Lähdekoodi sivulle Pietarilainen polkuhevonen (kirja)

[[Kuva:Pietarilainen_polkuhevonen_kansi.jpg|thumb|300 px|<center>Kirjan kansi</center>]]
:: Marianna Flinckenberg-Gluschkoff: '''Pietarilainen polkuhevonen''' – Lapsuus kolmen kulttuurin katveessa
:: ISBN 978-952-5495-48-5 (2.korjattu painos), 978-951-317 34 56 (1. painos/2013)
:: Julkaisija/kustantaja: Valamon luostari -> [http://webtuohus.valamo.fi/pietarilainen-puuhevonen.html osta]
:: Julkaisupäivämäärä: 2017 (toinen korjattu painos), 2013 (ensimmäinen painos Tammen julkaisemana)
:: Sivumäärä:  364
:: Koko: 220  x 145  mm
:: Sidos: sidottu / kovakantinen
<br>
Tämä Helsingin yliopiston eläkkeellä olevan venäjän kielen lehtorin ja ikonimaalarin '''Marianna Flinckenberg-Gluschkoffin''' (s.1940) lämmin ja arkisen elämän makuinen kirja on ilmestynyt ensimmäisen kerran Tammen kustantamana 2013. Se on loppuunmyyty ja Valamon luostari julkaisi 2017 toisen korjatun painoksen.

Marianna oli sotaorpo, sillä hänen isänsä – joka veisti tyttärelle nimessä esiintyvän polkuhevosen – kaatui sodassa. Suomenruotsalaisuus tuli tutuksi Espoon saaristossa, kun Marianna vietti siellä kesiään, venäläisyys isovanhemmilta. Suomalaisuus sitä vastoin Lahdesta, jonne tyttö lähetettiin huonon terveytensä vuoksi ja jossa hän opiskeli suomalaisessa koulussa.<br>
<br>
'''Takakannen esittelyteksti:''' <br>
<br>
Viisas ja lämmin kertomus moneen kulttuuriin kasvamisesta ja lapsuudesta sodanjälkeisessä Helsingissä.

Pietarilainen polkuhevonen kuvaa kirjoittajan kasvua kolmen kulttuurin – suomalaisen, venäläisen ha suomenruotsalaisen – ristipaineessa. Kirjoittajan äidin suku on venäläis-saksalainen, sodassa kaatuneen isän suku suomenruotsalainen, ja hän on käynyt suomalaista koulua. Kertomus ulottuu varhaislapsuudesta ylioppilasikään ja ajoittuu 1940-50-luvuille. Samalla kirjoittaja luo elävää ajankuvaa sodanjälkeisestä Suomesta.

Punaisena lankana läpi tarinan kulkee kaksi teemaa: menetetyn isän kaipuu ja oman etnisen identiteetin etsintä. Venäläisemigranttien mennyt maailma on erityisen lähellä kertojan sydäntä. Myös suomenruotsalainen ja kannakselainen karjalaisperinne ovat kertomuksessa vahvasti läsnä.

== Sisällysluettelo ==
* Alkusanojen asemesta
* Hevonen
* Alussa oli isä 
* Sotalapsena Ruotsissa 
* Deda-papan klaani 
* Babuka-mummin maailma 
* Äidin piiri 
* Mulja-mummi on toista maata 
* Ruukinpatruunan valtakunta 
* Huvilaelämää 
* Koulutiellä ja korttelipihalla 
* Kannaksen kaikuja 
* Jälkinäytös 
* Venäläisten laulujen ja lorujen sanat 

[[Luokka:Kirjallisuus]]
[[Luokka:Kirjaesittelyt]]