Toiminnot

Ero sivun ”Orthodox Christianity Vol. 1 (kirja)” versioiden välillä

Ortodoksi.netista

Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 9: Rivi 9:
:: Sidos: sidottu / kovakantinen
:: Sidos: sidottu / kovakantinen


Volokolamskin metropoliitta '''[[Ilarion Alfejev]]''' (s. 1966) on Suomessa muun muassa tunnettu teoksestaan [[Uskon mysteeri|Uskon mysteeri – Johdatus ortodoksiseen dogmaattiseen teologiaan]] (2002). Metropoliitta Ilarion kuuluu [[Venäjän ortodoksinen kirkko|Venäjän ortodoksisen kirkon]] nuoreen teologisukupolven eturintamaan.
Volokolamskin metropoliitta '''[[Ilarion Alfejev]]''' (s. 1966) on Suomessa muun muassa tunnettu teoksestaan [[Uskon mysteeri|Uskon mysteeri – Johdatus ortodoksiseen dogmaattiseen teologiaan]] (2002). Metropoliitta Ilarion kuuluu [[Venäjän ortodoksinen kirkko|Venäjän ortodoksisen kirkon]] nuoren teologisukupolven eturintamaan.


Metropoliitta Ilarionia pidetään lahjakkaana ja älykkäänä teologina. Diokleian metropoliitta [[Kallistos Ware]] (s. 1934), joka toimi metropoliitta Ilarionin väitöskirjan ohjaajana Oxfordin yliopistossa Englannissa, kutsui metropoliitta Ilarionia ”kaikkein loistavammaksi oppilaakseen”.
Metropoliitta Ilarionia pidetään lahjakkaana ja älykkäänä teologina. Diokleian metropoliitta [[Kallistos Ware]] (s. 1934), joka toimi metropoliitta Ilarionin väitöskirjan ohjaajana Oxfordin yliopistossa Englannissa, kutsui metropoliitta Ilarionia ”kaikkein loistavammaksi oppilaakseen”.


Viime vuosina metropoliitta Ilarion on julkaisut ensimmäiset osat laajasta ortodoksisen kirkon uskoa ja elämää esittelevää teossarjaa. Sarjan nimi on yksinkertaisesti ''Ortodoksisuus''. Ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 2008 ja se käsittelee ortodoksisen kirkon historiaa ja hallintoa, toinen osa vuonna 2009 ja se käsittelee ortodoksisen kirkon jumalanpalvelusta, kirkkomusiikkia ja –taidetta. Vuonna 2011 ilmestyi englanninkielinen käännös Ortodoksisuus-sarjan ensimmäisestä osasta. Englanniksi sen nimi on: ''Orthodox Christainity. Volume 1: The History and Canonical Structure of the Orthodox Church''.
Viime vuosina metropoliitta Ilarion on julkaissut ensimmäiset osat laajasta ortodoksisen kirkon uskoa ja elämää esittelevästä teossarjasta. Sarjan nimi on yksinkertaisesti ''Ortodoksisuus''. Ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 2008 ja se käsittelee ortodoksisen kirkon historiaa ja hallintoa, toinen osa vuonna 2009 ja se käsittelee ortodoksisen kirkon jumalanpalvelusta, kirkkomusiikkia ja –taidetta. Vuonna 2011 ilmestyi englanninkielinen käännös Ortodoksisuus-sarjan ensimmäisestä osasta. Englanniksi sen nimi on: ''Orthodox Christianity. Volume 1: The History and Canonical Structure of the Orthodox Church''.


Teos on johdanto ortodoksisen kirkon historiaan ja hallintoon, tai hieman teknisemmin ilmaistuna ”kanoniseen rakenteeseen”. Alkeiskirjasta ei kuitenkaan ole kyse, sillä kirja on metropoliitta Ilarionin sanoin ”suunnattu lukijoille, jotka jo tuntevat ortodoksisuuden perusteet ja jotka haluavat syventää tietämystään siitä”.
Teos on johdanto ortodoksisen kirkon historiaan ja hallintoon, tai hieman teknisemmin ilmaistuna ”kanoniseen rakenteeseen”. Alkeiskirjasta ei kuitenkaan ole kyse, sillä kirja on metropoliitta Ilarionin sanoin ”suunnattu lukijoille, jotka jo tuntevat ortodoksisuuden perusteet ja jotka haluavat syventää tietämystään siitä”.


Teos jakaantuu kolmeen osaan. Ensimmäinen käsittelee ortodoksisen kirkon historiaa ensimmäisellä vuosituhannella, toinen osa toista vuosituhatta ja nykyaikaa, ja kolmas osa ortodoksisen kirkon hallintoa.
Teos jakaantuu kolmeen osaan. Ensimmäinen käsittelee ortodoksisen kirkon historiaa ensimmäisellä vuosituhannella, toinen osa toista vuosituhatta ja nykyaikaa ja kolmas osa ortodoksisen kirkon hallintoa.


Mielenkiintoisimmat osat ovat kaksi jälkimmäistä. Ensimmäinen osa onkin välillä liiankin selostava ja historiaa nopeasti läpikäyvää. Toinen osa käsittelee suurimaksi osin Venäjän ortodoksista kirkkoa ja sen elämää. Tässä kohdin teos vasta alkaa, voisi sanoa. Metropoliitta Ilarion tähdentää esipuheessaan, että painotus Venäjän ortodoksisen kirkon historiaan ja elämään ei tarkoita vähättelevää asennetta suhteessa muihin ortodoksisiin kirkkoihin. Syy on yksinkertaisesti se, että metropoliitta Ilarion kuuluu Venäjän ortodoksiseen kirkkoon ja teos alun perin suunnattiin venäjänkieliselle lukijakunnalle. Metropoliitta Ilarion oli jopa esittänyt käännöksen julkaisseille, että he toimittaisivat teosta hieman. Julkaisijan väki oli todennut Venäjän ortodoksisen kirkon historian olevan ”tyyppiesimerkki” siitä kuinka ortodoksinen kirkko ja sen usko voi vaikuttaa kokonaisen kulttuurin kirjallisuuteen, taiteeseen ja filosofiaan. Teosta ei siis toimitettu lyhemmäksi.
Mielenkiintoisimmat osat ovat kaksi jälkimmäistä. Ensimmäinen osa on välillä liiankin selostava ja historiaa nopeasti läpikäyvä. Toinen osa käsittelee suurimmaksi osin Venäjän ortodoksista kirkkoa ja sen elämää. Tässä kohdin teos vasta alkaa, voisi sanoa. Metropoliitta Ilarion tähdentää esipuheessaan, että painotus Venäjän ortodoksisen kirkon historiaan ja elämään ei tarkoita vähättelevää asennetta suhteessa muihin ortodoksisiin kirkkoihin. Syy on yksinkertaisesti se, että metropoliitta Ilarion kuuluu Venäjän ortodoksiseen kirkkoon ja teos alun perin suunnattiin venäjänkieliselle lukijakunnalle. Metropoliitta Ilarion oli jopa esittänyt käännöksen julkaisseille, että he hieman toimittaisivat teosta. Julkaisija oli todennut Venäjän ortodoksisen kirkon historian olevan ”tyyppiesimerkki” siitä, kuinka ortodoksinen kirkko ja sen usko voi vaikuttaa kokonaisen kulttuurin kirjallisuuteen, taiteeseen ja filosofiaan. Teosta ei siis toimitettu lyhyemmäksi.


Lopuksi on hyvä lainata metropoliitta Ilarionia ja antaa hänen itse kertoa mihin hän pyrkii koko sarjallaan:
Lopuksi on hyvä lainata metropoliitta Ilarionia ja antaa hänen itse kertoa mihin hän pyrkii koko sarjallaan:
:: ''”Sarjan perusajatus on esittää ortodoksisuuden kokonaisvaltaisena teologisena ja liturgisena systeeminä – maailmankatsomuksena. Tässä systeemissä kaikki sen osat ovat sidoksissa toisiinsa. Teologia nojautuu liturgiseen kokemukseen, ja sammalla kirkkotaiteen perusteet, kuten ikonit, kirkkolaulu ja arkkitehtuuri, saa muotonsa teologiasta ja liturgisesta elämästä. Teologia ja liturginen elämä myös vaikuttaa kilvoituselämään ja jokaisen henkilökohtaiseen hengellisyyteen. Ne myös muokkaavat ortodoksisen kirkon moraalista ja yhteiskunnallista opetusta, kuten myös sen suhdetta toisiin kristillisiin tunnustuksiin, ei-kristillisiin uskontoihin ja maalliseen maailmaan."''
:: ''”Sarjan perusajatus on esittää ortodoksisuus kokonaisvaltaisena teologisena ja liturgisena systeeminä – maailmankatsomuksena. Tässä systeemissä kaikki sen osat ovat sidoksissa toisiinsa. Teologia nojautuu liturgiseen kokemukseen, ja samalla kirkkotaiteen perusteet kuten ikonit, kirkkolaulu ja arkkitehtuuri saavat muotonsa teologiasta ja liturgisesta elämästä. Teologia ja liturginen elämä vaikuttaa kilvoituselämään ja jokaisen henkilökohtaiseen hengellisyyteen. Ne myös muokkaavat ortodoksisen kirkon moraalista ja yhteiskunnallista opetusta kuten myös sen suhdetta toisiin kristillisiin tunnustuksiin, ei-kristillisiin uskontoihin ja maalliseen maailmaan."''


Isä '''[[Lars Ahlbäck]]'''<br>
Isä '''[[Lars Ahlbäck]]'''<br>

Versio 18. helmikuuta 2011 kello 06.20

Kirjan kansi
Metropoliitta Ilarion (Alfejev): Orthodox Christianity:
The History and Canonical Structure of the Orthodox Church
Käännös venäjästä englanniksi: Basil Bush
ISBN 978-0-88141-878-1
Julkaisija ja kustantaja: St Vladimir’s Seminary Press
Julkaisuajankohta: tammikuu 2011
Sivumäärä: 350 sivua
Koko: xxx mm x xxx mm
Sidos: sidottu / kovakantinen

Volokolamskin metropoliitta Ilarion Alfejev (s. 1966) on Suomessa muun muassa tunnettu teoksestaan Uskon mysteeri – Johdatus ortodoksiseen dogmaattiseen teologiaan (2002). Metropoliitta Ilarion kuuluu Venäjän ortodoksisen kirkon nuoren teologisukupolven eturintamaan.

Metropoliitta Ilarionia pidetään lahjakkaana ja älykkäänä teologina. Diokleian metropoliitta Kallistos Ware (s. 1934), joka toimi metropoliitta Ilarionin väitöskirjan ohjaajana Oxfordin yliopistossa Englannissa, kutsui metropoliitta Ilarionia ”kaikkein loistavammaksi oppilaakseen”.

Viime vuosina metropoliitta Ilarion on julkaissut ensimmäiset osat laajasta ortodoksisen kirkon uskoa ja elämää esittelevästä teossarjasta. Sarjan nimi on yksinkertaisesti Ortodoksisuus. Ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 2008 ja se käsittelee ortodoksisen kirkon historiaa ja hallintoa, toinen osa vuonna 2009 ja se käsittelee ortodoksisen kirkon jumalanpalvelusta, kirkkomusiikkia ja –taidetta. Vuonna 2011 ilmestyi englanninkielinen käännös Ortodoksisuus-sarjan ensimmäisestä osasta. Englanniksi sen nimi on: Orthodox Christianity. Volume 1: The History and Canonical Structure of the Orthodox Church.

Teos on johdanto ortodoksisen kirkon historiaan ja hallintoon, tai hieman teknisemmin ilmaistuna ”kanoniseen rakenteeseen”. Alkeiskirjasta ei kuitenkaan ole kyse, sillä kirja on metropoliitta Ilarionin sanoin ”suunnattu lukijoille, jotka jo tuntevat ortodoksisuuden perusteet ja jotka haluavat syventää tietämystään siitä”.

Teos jakaantuu kolmeen osaan. Ensimmäinen käsittelee ortodoksisen kirkon historiaa ensimmäisellä vuosituhannella, toinen osa toista vuosituhatta ja nykyaikaa ja kolmas osa ortodoksisen kirkon hallintoa.

Mielenkiintoisimmat osat ovat kaksi jälkimmäistä. Ensimmäinen osa on välillä liiankin selostava ja historiaa nopeasti läpikäyvä. Toinen osa käsittelee suurimmaksi osin Venäjän ortodoksista kirkkoa ja sen elämää. Tässä kohdin teos vasta alkaa, voisi sanoa. Metropoliitta Ilarion tähdentää esipuheessaan, että painotus Venäjän ortodoksisen kirkon historiaan ja elämään ei tarkoita vähättelevää asennetta suhteessa muihin ortodoksisiin kirkkoihin. Syy on yksinkertaisesti se, että metropoliitta Ilarion kuuluu Venäjän ortodoksiseen kirkkoon ja teos alun perin suunnattiin venäjänkieliselle lukijakunnalle. Metropoliitta Ilarion oli jopa esittänyt käännöksen julkaisseille, että he hieman toimittaisivat teosta. Julkaisija oli todennut Venäjän ortodoksisen kirkon historian olevan ”tyyppiesimerkki” siitä, kuinka ortodoksinen kirkko ja sen usko voi vaikuttaa kokonaisen kulttuurin kirjallisuuteen, taiteeseen ja filosofiaan. Teosta ei siis toimitettu lyhyemmäksi.

Lopuksi on hyvä lainata metropoliitta Ilarionia ja antaa hänen itse kertoa mihin hän pyrkii koko sarjallaan:

”Sarjan perusajatus on esittää ortodoksisuus kokonaisvaltaisena teologisena ja liturgisena systeeminä – maailmankatsomuksena. Tässä systeemissä kaikki sen osat ovat sidoksissa toisiinsa. Teologia nojautuu liturgiseen kokemukseen, ja samalla kirkkotaiteen perusteet kuten ikonit, kirkkolaulu ja arkkitehtuuri saavat muotonsa teologiasta ja liturgisesta elämästä. Teologia ja liturginen elämä vaikuttaa kilvoituselämään ja jokaisen henkilökohtaiseen hengellisyyteen. Ne myös muokkaavat ortodoksisen kirkon moraalista ja yhteiskunnallista opetusta kuten myös sen suhdetta toisiin kristillisiin tunnustuksiin, ei-kristillisiin uskontoihin ja maalliseen maailmaan."

Isä Lars Ahlbäck
kirkkoherra
Lieksan ortodoksinen seurakunta