävän [[Suuri paasto|Suuren paaston]] ja sitä seuraavan [[Kristuksen ylösnousemuksen juhla]]n väliin jäävää viikkoa. Siitä käytetään myös nimitystä '''Suuri ja Pyhä Viikko'''. Luterilaisessa maailmassa viikolle on annettu nimet: hiljainen viikko ja piinaviikko.<br />
<br />
Suuren viikon ensimmäisistä kolmesta päivästä ei ole useimmille ihmisistä muodostunut selkeää kuvaa päivien kirkollisesta tarkoitusperästä. Usein Suurta viikkoa pidetään kauniina [[traditio]]na tai tapana, itsestään selvänä, [[Kirkkokalenteri|kalenteriin]] kuuluvana osana. Pidämme helposti sitä arvostettuna vuosittaisena tapahtumaviikkona, jota on noudatettu jo lapsuudesta saakka. Ihailemme viikon kauniita ja vaikuttavia jumalanpalveluksia, menojen komeutta. Mutta loppujen lopuksi pääsiäispöydän touhuaminen taitaa nousta useimpien pääaiheeksi tuolla viikolla.<br />
<br />
Kunnianarvoisa isä Alexander Schmemann kysyykin aiheellisesti:<br />
<br />
''Kun viikko ja pääsiäinen ovat ohi, jatkamme entiseen tyyliimme normaalia elämäämme. Mutta ymmärrämmekö todella tuon viikon tapahtumien merkityksen. Ymmärrämmekö, että maailman aikanaan hylätessä Pelastajansa ja Hänen kuollessa ristillä, ”normaali elämä” tuli loppuunsa eikä ollut enää mahdollista kenellekään. Silloin ”normaalit” ihmiset huusivat: ”Ristiinnaulitse!” ja he sylkivät Hänen päällensä ja ristiinnaulitsivat Hänet. He vihasivat ja tappoivat Hänet juuri sen vuoksi, että Hän oli häirinnyt heidän normaalia elämää. Tuon ”normaalin” elämän ihmiset pitivät todellakin enemmän pimeydestä ja kuolemasta kuin valosta ja elämästä. Jeesuksen kärsimys ja pääsiäinen merkitsivät loppua tuolle maailmalle ja niin on ollut siitä lähtien. Tuo loppu saattaa kestää vuosisatoja ja se ei muuta tämän elämämme ajan luonnetta silti ”lopun ajoiksi”.''<br />
<br />
Suurella viikolla on omat teemansa eri päiville. Kun Suuri viikko alkaa, tunnelma kirkossakin vaihtuu surullisemmaksi edeltävän viikonvaihteen – [[Lasaruksen lauantai]]n ja [[palmusunnuntai]]n kuoleman voittamisen ilosta. Eilinen ilo on nyt hiljaisuutta ja pidättyväisyyttä. Palveluksissa luetaan [[Matteuksen evankeliumi|Matteuksen]], [[Markuksen evankeliumi|Markuksen]] ja [[Luukkaan evankeliumi]]t kokonaisuudessaan sekä [[Johanneksen evankeliumi]] 13 luvun 30. jakeeseen asti.<br />
<br />
Suuren viikon kolmea ensimmäistä päivää kutsutaan ns. ''sulhaspäiviksi'' tai ''yljänpäiviksi'', koska näinä päivinä [[Aamupalvelus|aamupalveluksissa]] lauletaan aamupalveluksen [[tropari]]na: ''"Katso Ylkä tulee puoliyössä, ja autuas on se palvelija, jonka hän valveilta löytää; vaan kelvoton on se, jonka hän löytää suruttomana. Varo siis, minun sieluni, ettet unen valtaan vaipuisi, ettet kuolemaan tulisi heitetyksi ja ulkopuolelle Valtakuntaa suljetuksi; vaan herää ja huuda: Pyhä, Pyhä, Pyhä olet sinä, Jumala; Jumalansynnyttäjän esirukouksien tähden armahda meitä."'' Tällä ja muilla vastaavilla veisuilla meitä muistutetaan olemaan viisaiden neitsyiden kaltaisia, jotka olivat valppaina ja valmiina Yljän saapuessa.<br />
<br />
* '''[[Suuri maanantai|Suuren maanantain]]''' teemoina ovat viikunapuun kuivattaminen ja patriarkka Joosef, vapaaehtoisen ja nöyrän kärsimyksen esikuva. Viikunapuun symbolinen kiroaminen kuvaa mm. synnin kuivattamista ja puun olotila, sielua, jossa ei ole hengellistä hedelmää.<br />
<br />
* '''[[Suuri tiistai]]''' on hiljaisen odottamisen aikaa, joka kutsuu meitä kaikkia lähtemään Kristuksen kanssa Öljymäelle. Päivän teemoissa ovat esillä etenkin tietoisuus maailmanaikojen lopusta ja meidän kaikkien seisomisesta jonain päivänä viimeisellä tuomiolla.<br />
<br />
* '''[[Suuri keskiviikko]]''' on eräänlainen kulminaatiopiste, Kristuksen viimeinen viikko kääntyy silloin kohti loppuhuipennustaan. Tämän päivän teemoina ovat Kristuksen voitelu ja Juudaksen kavallusteko. Koska Kristuksen kärsimyksen katsotaan alkaneen keskiviikkona, siitä on tullut jokaviikkoinen pysyvä [[Paastoajat|paastopäivä]].<br />
<br />
* '''[[Suuri torstai]]''' teemana on Kristuksen viimeinen ateria ja ehtoollisen asettaminen – uusi liitto. Suuren torstain palveluksessa pyhitetty Ruumis ja Veri ''"varastoidaan"'' tulevan vuoden [[Sairaanripitys|sairaanripityksiä]] varten ja näin kaikki, jotka vuoden mittaan esim. sairaaloissa ja kodeissa osallistuvat [[Ehtoollinen|ehtoolliseen]], nauttivat silloin Suurena torstaina pyhitettyjä lahjoja.<br />
<br />
* '''[[Suuri perjantai|Suureen perjantaihin]]''' sisältyvät niin apostoli [[Pietari (apostoli)|Pietarin]] kolminkertainen Kristuksen kieltäminen kuin Kristuksen kärsimysten huipentuminen - ristiinnaulitseminen. Suuren perjantain illalla on Kristuksen hautauksen muistojumalanpalvelus, joka liturgisen järjestyksen mukaan kuuluu seuraavan päivän eli Suuren lauantain palveluksiin. Meillä tämä jumalanpalvelus on kuitenkin tapana toimittaa Suuren perjantain illalla.<br />
<br />
* '''[[Suuri lauantai|Suurena lauantaina]]''' muistellaan Kristuksen kuolemaa ja tuonelassa käyntiä, millä teollaan hän johdatti aikaisemmin kuolleet takaisin elämään. Suurena lauantaina toimitettavassa [[liturgia]]ssa saamme kokea ensimmäiset viestit tulevasta. Palveluksen aikana kirkon tekstiilit ja papiston vaatetus vaihtuvat tummista valkeiksi. Kuolema on voitettu, pian on ilon aika. Suuren lauantain palvelukset päättyvät ennen puoltayötä toimitettavaan [[Puoliyöpalvelus|puoliyöpalvelukseen]]. Palvelus päättyy vähän ennen puoltayötä ja kohta uskovaisten odotus täyttyy. Alttarista alkaa kuulua papiston laulu: ''"Sinun ylösnousemistasi Kristus Vapahtaja, enkelit veisuin ylistävät taivaissa, tee meidätkin maan päällä otolliseksi, Sinua puhtain sydämin ylistämään."'' Valo tuodaan [[alttari]]sta ja kaikki [[Tuohus|tuohukset]] ja valot sytytetään.<br />
<br />
Sunnuntaina onkin sitten [[Pääsiäinen|Herran pääsiäinen, Kristuksen ylösnousemusjuhla]] – juhlien juhla. Odotus on palkittu, pitkä valmistautumisen aika on takana, Kristus on ylösnoussut.<br />
<br />
Näin ollen huomaamme, että noiden Suuren viikon päivien kautta meitä kuljetetaan kuolemasta elämään. Kolme ensimmäistä päivää haastaa meidät valmistautumaan, ymmärtämään ja hyväksymään pääsiäisen äärimmäisen merkityksen. Loput päivistä täydentävät ja saattavat loppuun tuon matkan, pashan. Kristus itse suoritti tuon äärimmäisen matkan kuolemasta elämään, vanhasta maailmasta uuteen maailmaan ja uuteen aikaan Taivasten valtakunnassa. Hän avasi meillekin tien ja mahdollisuuden tuohon matkaan. Elämällä tässä maailmassa voimme jo nyt olla osallisia tuosta toisesta tulevasta maailmasta, jossa voimme olla vapaita kuoleman ja synnin orjuudesta. Mutta tuota varten meidän pitää kulkea oma matkamme, meidän tulee tuomita vanha Aatami itsessämme ja meidän tulee kirkkoveisun mukaisesti - pukea yllemme Kristus – kasteen kuolemassa ja liittää todellinen elämämme Kristukseen tulevassa maailmassa.<br />
<br />
[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]]<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
* [[Akatistos Kristuksen Jumalallisille kärsimykselle]] ([[Akathist to The Divine Passion of Christ]])<br />
<br />
== Kirjallisuutta ==<br />
<br />
* [[Serafim (munkki)|Munkki Serafim]]: [[Tie ylösnousemukseen]] - Suuren paaston ja pääsiäisen sanoma, Kirjapaja, 2006<br />
<br />
[[Luokka:Pääsiäinen]]<br />
[[Luokka:Suuri paasto]]</div>
X11
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Arseni_Konevitsalainen&diff=13342
Arseni Konevitsalainen
2009-06-15T04:20:09Z
<p>X11: </p>
<hr />
<div>'''[[Kuva:Arseni_konevitsalainen01.jpg|thumb|Pyhittäjä Arseni Konevitsalainen. (Kuva &copy; Pyykkönen)]]'''<br />
[[Kuva:Aleksanteri_syvarilainen_arseni_konevitsalainen01.jpg|thumb|Pyhittäjät Aleksanteri Syväriläinen ja Arseni Konevitsalainen. (Kuva &copy; Pyykkönen)]]<br />
Pyhittäjä '''Arseni Konevitsalainen''' (''k. 1447'') oli [[Konevitsan luostari]]n perustaja.<br />
<br />
Arseni oli [[Laatokan Valamon luostari|Valamon luostarin]] [[munkki]] ja perimätiedon mukaan kotoisin Novgorodista Venäjältä. Hän vietti useita vuosia Kreikassa [[Athos|Athoksen]] luostareissa ja palattuaan takaisin kotimaahansa, hän vetäytyi [[Erakko|erakoksi]] ja meni Laatokan saarelle nimeltään Konevitsa. Konevitsa oli vanha karjalaisten pakanallinen uhripaikka.<br />
<br />
Konevitsan luostarin perustamisen aikaan Kreikassa ja Venäjällä oli vallalla [[hesykasmi]] ja mahdollisesti Arseni toi mukanaan Athokselta hesykasmin ajatuksia [[Jeesuksen rukous|Jeesuksen rukouksesta]] ja [[Jumalallistuminen|jumalallistumisesta]].<br />
<br />
Arseni toi mukanaan Athokselta [[Konevitsalainen Jumalanäiti|Jumalanäidin ikonin]], jota ortodoksinen kirkko nimittää ihmeitä tekeväksi ja sen ilmeisesti 1500-luvulla tehty kopio sijaitsee nykyään [[Uuden Valamon luostari]]ssa Heinävedellä. Ikonin uudempi kopio on myös nykyisessä Laatokan saarella sijaitsevassa uudelleen avatussa Konevitsan luostarissa.<br />
<br />
Arseni Konevitsalainen kuoli vuonna 1447 elettyään Konevitsan saarella yli 50 vuotta. [[Suomen ortodoksinen kirkko]] kunnioittaa Arseni Konevitsalaista yhtenä [[Karjalan valistajat|Karjalan valistajista]] ja pyhänä, muistopäivä on kesäkuun 12. päivä. Karjalan valistajien yhteinen muistopäivä sijoittuu lokakuun viimeisen päivän ja marraskuun 6. päivän väliseen lauantaihin.<br />
<br />
<br />
-> [[Arsenius of Konevits|(In English)]]<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
* [[Akatistos pyhittäjä Arseni Konevitsalaiselle|Akatistos Pyhälle Jumalankantajaisälle Arsenille, Konevitsan Ihmeidentekijälle]]<br />
<br />
== Kirjallisuutta ==<br />
<br />
* Kirkkovuoden pyhät II<br />
** Pyhittäjä Arseni Konevitsalainen, ss. 898 - 899<br />
* Karjalan pyhät kilvoittelijat<br />
<br />
[[Luokka:Pyhät]]<br />
[[Luokka:Karjalan valistajat]]<br />
[[Luokka:Konevitsa]]</div>
X11
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Kiitosakatistos_(vanhempi_versio)&diff=13303
Kiitosakatistos (vanhempi versio)
2009-06-14T12:04:06Z
<p>X11: Ak: Uusi sivu: Tulostettava PDF-versio ---- Luokka:Liturgiset tekstit Kiitos</p>
<hr />
<div>Tulostettava [[Media:Kiitosakatistoshymni.pdf|PDF-versio]]<br />
----<br />
<br />
[[Luokka:Liturgiset tekstit]]<br />
[[Luokka:Akatistokset|Kiitos]]</div>
X11
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Akatistos_vanhurskaalle_Joosef_Kihlaajalle,_Nasaretilaiselle&diff=13302
Akatistos vanhurskaalle Joosef Kihlaajalle, Nasaretilaiselle
2009-06-14T12:02:46Z
<p>X11: Ak: Uusi sivu: Tulostettava PDF-versio ---- Luokka:Liturgiset tekstit Joosef</p>
<hr />
<div>Tulostettava [[Media:Akatistoshymni_vanhurskaalle_Joosef_Kihlaajalle,_Nasaretilaiselle.pdf|PDF-versio]]<br />
----<br />
<br />
[[Luokka:Liturgiset tekstit]]<br />
[[Luokka:Akatistokset|Joosef]]</div>
X11
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Akatistos_kuolonuneen_nukkuneiden_puolesta&diff=13301
Akatistos kuolonuneen nukkuneiden puolesta
2009-06-14T12:01:09Z
<p>X11: </p>
<hr />
<div>Tulostettava [[Media:Akatistoshymni_kuolonuneen_nukkuneiden_puolesta.pdf|PDF-versio]]<br />
----<br />
<br />
[[Luokka:Liturgiset tekstit]]<br />
[[Luokka:Akatistokset|Kuolon]]</div>
X11
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Akatistos_kuolonuneen_nukkuneiden_puolesta&diff=13300
Akatistos kuolonuneen nukkuneiden puolesta
2009-06-14T12:00:23Z
<p>X11: Ak: Uusi sivu: Tulostettava PDF-versio ---- Luokka:Liturgiset tekstit Kuolon</p>
<hr />
<div>Tulostettava [[Media:Akatistos_kuolonuneen_nukkuneiden_puolesta.pdf|PDF-versio]]<br />
----<br />
<br />
[[Luokka:Liturgiset tekstit]]<br />
[[Luokka:Akatistokset|Kuolon]]</div>
X11
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Akatistos_kuolleista_nousseelle_Kristukselle&diff=13299
Akatistos kuolleista nousseelle Kristukselle
2009-06-14T11:58:55Z
<p>X11: </p>
<hr />
<div>Tulostettava [[Media:Akatistoshymni_kuolleista_nousseelle_Kristukselle.pdf|PDF-versio]]<br />
----<br />
<br />
[[Luokka:Liturgiset tekstit]]<br />
[[Luokka:Akatistokset|Kristus]]</div>
X11
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Akatistos_kuolleista_nousseelle_Kristukselle&diff=13296
Akatistos kuolleista nousseelle Kristukselle
2009-06-14T11:57:04Z
<p>X11: </p>
<hr />
<div>Tulostettava [[Media:Akatistos_kuolleista_nousselle_Kristukselle.pdf|PDF-versio]]<br />
----<br />
<br />
[[Luokka:Liturgiset tekstit]]<br />
[[Luokka:Akatistokset|Kristus]]</div>
X11
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Akatistos_kuolleista_nousseelle_Kristukselle&diff=13295
Akatistos kuolleista nousseelle Kristukselle
2009-06-14T11:56:49Z
<p>X11: </p>
<hr />
<div>Tulostettava [[Media:Akatistoshymni_kuolleista_nousselle_Kristukselle.pdf|PDF-versio]]<br />
----<br />
<br />
[[Luokka:Liturgiset tekstit]]<br />
[[Luokka:Akatistokset|Kristus]]</div>
X11
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Akatistos_kuolleista_nousseelle_Kristukselle&diff=13294
Akatistos kuolleista nousseelle Kristukselle
2009-06-14T11:56:17Z
<p>X11: Ak: Uusi sivu: Tulostettava PDF-versio ---- Luokka:Liturgiset tekstit Kristus</p>
<hr />
<div>Tulostettava [[Media:Akatistoshymni_Kuolleista_Nousselle_Kristukselle.pdf|PDF-versio]]<br />
----<br />
<br />
[[Luokka:Liturgiset tekstit]]<br />
[[Luokka:Akatistokset|Kristus]]</div>
X11
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Akatistos_Pyhitt%C3%A4j%C3%A4_Nil_Sorskille&diff=13292
Akatistos Pyhittäjä Nil Sorskille
2009-06-14T11:54:46Z
<p>X11: </p>
<hr />
<div>Tulostettava [[Media:Akatistoshymni_Pyhittäjä_Nil_Sorskille.pdf|PDF-versio]]<br />
----<br />
<br />
[[Luokka:Liturgiset tekstit]]<br />
[[Luokka:Akatistokset|Nil]]</div>
X11
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Akatistos_Pyhitt%C3%A4j%C3%A4_Nil_Sorskille&diff=13291
Akatistos Pyhittäjä Nil Sorskille
2009-06-14T11:54:16Z
<p>X11: Ak: Uusi sivu: Tulostettava PDF-versio ---- Luokka:Liturgiset tekstit Nil</p>
<hr />
<div>Tulostettava [[Media:Akatistoshymni_Pyhittaja_Nil_Sorskille.pdf|PDF-versio]]<br />
----<br />
<br />
[[Luokka:Liturgiset tekstit]]<br />
[[Luokka:Akatistokset|Nil]]</div>
X11
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Akatistos_pyhitt%C3%A4j%C3%A4isillemme_Sergei_ja_Herman_Valamolaisille&diff=13290
Akatistos pyhittäjäisillemme Sergei ja Herman Valamolaisille
2009-06-14T11:52:43Z
<p>X11: </p>
<hr />
<div>Tulostettava [[Media:Akatistoshymni_Pyhittajaisillemme_Sergeille_ja_Hermanille.pdf|PDF-versio]]<br />
----<br />
<br />
[[Luokka:Liturgiset tekstit]]<br />
[[Luokka:Akatistokset|Sergei]]</div>
X11
https://www.ortodoksi.net/index.php?title=Akatistos_pyhitt%C3%A4j%C3%A4isillemme_Sergei_ja_Herman_Valamolaisille&diff=13289
Akatistos pyhittäjäisillemme Sergei ja Herman Valamolaisille
2009-06-14T11:52:03Z
<p>X11: Ak: Uusi sivu: Tulostettava PDF-versio ---- Luokka:Liturgiset tekstit Sergei</p>
<hr />
<div>Tulostettava [[Media:Akatistos_Pyhittajaisillemme_Sergeille_ja_Hermanille.pdf|PDF-versio]]<br />
----<br />
<br />
[[Luokka:Liturgiset tekstit]]<br />
[[Luokka:Akatistokset|Sergei]]</div>
X11