Palvelijoille uskotut talentit (opetuspuhe) - Muutoshistoria

Petja (21. toukokuuta 2009 kello 15.22)

2009-05-21T15:22:52Z

← Vanhempi versio		Versio 21. toukokuuta 2009 kello 15.22
Rivi 43:		Rivi 43:

	[[Luokka:Opetuspuheet]]		[[Luokka:Opetuspuheet]]
			[[Luokka:Opetuspuheet/Etiikka]]

Hannu: /* Sunnuntaisaarna 31.8.2008 */

2009-02-15T09:44:09Z

Sunnuntaisaarna 31.8.2008

← Vanhempi versio		Versio 15. helmikuuta 2009 kello 09.44
Rivi 14:		Rivi 14:
	:: ''"Hyvin tehty! Vähässä olet ollut uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi. Tule herrasi ilojuhlaan!"''		:: ''"Hyvin tehty! Vähässä olet ollut uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi. Tule herrasi ilojuhlaan!"''

	Viimeinen palvelija ei kuitenkaan ollut tehnyt muuta, kuin haudannut talenttinsa piiloon ja antoi isännälle sen, mitä oli saanutkin. Tästä isäntä suuttuikin palvelijalle, joka ei ollut edes vaivautunut viemään talenttiaan pankkiin. Isäntä määräsikin tuon kelvottoman palvelijan ulos pimeyteen, jossa "itketään ja kiristellään hampaita".		Viimeinen palvelija ei kuitenkaan ollut tehnyt muuta, kuin haudannut talenttinsa piiloon ja antoi isännälle sen, mitä oli saanutkin. Tästä isäntä suuttuikin palvelijalle, joka ei ollut edes vaivautunut viemään talenttiaan pankkiin. Isäntä määräsikin tuon kelvottoman palvelijan ulos pimeyteen, jossa ''"itketään ja kiristellään hampaita"''.

	Jälleen kerran [[Kristus]] vertauksessaan haluaa muistuttaa meitä siitä, miten meidän tulisi elää elämäämme ja myös siitä, että me kohtaamme Jumalan, joka vaatii meiltä tiliä kaikesta siitä mitä olemme tehneet tai jättäneet tekemättä. Omien tekojemme mukaan me pääsemme, joka "Herramme ilojuhlaan" tai sitten "ulos pimeyteen".		Jälleen kerran [[Kristus]] vertauksessaan haluaa muistuttaa meitä siitä, miten meidän tulisi elää elämäämme ja myös siitä, että me kohtaamme Jumalan, joka vaatii meiltä tiliä kaikesta siitä mitä olemme tehneet tai jättäneet tekemättä. Omien tekojemme mukaan me pääsemme, joka ''"Herramme ilojuhlaan"'' tai sitten ''"ulos pimeyteen"''.

	Kristuksen opetus kertoo meille hyvin selvästi myös sen, että ei ole oikein eikä riittävää, että emme tee mitään siinä pelossa, että tekisimme jotain väärin. Jos hautaamme talenttimme maahan, niin silloin emme voi myöskään tehdä mitään hyvää. Jumala on uskonut meille jokaiselle talentteja, jotka meidän pitäisi käyttää oikealla tavalla. Meidän ei tule missään nimessä vähätellä omia kykyjämme ja sitä, etteikö jokainen meistä voisi tehdä jotain hyvää.		Kristuksen opetus kertoo meille hyvin selvästi myös sen, että ei ole oikein eikä riittävää, että emme tee mitään siinä pelossa, että tekisimme jotain väärin. Jos hautaamme talenttimme maahan, niin silloin emme voi myöskään tehdä mitään hyvää. Jumala on uskonut meille jokaiselle talentteja, jotka meidän pitäisi käyttää oikealla tavalla. Meidän ei tule missään nimessä vähätellä omia kykyjämme ja sitä, etteikö jokainen meistä voisi tehdä jotain hyvää.

	Kirkkomme opettaja, pyhä [[Johannes Krysostomos]] on sanonut tästä seuraavaa:		Kirkkomme opettaja, pyhä [[Johannes Krysostomos]] on sanonut tästä seuraavaa:
	:: ''"Kukaan ihminen ei voi sanoa, että minulla ei ole kuin yksi talentti-- ethän voi olla köyhempi kuin (Evankeliumin) leski (joka antoi vähästään rovon). Ja ethän voi olla vähemmän koulutettu kuin [[Pietari (apostoli)\|Pietari]] ja Johannes, jotka kummatkin olivat "oppimattomia ja tietämättömiä" (kalastajia). He kuitenkin suurella innolla tekivät hyviä töitä ja näin saavuttivat Taivasten Valtakunnan. Mikään ei ole Jumalalle mieluisampaa kuin tehdä töitä kaikkien yhteiseksi hyväksi. Jumala antoi meille puheen- ja kättentaidot, liikkeen, ruumiin voiman, mielen ja ymmärryksen, jotta käyttäisimme näitä taitoja, sekä meidän omaksi pelastuksemme että lähimmäistemme auttamiseksi."'' [Krystomoksen homilia Matt. (engl.) s.635].		:: ''"Kukaan ihminen ei voi sanoa, että minulla ei ole kuin yksi talentti-- ethän voi olla köyhempi kuin (Evankeliumin) leski (joka antoi vähästään rovon). Ja ethän voi olla vähemmän koulutettu kuin [[Pietari (apostoli)\|Pietari]] ja Johannes, jotka kummatkin olivat "oppimattomia ja tietämättömiä" (kalastajia). He kuitenkin suurella innolla tekivät hyviä töitä ja näin saavuttivat Taivasten Valtakunnan. Mikään ei ole Jumalalle mieluisampaa kuin tehdä töitä kaikkien yhteiseksi hyväksi. Jumala antoi meille puheen- ja kättentaidot, liikkeen, ruumiin voiman, mielen ja ymmärryksen, jotta käyttäisimme näitä taitoja, sekä meidän omaksi pelastuksemme että lähimmäistemme auttamiseksi."'' [''Krystomoksen homilia Matt. (engl.) s.635''].

	Tätä siis tarkoittaa se, että enennämme niitä talentteja jotka on meille annettu. Jokainen meistä pystyy aina tekemään hyviä tekoja, jotka palvelevat omaa pelastusta ja lähimmäistä. Kysymys on enemmänkin siitä, että viitsimmekö tehdä näin.		Tätä siis tarkoittaa se, että enennämme niitä talentteja jotka on meille annettu. Jokainen meistä pystyy aina tekemään hyviä tekoja, jotka palvelevat omaa pelastusta ja lähimmäistä. Kysymys on enemmänkin siitä, että viitsimmekö tehdä näin.
Rivi 38:		Rivi 38:

	[[Kristus]] opettaa rauhasta seuraavin sanoin:		[[Kristus]] opettaa rauhasta seuraavin sanoin:
	:: ''"Minä jätän teille rauhan. Oman rauhan minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon. --Olen puhunut teille tämän, jotta teillä olisi minussa rauha. Maailmassa te olette ahtaalla, mutta pysykää rohkeina: minä olen voittanut maailman."'' (Joh.14:27, 16:33)		:: ''"Minä jätän teille rauhan. Oman rauhan minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon. --Olen puhunut teille tämän, jotta teillä olisi minussa rauha. Maailmassa te olette ahtaalla, mutta pysykää rohkeina: minä olen voittanut maailman."'' (''Joh.14:27, 16:33'')

	'''isä [[Andrei Verikov]]'''		'''isä [[Andrei Verikov]]'''

Hannu: /* Sunnuntaisaarna 31.8.2008 */

2009-02-15T09:42:49Z

Sunnuntaisaarna 31.8.2008

← Vanhempi versio		Versio 15. helmikuuta 2009 kello 09.42
Rivi 11:		Rivi 11:

	== Sunnuntaisaarna 31.8.2008 ==		== Sunnuntaisaarna 31.8.2008 ==
	Päivän [[Evankeliumi]] kertoo meille vertauksen palvelijoille uskotuista rahoista. Ensimmäinen palvelija saa hoidettavakseen viisi talenttia, joka oli käytännössä työmiehen 82 vuoden palkka. Toinen palvelija sai kaksi talenttia, joka vastasi noin 33 vuoden palkkaa. Ja viimeinen yhden talentin, eli palkan jonka työmies ansaitsisi kuudessatoista vuodessa. Kaikkien kohdalla kysymys oli siis suuresta summasta rahaa. Kun isäntä sitten palasi pitkän ajan kuluttua, niin hän katsoi mitä palvelijat olivat saaneet aikaiseksi. Kaksi ensimmäistä palvelijaa olivat onnistuneet kaksinkertaistamaan heille uskotut rahat ja isäntä olikin tästä tyytyväinen. Hän sanoikin kummallekin erikseen: ~~''"Hyvin tehty! Vähässä olet ollut uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi. Tule herrasi ilojuhlaan!"''~~		Päivän [[Evankeliumi]] kertoo meille vertauksen palvelijoille uskotuista rahoista. Ensimmäinen palvelija saa hoidettavakseen viisi talenttia, joka oli käytännössä työmiehen 82 vuoden palkka. Toinen palvelija sai kaksi talenttia, joka vastasi noin 33 vuoden palkkaa. Ja viimeinen yhden talentin, eli palkan jonka työmies ansaitsisi kuudessatoista vuodessa. Kaikkien kohdalla kysymys oli siis suuresta summasta rahaa. Kun isäntä sitten palasi pitkän ajan kuluttua, niin hän katsoi mitä palvelijat olivat saaneet aikaiseksi. Kaksi ensimmäistä palvelijaa olivat onnistuneet kaksinkertaistamaan heille uskotut rahat ja isäntä olikin tästä tyytyväinen. Hän sanoikin kummallekin erikseen:
			:: ''"Hyvin tehty! Vähässä olet ollut uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi. Tule herrasi ilojuhlaan!"''

	Viimeinen palvelija ei kuitenkaan ollut tehnyt muuta, kuin haudannut talenttinsa piiloon ja antoi isännälle sen, mitä oli saanutkin. Tästä isäntä suuttuikin palvelijalle, joka ei ollut edes vaivautunut viemään talenttiaan pankkiin. Isäntä määräsikin tuon kelvottoman palvelijan ulos pimeyteen, jossa "itketään ja kiristellään hampaita".		Viimeinen palvelija ei kuitenkaan ollut tehnyt muuta, kuin haudannut talenttinsa piiloon ja antoi isännälle sen, mitä oli saanutkin. Tästä isäntä suuttuikin palvelijalle, joka ei ollut edes vaivautunut viemään talenttiaan pankkiin. Isäntä määräsikin tuon kelvottoman palvelijan ulos pimeyteen, jossa "itketään ja kiristellään hampaita".
Rivi 20:		Rivi 21:

	Kirkkomme opettaja, pyhä [[Johannes Krysostomos]] on sanonut tästä seuraavaa:		Kirkkomme opettaja, pyhä [[Johannes Krysostomos]] on sanonut tästä seuraavaa:
	''"Kukaan ihminen ei voi sanoa, että minulla ei ole kuin yksi talentti-- ethän voi olla köyhempi kuin (Evankeliumin) leski (joka antoi vähästään rovon). Ja ethän voi olla vähemmän koulutettu kuin [[Pietari (apostoli)\|Pietari]] ja Johannes, jotka kummatkin olivat "oppimattomia ja tietämättömiä" (kalastajia). He kuitenkin suurella innolla tekivät hyviä töitä ja näin saavuttivat Taivasten Valtakunnan. Mikään ei ole Jumalalle mieluisampaa kuin tehdä töitä kaikkien yhteiseksi hyväksi. Jumala antoi meille puheen- ja kättentaidot, liikkeen, ruumiin voiman, mielen ja ymmärryksen, jotta käyttäisimme näitä taitoja, sekä meidän omaksi pelastuksemme että lähimmäistemme auttamiseksi."'' [Krystomoksen homilia Matt. (engl.) s.635].		:: ''"Kukaan ihminen ei voi sanoa, että minulla ei ole kuin yksi talentti-- ethän voi olla köyhempi kuin (Evankeliumin) leski (joka antoi vähästään rovon). Ja ethän voi olla vähemmän koulutettu kuin [[Pietari (apostoli)\|Pietari]] ja Johannes, jotka kummatkin olivat "oppimattomia ja tietämättömiä" (kalastajia). He kuitenkin suurella innolla tekivät hyviä töitä ja näin saavuttivat Taivasten Valtakunnan. Mikään ei ole Jumalalle mieluisampaa kuin tehdä töitä kaikkien yhteiseksi hyväksi. Jumala antoi meille puheen- ja kättentaidot, liikkeen, ruumiin voiman, mielen ja ymmärryksen, jotta käyttäisimme näitä taitoja, sekä meidän omaksi pelastuksemme että lähimmäistemme auttamiseksi."'' [Krystomoksen homilia Matt. (engl.) s.635].

	Tätä siis tarkoittaa se, että enennämme niitä talentteja jotka on meille annettu. Jokainen meistä pystyy aina tekemään hyviä tekoja, jotka palvelevat omaa pelastusta ja lähimmäistä. Kysymys on enemmänkin siitä, että viitsimmekö tehdä näin.		Tätä siis tarkoittaa se, että enennämme niitä talentteja jotka on meille annettu. Jokainen meistä pystyy aina tekemään hyviä tekoja, jotka palvelevat omaa pelastusta ja lähimmäistä. Kysymys on enemmänkin siitä, että viitsimmekö tehdä näin.
Rivi 37:		Rivi 38:

	[[Kristus]] opettaa rauhasta seuraavin sanoin:		[[Kristus]] opettaa rauhasta seuraavin sanoin:
		⚫	:: ''"Minä jätän teille rauhan. Oman rauhan minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon. --Olen puhunut teille tämän, jotta teillä olisi minussa rauha. Maailmassa te olette ahtaalla, mutta pysykää rohkeina: minä olen voittanut maailman."'' (Joh.14:27, 16:33)

⚫	''"Minä jätän teille rauhan. Oman rauhan minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon. --Olen puhunut teille tämän, jotta teillä olisi minussa rauha. Maailmassa te olette ahtaalla, mutta pysykää rohkeina: minä olen voittanut maailman."'' (Joh.14:27, 16:33)

	'''isä [[Andrei Verikov]]'''		'''isä [[Andrei Verikov]]'''

Hannu: /* Sunnuntaisaarna 31.8.2008 */

2009-02-15T09:41:55Z

Sunnuntaisaarna 31.8.2008

← Vanhempi versio		Versio 15. helmikuuta 2009 kello 09.41
Rivi 1:		Rivi 1:

	== (Matt.25:14-30) ==		== (Matt.25:14-30) ==
	''"Silloin on käyvä näin: Mies oli muuttamassa pois maasta. Hän kutsui puheilleen palvelijat ja uskoi koko omaisuutensa heidän hoitoonsa. Yhdelle hän antoi viisi talenttia hopeaa, toiselle kaksi ja kolmannelle yhden, kullekin hänen kykyjensä mukaan. Sitten hän muutti maasta.''		''"Silloin on käyvä näin: Mies oli muuttamassa pois maasta. Hän kutsui puheilleen palvelijat ja uskoi koko omaisuutensa heidän hoitoonsa. Yhdelle hän antoi viisi talenttia hopeaa, toiselle kaksi ja kolmannelle yhden, kullekin hänen kykyjensä mukaan. Sitten hän muutti maasta.''
Rivi 41:		Rivi 40:
	''"Minä jätän teille rauhan. Oman rauhan minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon. --Olen puhunut teille tämän, jotta teillä olisi minussa rauha. Maailmassa te olette ahtaalla, mutta pysykää rohkeina: minä olen voittanut maailman."'' (Joh.14:27, 16:33)		''"Minä jätän teille rauhan. Oman rauhan minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon. --Olen puhunut teille tämän, jotta teillä olisi minussa rauha. Maailmassa te olette ahtaalla, mutta pysykää rohkeina: minä olen voittanut maailman."'' (Joh.14:27, 16:33)

	''isä [[Andrei Verikov]]''		'''isä [[Andrei Verikov]]'''

	[[Luokka:Opetuspuheet]]		[[Luokka:Opetuspuheet]]

Mikko (18. joulukuuta 2008 kello 20.05)

2008-12-18T20:05:21Z

← Vanhempi versio		Versio 18. joulukuuta 2008 kello 20.05
Rivi 1:		Rivi 1:

	== ~~Palvelijoille uskotut talentit~~ (Matt.25:14-30) ==		== (Matt.25:14-30) ==
	''"Silloin on käyvä näin: Mies oli muuttamassa pois maasta. Hän kutsui puheilleen palvelijat ja uskoi koko omaisuutensa heidän hoitoonsa. Yhdelle hän antoi viisi talenttia hopeaa, toiselle kaksi ja kolmannelle yhden, kullekin hänen kykyjensä mukaan. Sitten hän muutti maasta.''		''"Silloin on käyvä näin: Mies oli muuttamassa pois maasta. Hän kutsui puheilleen palvelijat ja uskoi koko omaisuutensa heidän hoitoonsa. Yhdelle hän antoi viisi talenttia hopeaa, toiselle kaksi ja kolmannelle yhden, kullekin hänen kykyjensä mukaan. Sitten hän muutti maasta.''

Mikko: Ak: Uusi sivu: == Palvelijoille uskotut talentit (Matt.25:14-30) == ''"Silloin on käyvä näin: Mies oli muuttamassa pois maasta. Hän kutsui puheilleen palvelijat ja uskoi koko omaisuutensa heid...

2008-12-17T23:08:28Z

Ak: Uusi sivu: == Palvelijoille uskotut talentit (Matt.25:14-30) == ''"Silloin on käyvä näin: Mies oli muuttamassa pois maasta. Hän kutsui puheilleen palvelijat ja uskoi koko omaisuutensa heid...

Uusi sivu

== Palvelijoille uskotut talentit (Matt.25:14-30) ==
''"Silloin on käyvä näin: Mies oli muuttamassa pois maasta. Hän kutsui puheilleen palvelijat ja uskoi koko omaisuutensa heidän hoitoonsa. Yhdelle hän antoi viisi talenttia hopeaa, toiselle kaksi ja kolmannelle yhden, kullekin hänen kykyjensä mukaan. Sitten hän muutti maasta.''

''Se, joka oli saanut viisi talenttia, ryhtyi heti toimeen: hän kävi niillä kauppaa ja hankki voittoa toiset viisi talenttia. Samoin se, joka oli saanut kaksi talenttia, voitti toiset kaksi. Mutta se, joka oli saanut vain yhden talentin, kaivoi maahan kuopan ja kätki sinne isäntänsä rahan.''

''Pitkän ajan kuluttua isäntä palasi ja vaati palvelijoiltaan tilitykset. Se, joka oli saanut viisi talenttia, toi toiset viisi niiden lisäksi ja sanoi: 'Herra, sinä annoit minulle viisi talenttia. Kuten näet, olen hankkinut voittoa toiset viisi.' Isäntä sanoi hänelle: 'Hyvin tehty! Olet hyvä ja luotettava palvelija. Vähässä olet ollut uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi. Tule herrasi ilojuhlaan!''

''Myös se, joka oli saanut kaksi talenttia, tuli ja sanoi: 'Herra, sinä annoit minulle kaksi talenttia. Kuten näet, olen hankkinut voittoa toiset kaksi.' Isäntä sanoi hänelle: 'Hyvin tehty! Olet hyvä ja luotettava palvelija. Vähässä olet ollut uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi. Tule herrasi ilojuhlaan!''

''Viimeksi tuli se palvelija, joka oli saanut vain yhden talentin, ja sanoi: 'Herra, minä tiesin, että sinä olet ankara mies. Sinä leikkaat sieltä, minne et ole kylvänyt, ja kokoat sieltä, minne et ole siementä viskannut. Minä pelkäsin ja kaivoin talenttisi maahan. Tässä on omasi.' Isäntä vastasi hänelle: 'Sinä kelvoton ja laiska palvelija! Sinä tiesit, että minä leikkaan sieltä, minne en ole kylvänyt, ja kokoan sieltä, minne en ole siementä viskannut. Silloinhan sinun olisi pitänyt viedä minun rahani pankkiin, niin että olisin palatessani saanut omani takaisin korkoineen. -- Ottakaa pois hänen talenttinsa ja antakaa se sille, jolla on kymmenen talenttia. Jokaiselle, jolla on, annetaan, ja hän on saava yltäkyllin, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin mitä hänellä on. Heittäkää tuo kelvoton palvelija ulos pimeyteen. Siellä itketään ja kiristellään hampaita.''

== Sunnuntaisaarna 31.8.2008 ==
Päivän [[Evankeliumi]] kertoo meille vertauksen palvelijoille uskotuista rahoista. Ensimmäinen palvelija saa hoidettavakseen viisi talenttia, joka oli käytännössä työmiehen 82 vuoden palkka. Toinen palvelija sai kaksi talenttia, joka vastasi noin 33 vuoden palkkaa. Ja viimeinen yhden talentin, eli palkan jonka työmies ansaitsisi kuudessatoista vuodessa. Kaikkien kohdalla kysymys oli siis suuresta summasta rahaa. Kun isäntä sitten palasi pitkän ajan kuluttua, niin hän katsoi mitä palvelijat olivat saaneet aikaiseksi. Kaksi ensimmäistä palvelijaa olivat onnistuneet kaksinkertaistamaan heille uskotut rahat ja isäntä olikin tästä tyytyväinen. Hän sanoikin kummallekin erikseen: ''"Hyvin tehty! Vähässä olet ollut uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi. Tule herrasi ilojuhlaan!"''

Viimeinen palvelija ei kuitenkaan ollut tehnyt muuta, kuin haudannut talenttinsa piiloon ja antoi isännälle sen, mitä oli saanutkin. Tästä isäntä suuttuikin palvelijalle, joka ei ollut edes vaivautunut viemään talenttiaan pankkiin. Isäntä määräsikin tuon kelvottoman palvelijan ulos pimeyteen, jossa "itketään ja kiristellään hampaita".

Jälleen kerran [[Kristus]] vertauksessaan haluaa muistuttaa meitä siitä, miten meidän tulisi elää elämäämme ja myös siitä, että me kohtaamme Jumalan, joka vaatii meiltä tiliä kaikesta siitä mitä olemme tehneet tai jättäneet tekemättä. Omien tekojemme mukaan me pääsemme, joka "Herramme ilojuhlaan" tai sitten "ulos pimeyteen".

Kristuksen opetus kertoo meille hyvin selvästi myös sen, että ei ole oikein eikä riittävää, että emme tee mitään siinä pelossa, että tekisimme jotain väärin. Jos hautaamme talenttimme maahan, niin silloin emme voi myöskään tehdä mitään hyvää. Jumala on uskonut meille jokaiselle talentteja, jotka meidän pitäisi käyttää oikealla tavalla. Meidän ei tule missään nimessä vähätellä omia kykyjämme ja sitä, etteikö jokainen meistä voisi tehdä jotain hyvää.

Kirkkomme opettaja, pyhä [[Johannes Krysostomos]] on sanonut tästä seuraavaa:
''"Kukaan ihminen ei voi sanoa, että minulla ei ole kuin yksi talentti-- ethän voi olla köyhempi kuin (Evankeliumin) leski (joka antoi vähästään rovon). Ja ethän voi olla vähemmän koulutettu kuin [[Pietari (apostoli)|Pietari]] ja Johannes, jotka kummatkin olivat "oppimattomia ja tietämättömiä" (kalastajia). He kuitenkin suurella innolla tekivät hyviä töitä ja näin saavuttivat Taivasten Valtakunnan. Mikään ei ole Jumalalle mieluisampaa kuin tehdä töitä kaikkien yhteiseksi hyväksi. Jumala antoi meille puheen- ja kättentaidot, liikkeen, ruumiin voiman, mielen ja ymmärryksen, jotta käyttäisimme näitä taitoja, sekä meidän omaksi pelastuksemme että lähimmäistemme auttamiseksi."'' [Krystomoksen homilia Matt. (engl.) s.635].

Tätä siis tarkoittaa se, että enennämme niitä talentteja jotka on meille annettu. Jokainen meistä pystyy aina tekemään hyviä tekoja, jotka palvelevat omaa pelastusta ja lähimmäistä. Kysymys on enemmänkin siitä, että viitsimmekö tehdä näin.

Nykypäiväin ihminen on alkanut turtumaan maailman pahoille asioille. On syntynyt jo käsitys siitä, että sodat ja kaikenlainen terrorismi on luonnollista; ja me yksittäiset ihmiset emme voi siihen vaikuttaa. Valitettavasti liian monet ajattelevat juuri tällä tavalla. Jos jokainen ihminen kuitenkin pyrkisi kohti rauhaa ja rakkautta, niin silloin eivät pahat asiat vaikuttaisi niin voimakkaana täällä maailmassa.

Rauhaan ja rakkauteen pyrkiminen ei ole edes sidoksissa mihinkään tiettyyn uskontoon tai elämänkatsomukseen, vaan pohjimmiltaan jokainen halajaa sitä. Tai ainakin tämän pitäisi olla ihmisyyden perusihanteena.

Jos kuitenkin ajattelemme niin, että emme voi millään keinoin edistää ihmisten keskinäistä rauhaa ja rakkautta niin silloin toimimme niin kuin viimeinen palvelija, joka hautasi oman talenttinsa maahan. Hän ajatteli, että kun ei tee mitään, niin ei voi myöskään sortua pahaan.

Mutta tässä maailmassa vaikuttava pahuus on juuri välinpitämättömyyttä. Sitä, etteivät ihmiset osaa huomioida toisiaan ja välittää heistä. Tässä maailmassa eläminen ei ole yksityistä yritteliäisyyttä, vaan se on keskinäistä kanssakäymistä.

[[Johannes Krysostomos]]han muistutti meitä siitä, että meidän tulisi käyttää tietojamme ja taitojamme lähimmäisten auttamiseksi. Kysymys on ennen kaikkea siitä, että meidän tulisi palvella lähimmäistämme. Pienistä hyvistä teoista kasvaa suuri kokonaisuus, joka johtaa keskinäiseen rauhaan ja rakkauteen.

Meidän oma esimerkkimme johdattaa muitakin ihmisiä rauhaan ja rakkauteen. Se, että me teemme hyviä tekoja, johdattaa myös muut lopulta tekemään samalla tavoin. Maailmassa vaikuttava pahuus yllyttää ihmisiä välinpitämättömyyteen ja siihen, että paha kostetaan pahalla. Tämän vuoksi on niin paljon sotia ja kärsimystä.

[[Kristus]] opettaa rauhasta seuraavin sanoin:

''"Minä jätän teille rauhan. Oman rauhan minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon. --Olen puhunut teille tämän, jotta teillä olisi minussa rauha. Maailmassa te olette ahtaalla, mutta pysykää rohkeina: minä olen voittanut maailman."'' (Joh.14:27, 16:33)

''isä [[Andrei Verikov]]''

[[Luokka:Opetuspuheet]]