Lähdekoodi sivulle Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkuminen (ikoni)

[[Kuva:Jumalansynnyttajan kuolonuneennukkuminen.jpg|300px|thumb|right|''Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkuminen'', ikoni, v. 1392, (mahdollisesti Teofanes Kreikkalaisen maalaama), [[Athos|Athoksen]] Stavronikitan luostari <small>''Kuva: Wikipedia''</small>]]
== Ikonografia ==
Vaikka yksikään kanoninen [[evankeliumi]], [[Apostolien teot]] eikä apostolien kirjeet kerro mitään Jumalansynnyttäjän elämän loppuvaiheista tai kuolemasta, ikonin kirjallinen lähdeaineisto on erittäin runsas. Ikonografian varhaisia lähteitä [[Apokryfiset kirjat|apokryfien]] ohella ovat kirkkoisien [[saarna]]t. Näistä on siirtynyt yksityiskohtia niin liturgisiin teksteihin kuin ikonografiaan. Kuolonuneen nukkumisen apokryfi kertoo monivivahteisesti tapahtumaan liittyvää perimätietoa siitä, kuinka [[ylienkeli Gabriel]] ilmestyi Marialle ja kertoi lähestyvästä kuolemasta.

Apokryfikertomuksen mukaan Jumalansynnyttäjä sai ilmoituksen kolme päivää ennen kuolonuneen nukkumistaan. Jumalanäiti halusi nähdä vielä ennen kuolemaansa Poikansa [[opetuslapsi|opetuslapset]] ja kuin ihmeen kautta he kaikki, [[apostoli Tuomas]]ta lukuunottamatta, ilmestyivät hänen kuolinvuoteensa äärelle. Kuolinpäivänä [[Kristus]] näyttäytyi äidilleen enkelijoukkojen ympäröimänä ja vei hänen sielunsa taivaallisiin korkeuksiin.

Päivän juhlaikoniin ''Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkuminen'' on kuvattu kuolonuneen vaipunut [[Jumalanäiti]] [[apostoli]]en ympäröimänä. Taustalla, [[mandorla]]n keskellä, on [[Kristus]] ja hän katsoo vuoteella makaavaa äitinsä kuollutta ruumista. Apokryfiteksteissä kerrotaan, kuinka suunnaton valo valaisi talon ja kaikki näkivät kuinka Jeesus Kristus, jota seurasi joukko [[enkeli|enkeleitä]] ja pyhiä ihmisiä, laskeutui [[Jumalansynnyttäjä]]n vuoteen luokse ja otti hänen pyhän sielunsa käsiinsä. 

Kristuksen vasemmalla käsivarrella on pieni, kapaloitua lasta muistuttava hahmo. Siinä kuvataan Jumalanäidin sielu pienenä käärinliinoihin kiedottuna ruumiina Poikansa käsivarrella. Yllä on kuusisiipinen, punainen [[serafi]]. Mandorla on tässä ikonityypissä yleensä veneen tai soikion muotoinen ja sen siniseen osaan, kahden puolen Kristusta, on usein kuvattu eloisasti enkeleitä ja toisinaan myös [[kerubi|kerubeja]].

Ikonissa apostolit ovat kokoontuneet Jumalanäidin kuolinvuoteen ympärille, joissakin ikoneissa he seisovat pilvenhattaroiden päällä, jotka ovat kuljettaneet heidät paikalle. Apostolien lisäksi Jumalanäidin kuolemaa todistamaan on saatettu kuvata neljä esipaimenta; Jerusalemin ensimmäinen piispa, Herran veli Jaakob, sekä kolme apostolien opetuslasta - Timoteos, Hieroteos ja Dionysios Areopagiitta. Joihinkin ikoneihin on kuvattu apostolien ja esipaimenten lisäksi vielä joukko naisia. Yhdessä he muodostavat [[Kirkko|Kirkon]], jossa on loppuunsaatettu Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen [[mysteerio]].

Toisinaan ikonin etualalle on kuvattu juutalainen fanaatikko Athonius, joka perimätiedon mukaan koetti kaataa vuoteen, jolla hautaan saatettava Jumalanäiti lepäsi. Hän ehti hädin tuskin koskettaa vuodetta, kun enkeli löi miekalla poikki hänen kätensä. Kädet kuitenkin paranivat Athoniuksen kaduttua tekoaan ja ylistettyä Mariasta syntynyttä Jumalaa. 

Ikonin yläosassa kuvataan rakennuksia yleensä siten, että ne ryhmittyvät kumpaankin reunaan. Perimätiedon mukaan Jumalanäiti nukkui kuolonuneen omassa kotitalossaan, josta merkkinä voi olla punainen, rakennusten päälle laskostuva vaate.

== Muistopäivä ==
[[Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian kuolonuneen nukkuminen]] '''15.8.''' on viimeinen [[kirkkovuosi|kirkkovuoden]] suurista Jumalansynnyttäjän juhlista. Nöyryytensä ja Jumalan tahtoon sopeutumisensa vuoksi Jumalanäitiä pidetään jokaisen kristityn esikuvana. Tämän lisäksi hänessä personoituu myös kirkon kuva.

Juhlan slaavinkielinen nimi on ''Uspenie'' ja juhla päättää kaksiviikkoisen [[paasto]]n. Kyseinen päivä on esimerkiksi Helsingin [[Uspenskin katedraali]]n [[praasniekka]]päivä. 

Juhlaikoni on esillä suurissa [[katedraali|katedraaleissa]] sivualttarilla ja sen edessä on tapana lukea juhlapäivän päätteeksi erityinen hautauskanoni. [[Bysantti]]laisen kuvaohjelman mukaan Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian kuolonuneen nukkumisen kuva on [[kirkkosali]]n länsiseinällä, narteksiin johtavan oven yllä.

[[Käyttäjä:Soili|SM]]

== Lähteet ==
* [[Arseni (apulaispiispa)|Pappismunkki Arseni]]: Ikonikirja - Historiaa, teologiaa ja tekniikkaa, Otava, 1995
* [[Mitro Repo]]: Jumalanäidin paasto, [http://www.ort.fi/ortodoksiviesti/ov0608/TerTak.htm Ortodoksiviesti 6/2008]
* Katariina Husso: Suurten juhlien ikonit, Ikonimaalari 2/2006

== Kirjallisuutta ==
* [[Valamon luostari]]: Kaikkein Pyhimmän Jumalansynnyttäjän kuolinuneen nukkuminen Pyhän perimätiedon kertomana, 1938
* [[Johannes Seppälä]]: Apokryfiset evankeliumit, Joensuu 1979

== Katso myös ==
* [[Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian kuolonuneen nukkuminen]]
* [[Jumalansynnyttäjän ikonit]]

[[Luokka:Ikonit]]
[[Luokka:Jumalansynnyttäjä]]