Toiminnot

Ero sivun ”Paraklesis (kirja)” versioiden välillä

Ortodoksi.netista

Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(3 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Paraklesis_kansi.jpg|thumb|250 px|<center>Kirjan kansi</center>]]
[[Kuva:Paraklesis_kansi.jpg|thumb|250 px|<center>Kirjan kansi</center>]]
[[Kuva:Paraklesis_aukeama.jpg|thumb|250 px|<center>Aukeama kirjasta</center>]]
[[Kuva:Paraklesis_aukeama.jpg|thumb|250 px|<center>Aukeama kirjasta<br>vasemmalla nuotit<br>oikealla [[neumi]]t</center>]]
:: '''Paraklesis'''<br>Pienen ja suuren anomuskanonin palvelukset Jumalansynnyttäjälle
:: '''Paraklesis'''<br>Pienen ja suuren anomuskanonin palvelukset Jumalansynnyttäjälle
:: Suomennos: Jaakko Olkinuora ja [[Kristoduli (nunna)|nunna Kristoduli]]
:: Suomennos: [[Jaakko Olkinuora]] ja [[Kristoduli (nunna)|nunna Kristoduli]]
:: ISBN 978-952-5870-41-1
:: ISBN 978-952-5870-41-1
:: Julkaisija ja kustantaja: [[Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto]] ([[OKJ]])
:: Julkaisija ja kustantaja: [[Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto]] ([[OKJ]])
Rivi 12: Rivi 12:
[[Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous]] on hyväksynyt käännöksen koekäyttöön.
[[Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous]] on hyväksynyt käännöksen koekäyttöön.


Paraklesis eli anomuskanoni Jumalansynnyttäjälle kuuluu kreikankielisen ortodoksisen kirkon rakastetuimpiin jumalanpalveluksiin. Esipuheessaan toinen kääntäjistä kertoo, että se lauletaan usein koko kirkkokansan voimin ja tämän vuoksi laulut tarttuvat helposti ihmisten mieleen. Sitä lauletaan normaalisti Jumalanäidin paaston aikana vuotopäivin pientä tai suurta anomuskanonia, mutta sitä voidaan laulaa myös aina sielun murheen ja hädän hetkellä.
Paraklesis eli anomuskanoni Jumalansynnyttäjälle kuuluu kreikankielisen ortodoksisen kirkon rakastetuimpiin jumalanpalveluksiin. Esipuheessaan toinen kääntäjistä kertoo, että se lauletaan usein koko kirkkokansan voimin ja tämän vuoksi laulut tarttuvat helposti ihmisten mieleen. Sitä lauletaan normaalisti Jumalanäidin paaston aikana vuoropäivin pientä tai suurta anomuskanonia, mutta sitä voidaan laulaa myös aina sielun murheen ja hädän hetkellä.


Paraklesiksen kaava vastaa jonkin verran suomalaisille tutumpaa [[moleben]]inia - [[Rukouspalvelus|rukouspalvelusta]], mikä kääntäjän mukaan on slaavilaista perua.
Paraklesiksen kaava vastaa jonkin verran suomalaisille tutumpaa [[moleben]]inia - [[Rukouspalvelus|rukouspalvelusta]], mikä kääntäjän mukaan on slaavilaista perua.


Paraklesiksen tekijöistä on maininnat jokaisen anomusektenian alussa, vaikkakaan tekijöistä/tekijästä ei ole varmuutta. Todennäköisesti pienen anomuskanonin on tehnyt Nikean piispa Theofanes (n. 778-845), jolta on säilynyt muutakin kirkkorunoutta. Suuren anomuskanonin on tehnyt keisari Theodoros I joskus 1200-luvulla.
Paraklesiksen tekijöistä on maininnat jokaisen anomusektenian alussa, vaikkakaan tekijöistä/tekijästä ei ole varmuutta. Todennäköisesti pienen anomuskanonin on tehnyt Nikean piispa Theofanes (n. 778-845), jolta on säilynyt muutakin kirkkorunoutta. Suuren anomuskanonin on tehnyt keisari Theodoros I joskus 1200-luvulla.

Kirja sisältää siis paitsi noiden edellä mainittujen kanonien tekstit, myös nuotitetut ja neumitetut bysanttilaiset melodiat palveluksen kaikkiin veisuihin. Siitä johtuu, että kirjassa on kunnioitettavan suuri sivumäärä.


== Sisällysluettelo ==
== Sisällysluettelo ==

Nykyinen versio 2. joulukuuta 2011 kello 21.14

Kirjan kansi
Aukeama kirjasta
vasemmalla nuotit
oikealla neumit
Paraklesis
Pienen ja suuren anomuskanonin palvelukset Jumalansynnyttäjälle
Suomennos: Jaakko Olkinuora ja nunna Kristoduli
ISBN 978-952-5870-41-1
Julkaisija ja kustantaja: Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto (OKJ)
Julkaisupäivämäärä: toukokuu 2011
Sivumäärä: 213 sivua
Koko: 250 x 175 mm
Sidos: Sidottu / pehmeäkantinen

Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous on hyväksynyt käännöksen koekäyttöön.

Paraklesis eli anomuskanoni Jumalansynnyttäjälle kuuluu kreikankielisen ortodoksisen kirkon rakastetuimpiin jumalanpalveluksiin. Esipuheessaan toinen kääntäjistä kertoo, että se lauletaan usein koko kirkkokansan voimin ja tämän vuoksi laulut tarttuvat helposti ihmisten mieleen. Sitä lauletaan normaalisti Jumalanäidin paaston aikana vuoropäivin pientä tai suurta anomuskanonia, mutta sitä voidaan laulaa myös aina sielun murheen ja hädän hetkellä.

Paraklesiksen kaava vastaa jonkin verran suomalaisille tutumpaa molebeninia - rukouspalvelusta, mikä kääntäjän mukaan on slaavilaista perua.

Paraklesiksen tekijöistä on maininnat jokaisen anomusektenian alussa, vaikkakaan tekijöistä/tekijästä ei ole varmuutta. Todennäköisesti pienen anomuskanonin on tehnyt Nikean piispa Theofanes (n. 778-845), jolta on säilynyt muutakin kirkkorunoutta. Suuren anomuskanonin on tehnyt keisari Theodoros I joskus 1200-luvulla.

Kirja sisältää siis paitsi noiden edellä mainittujen kanonien tekstit, myös nuotitetut ja neumitetut bysanttilaiset melodiat palveluksen kaikkiin veisuihin. Siitä johtuu, että kirjassa on kunnioitettavan suuri sivumäärä.

Sisällysluettelo

  • NUOTITETUT JA NEUMITETUT TEKSTIT
    • Pieni anomuskanoni Jumalansynnyttäjälle
    • Suuri anomuskanoni Jumalansynnyttäjälle
  • JUMALANPALVELUSTEKSTIT
    • Pieni anomuskanoni Jumalansynnyttäjälle
    • Suuri anomuskanoni Jumalansynnyttäjälle