Ortodoksi.net - Tuoreet muutokset [fi]

Etusivu

Hannu — Fri, 25 Sep 2026 13:01:57 GMT

Ortodoksi.netissä äskettäin

← Vanhempi versio		Versio 25. syyskuuta 2026 kello 13.01
Rivi 9:		Rivi 9:
	* Ajankohtaista:		* Ajankohtaista:
	** '''[[Kirkkoisien tekstien ajaton merkitys digitaalisella aikakaudella]]''' - (25.9.2026)		** '''[[Kirkkoisien tekstien ajaton merkitys digitaalisella aikakaudella]]''' - (25.9.2026)
			** '''[[Lapsen ei pidä joutua piilottamaan sitä, kuka hän on]]''' - (24.9.2026)
	** '''[[Kirkko kuuluu myös kuuroille ja sokeille]]''' - (Kansainvälisenä viittomakielen päivänä 23.9.2026)		** '''[[Kirkko kuuluu myös kuuroille ja sokeille]]''' - (Kansainvälisenä viittomakielen päivänä 23.9.2026)
	** '''[[UO ja tekoäly]]''' - (22.9.2026)		** '''[[UO ja tekoäly]]''' - (22.9.2026)

Lapsen ei pidä joutua piilottamaan sitä, kuka hän on

Hannu — Fri, 25 Sep 2026 13:00:44 GMT

← Vanhempi versio		Versio 25. syyskuuta 2026 kello 13.00
Rivi 1:		Rivi 1:
	~~<!--~~ == Lapsen ei pidä joutua piilottamaan sitä, kuka hän on ==		== Lapsen ei pidä joutua piilottamaan sitä, kuka hän on ==

	Jokaisella lapsella pitäisi olla oikeus kuulua koulussa joukkoon omana itsenään. Uskonto, kieli tai perheen tausta eivät saa muuttua ulkopuolelle sulkemisen perusteiksi. Ortodoksisesta näkökulmasta koulukiusaamisen vastainen työ on lähimmäisenrakkauden koetinkivi: huomaammeko yksin jäävän ja puutummeko siihen, miten häntä kohdellaan?		Jokaisella lapsella pitäisi olla oikeus kuulua koulussa joukkoon omana itsenään. Uskonto, kieli tai perheen tausta eivät saa muuttua ulkopuolelle sulkemisen perusteiksi. Ortodoksisesta näkökulmasta koulukiusaamisen vastainen työ on lähimmäisenrakkauden koetinkivi: huomaammeko yksin jäävän ja puutummeko siihen, miten häntä kohdellaan?
Rivi 90:		Rivi 90:

	'''Ortodoksi.net'''<br>		'''Ortodoksi.net'''<br>
	x.x.2026		24.9.2026

	=== Lähteitä ===		=== Lähteitä ===
Rivi 113:		Rivi 113:

	[[Luokka:Artikkelit]]		[[Luokka:Artikkelit]]
	-->

Etusivu

Hannu — Fri, 25 Sep 2026 05:14:17 GMT

Ortodoksi.netissä äskettäin

← Vanhempi versio		Versio 25. syyskuuta 2026 kello 05.14
Rivi 8:		Rivi 8:
	<!--* Viimeksi lisätyt: [[Suuri paasto17\|'''2''']], [[Suuri paasto16\|'''3''']] ja [[Kristus ei ole Platonin varjo\|'''1''']]-->		<!--* Viimeksi lisätyt: [[Suuri paasto17\|'''2''']], [[Suuri paasto16\|'''3''']] ja [[Kristus ei ole Platonin varjo\|'''1''']]-->
	* Ajankohtaista:		* Ajankohtaista:
			** '''[[Kirkkoisien tekstien ajaton merkitys digitaalisella aikakaudella]]''' - (25.9.2026)
	** '''[[Kirkko kuuluu myös kuuroille ja sokeille]]''' - (Kansainvälisenä viittomakielen päivänä 23.9.2026)		** '''[[Kirkko kuuluu myös kuuroille ja sokeille]]''' - (Kansainvälisenä viittomakielen päivänä 23.9.2026)
	** '''[[UO ja tekoäly]]''' - (22.9.2026)		** '''[[UO ja tekoäly]]''' - (22.9.2026)

Kirkkoisien tekstien ajaton merkitys digitaalisella aikakaudella

Hannu — Fri, 25 Sep 2026 04:49:08 GMT

← Vanhempi versio		Versio 25. syyskuuta 2026 kello 04.49
Rivi 32:		Rivi 32:
	<br>		<br>
	<p>		<p>
	Kirkkoisien teksteihin ei tietenkään pidä suhtautua vastauksia automaattisesti antavana hakukoneena. [[Basileios Suuri\|Basileios Suuren]] kirjoituksesta ei löydy hakusanalla ”Instagram” mitään. '''Evagrios Pontoslainen''' ei kerro, kuinka tekoälyn tuottama kuva tunnistetaan. '''[[Johannes Krysostomos]]''' ei anna ohjeita Facebookin kommenttikentän ylläpitäjälle. Mutta kaikki kolme tuntevat jotakin siitä ihmisestä, joka Instagramia selaa, tekoälyä käyttää ja kommenttikenttään kirjoittaa. Siinä niiden ajankohtaisuus alkaa näkyä.		Kirkkoisien teksteihin ei tietenkään pidä suhtautua vastauksia automaattisesti antavana hakukoneena. [[Basileios Suuri\|'''Basileios Suuren''']] kirjoituksesta ei löydy hakusanalla ”Instagram” mitään. '''Evagrios Pontoslainen''' ei kerro, kuinka tekoälyn tuottama kuva tunnistetaan. '''[[Johannes Krysostomos]]''' ei anna ohjeita Facebookin kommenttikentän ylläpitäjälle. Mutta kaikki kolme tuntevat jotakin siitä ihmisestä, joka Instagramia selaa, tekoälyä käyttää ja kommenttikenttään kirjoittaa. Siinä niiden ajankohtaisuus alkaa näkyä.
	</p>		</p>
	<br>		<br>

Kirkon on tultava lähelle

Hannu — Thu, 24 Sep 2026 18:43:03 GMT

Ak: Uusi sivu: <!-- == Kirkon on tultava lähelle – mutta miten voimat riittävät kaikille? == Suomen ortodoksisen kirkon vuosien 2026–2030 strategiassa yksi keskeisistä painopisteistä on ”Kirkko lähelläsi”. Laajojen seurakuntien Suomessa tavoite koskettaa hyvin käytännöllistä kysymystä: miten yhteys kirkkoon säilyy, kun jumalanpalvelukseen on pitkä matka, oma auto puuttuu tai voimat eivät enää riitä lähtemiseen? Kirkon suunnitelmassa korostetaan erikokoisten yhtei...

Uusi sivu

Lapsen ei pidä joutua piilottamaan sitä, kuka hän on

Hannu — Thu, 24 Sep 2026 09:13:38 GMT

Ak: Uusi sivu: <!-- == Lapsen ei pidä joutua piilottamaan sitä, kuka hän on == Jokaisella lapsella pitäisi olla oikeus kuulua koulussa joukkoon omana itsenään. Uskonto, kieli tai perheen tausta eivät saa muuttua ulkopuolelle sulkemisen perusteiksi. Ortodoksisesta näkökulmasta koulukiusaamisen vastainen työ on lähimmäisenrakkauden koetinkivi: huomaammeko yksin jäävän ja puutummeko siihen, miten häntä kohdellaan? Koulupäivän alkaessa lapsen pitäisi voida miettiä oppitun...

Uusi sivu

Etusivu

Hannu — Wed, 23 Sep 2026 19:20:59 GMT

Ortodoksi.netissä äskettäin

← Vanhempi versio		Versio 23. syyskuuta 2026 kello 19.20
(2 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 8:		Rivi 8:
	<!--* Viimeksi lisätyt: [[Suuri paasto17\|'''2''']], [[Suuri paasto16\|'''3''']] ja [[Kristus ei ole Platonin varjo\|'''1''']]-->		<!--* Viimeksi lisätyt: [[Suuri paasto17\|'''2''']], [[Suuri paasto16\|'''3''']] ja [[Kristus ei ole Platonin varjo\|'''1''']]-->
	* Ajankohtaista:		* Ajankohtaista:
			** '''[[Kirkko kuuluu myös kuuroille ja sokeille]]''' - (Kansainvälisenä viittomakielen päivänä 23.9.2026)
	** '''[[UO ja tekoäly]]''' - (22.9.2026)		** '''[[UO ja tekoäly]]''' - (22.9.2026)
	** '''[[Mitä Hagia Sofian alla on]]? - (18.9.2026)		** '''[[Mitä Hagia Sofian alla on]]?''' - (18.9.2026)
	** '''[[Kanonit eivät ole vain kieltoja]]''' - (18.9.2026)		** '''[[Kanonit eivät ole vain kieltoja]]''' - (18.9.2026)
	** '''[[Media:UO_ylioppilaskoe_syksy_2026_kooste.pdf\|Syksyn 2026 ortodoksisen uskonnon ylioppilaskoe ja analyysikooste (PDF)]]''' - (16.9.2026)		** '''[[Media:UO_ylioppilaskoe_syksy_2026_kooste.pdf\|Syksyn 2026 ortodoksisen uskonnon ylioppilaskoe ja analyysikooste (PDF)]]''' - (16.9.2026)

Kirkko kuuluu myös kuuroille ja sokeille

Hannu — Wed, 23 Sep 2026 19:10:01 GMT

Ak: Uusi sivu: == Kirkko kuuluu myös niille, jotka eivät kuule tai näe – olisiko jo aika puhua osallisuudesta? == thumb|400px|center|<center>Pyhä Paraskeva Roomalainen tunnetaan silmäsairauksista kärsivien esirukoilijana. Hänen muistopäivänsä on 26. heinäkuuta. Kuva: Ortodoksi.net</center> Äskettäin vietetty ''kansainvälinen viittomakielten päivä 23. syyskuuta'' nosti esiin kysymyksen, joka koskettaa myös Suomen ortodoksista kirkko...

Uusi sivu

== Kirkko kuuluu myös niille, jotka eivät kuule tai näe – olisiko jo aika puhua osallisuudesta? ==
[[Kuva:Paraskeva_roomalainen02.jpg|thumb|400px|center|<center>Pyhä Paraskeva Roomalainen tunnetaan silmäsairauksista kärsivien esirukoilijana. Hänen muistopäivänsä on 26. heinäkuuta. 
Kuva: Ortodoksi.net</center>]]
Äskettäin vietetty ''kansainvälinen viittomakielten päivä 23. syyskuuta'' nosti esiin kysymyksen, joka koskettaa myös Suomen ortodoksista kirkkoa. Miten kuurot, viittomakieliset, huonokuuloiset ja näkövammaiset pääsevät osallistumaan seurakunnan elämään? Jumalanpalvelusten kielistä keskusteltaessa olisi aika kiinnittää enemmän huomiota myös siihen, miten palveluksen sisältö tavoittaa ihmisen, joka ei kuule tai näe sitä. 
 
Suomen ortodoksisessa kirkossa keskustellaan jumalanpalvelusten kielistä: suomen asemasta, kirkkoslaavin käytöstä sekä venäjän- ja ukrainankielisten mahdollisuuksista osallistua yhteiseen rukoukseen. Keskustelu on tarpeellista, sillä kieli liittyy ymmärtämiseen, hengelliseen kotiin ja kokemukseen siitä, että kuuluu seurakuntaan. 
 
Saman keskustelun rinnalle tarvitaan kuitenkin toinen kysymys. Miten yhteiseen rukoukseen pääsee mukaan ihminen, joka ei kuule rukouksia eikä opetuspuhetta? Entä ihminen, joka ei näe ikoneita, palveluksen liikkeitä tai käsissään olevan tekstin kirjaimia? Kuinka usein heidän kokemuksensa nousevat seurakunnissa yhtä vakavan huomion kohteeksi kuin puhuttujen kielten asema? 
 
Viittomakieli on oma kielensä. Näkövammaisuus puolestaan ei tarkoita yhteistä erityistä kieltä, vaan erilaisia tarpeita saada tietoa esimerkiksi kuulemalla, koskettamalla, pistekirjoituksena tai suurennettuna tekstinä. Yhteinen kysymys on silti sama: miten kirkon rukous ja opetus tulevat ymmärrettäviksi ja yhteinen elämä saavutettavaksi?

=== Läsnäolo ei vielä takaa osallisuutta ===

Ortodoksisessa kirkossa rukous näkyy, tuoksuu ja tuntuu. [[Ikoni]]t, [[Tuohus|tuohukset]], [[Suitsuttaminen|suitsutus]], [[ristinmerkki]] ja kumarrukset välittävät uskoa monin tavoin. Jumalanpalveluksen moniaistisuus on rikkaus, mutta sen ei pidä antaa peittää osallistumisen esteitä. Ikonien näkeminen ei korvaa rukousten sisällön ymmärtämistä, eikä veisujen kuuleminen kerro kaikkea siitä, mitä kirkkotilassa tapahtuu. 
 
Kuurous tai sokeus ei estä rukousta, uskoa eikä osallistumista kirkon sakramentteihin. Seurakunnan käytännöt voivat silti joko vahvistaa osallisuutta tai jättää ihmisen yhteisen elämän laidalle. Hän voi olla samassa kirkkosalissa muiden kanssa ja jäädä silti vaille opetuksen sisältöä, tietoa palveluksen kulusta tai mahdollisuutta liittyä kirkkokahvien keskusteluun. 
 
Siksi saavutettavuus kuuluu jumalanpalveluselämän, opetuksen ja seurakuntayhteyden ytimeen. Vastuu siitä ulottuu diakoniatyön lisäksi papistoon, kanttoreihin, kiinteistöistä vastaaviin, viestintään ja koko seurakuntaan.

=== Suomessa on tehty pohjatyötä jo viisitoista vuotta sitten ===

Vuonna 2011 Humanistisessa ammattikorkeakoulussa valmistui '''Tarja Kontturin''' opinnäytetyö ''”Valo valosta” – Ortodoksisen uskontunnustuksen käännös suomalaisella viittomakielellä''. Työn tilaajana oli Suomen ortodoksinen kirkko ja työelämäohjaajana '''Jyrki Härkönen'''. 
 
Toiminnalliseen opinnäytetyöhön kuuluivat kirjallinen raportti ja DVD-muotoon tallennettu viittomakielinen uskontunnustus. Käännöstyö alkoi joulukuussa 2010. Harjoituskuvaus järjestettiin ortodoksisella kirkollishallituksella 22. maaliskuuta 2011, ja viimeisten muutosten jälkeen varsinainen tallennus kuvattiin 28. maaliskuuta 2011. Opinnäytetyö on päivätty toukokuulle 2011. Valmistelussa kuultiin viittomakielisiä sekä tulkkauksen ja kirkollisen työn asiantuntijoita. 
 
Kirjallinen työ on luettavissa ''Theseus''-julkaisuarkistossa. Siihen kuuluvaa videotallennetta Ortodoksi.netin ylläpito ei kuitenkaan löytänyt julkisesti verkosta. Työssä mainittu tallennusmuoto on DVD; tallenteen nykyistä saatavuutta tai mahdollista myöhempää verkkojulkaisua ei ole voitu varmistaa. 
 
Viisitoista vuotta myöhemmin olisi aiheellista selvittää, millaisen jatkon työ on saanut. Onko tallenne edelleen saatavilla? Tuntevatko seurakunnat sen? Onko uusia aineistoja valmistunut? Jos tallenne on säilynyt, sen saattaminen asianmukaisin luvin helposti löydettäväksi verkkoon olisi konkreettinen askel. 
 
Tätä artikkelia varten ylläpidon löytämät julkiset lähteet eivät anna kattavaa kuvaa Suomen ortodoksisen kirkon nykyisestä viittomakielisestä toiminnasta. Tämä ei osoita, ettei toimintaa olisi. Se kuitenkin jättää avoimeksi olennaisen kysymyksen: miten sitä tarvitseva seurakuntalainen löytää tarjolla olevan avun ja aineistot?

=== Seurakuntalaisen kokemus kertoo olennaisen ===

[[Aamun Koitto|Aamun Koiton]] numerossa 1/2013 '''Jarmo Ihalainen''' haastatteli viittomakielistä '''Jouni Lainetta'''. Tämä kertoi kirkon, ehtoollisen, ikonien ja tuohusten merkityksestä mutta myös ulkopuolisuuden kokemuksesta yhteisen kielen puuttuessa. Haastattelussa pohdittiin mahdollisuutta saada liturgiaan viittomakielen tulkki. Samalla esiin nousi hyvin arkinen toive: muiden kirkkovieraiden olisi mukava tulla tervehtimään. 
 
Vanha haastattelu ei kuvaa sellaisenaan nykytilannetta, mutta sen kysymykset ovat edelleen aiheellisia. Saavutettavuudessa on kyse myös siitä, puhutaanko ihmiselle itselleen, huomataanko hänet ja saako hän osallistua yhteiseen keskusteluun. 
 
Tarvittaisiin tämän päivän kokemuksia kuuroilta, huonokuuloisilta, heikkonäköisiltä ja sokeilta ortodokseilta. Mikä toimii? Mikä vaikeuttaa osallistumista? Entä millaista osaamista ja halua seurakunnan tehtäviin jää käyttämättä, jos ihminen nähdään vain avun vastaanottajana?

=== Sama ratkaisu ei palvele kaikkia ===

Viittomakielinen kuuro ja kuulonsa myöhemmällä iällä menettänyt voivat tarvita hyvin erilaisia järjestelyjä. Viittomakieli on monelle äidinkieli ja osa kulttuurista identiteettiä. Suomessa käytetään sekä suomalaista että suomenruotsalaista viittomakieltä. 
 
Huonokuuloista voi auttaa hyvä äänentoisto ja apuheen pitäminen paikasta, jossa kaiku on minimoitu. Myös kirjoitettu teksti ja kuulokojeeseen soveltuva induktiosilmukka auttavat. Viittomakielinen puolestaan voi tarvita tulkkausta tai suoraan omalla kielellään tuotettua sisältöä. Induktiosilmukka edellyttää yhteensopivaa kuulokojetta ja oikeaa kuunteluohjelmaa, eikä se korvaa viittomakielistä tulkkausta. 
 
Myös näkövammaisten tarpeet vaihtelevat. Yksi hyötyy suurikokoisesta tekstistä ja hyvästä, häikäisemättömästä valaistuksesta, toinen äänimuotoisesta aineistosta tai pistekirjoituksesta. Kuvailutulkkauksessa näkyvää tapahtumaa tai kohdetta välitetään sanallisesti. Jos sekä kuulo että näkö ovat heikentyneet, tarvitaan yksilöllisesti sovittuja kommunikoinnin ja opastamisen tapoja. Lähtökohtana pitäisi aina olla ihmisen oma kokemus ja toive.

=== Säännöllinen palvelus tekisi osallistumisesta ennakoitavaa ===

Yksi mahdollinen ratkaisu olisi säännöllisesti järjestettävä, viittomakielelle tulkattu liturgia, esimerkiksi kerran kuukaudessa tai ehkä harvemmin jonain sunnuntaina yhdessä kuulevien ja näkevien kanssa. Jos yhden seurakunnan voimavarat eivät siihen riitä, palveluksia voisi järjestää seurakuntien yhteistyönä vuorottelevissa pyhäköissä. Olennaista olisi ennakoitava aikataulu ja tieto siitä, millaista tulkkausta ja muuta tukea on saatavilla. 
 
Tulkki tarvitsisi palveluksen tekstit hyvissä ajoin. Hänen paikkansa, valaistus ja näkyvyys pitäisi suunnitella yhdessä viittomakielisten osallistujien kanssa. Tulkkauksen tarve voisi jatkua myös kirkkokahveilla, jotta yhteys muihin seurakuntalaisiin ei päättyisi liturgian loppusiunaukseen. 
 
Vastaavasti voisi järjestää kerran kuukaudessa tai esimerkiksi muutaman kerran vuodessa palveluksen, jonka järjestelyissä huomioitaisiin erityisesti heikkonäköiset ja sokeat. Ennen palvelusta olisi mahdollisuus tutustua kirkkotilaan oppaan kanssa, saada sanallinen kuvaus sen keskeisistä kohdista ja sopia avustamisesta esimerkiksi ehtoolliselle mentäessä. Palveluksen kulkua ja näkyviä tapahtumia voisi tarvittaessa kuvailla henkilökohtaisesti tai erillisen kuunteluyhteyden kautta, osallistujien toiveiden ja jumalanpalveluksen rauhan mukaisesti. 
 
Tällaiset palvelukset olisivat koko seurakunnalle avoimia. Säännölliset, erityisesti valmistellut tilaisuudet voisivat madaltaa osallistumisen kynnystä ja auttaa löytämään toimivia käytäntöjä kaikkiin jumalanpalveluksiin. Tavoitteena täytyy silti olla, että ihminen voi tulla kirkkoon muulloinkin kuin hänelle erikseen ilmoitettuna sunnuntaina.

=== Moni parannus voidaan aloittaa arjessa ===

Kaikki ei edellytä uutta toimintamuotoa. ''Helsingin ortodoksisen seurakunnan'' esteettömyystiedoissa kerrotaan induktiosilmukoista muun muassa Uspenskin katedraalissa ja Tikkurilan kirkossa sekä myös tiloista, joissa silmukkaa ei ole. Tällainen avoin tieto auttaa suunnittelemaan kirkkokäyntiä. Laitteiden toimivuus ja henkilökunnan valmius neuvoa niiden käytössä olisi lisäksi hyvä tarkistaa yhdessä käyttäjien kanssa.

Seurakunnissa voisi edetä esimerkiksi seuraavin tavoin:
* Palvelusten tekstit saataville eri muodoissa. Suurikokoiset ja selkeät tulosteet, ruudunlukijalla käytettävät verkkotekstit sekä äänimuotoiset aineistot palvelisivat erilaisia tarpeita. Pistekirjoitusaineistoa voisi tuottaa yhteistyössä käyttäjien ja asiantuntijoiden kanssa.
* Opastusta ja kirkkokavereita. Koulutettu vapaaehtoinen voisi sovitusti tulla vastaan, auttaa löytämään paikan ja kulkea mukana palveluksessa sekä kirkkokahveilla. Avun tavasta sovittaisiin aina osallistujan kanssa.
* Saavutettavia verkkolähetyksiä. Selkeä ääni, hyvin näkyvä viittomakielen tulkki ja tallenteiden tarkistetut tekstitykset laajentaisivat osallistumismahdollisuuksia. Näkövammaisille voisi tarjota myös kuunneltavan johdatuksen palveluksen kulkuun.
* Henkilökohtaiset kohtaamiset kuntoon. Tulkkausta ja muita kommunikointijärjestelyjä tarvitaan myös katekumeeniopetuksessa, perhejuhlissa ja papin kanssa keskusteltaessa. Luottamuksellisissa tilanteissa järjestelyistä tulisi sopia erityisen huolellisesti.
* Yhteyshenkilö ja selkeä tiedotus. Verkkosivuilta ja tapahtumailmoituksista pitäisi löytyä tieto saatavilla olevasta tuesta sekä henkilö, jonka kanssa järjestelyistä voi sopia myös kirjallisesti.
* Yhteinen suunnittelu ja palaute. Näkö- ja kuulovammaiset seurakuntalaiset tulisi kutsua mukaan kehittämään toimintaa. Samalla kannattaa selvittää kulkemisen ja saattajan tarvetta, sillä saavutettava palvelus ei auta, jos paikalle ei pääse.

=== Hyviä esimerkkejä on olemassa ===

Romanian ortodoksisessa kirkossa on kehitetty viittomakielisiä rukous- ja jumalanpalvelusaineistoja sekä pitkäjänteistä työtä kuurojen parissa. Suomessa evankelis-luterilaisella kirkolla puolestaan on kokemusta viittomakielisistä jumalanpalveluksista ja näkövammaisten kirkkopyhistä. Näistä voidaan saada käytännön oppia myös ortodoksisten seurakuntien omiin ratkaisuihin. 
 
Ensimmäinen askel voisi olla rajattu kokeilu: muutama etukäteen sovittu palvelus, valmistelu yhdessä osallistujien kanssa ja palaute niiden jälkeen. Sen pohjalta olisi helpompi arvioida tarvittavia voimavaroja ja rakentaa pysyvää toimintaa.

=== Olisiko jo aika? ===

Kun kirkossa keskustellaan jumalanpalvelusten kielistä, keskustellaan pohjimmiltaan siitä, kuka ymmärtää, kuka voi osallistua ja kuka tuntee olevansa kotona. Sama vakavuus kuuluu myös niille, joiden osallistumista vaikeuttaa kuulemisen tai näkemisen este. 
 
Kansainvälinen viittomakielten päivä muistutti tästä, mutta vastuu jatkuu vuoden jokaisena päivänä. Kirkon yhteyden pitäisi näkyä siinä, että ihminen voi rukoilla, oppia, keskustella ja toimia seurakunnassa omine lahjoineen. 
 
Olisiko jo aika kysyä kuuroilta, huonokuuloisilta, heikkonäköisiltä ja sokeilta seurakuntalaisilta itseltään, mitä yhteinen kirkko heille merkitsee – ja ryhtyä toteuttamaan vastauksista nousevia muutoksia? 
 
'''Ortodoksi.net''' 
23.9.2026

=== Lähteet ja lisätietoa ===
* Tarja Kontturi: [https://www.theseus.fi/bitstream/10024/30477/1/KONTTURIopinnaytetyo.pdf ”Valo valosta” – Ortodoksisen uskontunnustuksen käännös suomalaisella viittomakielellä.] Humanistinen ammattikorkeakoulu, 2011.
* Aamun Koitto 1/2013: [https://asiakas.kotisivukone.com/files/ortsaimaa.kotisivukone.com/Tiedostot/ak_1_2013_paasivut.pdf Jarmo Ihalainen, ”Jounin äänekäs ja hiljainen maailma”, s. 14–15.]
* Helsingin ortodoksinen seurakunta: [https://hos.fi/kirkot-ja-pyhakot/esteettomyystiedot/ Esteettömyystiedot].
* Kuurojen Liitto: [https://kuurojenliitto.fi/viittomakieliset/ Viittomakieliset].
* Kuuloliitto: [https://www.kuuloliitto.fi/tietoa/kuulon-kuntoutus-ja-apuvalineet/kuulon-apuvalineet/ Kuulon apuvälineet].
* Näkövammaisten liitto: [https://cms.nkl.fi/sites/default/files/2025-09/Tietoa%20ja%20vinkkej%C3%A4%20n%C3%A4kemisen%20ongelmiin%202025%20web.pdf Tietoa ja vinkkejä näkemisen ongelmiin, 2025].
* Suomen evankelis-luterilainen kirkko: [https://evl.fi/tervetuloa-kirkkoon/tule-mukaan/erityisryhmille/ Erityisryhmille].
* Basilica: [https://basilica.ro/ziua-internationala-limbajului-semnelor-serbata-23-septembrie/ Kansainvälinen viittomakielten päivä ja kirkon viittomakielinen työ], 23.9.2025.

[[Luokka:Artikkelit]]

Kirkollisten aarteiden digitoiminen

Hannu — Tue, 22 Sep 2026 13:25:52 GMT

Rahoitus on osa vastuuta

← Vanhempi versio		Versio 22. syyskuuta 2026 kello 13.25
Rivi 95:		Rivi 95:
	22.9.2026		22.9.2026

	[[Luokka:Artikkelit]		[[Luokka:Artikkelit]]

Kirkollisten aarteiden digitoiminen

Hannu — Tue, 22 Sep 2026 13:25:09 GMT

Ak: Uusi sivu: == Kreikassa kirkollisia aarteita digitoidaan – Suomessa tarvitaan yhteinen ote oman perinnön säilyttämiseen == ''Kreikassa Kalavrytan ja Aigialeian metropoliittakunta käynnistää hankkeen, jossa satoja kirkollisia esineitä kuvataan, luetteloidaan ja digitoidaan. Suomessa vastaavaa työtä tehdään jo, mutta kreikkalainen esimerkki nostaa esiin ajankohtaisen kysymyksen: miten turvaamme koko suomalaisen ortodoksisen kulttuuriperinnön säilymisen ja avaamme sen nykyi...

Uusi sivu

== Kreikassa kirkollisia aarteita digitoidaan – Suomessa tarvitaan yhteinen ote oman perinnön säilyttämiseen ==

''Kreikassa Kalavrytan ja Aigialeian metropoliittakunta käynnistää hankkeen, jossa satoja kirkollisia esineitä kuvataan, luetteloidaan ja digitoidaan. Suomessa vastaavaa työtä tehdään jo, mutta kreikkalainen esimerkki nostaa esiin ajankohtaisen kysymyksen: miten turvaamme koko suomalaisen ortodoksisen kulttuuriperinnön säilymisen ja avaamme sen nykyistä paremmin ihmisten ulottuville?''

=== Kreikassa kokoelmia tallennetaan ja tuodaan esille ===

Kalavrytan ja Aigialeian metropoliittakunnan hankkeessa tallennetaan ''metropoliittakunnan kirkkomuseon'', ''Agia Lavran luostarin'' ja ''Mega Spilaionin luostarin'' museon kokoelmia. Mukana on ikoneita, käsikirjoituksia, evankeliumikirjoja, jumalanpalvelusesineitä, kirkkotekstiilejä ja vanhoja painotuotteita. Osa aineistosta liittyy Kreikan vuoden 1821 vapaustaisteluun. 
 
Hanke tuo kokoelmien yhteyteen myös vuorovaikutteisia esityksiä. Agia Lavraan suunnitellaan digitaalista aikajanaa ja multimediaseinää, Mega Spilaioniin puolestaan kolmiulotteista karttaa, jonka pintaan heijastettava esitys havainnollistaa luostarin historiaa. Teknistä tukea antaa Athena-tutkimuskeskus. ''Orthodoxia News Agencyn'' 21. syyskuuta 2026 julkaiseman uutisen mukaan hanke rahoitetaan Kreikan digitaalisen hallinnon ministeriön kautta osana vuosien 2021–2027 digitaalisen muutoksen ohjelmaa. 
 
Kreikan esimerkki antaa aihetta katsoa myös Suomeen. Meilläkin kirkollisen kulttuuriperinnön säilyttäminen tarvitsee pitkäjänteistä yhteistyötä, ammattitaitoa ja rahoitusta. Lisäksi tarvitaan selkeä vastaus siihen, kuka vastaa kokonaisuudesta.

=== Suomessa ei lähdetä tyhjästä ===

Suomalaisen ortodoksisen kulttuuriperinnön tallentamisella on jo vahva perusta. Kuopiossa toimivan ''RIISA''n eli ''Suomen ortodoksisen kirkkomuseon'' kokoelmiin kuuluu ikoneita, liturgista esineistöä, kirkkotekstiilejä, harvinaiskirjoja ja käsikirjoituksia. Museolla on myös asiakirjoja, karttoja, rakennuspiirustuksia ja valokuvia sisältävät arkistot. Kokoelmien taustalla on muun muassa sodissa evakuoitua seurakuntien ja luostarien esineistöä. 
 
''Valamossa'' puolestaan vanhojen tekstikäsikirjoitusten digitointi alkoi vuonna 2019 kirjastonhoitaja '''Virva Suvitien''' johdolla. Työtä jatkava ''Virtuaalinen Valamo'' vie aineistoa seuraavaan vaiheeseen: käsikirjoitusten kuvia muutetaan tekstimuotoon, jotta niiden sisältöä voidaan myös hakea ja tutkia. Hankevastaavana toimii teologian tohtori, isä '''Mikael''' (Pasi) '''Hyytiäinen''', ja yhteistyössä ovat mukana muun muassa ''Suomalaisen Kirjallisuuden Seura'', ''Kansallisarkisto'' sekä ''Itä-Suomen'' ja ''Freiburgin yliopistot''. ''Alfred Kordelinin säätiö'' tukee hanketta. 
 
Valamon verkkosivuilta löytyy jo reittejä digitoituihin käsikirjoituksiin ja ortodoksisiin lehtiin, esimerkiksi Kansalliskirjaston digitoimiin Aamun Koiton vuosikertoihin 1896–1939. Kansallisarkisto on puolestaan digitoinut luovutetun Karjalan ortodoksisten seurakuntien kirkonkirjoja. 
 
Näitä saavutuksia on syytä arvostaa. Samalla niiden pitäisi rohkaista laajentamaan työtä niin, että myös pienten seurakuntayhteisöjen ja yksityisten ihmisten säilyttämä aineisto pääsee asianmukaisen huolenpidon piiriin.

=== Tarve on tunnistettu kirkon omissa asiakirjoissa ===

Inventoinnin ja tiedonhallinnan ongelmat eivät ole uusi havainto. Suomen ortodoksisen kirkon ''kulttuuriperintöstrategiaehdotuksessa'' todettiin seurakuntien ja luostarien kalustoluetteloiden vaihtelevan suuresti ja olevan pääsääntöisesti päivittämättä. Asiakirjassa nostettiin esiin tarve asiantuntevaan, tasalaatuiseen inventointiin ja digitaaliseen tiedonhallintaan. Vuoden 2022 kirkolliskokouksen sivistysvaliokunta puolestaan korosti yhteistä ohjausta, koulutusta, järjestelmiä ja rahoitusta. 
 
Nämä ovat valmisteluajankohdan havaintoja, eivät sellaisenaan selvitys vuoden 2026 tilanteesta. Ne antavat kuitenkin perustellun aiheen kysyä, kuinka pitkälle työ on edennyt. Mitä on inventoitu, mitä digitoitu ja mitä avattu käytettäväksi? Missä tarvitaan vielä apua, ja kuka kokoaa ajantasaisen tilannekuvan? 
 
Yhteinen tilannekatsaus tekisi näkyväksi sekä tehdyn työn että jäljellä olevat tarpeet. Se auttaisi myös suuntaamaan rajallisia voimavaroja sinne, missä menettämisen vaara on suurin.

=== Työn on ulotuttava museoista seurakuntiin ja koteihin ===

Suomessa työn luontevia keskuksia ovat Kuopion RIISA ja Heinäveden Valamo. Arkistoaineistojen osalta myös Mikkelillä on tärkeä asema: ''Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa'' säilytetään luovutettujen alueiden ortodoksisia seurakunta-arkistoja sekä luostariaineistoja. 
 
Käytännön tallennustyön pitäisi kuitenkin ulottua kaikkien hiippakuntien alueelle, seurakuntiin, luostareihin, kirkkoihin ja tsasouniin. Yhtä tärkeää olisi tarjota yhteydenottokanava yhdistyksille ja yksityisille ihmisille, joiden hallussa on kirkollisesti tai paikallishistoriallisesti merkittävää aineistoa. 
 
Tallentamisen arvoinen kohde voi olla vanha ikoni tai evankeliumikirja, mutta yhtä hyvin kuoron nuottivihko, seurakuntajuhlan valokuva, opettajan kokoama uskonnonopetusaineisto tai nauhoitettu muistelus. Valokuvan arvo kasvaa ratkaisevasti, jos tiedetään, ketä siinä on, missä se on otettu ja mihin tilanteeseen se liittyy. Siksi esineiden ja kuvien rinnalla on tallennettava ihmisten tietoa. 
 
Myös yksityiset ortodoksiset ''kirjakokoelmat'' ansaitsevat huomiota. Vuosikymmenten aikana koottu erikoiskirjasto voi muodostaa arvokkaan kokonaisuuden, jonka merkitys jää huomaamatta, jos kirjoja tarkastellaan vain yksittäisinä niteinä. Kokoelman luettelointi ja sen historian kirjaaminen voivat olla ensimmäinen askel sen arvon tunnistamiseen ja säilyttämiseen.

=== Ortodoksi.netin aineistot ovat osa yhteistä muistia ===

Kulttuuriperinnön tarkasteluun kuuluvat myös verkossa syntyneet ja siellä karttuneet aineistot. Yli 20 vuotta internetissä toiminut [https://www.ortodoksi.net/index.php/Etusivu ''Ortodoksi.net''] on koonnut sivuilleen runsaasti suomenkielistä ortodoksista materiaalia: tietoiskuja, opetusaineistoja, liturgisia tekstejä ja muita ortodoksisia hengellisiä tekstejä. Vuosien mittaan kertynyt kokonaisuus palvelee sekä tiedonhakua että kirkon uskoon ja perinteeseen tutustumista. 
 
Sivustolla julkaistun aineiston lisäksi Ortodoksi.netin ylläpidon hallussa on huomattava valokuvakokoelma. Ylläpidon oman, varovaisen arvion mukaan kuvia saattaa olla noin 50 000. Valtaosa on ylläpidon itse ottamia, ja vähäisempi osa muiden kuvaajien ottamia. Kyse on ylläpidon hallussa olevan kokoelman arviosta, ei verkkosivuilla julkaistujen kuvien määrästä. 
 
Tällainen aineistokokonaisuus havainnollistaa, kuinka merkittävää tallennustyötä voi kertyä pitkäaikaisen, omaehtoisen toiminnan yhteydessä. Samalla se herättää kysymyksen jatkuvuudesta: miten tekstit, alkuperäiset kuvat ja niihin liittyvät tiedot säilyvät ja löytyvät myös tulevaisuudessa? Jo digitaalisessa muodossa oleva aineisto tarvitsee järjestämistä, kuvailua, varmuuskopiointia ja sovitun vastuun pitkäaikaisesta säilyttämisestä. 
 
Ortodoksi.netin kaltaisten toimijoiden aineistot olisi siksi perusteltua ottaa mukaan yhteiseen kartoitukseen. Mahdollisesta yhteistyöstä, säilyttämisestä ja käytöstä sovittaisiin aineiston haltijoiden kanssa. Kuvien yhteydessä olisi samalla selvitettävä kuvaaja- ja käyttöoikeustiedot, sillä kokoelman hallussapito ei yksin ratkaise kaikkien kuvien julkaisuoikeuksia.

=== Kuka ottaisi vastuun? ===

Luonteva koollekutsuja olisi ''Suomen ortodoksisen kirkon kirkollishallitus''. Sen tehtävänä olisi käynnistää yhteinen tilannekartoitus ja sopia toimijoiden kanssa tavoitteista, vastuista ja rahoituksesta. RIISAlle olisi perusteltua ehdottaa keskeistä asiantuntijaroolia kirkollisen esineistön dokumentoinnissa. Valamon kokemusta voitaisiin hyödyntää erityisesti kirjojen ja käsikirjoitusten digitoinnissa. 
 
Seurakunnat ja luostarit tuntisivat omat aineistonsa ja nimeäisivät yhteyshenkilönsä. Kansallisarkistolta, Kansalliskirjastolta, Museovirastolta ja yliopistoilta voitaisiin hakea yhteistyötä niiden osaamisalueiden mukaan. Museovirasto tarjoaa jo ohjeistusta kulttuuriperintöaineistojen digitoinnin laadunhallintaan, joten jokaista työmenetelmää ei tarvitsisi kehittää uudelleen. 
 
Tämä työnjako olisi sovittava ja resursoitava erikseen. Museolle tai seurakunnan työntekijälle ei voi vain ilmoittaa, että entisten tehtävien lisäksi hoidettavana on koko kulttuuriperinnön digitointi. Vapaaehtoiset voivat auttaa esimerkiksi henkilöiden tunnistamisessa ja paikallishistorian kokoamisessa, mutta työn jatkuvuus tarvitsee palkattua vastuuhenkilöstöä. 
 
Ortodoksi.netin kaltaisella julkaisulla voisi olla aineistojensa säilyttämisen ohella oma tehtävänsä myös muiden kokoelmien tunnetuksi tekemisessä: esineiden ja kuvien taustoittamisessa, opetusaineistojen rakentamisessa ja lukijoiden ohjaamisessa alkuperäisten kokoelmien äärelle.

=== Miten työ saataisiin liikkeelle? ===

Ensimmäinen askel olisi yhteinen kartoitus:
* mitä aineistoa on,
* missä sitä säilytetään,
* miten se on luetteloitu ja
* mikä tarvitsee kiireellistä tallentamista.
Tämän pohjalta voitaisiin käynnistää rajattu pilotti, johon osallistuisi erityyppisiä kokoelmia ja muutama seurakunta. Pilotissa sovittaisiin yhteiset kuvaus- ja luettelointikäytännöt sekä kokeiltaisiin, miten työ onnistuu myös paikan päällä. Mukaan olisi hyödyllistä ottaa myös yksityinen kuva- tai tekstikokoelma, jotta sen erityistarpeet tulisivat huomioiduiksi alusta lähtien. 
 
Jokaisen tallenteen yhteyteen tarvitaan riittävät perustiedot. Ikonista olisi kirjattava mahdollisuuksien mukaan aihe, ajoitus, tekijä, materiaali, mitat, alkuperä ja käyttöhistoria. Valokuvasta tarvitaan kuvaajan lisäksi tunnistetut henkilöt, paikka ja ajankohta. Epävarmat tiedot on merkittävä epävarmoiksi, jotta arvaus ei muutu seuraavassa julkaisussa tosiasiaksi. 
 
Samalla pitäisi ratkaista digitaalisten tiedostojen pitkäaikainen säilyttäminen ja ylläpito. Verkkonäyttely on työn näkyvä osa, mutta sen taustalla tarvitaan hallittu säilytysjärjestely, varmuuskopiointi ja vastuu tietojen päivittämisestä. Verkkosivustojen kohdalla huomiota vaativat myös sivujen rakenne, tekijätiedot ja aineistojen väliset yhteydet: irrallisiksi tiedostoiksi tallennettu sisältö voi menettää osan ymmärrettävyydestään.

=== Aineistot myös ihmisten käyttöön ===

Digitoinnin hyöty jää vajaaksi, jos aineistoa on vaikea löytää. Suomessa ''Finna'' kokoaa arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistoja yhteiseen hakupalveluun. Ortodoksisten kokoelmien kohdalla olisi siksi luontevaa selvittää, miten niiden löydettävyyttä voitaisiin parantaa olemassa olevien palvelujen kautta. 
 
Tavoitteeksi voisi ottaa yhteisen verkkonäkymän, jossa käyttäjä löytää esimerkiksi tiettyyn seurakuntaan, luostariin tai henkilöön liittyvää aineistoa sen säilytyspaikasta riippumatta. Kaikkea ei tarvitse siirtää fyysisesti samaan paikkaan, jotta tietoja voidaan yhdistää. 
 
Kreikan hankkeen kaltaisilla aikajanoilla ja kartoilla olisi käyttöä myös Suomessa. Kartalla voisi seurata seurakuntien ja luostarien vaiheita, evakuointimatkoja ja jälleenrakennusta. Opetuksessa samaan kokonaisuuteen voitaisiin liittää ikoni, valokuva, lyhyt selitys ja ihmisen oma muisto. Näin aineisto palvelisi tutkijoiden lisäksi koululaisia, seurakuntalaisia ja kaikkia kirkon historiasta kiinnostuneita. 
 
Julkaisun yhteydessä tarvitaan selkeät käyttöehdot. Käyttäjän pitäisi ymmärtää, saako kuvaa hyödyntää opetuksessa, artikkelissa tai seurakunnan julkaisussa ja miten lähde mainitaan. Kaikkea aineistoa ei voida avata vapaasti, mutta avoimesti julkaistavan osuuden tulisi olla mahdollisimman helposti käytettävissä.

=== Rahoitus on osa vastuuta ===

Kreikan hankkeessa kirkollisen kulttuuriperinnön digitointiin osallistuvat kirkon lisäksi tutkimuslaitos ja julkinen rahoittaja. Suomessakin tarvitaan yhteistyötä. Virtuaalinen Valamo osoittaa, että ortodoksisella aineistolla on kiinnostavuutta myös säätiörahoituksen ja kansainvälisen tutkimuksen näkökulmasta. 
 
Yhteisen ohjelman valmistelussa pitäisi selvittää kirkon oman rahoituksen rinnalle soveltuvat julkiset ja säätiöiden rahoitusmahdollisuudet. Samalla olisi sovittava, kuka maksaa ylläpidon hankekauden päätyttyä. Säilyttämistä ei voi rakentaa sen varaan, että muutaman vuoden välein löytyy uusi innostunut tekijä ja uusi avustus. 
 
Suomen ortodoksinen kulttuuriperintö on osa koko maan historiaa. Sen säilyttäminen ansaitsee yhteisen suunnitelman, nimetyt vastuunkantajat ja työn laajuutta vastaavat voimavarat. Tässä kokonaisuudessa tarvitaan sekä ammatillisesti hoidettuja kokoelmia että seurakunnissa, yhdistyksissä ja yksityisten ihmisten työnä syntyneitä aineistoja. 
 
Kreikan uutisen pitäisi siksi johtaa Suomessa konkreettiseen kysymykseen: kuka kutsuu toimijat saman pöydän ääreen ja milloin? Esine voi säilyä pitkäänkin, mutta tieto sen vaiheista voi kadota yhden ihmisen mukana. Myös vuosikymmenten digitaalinen työ tarvitsee jatkuvuuden. Juuri sen vuoksi työtä on tehtävä nyt. 
 
'''Ortodoksi.net''' 
22.9.2026

[[Luokka:Artikkelit]

UO ja tekoäly

Hannu — Tue, 22 Sep 2026 05:58:55 GMT

Lähteet ja tausta-aineisto

← Vanhempi versio		Versio 22. syyskuuta 2026 kello 05.58
Rivi 52:		Rivi 52:

	[[Luokka:Artikkelit]]		[[Luokka:Artikkelit]]
			[[Luokka:Tekoäly ]]

Tekoäly ja ortodoksinen kirkko

Hannu — Tue, 22 Sep 2026 05:57:14 GMT

← Vanhempi versio		Versio 22. syyskuuta 2026 kello 05.57
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''TÄMÄ ON ORTODOKSI.NET SIVUSTON [[Etusivu\|ETUSIVUN]] ALAVALIKKO'''		'''TÄMÄ ON ORTODOKSI.NET SIVUSTON [[Etusivu\|ETUSIVUN]] ALAVALIKKO'''
	<hr>		<hr>
			** '''[[UO ja tekoäly]]''' - (22.9.2026)
	** '''[[Athos ja tekoäly]]''' - (21.8.2026) - <span style="color:red">('''VL''')</span>		** '''[[Athos ja tekoäly]]''' - (21.8.2026) - <span style="color:red">('''VL''')</span>
	** '''[[Teknologia ja ortodoksisuus OSA 2]]''' - (18.1.2026)		** '''[[Teknologia ja ortodoksisuus OSA 2]]''' - (18.1.2026)

Etusivu

Hannu — Tue, 22 Sep 2026 05:56:17 GMT

Ortodoksi.netissä äskettäin

← Vanhempi versio		Versio 22. syyskuuta 2026 kello 05.56
Rivi 8:		Rivi 8:
	<!--* Viimeksi lisätyt: [[Suuri paasto17\|'''2''']], [[Suuri paasto16\|'''3''']] ja [[Kristus ei ole Platonin varjo\|'''1''']]-->		<!--* Viimeksi lisätyt: [[Suuri paasto17\|'''2''']], [[Suuri paasto16\|'''3''']] ja [[Kristus ei ole Platonin varjo\|'''1''']]-->
	* Ajankohtaista:		* Ajankohtaista:
			** '''[[UO ja tekoäly]]''' - (22.9.2026)
	** '''[[Mitä Hagia Sofian alla on]]? - (18.9.2026)		** '''[[Mitä Hagia Sofian alla on]]? - (18.9.2026)
	** '''[[Kanonit eivät ole vain kieltoja]]''' - (18.9.2026)		** '''[[Kanonit eivät ole vain kieltoja]]''' - (18.9.2026)

UO ja tekoäly

Hannu — Tue, 22 Sep 2026 05:18:44 GMT

← Vanhempi versio		Versio 22. syyskuuta 2026 kello 05.18
Rivi 1:		Rivi 1:
	~~<!--~~== Torjuntaa, yhteistyötä vai harkittua erottelua? – tekoäly ja suomalainen ortodoksinen uskonnonopetus ==		== Torjuntaa, yhteistyötä vai harkittua erottelua? – tekoäly ja suomalainen ortodoksinen uskonnonopetus ==

	Tekoäly haastaa ortodoksisen uskonnonopetuksen pohtimaan sekä menetelmiään että tehtäväänsä. Oppilas voi kysyä tekoälyltä kirkon opetuksesta, pyytää selitystä ikonille tai teettää sillä uskonnon kotitehtävän. Opetuksessa tarvitaan siksi valmiuksia arvioida näitä vastauksia. Onko lähtökohtana torjunta, innokas yhteistyö vai kriittinen ja harkitseva kumppanuus?		Tekoäly haastaa ortodoksisen uskonnonopetuksen pohtimaan sekä menetelmiään että tehtäväänsä. Oppilas voi kysyä tekoälyltä kirkon opetuksesta, pyytää selitystä ikonille tai teettää sillä uskonnon kotitehtävän. Opetuksessa tarvitaan siksi valmiuksia arvioida näitä vastauksia. Onko lähtökohtana torjunta, innokas yhteistyö vai kriittinen ja harkitseva kumppanuus?
Rivi 51:		Rivi 51:
	20.9.2026<br>		20.9.2026<br>

	[[Luokka:Artikkelit]]~~-->~~		[[Luokka:Artikkelit]]

Tiedosto:Rikas elama kirjamainos v2.pdf

Hannu — Mon, 21 Sep 2026 14:14:32 GMT

Hannu tallensi tiedoston Tiedosto:Rikas elama kirjamainos v2.pdf Kirjan "Rikas elämä" mainos.

Uusi sivu

== Yhteenveto ==
Kirjan "Rikas elämä" mainos.

Akatistoshymnit

Hannu — Mon, 21 Sep 2026 14:02:40 GMT

← Vanhempi versio		Versio 21. syyskuuta 2026 kello 14.02
(Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 29:		Rivi 29:
	* [[Akatistos luomakunnalle]] -> [[Media:Akatistos_luomakunnalle.pdf\|'''PDF''']]		* [[Akatistos luomakunnalle]] -> [[Media:Akatistos_luomakunnalle.pdf\|'''PDF''']]
	* Akatistos Luukas Simferopolilaiselle -> [[Media:Akatistos_Luukas_Simferopolilaiselle.pdf\|'''PDF''']]		* Akatistos Luukas Simferopolilaiselle -> [[Media:Akatistos_Luukas_Simferopolilaiselle.pdf\|'''PDF''']]
			<!--* Akatistos apostoli ja evankelista Markukselle ->[[Media:Akatistos_apostoli_ja_evankelista_Markukselle.pdf\|'''PDF''']]-->
	* Akatistos Nektarios Pentapolilaiselle, Eginan ihmeidentekijälle -> [[Media:Akatistoshymni_Nektarios_Pentapolilaiselle,_Eginan_ihmeidentekijälle.pdf\|'''PDF''']]		* Akatistos Nektarios Pentapolilaiselle, Eginan ihmeidentekijälle -> [[Media:Akatistoshymni_Nektarios_Pentapolilaiselle,_Eginan_ihmeidentekijälle.pdf\|'''PDF''']]
	* Akatistos Pietari ja Fevronia Muromilaisille, avioliiton suojelijoille -> [[Media:Akatistos_Pietari_ja_Fevronia_Muromilaisille_avioliiton_suojelijoille.pdf\|'''PDF''']]		* Akatistos Pietari ja Fevronia Muromilaisille, avioliiton suojelijoille -> [[Media:Akatistos_Pietari_ja_Fevronia_Muromilaisille_avioliiton_suojelijoille.pdf\|'''PDF''']]

Tiedosto:Akatistos apostoli ja evankelista Markukselle.pdf

Hannu — Mon, 21 Sep 2026 13:46:57 GMT

Hannu tallensi tiedoston Tiedosto:Akatistos apostoli ja evankelista Markukselle.pdf Akatistos apostoli ja evankleista Markukselle. (Käännös suomeksi: isä Markku Kinkki) Luokka:Akatistokset

Uusi sivu

== Yhteenveto ==
Akatistos apostoli ja evankleista Markukselle.

(Käännös suomeksi: isä Markku Kinkki)

[[Luokka:Akatistokset]]

UO ja tekoäly

Hannu — Mon, 21 Sep 2026 05:31:50 GMT

← Vanhempi versio		Versio 21. syyskuuta 2026 kello 05.31
Rivi 1:		Rivi 1:
	<!--== Torjuntaa, yhteistyötä vai harkittua erottelua? – tekoäly ja suomalainen ortodoksinen uskonnonopetus ==		<!--== Torjuntaa, yhteistyötä vai harkittua erottelua? – tekoäly ja suomalainen ortodoksinen uskonnonopetus ==

	Tekoäly~~, Ai,~~ haastaa ortodoksisen uskonnonopetuksen pohtimaan sekä menetelmiään että tehtäväänsä. Oppilas voi kysyä tekoälyltä kirkon opetuksesta, pyytää selitystä ikonille tai teettää sillä uskonnon kotitehtävän. Opetuksessa tarvitaan siksi valmiuksia arvioida näitä vastauksia. Onko lähtökohtana torjunta, innokas yhteistyö vai kriittinen ja harkitseva kumppanuus?		Tekoäly haastaa ortodoksisen uskonnonopetuksen pohtimaan sekä menetelmiään että tehtäväänsä. Oppilas voi kysyä tekoälyltä kirkon opetuksesta, pyytää selitystä ikonille tai teettää sillä uskonnon kotitehtävän. Opetuksessa tarvitaan siksi valmiuksia arvioida näitä vastauksia. Onko lähtökohtana torjunta, innokas yhteistyö vai kriittinen ja harkitseva kumppanuus?

	=== Torjunta ei ratkaise tiedon luotettavuutta ===		=== Torjunta ei ratkaise tiedon luotettavuutta ===
Rivi 7:		Rivi 7:
	Täydellinen torjunta saattaa tuntua turvalliselta. Tekoäly voi antaa virheellisiä vastauksia, keksiä lähteitä ja sekoittaa ortodoksisen, katolisen ja protestanttisen opetuksen keskenään. Se voi myös esittää jonkin paikalliskirkon käytännön koko ortodoksisen kirkon yhteisenä kantana. Suomen kannalta olisi selvitettävä, kuinka hyvin järjestelmät tuntevat kirkkomme historian, aseman, jumalanpalvelustekstit ja vakiintuneen suomalaisen terminologian. Tutkittava kysymys on myös se, tuottaako tekoäly eri kielillä erilaisia kuvauksia Suomen kirkosta ja sekoittaako se niihin muiden paikalliskirkkojen käytäntöjä. Pelkkä käytön torjuminen ei opeta oppilasta tunnistamaan tällaisia ongelmia.<br>		Täydellinen torjunta saattaa tuntua turvalliselta. Tekoäly voi antaa virheellisiä vastauksia, keksiä lähteitä ja sekoittaa ortodoksisen, katolisen ja protestanttisen opetuksen keskenään. Se voi myös esittää jonkin paikalliskirkon käytännön koko ortodoksisen kirkon yhteisenä kantana. Suomen kannalta olisi selvitettävä, kuinka hyvin järjestelmät tuntevat kirkkomme historian, aseman, jumalanpalvelustekstit ja vakiintuneen suomalaisen terminologian. Tutkittava kysymys on myös se, tuottaako tekoäly eri kielillä erilaisia kuvauksia Suomen kirkosta ja sekoittaako se niihin muiden paikalliskirkkojen käytäntöjä. Pelkkä käytön torjuminen ei opeta oppilasta tunnistamaan tällaisia ongelmia.<br>
	<br>		<br>
	Yhteistyöhaluiselle suhtautumiselle on puolestaan käytännöllisiä perusteita. Tekoäly voi auttaa opettajaa tehtävien ideoinnissa, tekstien selkeyttämisessä, eri ikäryhmille suunnattujen selitysten laatimisessa ja monikielisten aineistojen luonnostelussa. Tällaisesta avusta voisi olla hyötyä pienissä opetusryhmissä, joissa oppilaiden ikä, lähtötiedot ja kielelliset taustat vaihtelevat. Mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää kuitenkin sitä, että opettaja tarkistaa materiaalin sisällön ja soveltuvuuden. Sujuva kieli ei vielä takaa oikeaa tietoa eikä hyvää opetusta.		Yhteistyöhaluiselle suhtautumiselle on puolestaan käytännöllisiä perusteita. Tekoäly voi auttaa opettajaa tehtävien ideoinnissa, tekstien selkeyttämisessä, eri ikäryhmille suunnattujen selitysten laatimisessa ja monikielisten aineistojen luonnostelussa. Tällaisesta avusta voisi olla hyötyä pienissä opetusryhmissä, joissa oppilaiden ikä, lähtötiedot ja kielelliset taustat vaihtelevat. Mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää kuitenkin sitä, että opettaja tarkistaa materiaalin sisällön ja soveltuvuuden. Sujuva kieli ei vielä takaa oikeaa tietoa eikä hyvää opetusta.<br>
			<br>
			Tähän kysymykseen liittyy myös '''Otto Segersvenin ja Pentti Henttosen''' syyskuussa 2026 julkaisema tutkimusesipainos suomenkielisestä Turingin testistä, jossa osallistujat arvioivat keskustelukumppanin ihmisyyttä. Tutkijoiden mukaan kielimalli läpäisi testin heidän käyttämillään kriteereillä, ja erityisesti puhekieliseen suomeen tukeutuminen ihmisen tunnusmerkkinä johti virhearvioihin. Tutkimus ei arvioinut ortodoksista sisältöä eikä osoita vastausten olevan oikeita. Opetuksen kannalta siitä voi kuitenkin johtaa tärkeän kysymyksen: osaammeko erottaa toisistaan luontevan ilmaisun, ihmismäisen vaikutelman ja tiedon luotettavuuden?

	=== Tieto uskonnosta ja eletty uskonnollisuus ===		=== Tieto uskonnosta ja eletty uskonnollisuus ===
Rivi 25:		Rivi 27:
	Monikielisessä osassa selvitettäisiin, säilyvätkö sisältö ja käsitteiden merkitys kielestä toiseen. Suomen rinnalle voitaisiin ottaa esimerkiksi ruotsi, venäjä tai ukraina käytettävissä olevan asiantuntemuksen mukaan. Laajempaan tutkimukseen sopisivat myös englanninkieliset vertailuvastaukset. Erityisen hyödyllistä olisi tutkia, paraneeko vastausten laatu, kun tekoälylle annetaan ennalta tarkistettu suomalainen lähdeaineisto.<br>		Monikielisessä osassa selvitettäisiin, säilyvätkö sisältö ja käsitteiden merkitys kielestä toiseen. Suomen rinnalle voitaisiin ottaa esimerkiksi ruotsi, venäjä tai ukraina käytettävissä olevan asiantuntemuksen mukaan. Laajempaan tutkimukseen sopisivat myös englanninkieliset vertailuvastaukset. Erityisen hyödyllistä olisi tutkia, paraneeko vastausten laatu, kun tekoälylle annetaan ennalta tarkistettu suomalainen lähdeaineisto.<br>
	<br>		<br>
	Arvioinnissa tarkasteltaisiin teologista täsmällisyyttä, terminologiaa, Suomen kirkon erityispiirteiden tunnistamista ja vastauksen soveltuvuutta oppijan ikätasolle. Lähdeviitteistä tarkistettaisiin sekä niiden olemassaolo että se, tukevatko lähteet todella esitettyjä väitteitä. Vertailuaineistona käytettäisiin aiheeseen sopivia kirkon virallisia julkaisuja, hyväksyttyjä jumalanpalvelustekstejä, vuoden 1992 raamatunkäännöstä ja asiantuntijoiden valitsemaa teologista kirjallisuutta. Pedagogista soveltuvuutta arvioitaisiin opetussuunnitelmien perusteiden avulla. Ortodoksi.netin toimitettu aineisto voisi täydentää kokonaisuutta, ja vertailuvastausten luotettavuuden varmistaisi asiantuntijaryhmä.<br>		Arvioinnissa tarkasteltaisiin erikseen kielellistä sujuvuutta, teologista täsmällisyyttä, terminologiaa, Suomen kirkon erityispiirteiden tunnistamista ja vastauksen soveltuvuutta oppijan ikätasolle. Näin voitaisiin selvittää, liittyykö vakuuttavaan ilmaisuun myös sisällöllinen luotettavuus vai jääkö sujuvan tekstin sisään virheitä. Lähdeviitteistä tarkistettaisiin sekä niiden olemassaolo että se, tukevatko lähteet todella esitettyjä väitteitä. Vertailuaineistona käytettäisiin aiheeseen sopivia kirkon virallisia julkaisuja, hyväksyttyjä jumalanpalvelustekstejä, vuoden 1992 raamatunkäännöstä ja asiantuntijoiden valitsemaa teologista kirjallisuutta. Pedagogista soveltuvuutta arvioitaisiin opetussuunnitelmien perusteiden avulla. Ortodoksi.netin toimitettu aineisto voisi täydentää kokonaisuutta, ja vertailuvastausten luotettavuuden varmistaisi asiantuntijaryhmä.<br>
	<br>		<br>
	Luonteva taho tutkimuksen käynnistämisestä käytävään keskusteluun olisi Itä-Suomen yliopisto, jossa voidaan yhdistää ortodoksisen teologian, opettajankoulutuksen ja oppimisteknologian osaamista. Mukaan voitaisiin kutsua Suomen ortodoksisen kirkon kasvatus- ja koulutuspalveluja, ortodoksisen uskonnon opettajia sekä mahdollisesti Ortodoksi.net. Opetushallituksen asiantuntemuksesta olisi hyötyä opetussuunnitelmien ja tekoälylukutaidon näkökulmasta. Ensimmäinen vaihe voisi olla rajattu opinnäytetyö tai pieni monitieteinen pilotti, jonka tutkimuskohteena olisivat järjestelmien tuottamat vastaukset.		Luonteva taho tutkimuksen käynnistämisestä käytävään keskusteluun olisi Itä-Suomen yliopisto, jossa voidaan yhdistää ortodoksisen teologian, opettajankoulutuksen ja oppimisteknologian osaamista. Mukaan voitaisiin kutsua Suomen ortodoksisen kirkon kasvatus- ja koulutuspalveluja, ortodoksisen uskonnon opettajia sekä mahdollisesti Ortodoksi.net. Opetushallituksen asiantuntemuksesta olisi hyötyä opetussuunnitelmien ja tekoälylukutaidon näkökulmasta. Ensimmäinen vaihe voisi olla rajattu opinnäytetyö tai pieni monitieteinen pilotti, jonka tutkimuskohteena olisivat järjestelmien tuottamat vastaukset.
Rivi 36:		Rivi 38:
	<br>		<br>
	'''Ortodoksi.net'''<br>		'''Ortodoksi.net'''<br>
	20.9.2026		21.9.2026<br>

	=== Lähteet ja tausta-aineisto ===		=== Lähteet ja tausta-aineisto ===
Rivi 44:		Rivi 46:
	* Opetushallitus: [https://www.oph.fi/fi/teemat-ja-kehittaminen/tekoalysuositukset/tausta-aineisto-tekoalylukutaito Tausta-aineisto: Tekoälylukutaito]. Kansallisten tekoälysuositusten tausta-aineisto koulutuksen järjestäjille ja henkilöstölle.		* Opetushallitus: [https://www.oph.fi/fi/teemat-ja-kehittaminen/tekoalysuositukset/tausta-aineisto-tekoalylukutaito Tausta-aineisto: Tekoälylukutaito]. Kansallisten tekoälysuositusten tausta-aineisto koulutuksen järjestäjille ja henkilöstölle.
	* Opetushallitus: [https://eperusteet.opintopolku.fi/ ePerusteet]. Valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteet, joihin koulun uskonnonopetuksen tavoitteet ja sisällöt perustuvat.		* Opetushallitus: [https://eperusteet.opintopolku.fi/ ePerusteet]. Valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteet, joihin koulun uskonnonopetuksen tavoitteet ja sisällöt perustuvat.
			* Segersven, Otto & Henttonen, Pentti (2026): [https://arxiv.org/abs/2609.18394 Cultural Competence in Context: A Large Language Model Passes the Turing Test in Finland]. ArXiv-esipainos, julkaistu 16.9.2026. Tutkimus suomenkielisestä Turingin testistä ja kielellisten vihjeiden merkityksestä ihmisen ja tekoälyn erottamisessa. Tässä artikkelissa hyödynnetty tutkimuksen tiivistelmää; vertaisarviointia ei ole vahvistettu.
	<br>		<br>
	'''Ortodoksi.net'''<br>		'''Ortodoksi.net'''<br>

Kirkkoisien tekstien ajaton merkitys digitaalisella aikakaudella

Hannu — Sun, 20 Sep 2026 16:11:28 GMT

Näytä muutokset

Akatistoshymnit

Hannu — Sun, 20 Sep 2026 15:17:34 GMT

← Vanhempi versio		Versio 20. syyskuuta 2026 kello 15.17
Rivi 17:		Rivi 17:
	* [[Akatistos Jumalanäidin ehtymätön malja -ikonille]] -> [[Media:Akatistoshymni_Jumalanaidin_ehtymaton_malja_ikonille.pdf\|'''PDF''']]		* [[Akatistos Jumalanäidin ehtymätön malja -ikonille]] -> [[Media:Akatistoshymni_Jumalanaidin_ehtymaton_malja_ikonille.pdf\|'''PDF''']]
	* Akatistos Jumalanäiti hoivaajalle -> [[Media:Akatistos_Jumalanäiti_hoivaajalle.pdf\|'''PDF''']]		* Akatistos Jumalanäiti hoivaajalle -> [[Media:Akatistos_Jumalanäiti_hoivaajalle.pdf\|'''PDF''']]
			* Akatistos on Jumalanäidin ikoneille Seitsemän nuolta ja Ilkeiden sydänten pehmittäjä -> [[Media:Ilkeiden_sydanten_pehmittaja.pdf\|'''PDF''']]
	* Akatistos Juliana Lasarevolaiselle -> [[Media:AKATISTOS_JULIANA_LASAREVOLAISELLE-1.pdf\|'''PDF''']]		* Akatistos Juliana Lasarevolaiselle -> [[Media:AKATISTOS_JULIANA_LASAREVOLAISELLE-1.pdf\|'''PDF''']]
	* Akatistoshymni Kaikkivaltiaalle -> [[Media:Akatistoshymni Kaikkivaltiaalle.pdf\|'''PDF''']]		* Akatistoshymni Kaikkivaltiaalle -> [[Media:Akatistoshymni Kaikkivaltiaalle.pdf\|'''PDF''']]

Tiedosto:Ilkeiden sydanten pehmittaja.pdf

Hannu — Sun, 20 Sep 2026 14:53:07 GMT

Hannu tallensi tiedoston Tiedosto:Ilkeiden sydanten pehmittaja.pdf Akatistos Jumlanäidin ikoneille ”seitsemän nuolta” ja ”ilkeiden sydänten pehmittäjä” Luokka:Akatistokset

Uusi sivu

== Yhteenveto ==
Akatistos Jumlanäidin ikoneille ”seitsemän nuolta” ja ”ilkeiden sydänten pehmittäjä”

[[Luokka:Akatistokset]]

Tiedosto:LUKIJAN KIRJA Septuaginta psalmein.pdf

Hannu — Sun, 20 Sep 2026 13:52:35 GMT

Hannu tallensi tiedoston Tiedosto:LUKIJAN KIRJA Septuaginta psalmein.pdf Lukijan kirja Septuginta psalmein Tehnyt: kanttori Jarmo Huttu Luokka:Liturgiset tekstit

Uusi sivu

== Yhteenveto ==
Lukijan kirja

Septuginta psalmein

Tehnyt: kanttori Jarmo Huttu

[[Luokka:Liturgiset tekstit]]

Petros Sasaki and Friends (kirja)

Hannu — Sat, 19 Sep 2026 16:25:47 GMT

Ak: Uusi sivu: <!--'''Japanista Suomeen – harvinainen kirja palauttaa Petros Sasakin suomalaisen elämäntyön näkyviin''' ''Petros Sasaki tuli Japanista Suomeen vuonna 1968 ja muutti suomalaisen ikonimaalauksen suuntaa. Hänen työnsä näkyy kymmenissä kirkoissa, mutta erityisen vahvan kaaren muodostavat Lintulan luostari, Mikkelin ylienkeli Mikaelin kirkko ja Kajaanin Kristuksen kirkastumisen kirkko. Nyt Sasakista on julkaistu Japanissa poikkeuksellinen kirja – teos, joka kertoo S...

Uusi sivu

Kun kone jäljittelee ihmistä

Hannu — Sat, 19 Sep 2026 13:32:48 GMT

Ak: Uusi sivu: <!--'''Kun kone jäljittelee ihmistä – missä on ihmisen minä?''' ''Tekoäly oppii jäljittelemään yhä useampia ihmisen kykyjä. Samalla vanha kysymys ruumiista, sielusta ja minuudesta palaa uudessa muodossa. Piispa Isidoros Katsoksen tutkimukset johdattavat pohtimaan, mitä oikeastaan tarkoitamme puhuessamme ihmisestä – ja miksi ruumiillisuus saattaa olla paljon olennaisempi osa minuuttamme kuin helposti ajattelemme.'' == Kun kysymys ihmisestä tuli henkilökohta...

Uusi sivu

UO ja tekoäly

Hannu — Sat, 19 Sep 2026 08:11:01 GMT

Näytä muutokset

UO ja tekoäly

Hannu — Sat, 19 Sep 2026 07:47:42 GMT

Ak: Uusi sivu: <!--== Torjuntaa, yhteistyötä vai harkittua erottelua? – tekoäly ja suomalainen ortodoksinen uskonnonopetus, UO == Tekoäly on tullut opetukseen niin nopeasti, ettei ortodoksinen uskonnonopetus voi enää suhtautua siihen vain tulevaisuuden mahdollisuutena. Oppilaat käyttävät tekoälypalveluja tiedonhakuun, tekstien tuottamiseen ja uskontoa koskevien kysymysten pohtimiseen riippumatta siitä, käsitelläänkö asiaa oppitunneilla. Siksi olennaista ei enää ole, tule...

Uusi sivu

← Vanhempi versio		Versio 21. syyskuuta 2026 kello 14.02
(Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 29:		Rivi 29:
	* [[Akatistos luomakunnalle]] -> [[Media:Akatistos_luomakunnalle.pdf\|'''PDF''']]		* [[Akatistos luomakunnalle]] -> [[Media:Akatistos_luomakunnalle.pdf\|'''PDF''']]
	* Akatistos Luukas Simferopolilaiselle -> [[Media:Akatistos_Luukas_Simferopolilaiselle.pdf\|'''PDF''']]		* Akatistos Luukas Simferopolilaiselle -> [[Media:Akatistos_Luukas_Simferopolilaiselle.pdf\|'''PDF''']]
			<!--* Akatistos apostoli ja evankelista Markukselle ->[[Media:Akatistos_apostoli_ja_evankelista_Markukselle.pdf\|'''PDF''']]-->
	* Akatistos Nektarios Pentapolilaiselle, Eginan ihmeidentekijälle -> [[Media:Akatistoshymni_Nektarios_Pentapolilaiselle,_Eginan_ihmeidentekijälle.pdf\|'''PDF''']]		* Akatistos Nektarios Pentapolilaiselle, Eginan ihmeidentekijälle -> [[Media:Akatistoshymni_Nektarios_Pentapolilaiselle,_Eginan_ihmeidentekijälle.pdf\|'''PDF''']]
	* Akatistos Pietari ja Fevronia Muromilaisille, avioliiton suojelijoille -> [[Media:Akatistos_Pietari_ja_Fevronia_Muromilaisille_avioliiton_suojelijoille.pdf\|'''PDF''']]		* Akatistos Pietari ja Fevronia Muromilaisille, avioliiton suojelijoille -> [[Media:Akatistos_Pietari_ja_Fevronia_Muromilaisille_avioliiton_suojelijoille.pdf\|'''PDF''']]

← Vanhempi versio		Versio 20. syyskuuta 2026 kello 15.17
Rivi 17:		Rivi 17:
	* [[Akatistos Jumalanäidin ehtymätön malja -ikonille]] -> [[Media:Akatistoshymni_Jumalanaidin_ehtymaton_malja_ikonille.pdf\|'''PDF''']]		* [[Akatistos Jumalanäidin ehtymätön malja -ikonille]] -> [[Media:Akatistoshymni_Jumalanaidin_ehtymaton_malja_ikonille.pdf\|'''PDF''']]
	* Akatistos Jumalanäiti hoivaajalle -> [[Media:Akatistos_Jumalanäiti_hoivaajalle.pdf\|'''PDF''']]		* Akatistos Jumalanäiti hoivaajalle -> [[Media:Akatistos_Jumalanäiti_hoivaajalle.pdf\|'''PDF''']]
			* Akatistos on Jumalanäidin ikoneille Seitsemän nuolta ja Ilkeiden sydänten pehmittäjä -> [[Media:Ilkeiden_sydanten_pehmittaja.pdf\|'''PDF''']]
	* Akatistos Juliana Lasarevolaiselle -> [[Media:AKATISTOS_JULIANA_LASAREVOLAISELLE-1.pdf\|'''PDF''']]		* Akatistos Juliana Lasarevolaiselle -> [[Media:AKATISTOS_JULIANA_LASAREVOLAISELLE-1.pdf\|'''PDF''']]
	* Akatistoshymni Kaikkivaltiaalle -> [[Media:Akatistoshymni Kaikkivaltiaalle.pdf\|'''PDF''']]		* Akatistoshymni Kaikkivaltiaalle -> [[Media:Akatistoshymni Kaikkivaltiaalle.pdf\|'''PDF''']]