Kiovan luolaluostari

Kiovan Petšerskajan lavra
1800-luvun valokuva.
Kuva:Library of Congress

Pyhä apostolienvertainen Vladimir Kiovalainen ja Kiovan luolaluostarin pyhät
Kuva © Pyykkönen

Kiovan Petšerskajan lavra eli Kiovan luolaluostari (ukrainaksi: Києво-Печерська лавра / Kievo-Pecherska Lavra, venäjäksi: Киево-Печерская лавра, Kievo-Petšerskaja Lavra) on historiallinen ortodoksinen luostari Ukrainan Kiovassa.

Vuonna 1051 munkit Antoni ja Feodosi perustivat Kiovan kaupunkiin sen kristillistymisen alkuvaiheessa luolaluostarin, joka on perustamisestaan lähtien ollut yksi itäisen eurooppalaisen ortodoksisuuden keskuspaikoista. Luostarin nimi johtuu siitä, että munkit asuivat aluksi maan alle rakennetuissa luolastoissa. Niissä on nykyäänkin nähtävänä satojen munkkien ruumiit, jotka ovat säilyneet luolissa vallitsevan erityisen mikroilmaston ansiosta.

Bolshevikit sulkivat luostarin 1926 ja muuttivat sen museoksi. Munkit palasivat 1992, ja tällä hetkellä luostarin hallinta on jakaantunut valtionmuseolle, paikalliselle kulttuurijärjestölle ja Ukrainan ortodoksiselle kirkolle, joka kuuluu Moskovan patriarkaatin alaisuuteen ja sitä pitää yhtenä keskuspaikkanaan tämän kirkon päämies, metropoliitta Volodomir.

Luolaluostari yhdessä pyhän Sofian katedraalin kanssa kuuluu UNESCOn maailmanperintökohteisiin. Vuonna 2007 luolaluostari nimettiin internetäänestyksen perusteella yhdeksi seitsemästä ukrainalaisesta ihmeestä.

HAP, täydennykset: Soili Mustapää

Katso myös

• Ukrainan ortodoksinen kirkko – Moskovan patriarkaatti

YouTube-video aiheesta

• Joulunaikaan Kiovan Petšerskajan lavrassa

'"`UNIQ--youtube-00000000-QINU`"'