Kirkkokuntamme jälleenrakentaminen (AK 1957) - Muutoshistoria

Hannu (19. marraskuuta 2024 kello 15.08)

2024-11-19T15:08:41Z

← Vanhempi versio		Versio 19. marraskuuta 2024 kello 15.08
Rivi 146:		Rivi 146:
	[[Luokka:Aamun Koitto]]		[[Luokka:Aamun Koitto]]
	[[Luokka:Kirkkohistoria]]		[[Luokka:Kirkkohistoria]]
			[[Luokka:Jälleenrakennus]]

Hannu (18. marraskuuta 2024 kello 15.45)

2024-11-18T15:45:16Z

← Vanhempi versio		Versio 18. marraskuuta 2024 kello 15.45
Rivi 143:		Rivi 143:
	Toimikunnan puolesta toivon samalla, että se luottamuksellinen yhteistyö, joka on muodostunut toimikunnan ja kirkollishallituksen sekä seurakuntien kesken, saisi yhtä ehyenä ja entisestään vielä lujittuneena jatkua jälleenrakennuskauden loppuun saakka ja että tämä yhteistyömme koituisi kirkkokunnalle menestykseksi ja siunaukseksi.<br>		Toimikunnan puolesta toivon samalla, että se luottamuksellinen yhteistyö, joka on muodostunut toimikunnan ja kirkollishallituksen sekä seurakuntien kesken, saisi yhtä ehyenä ja entisestään vielä lujittuneena jatkua jälleenrakennuskauden loppuun saakka ja että tämä yhteistyömme koituisi kirkkokunnalle menestykseksi ja siunaukseksi.<br>
	<br>		<br>
	<small><font color="red">*</font> Nimitys [[Kreikkalaiskatolinen kirkko\|''"keikkalaiskatolinen"'']] on virheellinen ja vanha, väärään käännökseen pohjautuva ja se muuttui sittemmin ~~oikeaampaan~~ muotoon "ortodoksinen")</small>		<small><font color="red">*</font> Nimitys [[Kreikkalaiskatolinen kirkko\|''"keikkalaiskatolinen"'']] on virheellinen ja vanha, väärään käännökseen pohjautuva ja se muuttui sittemmin oikeampaan muotoon "ortodoksinen")</small>
	[[Luokka:Aamun Koitto]]		[[Luokka:Aamun Koitto]]
	[[Luokka:Kirkkohistoria]]		[[Luokka:Kirkkohistoria]]

Hannu (18. marraskuuta 2024 kello 15.43)

2024-11-18T15:43:52Z

← Vanhempi versio		Versio 18. marraskuuta 2024 kello 15.43
Rivi 38:		Rivi 38:
	[[Myllykosken ortodoksinen tšasouna\|Myllykosken rukoushuone]]<br>		[[Myllykosken ortodoksinen tšasouna\|Myllykosken rukoushuone]]<br>
	<br>		<br>
	[Iisalmen ortodoksinen seurakunta\|'''Iisalmen seurakunta:''']]<br>		[[Iisalmen ortodoksinen seurakunta\|'''Iisalmen seurakunta:''']]<br>
	1) [[Iisalmen ortodoksinen kirkko\|kirkko]] ja virkatalo<br>		1) [[Iisalmen ortodoksinen kirkko\|kirkko]] ja virkatalo<br>
	2) Lapinlahden rukoushuonetontti ostettu, Rakentaminen kuuluu tämän vuoden ohjelmaan<br>		2) Lapinlahden [Alapitkän] rukoushuonetontti ostettu, Rakentaminen kuuluu tämän vuoden ohjelmaan<br>
	3) Vieremän kunnan Salahmin rukoushuonetontti ostettu<br>		3) Vieremän kunnan Salahmin rukoushuonetontti ostettu<br>
	<br>		<br>
Rivi 77:		Rivi 77:
	3) Virkatalon rakentaminen kuuluu tämän vuoden ohjelmaan<br>		3) Virkatalon rakentaminen kuuluu tämän vuoden ohjelmaan<br>
	<br>		<br>
	[Lieksan ortodoksinen seurakunta\|'''Lieksan seurakunta:''']]<br>		[[Lieksan ortodoksinen seurakunta\|'''Lieksan seurakunta:''']]<br>
	[[Lieksan ortodoksinen kirkko\|kirkko]]- ja virkatalotontti<br>		[[Lieksan ortodoksinen kirkko\|kirkko]]- ja virkatalotontti<br>
	<br>		<br>
		⚫	[[Mikkelin ortodoksinen seurakunta\|'''Mikkelin seurakunta:''']]<br>
	[[
	Toiminnot
⚫	Mikkelin ortodoksinen seurakunta\|'''Mikkelin seurakunta:''']]<br>
	1) [[Mikkelin ortodoksinen kirkko\|kirkko]] ja virkatalo parhaillaan rakenteilla<br>		1) [[Mikkelin ortodoksinen kirkko\|kirkko]] ja virkatalo parhaillaan rakenteilla<br>
	2) [[Pieksämäen ortodoksinen kirkko\|Pieksämäen rukoushuone]]<br>		2) [[Pieksämäen ortodoksinen kirkko\|Pieksämäen rukoushuone]]<br>
	<br>		<br>
	Nurmeksen ortodoksinen seurakunta\|'''Nurmeksen seurakunta:''']]<br>		[[Nurmeksen ortodoksinen seurakunta\|'''Nurmeksen seurakunta:''']]<br>
	1) virkatalo<br>		1) virkatalo<br>
	2) [[Nurmeksen ortodoksinen kirkko\|Kirkon]] rakentaminen kuuluu kuluvan vuoden ohjelmaan<br>		2) [[Nurmeksen ortodoksinen kirkko\|Kirkon]] rakentaminen kuuluu kuluvan vuoden ohjelmaan<br>
Rivi 92:		Rivi 90:
	4) [[Valtimon ortodoksinen kirkko\|Valtimon rukoushuone]]tontti<br>		4) [[Valtimon ortodoksinen kirkko\|Valtimon rukoushuone]]tontti<br>
	<br>		<br>
	[[Oulun ortodoksinen ~~seuraknta~~\|'''Oulun seurakunta:''']]<br>		[[Oulun ortodoksinen seurakunta\|'''Oulun seurakunta:''']]<br>
	1) [[Oulun Pyhän Kolminaisuuden katedraali\|kirkko]] ja virkatalo parhaillaan rakenteilla<br>		1) [[Oulun Pyhän Kolminaisuuden katedraali\|kirkko]] ja virkatalo parhaillaan rakenteilla<br>
	2) Muhoksen rukoushuone<br>		2) Muhoksen rukoushuone<br>
Rivi 145:		Rivi 143:
	Toimikunnan puolesta toivon samalla, että se luottamuksellinen yhteistyö, joka on muodostunut toimikunnan ja kirkollishallituksen sekä seurakuntien kesken, saisi yhtä ehyenä ja entisestään vielä lujittuneena jatkua jälleenrakennuskauden loppuun saakka ja että tämä yhteistyömme koituisi kirkkokunnalle menestykseksi ja siunaukseksi.<br>		Toimikunnan puolesta toivon samalla, että se luottamuksellinen yhteistyö, joka on muodostunut toimikunnan ja kirkollishallituksen sekä seurakuntien kesken, saisi yhtä ehyenä ja entisestään vielä lujittuneena jatkua jälleenrakennuskauden loppuun saakka ja että tämä yhteistyömme koituisi kirkkokunnalle menestykseksi ja siunaukseksi.<br>
	<br>		<br>
	<small><font color="red">*</font> Nimitys "keikkalaiskatolinen" on ~~hieman virhllinen~~ ja ~~vanhahrava~~ ja se muuttui sittemmin muotoon "ortodoksinen")</small>		<small><font color="red">*</font> Nimitys [[Kreikkalaiskatolinen kirkko\|''"keikkalaiskatolinen"'']] on virheellinen ja vanha, väärään käännökseen pohjautuva ja se muuttui sittemmin oikeaampaan muotoon "ortodoksinen")</small>
	[[Luokka:Aamun Koitto]]		[[Luokka:Aamun Koitto]]
	[[Luokka:Kirkkohistoria]]		[[Luokka:Kirkkohistoria]]

Hannu (18. marraskuuta 2024 kello 15.35)

2024-11-18T15:35:49Z

Näytä muutokset

Hannu (18. marraskuuta 2024 kello 14.29)

2024-11-18T14:29:14Z

← Vanhempi versio		Versio 18. marraskuuta 2024 kello 14.29
Rivi 143:		Rivi 143:
	Toimikunnan puolesta toivon samalla, että se luottamuksellinen yhteistyö, joka on muodostunut toimikunnan ja kirkollishallituksen sekä seurakuntien kesken, saisi yhtä ehyenä ja entisestään vielä lujittuneena jatkua jälleenrakennuskauden loppuun saakka ja että tämä yhteistyömme koituisi kirkkokunnalle menestykseksi ja siunaukseksi.<br>		Toimikunnan puolesta toivon samalla, että se luottamuksellinen yhteistyö, joka on muodostunut toimikunnan ja kirkollishallituksen sekä seurakuntien kesken, saisi yhtä ehyenä ja entisestään vielä lujittuneena jatkua jälleenrakennuskauden loppuun saakka ja että tämä yhteistyömme koituisi kirkkokunnalle menestykseksi ja siunaukseksi.<br>
	<br>		<br>
	'''Artikkelin työstäminen KESKEN'''
	[[Luokka:Aamun Koitto]]		[[Luokka:Aamun Koitto]]
	[[Luokka:Kirkkohistoria]]		[[Luokka:Kirkkohistoria]]

Hannu (18. marraskuuta 2024 kello 14.19)

2024-11-18T14:19:27Z

← Vanhempi versio		Versio 18. marraskuuta 2024 kello 14.19
Rivi 1:		Rivi 1:
			[[Kuva:Valdemar_maarvala_ak-on_ed.jpg\|thumb\|400 px\|<center>Lainopin kand. Valdemar Maarvala<br><small>(kuva: AK/ON)</small></center>]]
	([https://www.ortodoksi.net/images/6/64/J%C3%A4lleenrakentaminen_a_-on3.mp3 '''Kuuntele''' artikkelin ensimmäinen osa tästä linkistä luettuna äänitiedostona], avaa äänitiedosto uuteen välilehteen.<br>Toinen osa on alempana tekstissä.)<br>		([https://www.ortodoksi.net/images/6/64/J%C3%A4lleenrakentaminen_a_-on3.mp3 '''Kuuntele''' artikkelin ensimmäinen osa tästä linkistä luettuna äänitiedostona], avaa äänitiedosto uuteen välilehteen.<br>Toinen osa on alempana tekstissä.)<br>
	<br>		<br>
Rivi 31:		Rivi 32:
	Tämä ohjelma oli toteutettava kymmenen vuoden aikana eli vuosina 1950-1959, Tosiasiallisesti jäi varsinaista jälleenrakennustoimintaa varten yhdeksän vuotta, koska ensimmäisenä toimintavuonna ei toimikunnalla ollut varoja käytettävissään rakentamista varten. Näin ollen on toimikunnan varsinainen jälleenrakennustoiminta tähän mennessä kestänyt kuusi ja puoli vuotta. Aikaansaannokset seurakunnittain mainittuina ovat seuraavat:<br>		Tämä ohjelma oli toteutettava kymmenen vuoden aikana eli vuosina 1950-1959, Tosiasiallisesti jäi varsinaista jälleenrakennustoimintaa varten yhdeksän vuotta, koska ensimmäisenä toimintavuonna ei toimikunnalla ollut varoja käytettävissään rakentamista varten. Näin ollen on toimikunnan varsinainen jälleenrakennustoiminta tähän mennessä kestänyt kuusi ja puoli vuotta. Aikaansaannokset seurakunnittain mainittuina ovat seuraavat:<br>
	<br>		<br>
			[[Kuva:Jalleenrakennuskirkkoja_ak-on_ed.jpg\|thumb\|500 px\|<center>Jälleenrakennuskirkkoja vuoden 1957 Aamun Koitossa<br><small>(kuva: AK/ON)</small></center>]]
	([https://www.ortodoksi.net/images/e/e9/Jalleenrakennus_b_1957-on3.mp3 '''Kuuntele''' artikkelin toinen osa tästä linkistä luettuna äänitiedostona], avaa äänitiedosto uuteen välilehteen)<br>		([https://www.ortodoksi.net/images/e/e9/Jalleenrakennus_b_1957-on3.mp3 '''Kuuntele''' artikkelin toinen osa tästä linkistä luettuna äänitiedostona], avaa äänitiedosto uuteen välilehteen)<br>
	<br>		<br>

Hannu (18. marraskuuta 2024 kello 13.59)

2024-11-18T13:59:01Z

← Vanhempi versio		Versio 18. marraskuuta 2024 kello 13.59
Rivi 30:		Rivi 30:
	<br>		<br>
	Tämä ohjelma oli toteutettava kymmenen vuoden aikana eli vuosina 1950-1959, Tosiasiallisesti jäi varsinaista jälleenrakennustoimintaa varten yhdeksän vuotta, koska ensimmäisenä toimintavuonna ei toimikunnalla ollut varoja käytettävissään rakentamista varten. Näin ollen on toimikunnan varsinainen jälleenrakennustoiminta tähän mennessä kestänyt kuusi ja puoli vuotta. Aikaansaannokset seurakunnittain mainittuina ovat seuraavat:<br>		Tämä ohjelma oli toteutettava kymmenen vuoden aikana eli vuosina 1950-1959, Tosiasiallisesti jäi varsinaista jälleenrakennustoimintaa varten yhdeksän vuotta, koska ensimmäisenä toimintavuonna ei toimikunnalla ollut varoja käytettävissään rakentamista varten. Näin ollen on toimikunnan varsinainen jälleenrakennustoiminta tähän mennessä kestänyt kuusi ja puoli vuotta. Aikaansaannokset seurakunnittain mainittuina ovat seuraavat:<br>
			<br>
			([https://www.ortodoksi.net/images/e/e9/Jalleenrakennus_b_1957-on3.mp3 '''Kuuntele''' artikkelin toinen osa tästä linkistä luettuna äänitiedostona], avaa äänitiedosto uuteen välilehteen)<br>
	<br>		<br>
	'''Haminan seurakunta:'''<br>		'''Haminan seurakunta:'''<br>
Rivi 37:		Rivi 39:
	1) kirkko ja virkatalo<br>		1) kirkko ja virkatalo<br>
	2) Lapinlahden rukoushuonetontti ostettu, Rakentaminen kuuluu tämän vuoden ohjelmaan<br>		2) Lapinlahden rukoushuonetontti ostettu, Rakentaminen kuuluu tämän vuoden ohjelmaan<br>
	3) ~~Vieremån~~ kunnan Salahmin rukoushuonetontti ostettu<br>		3) Vieremän kunnan Salahmin rukoushuonetontti ostettu<br>
	<br>		<br>
	'''Ilomantsin seurakunta:'''<br>		'''Ilomantsin seurakunta:'''<br>
Rivi 71:		Rivi 73:
	1) Rovaniemen rukoushuone<br>		1) Rovaniemen rukoushuone<br>
	2) Ivalon rukoushuonetontti<br>		2) Ivalon rukoushuonetontti<br>
	3) Virkatalon rakentaminen kuuluu tämän vuoden ~~objelmaan~~<br>		3) Virkatalon rakentaminen kuuluu tämän vuoden ohjelmaan<br>
	<br>		<br>
	'''Lieksan seurakunta:'''<br>		'''Lieksan seurakunta:'''<br>
Rivi 131:		Rivi 133:
	Mutta jälleenrakennustoimikunta on joutunut toimimaan myöskin muulla alalla kuin varsinaisesti kirkkokuntamme ulkonaisten toimintaedellytysten luomisessa. Luovutetulle alueelle jääneiden seurakuntien tultua vuosien 1949-1950 vaihteessa lakkautetuksi joutuivat ne lainsäännösten mukaisesti luovuttamaan omaisuutensa valtiolle. Lakkautettujen seurakuntien tilalle perustettujen uusien seurakuntien taloudellinen asema oli aivan katastrofaalinen. Syyt olivat tietenkin helposti löydettävissä ja ymmärrettävissä. Olihan siirtoväki aluemenetysten johdosta menettänyt omaisuutensa ja joutunut uusilla kotikonnuillaan aloittamaan elämänsä useimmiten aivan tyhjästä uudelleen. Veronmaksukyky oli sen vuoksi erittäin huono ja lisäksi oli maataloussiirtoväki maanhankintalain nojalla vapaa mm. kirkollisveroista. Useat seurakunnat eivät sen johdosta pystyneet edes suorittamaan kirkkoherrojensa ja muiden virkamiestensä palkkoja muista, ehkäpä hyvinkin tähdellisistä menoista puhumattakaan. Jälleenrakennustoimikunnassa oivallettiin täysin sen seikan tärkeys, että paitsi kirkkoja ja rukoushuoneita. joissa voitiin toimittaa jumalanpalveluksia, kirkkokunta tarvitsi myös taloudellista tukea ja että sitä oli sille valtion varoin annettava. Tämän oli myös lainsäätäjä ottanut huomioon, sillä jälleenrakennuslain ja -asetuksen säännösten mukaan voidaan jälleenrakennusvaroista myöntää yleiselle rahastolle avustusta eräiden laissa lähemmin mainittuja menoja varten. Tätä taloudellista kysymystä sekä kirkkokunnan muita olosuhteita selvitti toimikunnalle kirkollishallituksen sihteeri, tuomari Aleksi Perola, joka toimi vuoden 1950 aikana toimikunnan väliaikaisena sihteerinä ollen hän samalla myös siihen aikaan toimikunnan jäsen. Lievittääkseen kirkkokunnan vaikeaa asemaa toimikunta esitti jo vuoden 1950 lisämenoarvioon määrärahan kirkkokunnan avustamiseksi ja myönnettiin tähän tarkoitukseen 1000000 markkaa. Kaikkiaan on vuoden 1956 loppuun mennessä yleistä rahastoa avustettu yhteensä noin 33 000 000 markalla.<br>		Mutta jälleenrakennustoimikunta on joutunut toimimaan myöskin muulla alalla kuin varsinaisesti kirkkokuntamme ulkonaisten toimintaedellytysten luomisessa. Luovutetulle alueelle jääneiden seurakuntien tultua vuosien 1949-1950 vaihteessa lakkautetuksi joutuivat ne lainsäännösten mukaisesti luovuttamaan omaisuutensa valtiolle. Lakkautettujen seurakuntien tilalle perustettujen uusien seurakuntien taloudellinen asema oli aivan katastrofaalinen. Syyt olivat tietenkin helposti löydettävissä ja ymmärrettävissä. Olihan siirtoväki aluemenetysten johdosta menettänyt omaisuutensa ja joutunut uusilla kotikonnuillaan aloittamaan elämänsä useimmiten aivan tyhjästä uudelleen. Veronmaksukyky oli sen vuoksi erittäin huono ja lisäksi oli maataloussiirtoväki maanhankintalain nojalla vapaa mm. kirkollisveroista. Useat seurakunnat eivät sen johdosta pystyneet edes suorittamaan kirkkoherrojensa ja muiden virkamiestensä palkkoja muista, ehkäpä hyvinkin tähdellisistä menoista puhumattakaan. Jälleenrakennustoimikunnassa oivallettiin täysin sen seikan tärkeys, että paitsi kirkkoja ja rukoushuoneita. joissa voitiin toimittaa jumalanpalveluksia, kirkkokunta tarvitsi myös taloudellista tukea ja että sitä oli sille valtion varoin annettava. Tämän oli myös lainsäätäjä ottanut huomioon, sillä jälleenrakennuslain ja -asetuksen säännösten mukaan voidaan jälleenrakennusvaroista myöntää yleiselle rahastolle avustusta eräiden laissa lähemmin mainittuja menoja varten. Tätä taloudellista kysymystä sekä kirkkokunnan muita olosuhteita selvitti toimikunnalle kirkollishallituksen sihteeri, tuomari Aleksi Perola, joka toimi vuoden 1950 aikana toimikunnan väliaikaisena sihteerinä ollen hän samalla myös siihen aikaan toimikunnan jäsen. Lievittääkseen kirkkokunnan vaikeaa asemaa toimikunta esitti jo vuoden 1950 lisämenoarvioon määrärahan kirkkokunnan avustamiseksi ja myönnettiin tähän tarkoitukseen 1000000 markkaa. Kaikkiaan on vuoden 1956 loppuun mennessä yleistä rahastoa avustettu yhteensä noin 33 000 000 markalla.<br>
	<br>		<br>
	Myöskin edellä mainittujen lakkautettujen ortodoksisten seurakuntien valtiolle luovuttamat varat tulevat nyt käytettyä kirkkokuntamme seurakuntien hyväksi, sillä toimikunnan esityksestä antoi valtioneuvosto vuoden 1956 alussa päätöksen lakkautettujen ortodoksisten seurakuntien valtiolle luovuttamain varain käytöstä, ja saadaan näistä varoja mainitun asetuksen säännösten mukaan mm. käyttää seurakuntien tarpeellisten kiinteistöjen hankkimiseen sekä vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien seurakuntien avustamiseen. Useat seurakunnat ovatkin jo joutuneet osalliseksi tämän rahaston varoista ja mm. useiden seurakuntien seurakuntasalien rahoitus on hoidettu tämän rahaston kautta. Yleensä on toimikunnassa ollut pyrkimyksenä myöntää varoja sellaisiin tarpeisiin, joista tulee seurakunnalle pysyvää hyötyä ja käyttöä, kuten esimerkiksi seurakuntasalien suhteen on laita. Missään tapauksessa näitä varoja ei saa käyttää varsinaiseen jälleenrakentamiseen, vaan ainoastaan siihen läheisesti ~~littyvin~~ tarpeisiin, joita ei lain mukaan voida jälleenrakennusvaroilla hoitaa.<br>		Myöskin edellä mainittujen lakkautettujen ortodoksisten seurakuntien valtiolle luovuttamat varat tulevat nyt käytettyä kirkkokuntamme seurakuntien hyväksi, sillä toimikunnan esityksestä antoi valtioneuvosto vuoden 1956 alussa päätöksen lakkautettujen ortodoksisten seurakuntien valtiolle luovuttamain varain käytöstä, ja saadaan näistä varoja mainitun asetuksen säännösten mukaan mm. käyttää seurakuntien tarpeellisten kiinteistöjen hankkimiseen sekä vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien seurakuntien avustamiseen. Useat seurakunnat ovatkin jo joutuneet osalliseksi tämän rahaston varoista ja mm. useiden seurakuntien seurakuntasalien rahoitus on hoidettu tämän rahaston kautta. Yleensä on toimikunnassa ollut pyrkimyksenä myöntää varoja sellaisiin tarpeisiin, joista tulee seurakunnalle pysyvää hyötyä ja käyttöä, kuten esimerkiksi seurakuntasalien suhteen on laita. Missään tapauksessa näitä varoja ei saa käyttää varsinaiseen jälleenrakentamiseen, vaan ainoastaan siihen läheisesti liittyviin tarpeisiin, joita ei lain mukaan voida jälleenrakennusvaroilla hoitaa.<br>
	<br>		<br>
	Kuten edellä jo on mainittu, hoiti toimikunnan sihteerin tehtäviä aluksi tuomari '''Aleksi Perola''', vuoden 1951 alusta 15.3. 1951 saakka varatuomari '''Simo Härkönen''' ja viimeksi mainitusta päivästä lähtien lainopin kandidaatti '''Valdemar Maarvala'''.<br>		Kuten edellä jo on mainittu, hoiti toimikunnan sihteerin tehtäviä aluksi tuomari '''Aleksi Perola''', vuoden 1951 alusta 15.3. 1951 saakka varatuomari '''Simo Härkönen''' ja viimeksi mainitusta päivästä lähtien lainopin kandidaatti '''Valdemar Maarvala'''.<br>
Rivi 137:		Rivi 139:
	Lopuksi on ilolla merkillepantava valtiovallan myönteisen suhtautumisen kirkkokunnan jälleenrakennustyöhön. Niinpä eduskunta on myöntänyt määrärahat hallituksen esitysten mukaisesti, Valtioneuvoston raha-asianvaliokunnassa ovat toimikunnan esitykset tulleet poikkeuksetta hyväksytyiksi.<br>		Lopuksi on ilolla merkillepantava valtiovallan myönteisen suhtautumisen kirkkokunnan jälleenrakennustyöhön. Niinpä eduskunta on myöntänyt määrärahat hallituksen esitysten mukaisesti, Valtioneuvoston raha-asianvaliokunnassa ovat toimikunnan esitykset tulleet poikkeuksetta hyväksytyiksi.<br>
	<br>		<br>
	Toimikunnan puolesta toivon samalla, että se luottamuksellinen ~~yhteistvö~~, joka on muodostunut toimikunnan ja kirkollishallituksen sekä seurakuntien kesken, saisi yhtä ehyenä ja entisestään vielä lujittuneena jatkua jälleenrakennuskauden loppuun saakka ja että tämä yhteistyömme koituisi kirkkokunnalle menestykseksi ja siunaukseksi.<br>		Toimikunnan puolesta toivon samalla, että se luottamuksellinen yhteistyö, joka on muodostunut toimikunnan ja kirkollishallituksen sekä seurakuntien kesken, saisi yhtä ehyenä ja entisestään vielä lujittuneena jatkua jälleenrakennuskauden loppuun saakka ja että tämä yhteistyömme koituisi kirkkokunnalle menestykseksi ja siunaukseksi.<br>
	<br>		<br>
	'''Artikkelin työstäminen KESKEN'''		'''Artikkelin työstäminen KESKEN'''

Hannu: Hannu siirsi sivun Kirkkokuntamme jälleenrakentaminen (AK 1975) uudelle nimelle Kirkkokuntamme jälleenrakentaminen (AK 1957)

2024-11-18T11:20:24Z

Hannu siirsi sivun Kirkkokuntamme jälleenrakentaminen (AK 1975) uudelle nimelle Kirkkokuntamme jälleenrakentaminen (AK 1957)

← Vanhempi versio	Versio 18. marraskuuta 2024 kello 11.20
(ei mitään eroa)

Hannu (18. marraskuuta 2024 kello 11.16)

2024-11-18T11:16:36Z

← Vanhempi versio		Versio 18. marraskuuta 2024 kello 11.16
Rivi 139:		Rivi 139:
	Toimikunnan puolesta toivon samalla, että se luottamuksellinen yhteistvö, joka on muodostunut toimikunnan ja kirkollishallituksen sekä seurakuntien kesken, saisi yhtä ehyenä ja entisestään vielä lujittuneena jatkua jälleenrakennuskauden loppuun saakka ja että tämä yhteistyömme koituisi kirkkokunnalle menestykseksi ja siunaukseksi.<br>		Toimikunnan puolesta toivon samalla, että se luottamuksellinen yhteistvö, joka on muodostunut toimikunnan ja kirkollishallituksen sekä seurakuntien kesken, saisi yhtä ehyenä ja entisestään vielä lujittuneena jatkua jälleenrakennuskauden loppuun saakka ja että tämä yhteistyömme koituisi kirkkokunnalle menestykseksi ja siunaukseksi.<br>
	<br>		<br>
			'''Artikkelin työstäminen KESKEN'''
	[[Luokka:Aamun Koitto]]		[[Luokka:Aamun Koitto]]
	[[Luokka:Kirkkohistoria]]		[[Luokka:Kirkkohistoria]]

Hannu (18. marraskuuta 2024 kello 11.15)

2024-11-18T11:15:33Z

← Vanhempi versio		Versio 18. marraskuuta 2024 kello 11.15
Rivi 1:		Rivi 1:
			([https://www.ortodoksi.net/images/6/64/J%C3%A4lleenrakentaminen_a_-on3.mp3 '''Kuuntele''' artikkelin ensimmäinen osa tästä linkistä luettuna äänitiedostona], avaa äänitiedosto uuteen välilehteen.<br>Toinen osa on alempana tekstissä.)<br>
⚫	Aamun Koitto nr 14/~~1954~~ (Helluntai) s. 179-182<br>
	<br>		<br>
		⚫	Aamun Koitto nr 14/1957 (Helluntai) s. 179-182<br>
⚫	''Kirkkokuntamme elää voimakasta jälleenrakennuskautta. Valtiovallan myönteisten toimenpiteitten avulla nousee ortodoksisen, väestön asuma-alueille kirkkoja, rukoushuoneita ja pappiloita, mikä on nostattanut koko kirkkokunnan väestön mielialaa ja tuonut uutta keväistä intoa ortodoksisiin ~~seurakuntiiin~~. Seuraavassa saamme tutustua jälleenrakennustoimikunnan sihteerin lainopin kandidaatti '''V. Maarvalan''' laatimaan selostukseen kirkkokuntamme jälleenrakennustoiminnasta.''<br>
	<br>		<br>
		⚫	''Kirkkokuntamme elää voimakasta jälleenrakennuskautta. Valtiovallan myönteisten toimenpiteitten avulla nousee ortodoksisen, väestön asuma-alueille kirkkoja, rukoushuoneita ja pappiloita, mikä on nostattanut koko kirkkokunnan väestön mielialaa ja tuonut uutta keväistä intoa ortodoksisiin seurakuntiin. Seuraavassa saamme tutustua jälleenrakennustoimikunnan sihteerin lainopin kandidaatti '''V. Maarvalan''' laatimaan selostukseen kirkkokuntamme jälleenrakennustoiminnasta.''<br>
⚫	Vuonna ~~l940~~ maaliskuun l3. päivänä tehdyssä välirauhansopimuksessa luovutettiin Karjala ensimmäisen kerran Neuvostoliitolle ja tällöin joutui Suomen ortodoksinen kirkkokunta menettämään pääasiallisen osan alueestaan ja noin 90 % omaisuudestaan. Kirkkokunnan aseman turvaaminen tuli täten jo ~~vụonna~~ 1940 ajankohtaiseksi. Kun samana vuonna säädettiin laki alueluovutuksen johdosta menetetyn omaisuuden korvaamisesta (420/40), ~~huomioitin~~ tässä laissa kirkkokunnan, siihen kuuluvien seurakuntien sekä luostarien vaikea taloudellinen asema sekä mahdollisuudet näiden uudestijärjestelyyn ja jälleenrakentamiseen. Jo ennen talvisotaa oli valtioneuvosto asettanut toimikunnan Suomen ortodoksista kirkkokuntaa koskevan voimassaolevan lainsäädännön tarkistamista ja uudistamista varten ja nyt annettiin tälle toimikunnalle, jonka puheenjohtajana toimi silloinen kihlakunnantuomari, nykyisin oikeusneuvos '''Kurt Kaira''' sekä jäseninä hallitussihteeri '''Antti Inkinen''', kansanedustajat '''Eemil Luukka''' ja '''Jussi Raatikainen''', piispa '''Aleksanteri''', varatuomari '''Aleksi Perola''' ja kirkollishallituksen maallikkojäsen '''Paul Tulehmo''', tehtäväksi laatia ehdotus mainitussa yleisellä korvauslaissa edellytetyksi kirkkokuntaa koskevaksi erikoislaiksi. Toimikunnan ehdotuksen pohjalta Eduskunta hyväksyikin sitten lain ortodoksiselle kirkkokunnalle sekä siihen kuuluville seurakunnille ja luostareille alueluovutuksen johdosta menetetystä omaisuudesta suoritettavasta korvauksesta (490/41).<br>
	<br>		<br>
		⚫	Vuonna 1940 maaliskuun 13. päivänä tehdyssä välirauhansopimuksessa luovutettiin Karjala ensimmäisen kerran Neuvostoliitolle ja tällöin joutui Suomen ortodoksinen kirkkokunta menettämään pääasiallisen osan alueestaan ja noin 90 % omaisuudestaan. Kirkkokunnan aseman turvaaminen tuli täten jo vuonna 1940 ajankohtaiseksi. Kun samana vuonna säädettiin laki alueluovutuksen johdosta menetetyn omaisuuden korvaamisesta (420/40), huomioitiin tässä laissa kirkkokunnan, siihen kuuluvien seurakuntien sekä luostarien vaikea taloudellinen asema sekä mahdollisuudet näiden uudestijärjestelyyn ja jälleenrakentamiseen. Jo ennen talvisotaa oli valtioneuvosto asettanut toimikunnan Suomen ortodoksista kirkkokuntaa koskevan voimassaolevan lainsäädännön tarkistamista ja uudistamista varten ja nyt annettiin tälle toimikunnalle, jonka puheenjohtajana toimi silloinen kihlakunnantuomari, nykyisin oikeusneuvos '''Kurt Kaira''' sekä jäseninä hallitussihteeri '''Antti Inkinen''', kansanedustajat '''Eemil Luukka''' ja '''Jussi Raatikainen''', piispa '''Aleksanteri''', varatuomari '''Aleksi Perola''' ja kirkollishallituksen maallikkojäsen '''Paul Tulehmo''', tehtäväksi laatia ehdotus mainitussa yleisellä korvauslaissa edellytetyksi kirkkokuntaa koskevaksi erikoislaiksi. Toimikunnan ehdotuksen pohjalta Eduskunta hyväksyikin sitten lain ortodoksiselle kirkkokunnalle sekä siihen kuuluville seurakunnille ja luostareille alueluovutuksen johdosta menetetystä omaisuudesta suoritettavasta korvauksesta (490/41).<br>
⚫	Kun vuonna 1941 syttyi uusi sota ja sen johdosta alueluovutuksessa menetetyt alueet palautettiin valtakunnan yhteyteen, annettiin 13.8.1942 uusi korvauslaki (656/42), joka kumosi sekä aikaisemman yleisen korvauslain että kirkkokuntaa koskevan erikoislain. Uuden korvauslain 9 §:ään sisällytettiin määräykset seurakunnille, muille uskonnollisille yhdyskunnille sekä luostareille suoritettavasta korvauksesta. Näitä korvauksia haettiin asianomaisessa järjestyksessä, mutta kesään 1944 mennessä ehdittiin antaa vain pari korvauspäätöstä. Syyskuun 19. päivänä ~~l944~~ tehty rauhansopimus ja Karjalan uudelleen luovuttaminen aiheuttivat sen, että korvaushakemukset jäivät lepäämään ja odottamaan uutta lainsäädäntöä.<br>
	<br>		<br>
		⚫	Kun vuonna 1941 syttyi uusi sota ja sen johdosta alueluovutuksessa menetetyt alueet palautettiin valtakunnan yhteyteen, annettiin 13.8.1942 uusi korvauslaki (656/42), joka kumosi sekä aikaisemman yleisen korvauslain että kirkkokuntaa koskevan erikoislain. Uuden korvauslain 9 §:ään sisällytettiin määräykset seurakunnille, muille uskonnollisille yhdyskunnille sekä luostareille suoritettavasta korvauksesta. Näitä korvauksia haettiin asianomaisessa järjestyksessä, mutta kesään 1944 mennessä ehdittiin antaa vain pari korvauspäätöstä. Syyskuun 19. päivänä 1944 tehty rauhansopimus ja Karjalan uudelleen luovuttaminen aiheuttivat sen, että korvaushakemukset jäivät lepäämään ja odottamaan uutta lainsäädäntöä.<br>
⚫	Kirkollishallitus pyrki nyt vaikuttamaan siihen, että olisi saatu uuden korvauslain ohella kirkkokuntaa koskeva erikoislaki kuten vuonna 1941. Kirkollishallituksen esitykset eivät kuitenkaan tuottaneet tuloksia, minkä vuoksi korvauskysymys ns. toisessa korvauslaissa rakentui samoille periaatteille kuin vuoden 1942 laissa. Tämän toisen korvauslain (390/45) 7 § sisältää kirkkokunnan, seurakuntien ja luostareiden omaisuusvahinkojen korvaamista koskevat määräykset, joita myöhemmin muutettiin mm. siten, että korvausta ei suoritettu indeksitakuisilla ~~obligatioilla~~ ja osuustodistuksilla, vaan tätä vakuutta vailla olevilla valtion velkasitoumuksilla.<br>
	<br>		<br>
		⚫	Kirkollishallitus pyrki nyt vaikuttamaan siihen, että olisi saatu uuden korvauslain ohella kirkkokuntaa koskeva erikoislaki kuten vuonna 1941. Kirkollishallituksen esitykset eivät kuitenkaan tuottaneet tuloksia, minkä vuoksi korvauskysymys ns. toisessa korvauslaissa rakentui samoille periaatteille kuin vuoden 1942 laissa. Tämän toisen korvauslain (390/45) 7 § sisältää kirkkokunnan, seurakuntien ja luostareiden omaisuusvahinkojen korvaamista koskevat määräykset, joita myöhemmin muutettiin mm. siten, että korvausta ei suoritettu indeksitakuisilla obligaatioilla ja osuustodistuksilla, vaan tätä vakuutta vailla olevilla valtion velkasitoumuksilla.<br>
⚫	Kun valtioneuvosto oli 13. päivänä elokuuta 1942 annetun korvauslain (656/42) 9 §:n ja 5. päivänä toukokuuta 1945 annetun toisen korvauslain (390/45) 7 §:n nojalla myöntänyt ortodoksisille siirtoseurakunnille korvausta kaikkiaan 48 315 400 markkaa, oli selvää, kuten sittemmin hallituksen esityksessä Eduskunnalle laiksi Suomen kreikkalaiskatolisen kirkkokunnan jälleenrakentamisesta on todettu, ettei näillä varoilla voitu jälleenrakentamista toteuttaa. Tämän vuoksi pyrki kirkollishallitus saamaan aikaan erikoislain, jolla kirkkokunnan tulevaisuus saataisiin turvatuksi. Valtioneuvosto antoikin 2. 4. 1947 edellä mainitulle Kairan komitealle tehtäväksi harkita kirkkokunnan jälleenrakennus- ja korvauskysymyksen yhteydessä esiintyviä erikoiskysymyksiä sekä laatia suunnitelman kirkkokunnalle annettavasta valtion tuesta. Toimikunnan esityksen pohjalta antoi hallitus esityksen Eduskunnalle laiksi Suomen kreikkalaiskatolisen (*) kirkkokunnan jälleenrakentamisesta, joka laki ~~hyväksyttn~~ 20.1.1950 (26/50).<br>
			<br>
		⚫	Kun valtioneuvosto oli 13. päivänä elokuuta 1942 annetun korvauslain (656/42) 9 §:n ja 5. päivänä toukokuuta 1945 annetun toisen korvauslain (390/45) 7 §:n nojalla myöntänyt ortodoksisille siirtoseurakunnille korvausta kaikkiaan 48 315 400 markkaa, oli selvää, kuten sittemmin hallituksen esityksessä Eduskunnalle laiksi Suomen kreikkalaiskatolisen kirkkokunnan jälleenrakentamisesta on todettu, ettei näillä varoilla voitu jälleenrakentamista toteuttaa. Tämän vuoksi pyrki kirkollishallitus saamaan aikaan erikoislain, jolla kirkkokunnan tulevaisuus saataisiin turvatuksi. Valtioneuvosto antoikin 2.4.1947 edellä mainitulle Kairan komitealle tehtäväksi harkita kirkkokunnan jälleenrakennus- ja korvauskysymyksen yhteydessä esiintyviä erikoiskysymyksiä sekä laatia suunnitelman kirkkokunnalle annettavasta valtion tuesta. Toimikunnan esityksen pohjalta antoi hallitus esityksen Eduskunnalle laiksi Suomen kreikkalaiskatolisen (*) kirkkokunnan jälleenrakentamisesta, joka laki hyväksyttiin 20.1.1950 (26/50).<br>
	<br>		<br>
	Edellä olevasta selviää, että kirkkokunta ja sen seurakunnat eivät saaneet muuta kuin nimellistä		Edellä olevasta selviää, että kirkkokunta ja sen seurakunnat eivät saaneet muuta kuin nimellistä
Rivi 27:		Rivi 29:
	Sen johdosta, että jälleenrakennustoimikunta nimitettiin vasta toukokuussa 1950 ja se pääsi aloittamaan kokouksensa saman vuoden kesäkuussa, oli toimikunnan työskentelyn ensimmäisenä vaikeutena valtion määrärahojen puuttuminen vuoden 1950 rakennustoimintaa varten. Toimikunta käytti kuitenkin tämän ensimmäisen toimintavuotensa tutustuakseen siihen 10 vuoden ohjelmaan, joka oli sillä toteutettavanaan. Jälleenrakennuslain 1 §:n nojalla oli kirkkokunnan luovutetulla alueella kokonaisuudessaan tai pääasiallisesti olleiden seurakuntien tilalle alueluovutuksen johdosta perustettua neljäätoista uutta seurakuntaa varten tarvittavien kirkkojen, hautausmaiden, pappiloiden ja rukoushuoneiden hankinta tapahtuva valtion varoin. Mikäli muihin kuin edellä mainittuihin seurakuntiin välttämättä tarvittiin pappiloita, hautausmaita tai rukoushuoneita sen johdosta, että alueluovutus oli lisännyt näiden seurakuntien väestöä yli 50 %, oli vastaavasti meneteltävä samoin kuin edellä uusien seurakuntien osalta on mainittu. Käytännössä edellä selostettu lainsäännös merkitsi sitä, että oli rakennettava kolmetoista kirkkoa, sillä Tampereen ortodoksisella seurakunnalla oli kirkko jo ennestään. Jokaiseen uuteen seurakuntaan oli niin ikään hankittava virka-asunnot, rukoushuoneita oli rakennettava sellaisille paikkakunnille, joissa oli huomattavasti ortodoksista asutusta ja jonka kulkuyhteys kirkon sijaitsemispaikalle olivat hankalat. Myös oli hankittava hautausmaita, ensisijassa samoihin kaupunkeihin, kauppaloihin ja maalaiskuntiin kuin kirkkoja ja rukoushuoneita.<br>		Sen johdosta, että jälleenrakennustoimikunta nimitettiin vasta toukokuussa 1950 ja se pääsi aloittamaan kokouksensa saman vuoden kesäkuussa, oli toimikunnan työskentelyn ensimmäisenä vaikeutena valtion määrärahojen puuttuminen vuoden 1950 rakennustoimintaa varten. Toimikunta käytti kuitenkin tämän ensimmäisen toimintavuotensa tutustuakseen siihen 10 vuoden ohjelmaan, joka oli sillä toteutettavanaan. Jälleenrakennuslain 1 §:n nojalla oli kirkkokunnan luovutetulla alueella kokonaisuudessaan tai pääasiallisesti olleiden seurakuntien tilalle alueluovutuksen johdosta perustettua neljäätoista uutta seurakuntaa varten tarvittavien kirkkojen, hautausmaiden, pappiloiden ja rukoushuoneiden hankinta tapahtuva valtion varoin. Mikäli muihin kuin edellä mainittuihin seurakuntiin välttämättä tarvittiin pappiloita, hautausmaita tai rukoushuoneita sen johdosta, että alueluovutus oli lisännyt näiden seurakuntien väestöä yli 50 %, oli vastaavasti meneteltävä samoin kuin edellä uusien seurakuntien osalta on mainittu. Käytännössä edellä selostettu lainsäännös merkitsi sitä, että oli rakennettava kolmetoista kirkkoa, sillä Tampereen ortodoksisella seurakunnalla oli kirkko jo ennestään. Jokaiseen uuteen seurakuntaan oli niin ikään hankittava virka-asunnot, rukoushuoneita oli rakennettava sellaisille paikkakunnille, joissa oli huomattavasti ortodoksista asutusta ja jonka kulkuyhteys kirkon sijaitsemispaikalle olivat hankalat. Myös oli hankittava hautausmaita, ensisijassa samoihin kaupunkeihin, kauppaloihin ja maalaiskuntiin kuin kirkkoja ja rukoushuoneita.<br>
	<br>		<br>
	Tämä ohjelma oli toteutettava kymmenen vuoden aikana eli vuosina 1950-1959, Tosiasiallisesti jäi varsinaista jälleenrakennustoimintaa varten yhdeksän vuotta, koska ensimmäisenä toimintavuonna ei toimikunnalla ollut varoja ~~käytettässään~~ rakentamista varten. Näin ollen on toimikunnan varsinainen jälleenrakennustoiminta tähän mennessä kestänyt kuusi ja puoli vuotta. Aikaansaannokset seurakunnittain mainittuina ovat seuraavat:<br>		Tämä ohjelma oli toteutettava kymmenen vuoden aikana eli vuosina 1950-1959, Tosiasiallisesti jäi varsinaista jälleenrakennustoimintaa varten yhdeksän vuotta, koska ensimmäisenä toimintavuonna ei toimikunnalla ollut varoja käytettävissään rakentamista varten. Näin ollen on toimikunnan varsinainen jälleenrakennustoiminta tähän mennessä kestänyt kuusi ja puoli vuotta. Aikaansaannokset seurakunnittain mainittuina ovat seuraavat:<br>
	<br>		<br>
	'''Haminan seurakunta:'''<br>		'''Haminan seurakunta:'''<br>