Toiminnot

Ero sivun ”Prokopi Ustjugilainen” versioiden välillä

Ortodoksi.netista

(Ak: Uusi sivu: '''Pyhä Prokopi Ustjugilainen''' eli Venäjällä 1200-luvun lopulla. Hän lienee ollut alkuaan saksalainen kauppias, joka muutti Novgorodiin, kääntyi [[Ortodoksinen kirkko|ortodok...)
 
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 23: Rivi 23:
[[Luokka:Kristuksen tähden houkat]]
[[Luokka:Kristuksen tähden houkat]]
[[Luokka:Venäläiset pyhät]]
[[Luokka:Venäläiset pyhät]]
[[Luokka:Venäjä]]

Versio 13. elokuuta 2008 kello 07.49

Pyhä Prokopi Ustjugilainen eli Venäjällä 1200-luvun lopulla. Hän lienee ollut alkuaan saksalainen kauppias, joka muutti Novgorodiin, kääntyi ortodoksiksi ja meni luostariin.

Kuten niin monelle muullekin, myös Prokopille tuli ongelmaksi ihmisten vierailut, hänen maineensa kasvaminen ja jatkuvan kiitoksen saaminen. Siksi hän pakeni luostarista yksinäisyyteen Ustjugiin Vologdan hiippakuntaan ja tekeytyi hulluksi, Kristuksen tähden houkaksi.

Hän asui köyhänä ja nöyränä erilaisissa heikkorakenteisissa ja rähjäisissä majoissa tai kirkon eteisessä, kärsi pilkkaa ja loukkauksia, jopa väkivaltaisuutta toisten ihmisten taholta.

Usein hän saarnasi parannusta paikallisille asukkaille ja ennusti huonoja aikoja, mikäli ihmiset eivät kadu ja itke syntejään. Usein hän istui Suhona-joen rannalla katsellen kalastajia ja rukoillen heille Jumalan siunausta ja varjelusta. Hän ennusti myös ystävälleen Simeonille, tulevan pyhittäjä Stefan Permiläisen isälle, pyhittäjän syntymisen.

Tuolle samalle joentörmälle hänet sitten pyynnöstään haudattiin, kun hän kuoli 8. päivänä heinäkuuta 1303. Siellä pyhän Prokopin maatumaton ruumis sai sitten maata toista sataa vuotta, ennekuin ne monenlaisten vaiheiden ja ilmestyksien jälkeen paljastuivat 1700-luvulla. Kauan saivat reliikit olla uskovaisten kunnioitettavana ilman, että tiedettiin, kenen pyhän reliikeistä oli kysymys. Useita ihmeellisiä parantumisia tapahtui reliikkien lähellä ja ihmeteltiin, kenen nämä reliikit oikein ovat.

Hänen nimensä tuli tunnetuksi vasta, kun hän itse ilmestyi näyssä ja paljasti asian hurskaalle paikalliselle asukkaalle nimeltään Savela.

Koska reliikkien äärellä tapahtui lukuisia ihmetekoja, niitä ryhdyttiin tutkimaan tarkemmin 1600-luvun loppupuoliskolla ja 1700-luvun alkuvuosikymmeninä. Näiden tutkimusten jälkeen pyhän reliikit siirrettiin hänen muistolleen rakennettuun kappeliin ja hänestä maalattiin ikoni ja häntä alettiin muistella myös liturgisissa teksteissä.

Laajemmaksi pyhän Prokopi Ustjugilaisen kunnioittaminen levisi vasta 1800-luvun alkuvuosikymmenillä ja hänen muistopäiväänsä vietetään ortodoksisessa kirkossa heinäkuun 8. päivänä.

Kirjallisuutta

  • Kirkkovuoden pyhät II
    • Pyhittäjä Prokopi Ustjugilainen (ss. 991 - 996)