Lähdekoodi sivulle Jyväskylän Ylösnousemuksen kirkko vihitty (AK 1954)

([https://www.ortodoksi.net/images/3/37/Jyvaskylan_kirkko_1954_ak_%E2%80%93_on3.mp3 '''Kuuntele''' artikkeli tästä linkistä luettuna äänitiedostona], avaa se uuteen välilehteen)<br>
[[Kuva:Jyvaskylan_kirkko_1954_d2_pmf_on.jpg|thumb|400 px|<center>Jyväskylän Ylösnousemuksen kirkko 1954<br>(Kuva_ VLKK / pm Filagrian alb. / Ortodoksi.net)</center>]][[Kuva:Jyvaskylan_kirkko_1954_a2_pmf_on.jpg|thumb|400 px|<center>Jyväskylän Ylösnousemuksen kirkko 1954<br>(Kuva_ VLKK / pm Filagrian alb. / Ortodoksi.net)</center>]][[Kuva:Jyvaskylan_kirkko_1954_b2_pmf_on.jpg|thumb|400 px|<center>Jyväskylän Ylösnousemuksen kirkko 1954<br>(Kuva_ VLKK / pm Filagrian alb. / Ortodoksi.net)</center>]][[Kuva:Jyvaskylan_kirkko_1954_c2_pmf_on.jpg|thumb|400 px|<center>Jyväskylän Ylösnousemuksen kirkko 1954<br>(Kuva_ VLKK / pm Filagrian alb. / Ortodoksi.net)</center>]]
Kuten muinoin Sortavalan seurakunta oli ortodoksisen Karjalan ensimmäisiä seurakuntia, samoin nytkin sen perinteiden jatkaja Jyväskylän ortodoksinen seurakunta on saanut ensimmäisenä kirkon, ensimmäisen niistä 13 kirkosta, jotka uusien seurakuntien keskuspaikkoihin tullaan rakentamaan. Näkyväisenä liittymäkohtana Karjalan vanhaan historiaan ovat tässä uudessa kirkossa mm. [[ikonostaasi]]n kauniit hopeiset kuvainvaipat, jotka ovat peräisin Karjalan ortodoksisen kirkon vanhemman ajan keskuspaikan, Käkisalmen, kirkosta.<br>
<br>
Ensimmäisen uuden kirkon vihkimisjuhlaan oli saapunut runsaasti papistoa eri seurakunnista. Varsinaiset jumalanpalvelukset, [[vigilia]]n ja [[liturgia]]n toimitti kaksi piispaa, [[Herman Aav arkkipiispa|arkkipiispa '''Herman''']] ja piispa '''Kassian''', kuuden papin ja kahden [[diakoni]]n kanssa. Kirkkosääntöjen mukaan vigilia toimitettiin kokonaan alttarin ulkopuolella, keskellä kirkkoa, jossa seisovalla pöydällä olivat liinalla  peitettyinä alttarin pyhät esineet. Ikonostaasin Vapahtajan kuvan edessä olivat toisella pöydällä pyhäinjännökset, jotka vihkimisen yhteydessä juhlallisesti saatettiin alttaripöydän alle. Vigiliassa saarnasi [[Erkki Piiroinen|pastori '''E. Piiroinen''']]. Kirkko oli täynnä hartaita rukoilijoita ja juhlallinen vigilia, jossa seurakunnan kirkkokuoro lauloi väsymättömällä innolla, kesti kolme tuntia.<br>
<br>
Aamulla klo 9 alkoi varsinainen vihkimistoimitus. Alussa vihittiin ja pystytettiin alttaripöytä, ja piispa omin käsin sytytti ensimmäisen kynttilän. Sitten seurasi itse temppelihuoneen vihkiminen: arkkipiispa kulki sisäpuolella kirkon ympäri suitsuttaen, hänen perässään toinen pappi pirskottaen pyhää vettä ja kolmas voidellen mirhalla seiniin ristinnmerkejä. Edelleen oli juhlasaatto ympäri kirkon. Arkkipiispa kantoi siinä päänsä päällä pyhiä [[Reliikki|reliikkejä]] pysähtyen lopulta kirkon suljettujen ovien eteen, jossa arkkipiispan sanoihin kuoro vastasi kirkon sisältä. Vihkimistoimituksen jälkeen pidetyssä saarnassa selostettiin vihkimiseen sisältyvien menojen merkitystä. Jumalanpalvelukseen osallistuneet ranskalaiset vieraat, piispa Kassian ja pastori '''A. Kniazeff''' lausuivat osansa kreikan kielellä.<br>
<br>
Liturgian jälkeen tarjottiin kaikelle kirkkokansalle kirkkokahvit. Juhlalounas alkoi hotelli Maakunnassa klo 14.<br>
<br>
Vieraiden joukossa nähtiin mm. hallitussihteeri '''Rein''', jälleenrakennustoimikunnan puheenjohtaja,
kaupunginjohtaja, '''Aarno Tuurna''', sihteeri tuomari '''Maarvala''' sekã jäsenet varatuomari '''Simo Härkönen''' ja pääjohtaja '''Saarnio''', kirkon piirtänyt arkkitehti '''Toivo Paatela''', rakennushallituksen edustajana yliarkkitehti '''Savonius''' sekä molemmat piispat, suuri joukko papistoa ja muita kutsuvieraita.<br> 
<br>
Kirkon jälleenrakennuslautakunnan puheenjohtaja, johtaja '''Jaakko Härkönen''' lausui vieraat tervetulleiksi ja julisti kirkon luovutetuksi seurakunnan käyttöön. Puheessaan hän totesi 15 vuotta kestäneen kodittoman harhailun nyt päättyneen ja toivoi vihityn kirkon yhdistävän Keski-Suomen ortodoksista väestöä, jota on 21 kunnan alueella n. 3.500 ja siitä Jyväskylässä ja sen maalaiskunnassa n. 1500.<br>
<br>
Työnjohtaja '''Mikko Levy''' esitti kirkon historiikin. Opetusministeriön onnittelut esitti hallitusneuvos G. Rein, jälleenrakennustoimikunnan kaupunginjohtaja Tuurna ja rakennushallituksen yliarkkitehti Savonius. Piispa Kassian kiitti ranskankielisessä puheessaan siitä, että hän oli saanut olla toimituksessa mukana ja toi kirkkokunnalle Ranskassa olevalta ekumeenisen patriarkan [[Eksarkki|eksarkilta]] metropoliitta '''Vladimirilta''' tervehdyksen.<br>
<br>
Kirkkoherra '''Tukiainen''' esitti Jyväskylän maaseurakunnan sekä lääninrovasti '''Paunun''' puolesta myös kaupunkiseurakunnan onnittelut. ''"Me luterilaiset papit olemme vilpittömästi valmit tekemään kaikkemme, että ortodoksinen kirkko pystyisi säilyttämään jäsenensä. Sillä jos he loittonevat kirkostaan, loittonevat he samalla uskonnon vaikutuspiiristä",'' hän sanoi. Seurakuntalaisten kiitokset esitti asutusneuvoja '''Mikko Lumme'''. Arkkipiispa Herman toivotti puheessaan, jossa hän ilmoitti erään sortavalalaisen lahjoittaneen kirkolle 25 000 mk neljän vuoden korkoineen, onnea uudelle kirkolle. Hän kiitti luterilaisia seurakuntia, jotka ovat tukeneet Jyväskylän ortodoksista seurakuntaa sen "kiertolaisaikana'", sekä maamme hallitusta ja eduskuntaa sen maailmassa ainutlaatuisen suopeuden johdosta kansan vähemmistön kirkkoa kohtaan.<br>
<br>
Mieskuoro esitti kirkkolauluja. Tilaisuudessa luettiin opetusministeri '''Virolaisen''', [[Aleksanteri Helsingin piispa|piispa '''Aleksanterin''']], rovasti '''Hietasen''', Outokummun sortavalalaisten, rovasti '''Borotinskin''' ja Jyväskylän Karjalaiset ry:n sähkeet, minkä jälkeen Jyväskylän ortodoksisen seurakunnan [[Lauri Mitronen|kirkkoherra '''Mitronen''']] ja Lieksan seurakunnan kirkkoherra '''Lintu''' puhuivat vielä.<br>
<br>
Onnitteluja olivat lähettäneet myöskin [[Lintulan luostari]] ja lehtori '''Mäkinen'''.<br>
(Aamun Koitto nr. 25 / 20.10,1954 s. 4-6 [208-210])<br>

[[Luokka:Aamun Koitto]]