Lähdekoodi sivulle Katekumeeni

'''Katekumeeniksi''' nimitetään henkilöä, joka valmistautuu [[kaste]]en ja [[mirhalla voitelu|mirhalla voitelemisen]] kautta liittymään oikeauskoisen, ortodoksisen Kirkon jäseneksi. Mikäli hänet on oikein kastettu jossain muussa kristillisessä kirkossa, silloin katekumeeni osallistuu vain [[katumuksen sakramentti]]in ja mirhalla voitelun [[sakramentti]]in sekä useimmiten myös [[ehtoollinen|ehtoollisen]] sakramenttiin.

== Varhaiskirkon käytäntöjä ==

[[Varhaiskirkko|Varhaiskirkossa]] katekumeeniaika eli se aika, jonka henkilö joutui olemaan opetettavana eli katekumeenina, kesti jopa kolmekin vuotta ja piti sisällään [[jumalanpalvelus|jumalanpalveluksiin]] osallistumisen lisäksi [[katekeesi]]n, muodollisen uskonnon opetuksen ja ohjeistuksen opettajalta, usein [[piispa]]lta tai erikseen nimitetyltä [[katekisti]]lta, opettajalta. Näin katekumeenit tutustuivat uskon totuuksiin.

[[Eksorkismi]]akin eli pahojen henkien pois karkottamista esiintyi tuohon aikaan katekumeenien opetuksen ohessa niin, että se suoritettiin usein ennen kastetta. Nykyisin eksorkismi rajoittuu kasteen edellä luettuihin eksorkismirukouksiin.

Varhaiskirkossa katekumeenit tuotiin [[kummi]]en toimesta piispan eteen ja piispa rekisteröi heidät eli merkitsi heidän nimensä katekumeenien luetteloon, "Elämän kirjaan". Näin jo heti alusta sitouduttiin tulemaan Kirkon jäseneksi ja luettelossa oleminen toi myös joitain käytäntöjä henkilölle, jos hän sattui kuolemaan ennen kastetta. Hänet voitiin esimerkiksi [[hautaus|haudata]] ortodoksisin menoin.

== Sakramentit, liturgia ja katekumeenit ==

Katekumeenit eivät saaneet eivätkä tänä päivänäkään saa osallistua [[mysteerio]]ihin (sakramentteihin) ennen Kirkkoon liittämistä. Varhaiskirkossa katekumeenit eivät saaneet osallistua koko [[liturgia]]palvelukseen, vaan heidän oli poistuttava [[opetettavien liturgia]]n päätyttyä ja liturgian viimeisen osan, [[uskovaisten liturgia]]n alkaessa. Tänä päivänäkin tuon asian voi yhä kuulla liturgian kulussa, kun [[diakoni]] lausuu kolme kertaa ennen uskovaisten liturgian alkua [[pappi|papin]] aukaistua [[antiminssi]]n, [[alttaripöytä|alttaripöydällä]] olevan pyhän liinan: ”Opetettavat, poistukaa.” Opetettavat eivät saaneet jäädä [[kirkkosali]]in, vaan he kuuntelivat palvelukset [[pronarteksis|pronarteksista]] (tunnetaan myös nimillä eksonarteks ja pronaos), [[Bysantti|bysanttilaisen]] kirkkotyypin uloimmasta eteishallista.

Nykyisessä liturgiassa on käytäntönä, että kaikki voivat jäädä paikoilleen eikä katekumeenienkaan tarvitse poistua. Suomalaisissa kirkoissa ei yleensä edes ole tuota ulointa eteishallia, mutta Kreikassa se saatetaan rakentaa myös joihinkin uusiin kirkkoihin.

== Katekumeeniaika ==

Katekumeeniaika ei Suomessa välttämättä kestä enää varhaiskirkon mukaista kolmea vuotta. Se voi toki kestää kauemminkin, jos opetettava itse niin haluaa, mutta yleensä se on huomattavasti lyhyempi ja ajan pituus riippuu paljon seurakunnan papista ja katekumeenista itsestään. Normaaliaika nykyään lienee jossain puolen vuoden ja vuoden tietämillä, mutta sen pituus saattaa vaihdella niin Suomen ortodoksisessa kirkossa kuin muissakin paikalliskirkoissa suuresti riippuen esimerkiksi piispasta ja katekumeenin hengellisen kypsyyden tasosta.

Ortodoksisessa kirkossa ei ole käytössä muodollista katekismusta, ortodoksista oppia selvittävää kirjasta, kuten on roomalaiskatolisilla tai protestanteilla. Sen sijaan käytössä on erilaisia muita uskonnollisia kirjoja, joita pappi saattaa pyytää katekumeenia lukemaan ennen kastetta. Varhaiskirkon jälkeisellä ajalla opetuksessa käytetyistä kirjoista oli merkittävin [[pyhä]]n [[Augustinus|Augustinuksen]] kirjoittama kirja ”Oppimattomien opettamisesta”.

== Luettavaa katekumeenille ==

Nykyisin yksi monista tässä yhteydessä käytetyistä kirjoista on esimerkiksi [[Paavali (arkkipiispa)|arkkipiispa Paavalin]] kirjoittama kirja ''”Miten uskomme”'', mutta se ei suinkaan ole ainoa tässä tarkoituksessa käytetty kirja. Ortodoksisen kirkon virallisilta internetsivuilta [http://www.ort.fi] löytyy oheinen luettelo kirjoista, joita suositellaan katekumeenien luettavaksi:

Arkkipiispa Paavali:
- Miten uskomme, WSOY 1978 (''yleinen johdanto ortodoksisen kirkon oppiin'').
- Uskon pidot, WSOY 1986 (''liturgia-jumalanpalveluksen esittely'').

Arkkipiispa Paavali (''toim.''), tekijä tuntematon:
- Vaeltajan kertomukset, WSOY, [[Valamon luostari]] 1991.

Arkkipiispa Paavali (''toim.''):
- Jeesuksen rukous -antologia, Valamon luostari 1983 (rukouselämästä).

Merja Merras:
- Ortodoksinen elämäntapa, Valamon luostari 1992 (selkeä alkujohdanto oppiin ja tapoihin).

[[Kallistos Ware]]:
-Ortodoksinen tie, [[Ortodoksinen veljestö]] ry, Pieksämäki 1985 (''selkeä teologinen yleisesitys opista ja rukouksesta'').

[[Ambrosius (metropoliitta)|Isä Ambrosius]] ja Markku Haapio (''toim.''):
- Ortodoksinen kirkko Suomessa -tietoteos, 1982 (''yleistä tietoa kirkosta ja sen historiasta'').

[[Alexander Schmemann]]:
- Maailman elämän edestä, Ortodoksinen Veljestö ry, 1974 (''yleisesitys kirkon mysteerioista'').

[[Cleopa Ilie]]:
- Ortodoksisesta uskosta. [[Pyhän Kosmas Aitolialaisen Veljestö]]n julkaisuja 6, 2005

== Katekumeenikerhoja ==

Useissa [[seurakunta|seurakunnissa]] on myös niin sanottuja katekumeenikerhoja tai muita vastaavia kerhoja, joissa kirkkoon liittyvät tai liittymistä harkitsevat voivat tutustua ortodoksiseen uskoon ja tapoihin niin opetuksen kautta kuin jumalanpalveluksiin osallistumalla ja niitä jälkeenpäin selittämällä.

'''[[Käyttäjä:Hannu|Hannu Pyykkönen]]'''

'''Katso myös:'''

* [[Ortodoksisen kirkon jäseneksi liittyminen]]
* [[Euhologion]]in ohje: Kirkkoon liittyminen
* [[Uskon vakuutus]]

Opiskele lisää ortodoksisuutta Ortodoksi.netistä:

Tässä joitain linkkejä alkuun:

* [[Ortodoksinen jumalanpalvelus]] (osa 1)
* [[Rukousasennot ortodoksisissa jumalanpalveluksissa|Rukousasennot]] (osa 2)
* [[Kunnioittaminen]] (osa 3)
* [[Ristinmerkki]]
* [[Tuohus|Tuohuksen]], kirkkokynttilän sytyttäminen

Jos et löydä tarvitsemaasi tietoa tältä sivustolta, kysy sitä oman alueesi ortodoksisen seurakunnan papilta. Voit halutessasi antaa myös palautetta (esim. toiveita, kiitoksia tai moitteita) Ortodoksi.net-sivuston ylläpitäjille palautesivulta.

[[Luokka:Kirkkoon liittyminen]]