Lähdekoodi sivulle Suomen ortodoksinen kirkko

'''Suomen ortodoksinen kirkko''' on toinen Suomen ns. kansalliskirkoista (''aikaisempi nimitys: valtionkirkko'') ja se kuuluu [[Autonomia|autonomisena]] kirkkona [[Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti|Konstantinopolin ekumeeniseen patriarkaattiin]]. 

Kirkolla on siis kansalliskirkkona kirkollisveronkanto-oikeus. Kirkko noudattaa muista ortodoksisista kirkoista poiketen läntisen kirkon ns. [[Gregoriaaninen kalenteri|uutta eli gregoriaanista]] [[kirkkokalenteri]]a, muualla ortodoksisessa maailmassa noudatetaan [[Juliaaninen kalenteri|vanhaa eli juliaanista]] [[kirkkokalenteri]]a joko sellaisenaan tai soveltaen vain pääsiäiseen ja siitä johtuviin juhliin. 

Suomen ortodoksisen kirkon korkeimpana [[piispa]]na toimii [[Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka]] – tällä hetkellä [[patriarkka]] [[Bartolomeos (patriarkka)|Bartolomeos I]] ja Suomessa korkein piispa on Karjalan ja koko Suomen [[arkkipiispa]] [[Leo (arkkipiispa)|Leo]] (''Leo Makkonen''), joka johtaa noin 60 000 jäsenistä Suomen ortodoksista kirkkoa Karjalan hiippakunnasta, keskuspaikkana Kuopio. Suomalaisista noin reilu 1 % kuuluu ortodoksiseen kirkkoon. Oman ortodoksisen kirkkomme lisäksi Suomessa toimii ortodoksisen kanonisen perinteen vastaisesti myös toisen patriarkaatin – [[Moskovan ja koko Venäjän patriarkaatti|Moskovan ja koko Venäjän patriarkaatin]] – alaisuudessa olevia seurakuntia lähinnä suuremmissa kaupungeissamme. Niihin kuuluu lähinnä venäläisiä maahanmuuttajia.

Suomen ortodoksisen kirkon kieli on suomi tai ruotsi, mutta palveluksissa käytetään satunnaisesti ja tarvittaessa myös muita kieliä kuten venäjää, kreikkaa, romaniaa ja englantia tai jopa [[kirkkoslaavi]]a ja kolttasaamea.

== Kirkon historia ==

Ortodoksisuus on levinnyt Suomeen idästä Bysantin valtakunnasta Kiovan, Venäjän ja Novgorodin kautta Karjalaan, josta se sitten on levinnyt koko Suomeen.

Suomeen ortodoksisuus saapui jo 1000-luvulla Novgorodin ruhtinaskunnasta leviten siis ensiksi Kaakkois-Suomeen ja Karjalaan. 1300-luvulla - samoihin aikoihin kun [[roomalaiskatolinen kirkko]] teki ristiretkiään läntiseen Suomeen -  Suomen itäiselle alueelle perustettiin ensimmäisiä ortodoksisia [[luostari|luostareita]] ja 1500-luvulla - samoihin aikoihin kuin luterilaisuus syntyi Saksassa - ortodoksisuus oli jo melko vakiintunut etenkin Karjalassa.

Katso tarkemmin ortodoksisuuden saapuminen ja leviäminen Suomessa artikkelista: -> [[Ortodoksisuus Suomessa]]. 

Alkuun Suomen ortodoksit kuuluivat Venäjän kirkon alaisuuteen ja Suomen ortodoksinen hiippakunta perustettiin vuonna 1892. Venäjän vallankumouksen ja Suomen itsenäisyyden saavuttamisen myllerryksissä liityimme 1920-luvulla Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin alaisuuteen eli [[jurisdiktio]]on ja vuonna 1923 Konstantinopolin patriarkka antoi ns. [[Tomos]] -asiakirjan, jolla kirkkomme liitettiin patriarkaattiin.

== Arkkipiispat ==

Suomen arkkipiispat ja hiippakuntapiispat valitsee nykyään [[kirkolliskokous]]. Aikaisemmin käytäntö oli sama molemmilla kansalliskirkoilla, piispat valitsi Tasavallan Presidentti. Kirkolliskokouksen arkkipiispan valinnan vahvistaa kanonisesti Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin [[Pyhä synodi]] ja muiden piispojen valinnan arkkipiispa.  

Venäjän vallan aikana maassamme toimi neljä eri arkkipiispaa:

* [[Antonij (arkkipiispa)|Antonij]] 
* [[Nikolaij (arkkipiispa)|Nikolaij]] 
* [[Sergij (arkkipiispa)|Sergij]] 
* [[Serafim (arkkipiispa)|Serafim]]

Kts. tarkemmin artikkeli -> [[Venäläiset arkkipiispat]].

Konstantinopolin jurisdiktionin aikana Suomen kirkolla on ollut seuraavat arkkipiispat:

* [[Herman (arkkipiispa)|Herman]] (''Herman Aav'')
* [[Paavali (arkkipiispa)|Paavali]] (''Yrjö Olmari ent. Gusev'')
* [[Johannes (arkkipiispa)|Johannes]] (''Wilho Johannes Rinne'')
* [[Leo (arkkipiispa)|Leo]] (''Leo Makkonen'')

== Kirkon hallinto ==

Ylin päättävä toimielin on [[Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous]], joka kokoontuu vuosittain tai tarvittaessa ja jolla on apunaan myös kirkolliskokousten välisenä aikana tarvittaessa kokoontuvia valiokuntia. 

Joissakin kanonisissa asioissa ylimpänä toimielimenä toimii [[Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous]] tai joskus jopa Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin [[Pyhä synodi]].

Ylin toimeenpaneva toimielin on [[Suomen ortodoksisen kirkon kirkollishallitus]], jolla on apunaan asettamiaan tarvittavia toimikuntia tai työryhmiä.

Ekumeeninen patriarkaatti toimii vanhassa Konstantinopolissa eli nykyisessä Istanbulissa Turkissa.

Kirkolliskokouksen ja kirkollishallituksen apuna toimii Kuopiossa kirkollishallituksen kanslia ja ortodoksinen tiedotuskeskus johtajanaan arkkipiispa ja kirkollishallituksen kansliapäällikkö, lainoppinut kirkkoneuvos Risto Ikäheimo.

Hiippakunnissa toimivat omat hiippakuntakansliansa piispojen johdolla apunaan mm. hiippakuntasihteerit ja tarvittava kansliahenkilökunta.

=== Suomen ortodoksinen kirkko on jakaantunut hallinnollisesti kolmeen hiippakuntaan: ===

* [[Karjalan hiippakunta]]
* [[Helsingin hiippakunta]] ja
* [[Oulun hiippakunta]].

Jokaista hiippakuntaa johtaa oma hiippakuntapiispa, jota tavallisemmin nimitetään [[Metropoliitta|metropoliitaksi]] (''paitsi ei arkkipiispaa''). Arkkipiispan apuna toimii Karjalan hiippakunnassa [[apulaispiispa]] – tällä hetkellä KS Joensuun piispa [[Arseni (apulaispiispa)|Arseni]] (''Jorma Heikkinen'') toimipaikkanaan Kuopio.

=== Hiippakuntapiispat ===

* KP Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa [[Leo (arkkipiispa)|Leo]] (''Leo Makkonen'')johtaa Karjalan hiippakuntaa
* KP Helsingin metropoliitta [[Ambrosius (metropoliitta)|Ambrosius]] (''Risto Jääskeläinen'') johtaa Helsingin hiippakuntaa, keskuspaikkanaan Kallvik Helsingissä.
* KP Oulun metropoliitta [[Panteleimon (metropoliitta)|Panteleimon]] (''Petri Sarho'') johtaa Oulun hiippakuntaa keskuspaikkanaan Oulu.

=== Seurakunnat ===

Hiippakunnat ovat jakaantuneet 24 seurakuntaan, joista 11 on Karjalan, 8 Helsingin ja 5 Oulun hiippakunnassa. Seurakuntien rajat eivät kaikissa tapauksissa noudata yhden kunnan tai kaupungin rajoja, vaan niihin pääsääntöisesti kuuluu useita kuntia. Sama kunta ei kuitenkaan voi kuulua kuin yhteen ortodoksiseen seurakuntaan.

Seurakunnissa on pääkirkko ja [[rukoushuone]]ita eli [[tšasouna|tšasounia[[. Suuremmissa seurakunnissa toimii kaksi tai useampia pappeja, pienissä vain yksi [[pappi]] ja [[kanttori]].

Seurakunnassa ylintä valtaa käyttää [[seurakunnanvaltuusto]], joka valitaan nelivuotiskaudeksi. Valtuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan.

Ylintä toimeenpanovaltaa seurakunnassa käyttää [[seurakunnanneuvosto]], joka on seurakunnan valtuuston valitsema valtuuston toimikauden ajaksi. Neuvoston puheenjohtajan toimii [[kirkkoherra]]. Neuvoston apuna toimii erilaisia toimikuntia ja työryhmiä.

==== Karjalan hiippakunnan seurakunnat (11 kpl): ====

* [[Iisalmen ortodoksinen seurakunta|Iisalmi]] – kirkkoherrana [[rovasti]] [[Elias Huurinainen]]
* [[Ilomantsin ortodoksinen seurakunta|Ilomantsi]] – kirkkoherrana [[pastori]] [[Ioannis Lampropolulos]]
* [[Joensuun ortodoksinen seurakunta|Joensuu]] – kirkkoherrana rovasti [[Kalevi Kokkonen]]
* [[Jyväskylän ortodoksinen seurakunta|Jyväskylä]] – kirkkoherrana rovasti [[Timo Mäkirinta]]
* [[Kuopion ortodoksinen seurakunta|Kuopio]] – kirkkoherrana rovasti [[Mikko Kärki]]
* [[Lieksan ortodoksinen seurakunta|Lieksa]] – kirkkoherrana pastori [[Kosti Heikkinen]]
* [[Mikkelin ortodoksinen seurakunta|Mikkeli]] – kirkkoherrana pastori [[Johannes Hätinen]]
* [[Nurmeksen ortodoksinen seurakunta|Nurmes]] – kirkkoherrana pastori [[Andrei Verikov]]
* [[Rautalammen ortodoksinen seurakunta|Rautalampi]] – kirkkoherrana pastori [[Bogdan Grosu]]
* [[Taipaleen ortodoksinen seurakunta|Taipale]] – kirkkoherrana pastori [[Paavo Ratilainen]]
* [[Varkauden ortodoksinen seurakunta|Varkaus]] – kirkkoherrana rovasti [[Martti Päivinen]]

==== Helsingin hiippakunnan seurakunnat (8 kpl): ====

* [[Haminan ortodoksinen seurakunta|Hamina]] – kirkkoherrana rovasti [[Leo Huurinainen]] 
* [[Helsingin ortodoksinen seurakunta|Helsinki]] – kirkkoherrana paikka avoin, tehtävää hoitaa vt. rovasti Leo Huurinainen
* [[Hämeenlinnan ortodoksinen seurakunta|Hämeenlinna]] – kirkkoherrana pastori [[Markku Aroma]] 
* [[Kotkan ortodoksinen seurakunta|Kotka]] – kirkkoherrana rovasti [[Veikko Lisitsin]]
* [[Lahden ortodoksinen seurakunta|Lahti]] – kirkkoherrana pastori [[Aki Leskinen]] 
* [[Lappeenrannan ortodoksinen seurakunta|Lappeenranta]] – kirkkoherrana pastori [[Timo Tynkkynen]]
* [[Tampereen ortodoksinen seurakunta|Tampere]] – kirkkoherrana rovasti [[Markku Toivanen]]
* [[Turun ortodoksinen seurakunta|Turku]] – kirkkoherrana pastori [[Ion Durac]]

==== Oulun hiippakunnan seurakunnat (5 kpl): ====

* [[Kajaanin ortodoksinen seurakunta|Kajaani]] – kirkkoherrana rovasti [[Pentti Hakkarainen]] 
* [[Kiuruveden ortodoksinen seurakunta|Kiuruvesi]] – kirkkoherrana rovasti [[Antero Petsalo]]
* [[Lapin ortodoksinen seurakunta|Lappi]] – kirkkoherrana pastori [[Jyrki Penttonen]]
* [[Oulun ortodoksinen seurakunta|Oulu]] – kirkkoherrana rovasti [[Raimo Kiiskinen]]
* [[Vaasan ortodoksinen seurakunta|Vaasa]] – kirkkoherrana pastori [[Matti Wallgrén]]

== Luostarit ==

Suomen ortodoksiseen kirkkoon kuuluu kaksi [[luostari]]a:

* [[Valamon luostari]] Heinävedellä (Karjalan hiippakunnassa), [[igumeni]]na, [[arkkimandriitta]] [[Sergei (igumeni)|Sergei]] (''Yrjö Rajapolvi'')
* [[Lintulan luostari]] Heinävedellä (Karjalan hiippakunnassa), [[igumenia]]na, äiti [[Marina (igimenia)|Marina]] (''Maria Iltola'')

== Kirkon laitokset ==

Kirkon piiriin kuuluvat vielä eräät laitokset:

* [[Valamon kansanopisto]] Heinävedellä, rehtorina [[Sirpa Koriala]]
* [[Valamon luostarin kirjasto]] Heinävedellä, kirjastonhoitajana [[Heljä Knuuti]] 
* [[Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto]] (OKJ) Kuopiossa, puheenjohtajana, rovasti [[Rauno Pietarinen]] Joensuusta
* [[Ortodoksinen kirkkomuseo]] Kuopiossa, johtajana [[Teresa Leskinen]] (virkavapaa), vs. [[Päivi Sturm]]
* [[Kirkkokunnan ompelimo]] Kuopiossa, ompelijana [[Aune Mannala]]
* [[Valamon konservointilaitos]] Heinävedellä, johtavana konservaattorina [[Helena Nikkanen]] 
* [[Ortodoksinen seminaari]] Joensuussa, johtajana, rovasti [[Rauno Pietarinen]] 

== Muu papisto ==

Muuhun papistoon kuuluvat [[Matkapappi|matkapapit]], [[Sotilaspappi|sotilaspapit]] ja eläkkeellä olevat papit ja diakonit sekä ns. harrastuneisuutensa vuoksi pappeuteen vihityt [[Pappi|papit]] ja [[diakoni]]t.

=== Matkapapisto === 

Kirkkoon kuuluu vielä matkapappeja neljästä eri toimipiiristä. Heillä on apunaan matkakanttorit.

* I toimipiiri: matkapappi, pastori [[Kauko Ivanoff]], toimipaikkana Ämmänsaari Suomussalmella
* II toimipiiri: matkapappi, rovasti [[Vesa Takala]] toimipaikkana Kovero Joensuussa (''Tuupovaarassa'')
* III toimipiiri: vt. matkapappi, pastori [[Petri Korhonen]] toimipaikkana Turku
* IV toimipiiri: matkapappi, pastori [[Kauko Makkonen]] toimipaikkana Ivalo

Venäjänkielistä maahanmuuttajatyötä hoitaa koko Suomen ortodoksisen kirkon alueella projektiluontoisesti:

* pastori [[Viktor Maksimovskij]] Lahdesta

=== Sotilaspapisto ===

Sotilaspappeina toimii kuusi seurakuntapappia oman toimensa ohessa:

* Yhteyspappina puolustusvoimissa: rovasti [[Leo Huurinainen]] Kouvolasta
* Helsingissä: pastori [[Markku Salminen]]
* Kajaanissa: rovasti [[Pentti Hakkarainen]]
* Jyväskylässä: rovasti [[Timo Mäkirinta]]
* Joensuussa: rovasti [[Vesa Takala]]
* Rovaniemellä: pastori [[Jyrki Penttonen]]

=== Harrastuneisuutensa vuoksi pappeuteen vihityt ===

Koska pappeus ei ole tutkinto eikä virka, pappeuteen (''papiksi ja diakoniksi'') voidaan vihkiä myös täysin kouluttamaton (''ilman pappisseminaaria tai yliopistollista teologista tutkintoa oleva'') mieshenkilö [[piispa]]n toimesta. Tällaisille ns. harrastuneisúutensa perusteella pappeuteen vihityillä on erilaisia piispan hänelle määräämiä rajoituksia, jotka saattavat koskea [[opetuspuhe]]iden pitämistä ja [[sakramentti]]en toimittamista ja [[synninpäästö]]n eli [[Katumus|katumuksen sakramentin]] vastaanottamista.

== Uskonnon opetus ==

Suomen ortodoksisen kirkon palkkaamia ns. kiertäviä uskonnonopettajia toimii maassa kolme opettajaa:

* Lapin piirissä: [[Eeva Liisa Mitrunen]] Rovaniemeltä
* Etelä-Suomen piirissä: [[Tuula Härkönen]] Tampereelta
* Pohjois-Suomen piirissä: avoin

Näiden lisäksi seurakuntien alueella toimii kuntien tai seurakuntien erikseen tai yhdessä palkkaamia ortodoksisia uskonnonopettajia, jotka selviävät parhaiten kysymällä asiaa omasta seurakunnasta. Pääsääntöisesti jokaisen ortodoksisen oppilaan tulee saada oman tunnustuksensa mukaista opetusta, jonka järjestämisestä vastaa oppilaan oma koulu ja kunta yhteistyössä seurakunnan kanssa.

== Ekumenia ==

Suomen ortodoksinen kirkko kuuluu mm. seuraaviin järjestöihin:

* [[Kirkkojen maailmaneuvosto]] (KMN)
* [[Euroopan kirkkojen konferenssi]] 
* [[Suomen ekumeeninen neuvosto]] (''jonka johtajana toimii nyt (2008) ortodoksinen pappi, isä [[Heikki Huttunen]], Helsingin ortodoksisesta seurakunnasta'')

{{Ortodoksiset kirkot}}

[[Luokka:Paikalliskirkot]]
[[Luokka:Ortodoksinen kirkko]]
[[Luokka:Suomen ortodoksinen kirkko]]