Hannu: /* Ortodoksisen kirkon uskonoppi */

2025-10-23T13:15:28Z

Ortodoksisen kirkon uskonoppi

← Vanhempi versio		Versio 23. lokakuuta 2025 kello 13.15
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Rovasti [[Dimitri Padalka]]'''		'''Rovasti [[Dimitri Padalka]]'''

	== Ortodoksisen kirkon uskonoppi ==		== [[Ortodoksisen kirkon uskonoppi (kirja)\|Ortodoksisen kirkon uskonoppi]] ==

	oppikoulun yläluokkia varten		oppikoulun yläluokkia varten

Hannu: /* § 1. Uskonnon käsite */

2025-10-23T13:12:30Z

§ 1. Uskonnon käsite

← Vanhempi versio		Versio 23. lokakuuta 2025 kello 13.12
Rivi 32:		Rivi 32:
	<br>		<br>
	----		----
			(''Tästä artikkelistä löytyy osoitteesta [[Uskonnon käsite 2]] tekoälyn kieliasultaan modernisoima versio.'')


	[[Luokka:Padalka]]		[[Luokka:Padalka]]

Hannu (23. lokakuuta 2025 kello 12.46)

2025-10-23T12:46:24Z

← Vanhempi versio		Versio 23. lokakuuta 2025 kello 12.46
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Rovasti Dimitri Padalka'''		'''Rovasti [[Dimitri Padalka]]'''

	== Ortodoksisen kirkon uskonoppi ==		== Ortodoksisen kirkon uskonoppi ==

Hannu: Ak: Uusi sivu: '''Rovasti Dimitri Padalka''' == Ortodoksisen kirkon uskonoppi == oppikoulun yläluokkia varten Suomentanut muutamin muutoksin ja kustantanut Suomen kreikkalaiskatolisen kirkon suomennus- ja toimituskomitea Toinen painos / Kuopio 1941
=== I. Johdannolliset tiedot === ==== § 1. Uskonnon käsite ==== Kaikkina aikoina ihmiskunnan oleellisena ominaisuutena on ollut ja on vielä tänäkin päivänä uskonto.

Uskonnon tieteellisenä terminä esiintyy latinala...

2025-10-23T12:25:39Z

Ak: Uusi sivu: '''Rovasti Dimitri Padalka''' == Ortodoksisen kirkon uskonoppi == oppikoulun yläluokkia varten Suomentanut muutamin muutoksin ja kustantanut Suomen kreikkalaiskatolisen kirkon suomennus- ja toimituskomitea Toinen painos / Kuopio 1941 <hr> === I. Johdannolliset tiedot === ==== § 1. Uskonnon käsite ==== Kaikkina aikoina ihmiskunnan oleellisena ominaisuutena on ollut ja on vielä tänäkin päivänä uskonto. Uskonnon tieteellisenä terminä esiintyy latinala...

Uusi sivu

'''Rovasti Dimitri Padalka'''

== Ortodoksisen kirkon uskonoppi ==

oppikoulun yläluokkia varten

Suomentanut muutamin muutoksin ja kustantanut Suomen kreikkalaiskatolisen kirkon suomennus- ja toimituskomitea

Toinen painos / Kuopio 1941
<hr>

=== I. Johdannolliset tiedot ===

==== § 1. Uskonnon käsite ====

Kaikkina aikoina ihmiskunnan oleellisena ominaisuutena on ollut ja on vielä tänäkin päivänä uskonto. 
 
Uskonnon tieteellisenä terminä esiintyy latinalainen sana ''religio'', joka on ollut käytännössä jo syvässä muinaisuudessa. Erään entisen kristillisen kirjailijan, [https://fi.wikipedia.org/wiki/Lactantius '''Lactantiuksen'''] (k. 330), selityksen mukaan tämä sana johtuu verbistä ''religare'', mikä merkitsee ''sitoa'' eli ''yhdistää''. Tämän sanan alkuperäiseen merkitykseen perustuen uskonto määritellään ''elāvāksi, järjellistajulliseksi ja vaþaaksi hengelliseksi yhteydeksi Jumalan kanssa''. Tämmoinen uskonnon määrittely saa tukea myös Vanhan ja Uuden Testamentin pyhistä kirjoista. Niissä Jumalan ja ihmisen keskinäisiä suhteita nimitetään ''liitoksi'' ([https://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?ref=1.+Moos.17:7-14 1.Moos.17:7-14]; [https://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?ref=2.+Moos.19:5-6 2.Moos.19:5-6]; [https://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?ref=Hepr.8:8 Hebr.8:8] ym.). 
 
Jotta tämmöinen liitto voisi syntyä ja toteutua, tarvitaan välttämättömästi toiselta puolen ihmisen kohoamista eli pyrkimystä Jumalan luo ja toiselta puolen Jumalan alastulemista ihmisen luo. Tähän sisältyy uskonnon syvä ajatus ja sen perustus. Ainoastaan semmoista uskontoa, joka lepää kokonaan tällä perustuksella ja joka on Jumalan ilmoittama erikoisessa, määrätyssä tarkoituksessa, nimenomaan Jumalan ja ihmisen todellisen liittymisen tarkoituksessa, voidaan nimittää uskonnoksi. Toisia, ns. luonnonuskontoja, voidaan nimittää uskonnoiksi ainoastaan siksi, että näiden uskontojen tunnustajat ilmaisevat persoonallisia ja sisäisiä eli subjektiivisia pyrkimyksiä löytääkseen niissä tyydytyksen Jumalan yhteydessä olemisen tarpeelle. Mutta mitään liittoa tai uskontoa sen varsinaisessa mielessä ne eivät ole. 
 
Uskonnon yleisen ja muuttumattoman arvon sen kaikissa muodoissa ja kaikilla kehityksen asteilla muodostavat seuraavat ominaisuudet tai tunnusmerkit: 

# '''Usko persoonalliseen Jumalaan''' tahi persoonallisiin jumaliin, joiden ihmiset kuvittelevat olevan yhdessä tai toisessa suhteessa itseensä, joko hyvyyttä jakavina tai rankaisevina. Uskon persoonalliseen Jumalaan me tapaamme kaikilla kansoilla, sillä eroituksella vain, ettei kaikilla ole yhtä selvä ja korkea käsitys jumaluuden persoonasta. Niissäkään uskonnoissa, joissa jumaloidaan kuollutta luontoa ja sen yksityisiä esineitä ([https://fi.wikipedia.org/wiki/Fetisismi fetisismi]) ei ole kokonaan hävinnyt jumaluuden persoonallinen kuvittelu, koska tässäkin tapauksessa kuollut luonto ja sieluttomat kappaleet pakanan tajunnassa esiintyvät elollisina ja elävinä, salaisia voimia kätkevinä kappaleina.
# '''Usko näkymätlömään, yli-aistilliseen maailmaan'''. Usko näkymättömään maailmaan joko aineellisessa tai hengellisessa muodossa esiintyy kaikkialla. Kaikilla kansoilla me huomaamme olevan vakaumuksen, että olevaisuus ei rajoitu näkyväiseen maailmaan ja että tämän maailman ohessa on olemassa toinen maailma, josta ihminen on riippuvainen, ja joka vaikuttaa ihmiselämään ja -kohtaloon.
# '''Usko ilmestymisen mahdollisuuteen korkeammasta maailmasta'''. Tämäkin usko on kaikilla kansoilla, ja sen johdosta jokainen pitää uskontoaan Jumalan ilmoittamana. Oraakkelit, mysteriot ja uskonnolliset arpapelit eivät olisi mahdollisia ilman tätä uskoa.
# '''Usko siihen, että Jumala ei ole ainoastaan kaikkimahtava voima, vaan myös järiellissiveellinen tahto''', ioka vaatii ihmiseltä ''siveellistä'', Jumalalle kelpaavaa elämää. Kaikissa uskonnoissa löydämme lakeja ja käskyiä, jotka ovat Jumalan tahdon vaatimuksia. Samoin myös huomaamme uskoa siihen, että Jumalan tahdon täyttämistä seuraa palkkio, mutta sen rikkomista rankaisu.
# '''Jumalan kunnioittaminen''', jossa ihminen ilmaisee uskonnolliset tunteensa Jumalalle. Sitä toimitusta, mikä tarkoittaa ulkonaista Jumalan kunnioittamista, nimitetään ''jumalanpalvelukseksi eli uskonnolliseksi kultiksi''. Uskonnollinen kultti muodostaa välttämättömän osan kaikkien kansojen uskonnoissa. Kaikissa uskonnoissa kohtaamme rukouksia, pyhiä kuvia ja uskonnollisen kehityksen korkeammilla asteilla jumalanpalveluspaikkoja, uskonnollisia toimituksia, erikoisesti uhritoimituksia vakituisia jumalanpalveluksen toimittajia ja uskonnollisia laitoksia.
# '''Persoonalliseen Jumala-uskoon''' kaikissa uskonnoissa sitten liittyy kiinteästi usko ''sielun kuolemattomuuteen ja haudantakaiseen elämään''.
 
Nämä ovat yleisesti uskonnon tärkeimmät ja oleelliset ominaisuudet tai tunnusmerkit.
 
----
[[Luokka:Padalka]]

Uskonnon käsite - Muutoshistoria

Hannu: /* Ortodoksisen kirkon uskonoppi */

Hannu: /* § 1. Uskonnon käsite */

Hannu (23. lokakuuta 2025 kello 12.46)