Moldoviţa

Moldoviţan Neitsyt Marian ilmestyksen kirkko
(Kuva © Pyykkönen)

Moldoviţan avoin kuisti
(Kuva © Pyykkönen)

Hyvin säilyneitä ikoneja kirkon ulkoseinässä
(Kuva © Pyykkönen)

Moldoviţan luostaria rakennettiin vuosina 1402-1410 voievod Alexandru cel Bun’in toimesta. Hän lahjoitti maan, joka oli kaukana muista kylistä ja rakentamiseen tarvittavat tataariorjat. Syrjäisen sijoituksen toivottiin aktivoivan aluetta. Rakennustyö kesti 1400-luvun lopulle, kunnes maanvyörymä tuhosi luostarin. Rauniot näkyvät vieläkin 500 metrin päässä nykyisestä luostarista.

Voeivod Petru Rareş, Ştefan cel Maren poika valitsi paikan uudelle luostarille hieman alempaa. Hän rakennutti luostarin vuonna 1532 ja pyhitti sen kirkon Neitsyt Marian ilmestykselle. Tämän muistoksi kaiverrettiin kivilaatta, joka on sisäänkäynnin vasemmalla puolella. Samoihin aikoihin lisättiin kirkolle muurit ja puolustustornit ja se näyttää pieneltä linnoitukselta.

Pohjaratkaisultaan luostarin kirkko on perinteinen kolmiosainen, jossa on viisi huonetta. Jokaisessa huoneessa on oma kaarisysteemi. Kirkon pääsalin katon kaaret poikkeavat muista moldovalaisista, sillä se muodostaa tähden neljän kaaren sijaan. Rareşille tyypillistä avointa kuistia tukee neljä pilaria edessä ja kaksi taaempana. Moldoviţan avoin kuisti on toinen joka rakennettiin Bukovinaan. Ensimmäinen oli Humorissa. Kirkon katto on tehty puunkappaleista.

Avoin kuisti

Moldoviţan seinien ikonit ovat parhaimmin säilyneet keskiaikaiset ikonit Bukovinassa. Useat maalaukset ovat yhä erotettavissa selvästi. Tosin monia freskoja on töherrelty kaiverruksin ja nimikirjoituksin Itävalta-Unkarin sotilaiden ja myöhempien sankarien toimesta. Kirkon ikonit sisällä ja ulkona on maalattu 1537 usean maalaajan toimesta. Ikonien kokonaisuus muodostaa ortodoksisen kalenterin. Ulkoseinä on tasainen lukuun ottamatta riviä pieniä syvennyksiä. Ulkoseinän ikoneita:

Kirkon itäpäädyn ulkoseinässä on harvinainen ikoni, jossa Kristus on kuvattuna diskoksessa tähti päällään, kuvaten ehtoollisen mysteeriota, jossa leipä muuttuu Kristuksen ruumiiksi.
Kirkon eteläseinässä on harvinaisen selvänä säilynyt maalaus hyökkäyksestä Konstantinopoliin, jossa pyydetään Jumalansynnyttäjän suojelusta.
Eteläseinän itäosasta löytyy hahmoja, joita harvemmin kuvataan ortodoksisessa perinteessä - filosofeja. Seinään on kuvattu Thukydides, Homeros, Aristoteles, Aristarkos, Platon, Sybil, Porfyrios, Sokrates, Aristokritus ja Plutarkhos.
Avoimessa kuistissa sijaitsee sinne tyypillinen maalaus ulko-oven ympärillä. Se esittää viimeistä tuomiota. Tässä maalauksessa Muhammed esitetään hereetikkojen joukossa.
Mooseksen palava pensas, jossa tuleen on kuvattu Neitsyt Maria. Ikoni kertoo ortodoksisen kirkon mariologiasta.
Tyypillinen 24 hymnin akatistos Jumalansynnyttäjälle, joka on jaettu neljään riviin. Ensimmäisissä kahdessatoista kuvassa on kuvattu Kristuksen syntymään liittyviä tapahtumia, muun muassa:
- Neitsyt Marian ilmestys
- Neitsyt Maria tapaa Elisabethin
- Joosefin epäröinti
- Kristuksen syntymä
- Kolmen tietäjän matka Betlehemiin
- Palvovat tietäjät
- Tietäjien paluu kotimaahan
- Pako Egyptiin
- Kristuksen temppeliin tuominen

Neitsyt Marian akatistoksen ikonityyppi esiintyi ensin miniatyyrina. Freskona se esiintyi ensimmäisen kerran Athoksella. Koko eteläseinän länsipuolen maalaukset kertovat sen ajan ortodoksisuuden suhteesta Neitsyt Mariaan.

Hyvin säilyneitä ikoneja kirkon ulkoseinässä

Kirkon sisällä takaseinässä on tyypillinen fresko, jossa kirkon rakennuttaja, Petru Rareş, vaimonsa Elenan ja poikiensa Ilieş’in ja Ştefanin kanssa luovuttaa pientä Moldoviţan luostaria valtaistuimella istuvalle Kristukselle. Kirkon arvokkain ikoni on Kristuksen ristiinnaulitsemisesta kertova fresko, jota on verrattu italialaiseen taiteeseen. Sen uusi ikonografinen elementti on Mooseksen läsnäolo Kristuksen ristiinnaulitsemisessa.

Luostarista löytyy käsikirjoituksia 1400-luvulta lähtien, jotka ovat kulttuurin ja feodaalitaiteen aarteita. Näitä ovat muun muassa Evankeliumi vuodelta 1613 ja Psalttari vuodelta 1614. Vuonna 1785 Itävalta-Unkarin valloituksen jälkeen käsikirjoitukset hävisivät. Luostarin museossa on lisäksi Petru Rareşin kirkkoistuin.

Vuonna 1932 Moldoviţasta tuli nunnaluostari. Luostari oli pahoin vaurioitunut ja katto oli mennyt huonoon kuntoon. Luostaria uudistettiin ja restauroitiin vuosina 1954–1960. Maalausten restaurointi aloitettiin 2002. Luostarissa on nykyään 41 nunnaa ja kaksi pappia. Luostarin igumeniana toimii Benedicta Tatulici. Moldoviţa kuuluu UNESCOn maailmanperintölistalle.

Petja Pyykkönen

Lue myös