Jakob Sarugilainen - Muutoshistoria

Petja (26. toukokuuta 2011 kello 08.14)

2011-05-26T08:14:16Z

← Vanhempi versio		Versio 26. toukokuuta 2011 kello 08.14
Rivi 33:		Rivi 33:
	* Iacobus Sarugensis (''1952''). G Olinder. ed. Iacobi Sarugensis epistulae quotquot supersunt. Corpus scriptorum Christianorum Orientalium, Scriptores Syri, v. 57. Louvain.		* Iacobus Sarugensis (''1952''). G Olinder. ed. Iacobi Sarugensis epistulae quotquot supersunt. Corpus scriptorum Christianorum Orientalium, Scriptores Syri, v. 57. Louvain.

	[[Luokka:~~Pyhät~~]]		[[Luokka:Henkilöt]]
	[[Luokka:~~Orientaaliortodoksit~~]]		[[Luokka:Syyrialaiset henkilöt]]
	[[Luokka:Syyrialaiset pyhät]]

Petja (27. marraskuuta 2010 kello 16.04)

2010-11-27T16:04:58Z

← Vanhempi versio		Versio 27. marraskuuta 2010 kello 16.04
Rivi 33:		Rivi 33:
	* Iacobus Sarugensis (''1952''). G Olinder. ed. Iacobi Sarugensis epistulae quotquot supersunt. Corpus scriptorum Christianorum Orientalium, Scriptores Syri, v. 57. Louvain.		* Iacobus Sarugensis (''1952''). G Olinder. ed. Iacobi Sarugensis epistulae quotquot supersunt. Corpus scriptorum Christianorum Orientalium, Scriptores Syri, v. 57. Louvain.

	[[Luokka:~~Henkilöt~~]]		[[Luokka:Pyhät]]
	[[Luokka:Orientaaliortodoksit]]		[[Luokka:Orientaaliortodoksit]]
	[[Luokka:Syyrialaiset pyhät]]		[[Luokka:Syyrialaiset pyhät]]

Hannu: /* Lähteitä */

2009-05-09T07:26:22Z

Lähteitä

← Vanhempi versio		Versio 9. toukokuuta 2009 kello 07.26
Rivi 35:		Rivi 35:
	[[Luokka:Henkilöt]]		[[Luokka:Henkilöt]]
	[[Luokka:Orientaaliortodoksit]]		[[Luokka:Orientaaliortodoksit]]
			[[Luokka:Syyrialaiset pyhät]]

Hannu: /* Lähteitä */

2009-05-03T10:46:29Z

Lähteitä

← Vanhempi versio		Versio 3. toukokuuta 2009 kello 10.46
Rivi 29:		Rivi 29:
	== Lähteitä ==		== Lähteitä ==

	* Munkki Serafim/Veli-Petri Seppälä: Paratiisi on idässä (''1999''), Suomen itämainen seura ISBN 951-9380-42-6		* Munkki Serafim/Veli-Petri Seppälä: [[Paratiisi on idässä]] (''1999''), Suomen itämainen seura ISBN 951-9380-42-6
	* Mar Jacobus Sarugensis (''1905''). Paulus Bedjan. ed (syyriaksi, esipuhe ranskaksi). Homilae selectae Mar-Jacobi Sarugensis. Paris: Otto Harrassowitz.		* Mar Jacobus Sarugensis (''1905''). Paulus Bedjan. ed (syyriaksi, esipuhe ranskaksi). Homilae selectae Mar-Jacobi Sarugensis. Paris: Otto Harrassowitz.
	* Iacobus Sarugensis (''1952''). G Olinder. ed. Iacobi Sarugensis epistulae quotquot supersunt. Corpus scriptorum Christianorum Orientalium, Scriptores Syri, v. 57. Louvain.		* Iacobus Sarugensis (''1952''). G Olinder. ed. Iacobi Sarugensis epistulae quotquot supersunt. Corpus scriptorum Christianorum Orientalium, Scriptores Syri, v. 57. Louvain.

Domna (11. huhtikuuta 2009 kello 08.33)

2009-04-11T08:33:34Z

← Vanhempi versio		Versio 11. huhtikuuta 2009 kello 08.33
Rivi 3:		Rivi 3:
	Jakob syntyi vuonna 451 [[Pappi\|papin]] perheeseen pienessä Kurtamin kylässä muinaisen Sarugin alueella Eufratin varrella nykyisessä Turkin Suruçissa. Hän opiskeli kuuluisassa Edessan koulussa vuosina 469 – 473 ja palasi takaisin kotiseudulleen Sarugiin, missä hänet vihittiin ensin papiksi. Hän palveli muun muassa Hauran kirkossa. Vuonna 519 Jakob vihittiin Batnanin [[piispa]]ksi alueen pääpaikkaan Batnan da-Srughiin, jossa hän oli suosittu puhuja ja runoilija.		Jakob syntyi vuonna 451 [[Pappi\|papin]] perheeseen pienessä Kurtamin kylässä muinaisen Sarugin alueella Eufratin varrella nykyisessä Turkin Suruçissa. Hän opiskeli kuuluisassa Edessan koulussa vuosina 469 – 473 ja palasi takaisin kotiseudulleen Sarugiin, missä hänet vihittiin ensin papiksi. Hän palveli muun muassa Hauran kirkossa. Vuonna 519 Jakob vihittiin Batnanin [[piispa]]ksi alueen pääpaikkaan Batnan da-Srughiin, jossa hän oli suosittu puhuja ja runoilija.

	~~Koska~~ Jakob syntyi samana vuonna ~~kuin~~ Kalkedonissa pidettiin [[neljäs ekumeeninen kirkolliskokous]], jonka seurauksena Bysantin kirkko hajaantui ja siitä erkani suuri joukko ryhmiä muodostaen myöhemmin Syyrian ortodoksisen kirkon. Jakob ~~siis~~ eli noina vuosina tuon varsin kuohuvan vaiheen kirkon historiassa keisarin vainotessa anti-kalkedonialaisia julmasti. Hän pysytteli kuitenkin syrjässä näistä kiistoista ja poliittisista kysymyksistä.		Jakob syntyi siis samana vuonna kun Kalkedonissa pidettiin [[neljäs ekumeeninen kirkolliskokous]], jonka seurauksena Bysantin kirkko hajaantui ja siitä erkani suuri joukko ryhmiä muodostaen myöhemmin Syyrian ortodoksisen kirkon. Jakob eli noina vuosina tuon varsin kuohuvan vaiheen kirkon historiassa keisarin vainotessa anti-kalkedonialaisia julmasti. Hän pysytteli kuitenkin syrjässä näistä kiistoista ja poliittisista kysymyksistä.

	Jakobin kerrotaan saaneen hymnien laatimisen lahjan jo varhain lapsena, mutta varsinaisten tekstien muistiin merkitseminen alkoi vasta 22 vuoden iässä. Joidenkin lähteiden mukaan runoelmia oli lähes 800 ja niistä on vain pieni osa säilynyt jälkipolville.		Jakobin kerrotaan saaneen hymnien laatimisen lahjan jo varhain lapsena, mutta varsinaisten tekstien muistiin merkitseminen alkoi vasta 22 vuoden iässä. Joidenkin lähteiden mukaan runoelmia oli lähes 800 ja niistä on vain pieni osa säilynyt jälkipolville.
Rivi 29:		Rivi 29:
	== Lähteitä ==		== Lähteitä ==

	* Munkki Serafim/Veli-Petri Seppälä: ~~Paraiisi~~ on idässä (''1999''), Suomen itämainen seura ISBN 951-9380-42-6		* Munkki Serafim/Veli-Petri Seppälä: Paratiisi on idässä (''1999''), Suomen itämainen seura ISBN 951-9380-42-6
	* Mar Jacobus Sarugensis (''1905''). Paulus Bedjan. ed (syyriaksi, esipuhe ranskaksi). Homilae selectae Mar-Jacobi Sarugensis. Paris: Otto Harrassowitz.		* Mar Jacobus Sarugensis (''1905''). Paulus Bedjan. ed (syyriaksi, esipuhe ranskaksi). Homilae selectae Mar-Jacobi Sarugensis. Paris: Otto Harrassowitz.
	* Iacobus Sarugensis (''1952''). G Olinder. ed. Iacobi Sarugensis epistulae quotquot supersunt. Corpus scriptorum Christianorum Orientalium, Scriptores Syri, v. 57. Louvain.		* Iacobus Sarugensis (''1952''). G Olinder. ed. Iacobi Sarugensis epistulae quotquot supersunt. Corpus scriptorum Christianorum Orientalium, Scriptores Syri, v. 57. Louvain.

Hannu: /* Jakobin teoksia nykykielillä */

2009-04-10T18:18:22Z

Jakobin teoksia nykykielillä

← Vanhempi versio		Versio 10. huhtikuuta 2009 kello 18.18
Rivi 24:		Rivi 24:
	* ''Proosamuotoisia homilioita'' -> Jacques de Saroug (''1986''). Frédéric Rilliet. ed (''ranskaksi''). Six homélies festales en prose. Patrologia Orientalis; t. 43, fasc. 4. Turnhout: Brepols.		* ''Proosamuotoisia homilioita'' -> Jacques de Saroug (''1986''). Frédéric Rilliet. ed (''ranskaksi''). Six homélies festales en prose. Patrologia Orientalis; t. 43, fasc. 4. Turnhout: Brepols.
	* ''Memra [[Tuomas (apostoli)\|Tuomaksesta]]'' -> Jakob von Sarug (''1976''). Werner Strothmann. ed. Drei Gedichte über den Apostel Thomas in Indien (''saksaksi''). Göttinger Orientforschungen I Reihe, Syriaca; Bd 12. Wiesbaden: Harrassowitz. ISBN 3447017201.		* ''Memra [[Tuomas (apostoli)\|Tuomaksesta]]'' -> Jakob von Sarug (''1976''). Werner Strothmann. ed. Drei Gedichte über den Apostel Thomas in Indien (''saksaksi''). Göttinger Orientforschungen I Reihe, Syriaca; Bd 12. Wiesbaden: Harrassowitz. ISBN 3447017201.
	* ''Memra ~~Melkizedekista~~'' -> Thokeparampil, J (''1993''). "Memra on Melkizedek". The Harp 6: 53–64.		* ''Memra [[Melkisedek]]ista'' -> Thokeparampil, J (''1993''). "Memra on Melkizedek". The Harp 6: 53–64.
	* ''Kirjeitä'' -> Bou Mansour, Tanios (''1993'') (''ranskaksi''). La théologie de Jacques de Saroug. Kaslik: Université Saint Esprit.		* ''Kirjeitä'' -> Bou Mansour, Tanios (''1993'') (''ranskaksi''). La théologie de Jacques de Saroug. Kaslik: Université Saint Esprit.

Hannu: /* Jakobin teoksia nykykielillä */

2009-04-10T18:17:36Z

Jakobin teoksia nykykielillä

← Vanhempi versio		Versio 10. huhtikuuta 2009 kello 18.17
Rivi 15:		Rivi 15:
	=== Jakobin teoksia nykykielillä ===		=== Jakobin teoksia nykykielillä ===

	* ''Memra-runoelma käsitellen [[Jumalanäiti]]ä'' -> Jacob of Serug (''1998''). Mary Hansbury. ed. On the Mother of God. Crestwood, NY, US: St. Vladimir's Seminary Press. ISBN 0881411841. ''Lisäksi'' -> Giacomo de Sarug (''1953''). Constantino Vona. ed (''italiaksi''). Omelie mariologiche. Lateranum: nova ser., an. 19, n. 1-4. Rome: Facultas Theologica Pontificii Athenaei Lateranensis.		* ''Memra-runoelma käsitellen [[Jumalanäiti]]ä'' -> Jacob of Serug (''1998''). Mary Hansbury. ed. On the Mother of God. Crestwood, NY, US: St. Vladimir's Seminary Press. ISBN 0881411841. <br>''Lisäksi'' -> Giacomo de Sarug (''1953''). Constantino Vona. ed (''italiaksi''). Omelie mariologiche. Lateranum: nova ser., an. 19, n. 1-4. Rome: Facultas Theologica Pontificii Athenaei Lateranensis.
	* ''Seitsemän memraa juutalaisia vastaan'' -> Jacques de Saroug (''1976''). Micheline Albert. ed (''ranskaksi''). Homélies contre les Juifs. Patrologia Orientalis; t. 38, fasc. 1. Turnhout: Brepols.		* ''Seitsemän memraa juutalaisia vastaan'' -> Jacques de Saroug (''1976''). Micheline Albert. ed (''ranskaksi''). Homélies contre les Juifs. Patrologia Orientalis; t. 38, fasc. 1. Turnhout: Brepols.
	* ''Memra joistakin valituista juhlista'' -> Jacob of Serugh (''1997''). Thomas Kollamparampil. ed. Select festal homilies. Bangalore and Rome: Dharmaram and Centre for Indian and Inter-Religious Studies.		* ''Memra joistakin valituista juhlista'' -> Jacob of Serugh (''1997''). Thomas Kollamparampil. ed. Select festal homilies. Bangalore and Rome: Dharmaram and Centre for Indian and Inter-Religious Studies.
Rivi 24:		Rivi 24:
	* ''Proosamuotoisia homilioita'' -> Jacques de Saroug (''1986''). Frédéric Rilliet. ed (''ranskaksi''). Six homélies festales en prose. Patrologia Orientalis; t. 43, fasc. 4. Turnhout: Brepols.		* ''Proosamuotoisia homilioita'' -> Jacques de Saroug (''1986''). Frédéric Rilliet. ed (''ranskaksi''). Six homélies festales en prose. Patrologia Orientalis; t. 43, fasc. 4. Turnhout: Brepols.
	* ''Memra [[Tuomas (apostoli)\|Tuomaksesta]]'' -> Jakob von Sarug (''1976''). Werner Strothmann. ed. Drei Gedichte über den Apostel Thomas in Indien (''saksaksi''). Göttinger Orientforschungen I Reihe, Syriaca; Bd 12. Wiesbaden: Harrassowitz. ISBN 3447017201.		* ''Memra [[Tuomas (apostoli)\|Tuomaksesta]]'' -> Jakob von Sarug (''1976''). Werner Strothmann. ed. Drei Gedichte über den Apostel Thomas in Indien (''saksaksi''). Göttinger Orientforschungen I Reihe, Syriaca; Bd 12. Wiesbaden: Harrassowitz. ISBN 3447017201.
	* ''Memra ~~[[Melkizedek]]ista~~'' -> Thokeparampil, J (''1993''). "Memra on Melkizedek". The Harp 6: 53–64.		* ''Memra Melkizedekista'' -> Thokeparampil, J (''1993''). "Memra on Melkizedek". The Harp 6: 53–64.
	* ''Kirjeitä'' -> Bou Mansour, Tanios (''1993'') (''ranskaksi''). La théologie de Jacques de Saroug. Kaslik: Université Saint Esprit.		* ''Kirjeitä'' -> Bou Mansour, Tanios (''1993'') (''ranskaksi''). La théologie de Jacques de Saroug. Kaslik: Université Saint Esprit.

Hannu: Ak: Uusi sivu: '''Jakob Sarugilaista''' pidetään yhtenä parhaimmista syyrialaisista runoilijoista. Usein hänet mainitaan heti seuraavana pyhän Efraim Syyrialaisen jälke...

2009-04-10T18:13:46Z

Ak: Uusi sivu: '''Jakob Sarugilaista''' pidetään yhtenä parhaimmista syyrialaisista runoilijoista. Usein hänet mainitaan heti seuraavana pyhän Efraim Syyrialaisen jälke...

Uusi sivu

'''Jakob Sarugilaista''' pidetään yhtenä parhaimmista syyrialaisista runoilijoista. Usein hänet mainitaan heti seuraavana pyhän [[Efraim Syyrialainen|Efraim Syyrialaisen]] jälkeen.

Jakob syntyi vuonna 451 [[Pappi|papin]] perheeseen pienessä Kurtamin kylässä muinaisen Sarugin alueella Eufratin varrella nykyisessä Turkin Suruçissa. Hän opiskeli kuuluisassa Edessan koulussa vuosina 469 – 473 ja palasi takaisin kotiseudulleen Sarugiin, missä hänet vihittiin ensin papiksi. Hän palveli muun muassa Hauran kirkossa. Vuonna 519 Jakob vihittiin Batnanin [[piispa]]ksi alueen pääpaikkaan Batnan da-Srughiin, jossa hän oli suosittu puhuja ja runoilija.

Koska Jakob syntyi samana vuonna kuin Kalkedonissa pidettiin [[neljäs ekumeeninen kirkolliskokous]], jonka seurauksena Bysantin kirkko hajaantui ja siitä erkani suuri joukko ryhmiä muodostaen myöhemmin Syyrian ortodoksisen kirkon. Jakob siis eli noina vuosina tuon varsin kuohuvan vaiheen kirkon historiassa keisarin vainotessa anti-kalkedonialaisia julmasti. Hän pysytteli kuitenkin syrjässä näistä kiistoista ja poliittisista kysymyksistä.

Jakobin kerrotaan saaneen hymnien laatimisen lahjan jo varhain lapsena, mutta varsinaisten tekstien muistiin merkitseminen alkoi vasta 22 vuoden iässä. Joidenkin lähteiden mukaan runoelmia oli lähes 800 ja niistä on vain pieni osa säilynyt jälkipolville.

Sujuvan kirjoitus- ja puhetyylinsä vuoksi Jakob sai lisänimiä kuten ''”Pyhän Hengen huilu”'' ja ''”Uskovaisen kirkon harppu”''. Valtaosa Jakobin tuotannosta oli runomuodossa olevia [[opetuspuhe]]ita, homilioita. Niitä on julkaistu keskiajalla useilla kielillä muiden muassa arabiaksi, etiopiaksi ja armeniaksi, mutta nykykielille niitä on käännetty vain pieni osa. Näiden lisäksi Jakob kirjoitti myös proosamuotoisia homilioita, jotka kuitenkin ovat jääneet vieläkin tuntemattomammiksi. Tuotantoon kuuluu vielä monia kommentaareja, joista vain Hoosea on julkaistu.

Jakob kuului [[Monofysitismi|monofysiitteihin]], mutta kuten edellä ilmeni, hän pysytteli erillään teologisista riidoista. Hänen kirjoituksensa eivät ole filosofis-teologisesti spekuloivia, hänen kielensä on runollista ja ajattelu myyttisen vertauskuvallista. Syyrialaisortodoksisessa kirkossa Jakob on yhä arvostettu pyhä.

[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]]

=== Jakobin teoksia nykykielillä ===

* ''Memra-runoelma käsitellen [[Jumalanäiti]]ä'' -> Jacob of Serug (''1998''). Mary Hansbury. ed. On the Mother of God. Crestwood, NY, US: St. Vladimir's Seminary Press. ISBN 0881411841. ''Lisäksi'' -> Giacomo de Sarug (''1953''). Constantino Vona. ed (''italiaksi''). Omelie mariologiche. Lateranum: nova ser., an. 19, n. 1-4. Rome: Facultas Theologica Pontificii Athenaei Lateranensis.
* ''Seitsemän memraa juutalaisia vastaan'' -> Jacques de Saroug (''1976''). Micheline Albert. ed (''ranskaksi''). Homélies contre les Juifs. Patrologia Orientalis; t. 38, fasc. 1. Turnhout: Brepols.
* ''Memra joistakin valituista juhlista'' -> Jacob of Serugh (''1997''). Thomas Kollamparampil. ed. Select festal homilies. Bangalore and Rome: Dharmaram and Centre for Indian and Inter-Religious Studies.
* ''Neljä memraa [[Luominen|luomisesta]]'' -> Jaques de Saroug (''1989''). Khalil Alwan. ed (''ranskaksi''). Quatre homélies métriques sur la création. Corpus scriptorum Christianorum Orientalium. Scriptores Syri. 0070-0452 ;t.214, 215. Leuven: Peeters.
* ''Memra [[Mooses, Jumalan näkijä|Mooseksen]] verhosta'' -> Brock, Sebastian Paul (''1981''). "Jacob of Serugh on the Veil of Moses". Sobornost'/Eastern Churches Review 3 (''1''): 70–85.
* ''Memra [[Efraim Syyrialainen|Efraimista]]'' -> Jacob of Sarug (''1995''). Joseph P Amar. ed. A metrical homily on holy Mar Ephrem. Patrologia Orientalis; t. 47, fasc. 1. Brepols.
* ''Memra [[Simeon Styliitta|Simeon Styliitasta]]'' — Harvey, Susan Ashbrook (''1990''). "Memra on Simeon the Stylite". in Vincent L Wimbush. Ascetic behavior in Greco-Roman antiquity: a sourcebook. Minneapolis: Fortress. pp. 15–28. ISBN 0800631056.
* ''Proosamuotoisia homilioita'' -> Jacques de Saroug (''1986''). Frédéric Rilliet. ed (''ranskaksi''). Six homélies festales en prose. Patrologia Orientalis; t. 43, fasc. 4. Turnhout: Brepols.
* ''Memra [[Tuomas (apostoli)|Tuomaksesta]]'' -> Jakob von Sarug (''1976''). Werner Strothmann. ed. Drei Gedichte über den Apostel Thomas in Indien (''saksaksi''). Göttinger Orientforschungen I Reihe, Syriaca; Bd 12. Wiesbaden: Harrassowitz. ISBN 3447017201.
* ''Memra [[Melkizedek]]ista'' -> Thokeparampil, J (''1993''). "Memra on Melkizedek". The Harp 6: 53–64.
* ''Kirjeitä'' -> Bou Mansour, Tanios (''1993'') (''ranskaksi''). La théologie de Jacques de Saroug. Kaslik: Université Saint Esprit.

== Lähteitä ==

* Munkki Serafim/Veli-Petri Seppälä: Paraiisi on idässä (''1999''), Suomen itämainen seura ISBN 951-9380-42-6
* Mar Jacobus Sarugensis (''1905''). Paulus Bedjan. ed (syyriaksi, esipuhe ranskaksi). Homilae selectae Mar-Jacobi Sarugensis. Paris: Otto Harrassowitz.
* Iacobus Sarugensis (''1952''). G Olinder. ed. Iacobi Sarugensis epistulae quotquot supersunt. Corpus scriptorum Christianorum Orientalium, Scriptores Syri, v. 57. Louvain.

[[Luokka:Henkilöt]]
[[Luokka:Orientaaliortodoksit]]