Ero sivun ”Kirkkomme jälleenrakennuskauden viides vuosi alkanut (AK 1954)” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
([https://www.ortodoksi.net/images/d/d0/J%C3%A4lleenrakennus_artikkeli_1_%E2%80%93_on4.mp3 '''Kuuntele''' artikkeli tästä linkistä luettuna äänitiedostona], avaa äänitiedosto uuteen välilehteen)<br> |
([https://www.ortodoksi.net/images/d/d0/J%C3%A4lleenrakennus_artikkeli_1_%E2%80%93_on4.mp3 '''Kuuntele''' artikkeli tästä linkistä luettuna äänitiedostona], avaa äänitiedosto uuteen välilehteen)<br> |
||
<br> |
<br> |
||
(''Aamun Koitto |
(''Aamun Koitto nr 1 / 15.1.1954 s. 3-4'')<br> |
||
<br> |
<br> |
||
Kuten tunnettua kirkkokunnastamme annettu jälleenrakennuslaki säätää, että jälleenrakentaminen suoritetaan kymmenen vuoden kuluessa vuoden 1950 alusta lukien. Näin rakennuskaudesta on (1954) kulunut jo neljä vuotta. Seuraavassa esitämme eräitä tietoja jälleenrakennuksen edistymisestä tuomari [https://fi.wikipedia.org/wiki/Simo_H%C3%A4rk%C3%B6nen '''Simo Härkösen'''] papiston veljeskokoukselle esittämän katsauksen mukaan.<br> |
Kuten tunnettua kirkkokunnastamme annettu jälleenrakennuslaki säätää, että jälleenrakentaminen suoritetaan kymmenen vuoden kuluessa vuoden 1950 alusta lukien. Näin rakennuskaudesta on (1954) kulunut jo neljä vuotta. Seuraavassa esitämme eräitä tietoja jälleenrakennuksen edistymisestä tuomari [https://fi.wikipedia.org/wiki/Simo_H%C3%A4rk%C3%B6nen '''Simo Härkösen'''] papiston veljeskokoukselle esittämän katsauksen mukaan.<br> |
Versio 21. lokakuuta 2024 kello 14.19
(Kuuntele artikkeli tästä linkistä luettuna äänitiedostona, avaa äänitiedosto uuteen välilehteen)
(Aamun Koitto nr 1 / 15.1.1954 s. 3-4)
Kuten tunnettua kirkkokunnastamme annettu jälleenrakennuslaki säätää, että jälleenrakentaminen suoritetaan kymmenen vuoden kuluessa vuoden 1950 alusta lukien. Näin rakennuskaudesta on (1954) kulunut jo neljä vuotta. Seuraavassa esitämme eräitä tietoja jälleenrakennuksen edistymisestä tuomari Simo Härkösen papiston veljeskokoukselle esittämän katsauksen mukaan.
Jälleenrakennuskauden jo kulunutta aikaa ja aikaansaannoksia toisiinsa verrattaessa on otettava huomioon, ettei ensimmäisenä vuotena ollut lainkaan käytettävissä määrärahaa, joten varsinaiseen toimintaan jälleenrakennustoimikunta pääsi vasta vuodesta 1951 lähtien. Jälleenrakennusohjelman toteuttaminen alkoi maa-alueiden hankinnalla kirkkoja, pappiloita, rukoushuoneita ja hautausmaita varten. Tämä vaihe on nyt suurimmalta osalta jo suoritettu. Seurakuntien aloitekyvystä on riippunut, kuinka nopeasti kussakin seurakunnassa on tämä hankintavaihe viety päätökseen.
Toisena vaiheena on ollut valmiiksi rakennettujen kiinteistöjen osto. Eräissä seurakunnissa papiston asuntotilanne oli niin tukala, että senkin vuoksi oli ostettava valmis talo tai useampia sellaisia. Lisäksi kaupunkipaikoissa saattoi olla niin, ettei rakentamattomia tontteja ollut saatavissa. Näin oli laita Vaasan kaupungissa. Vaikka useissa tapauksissa valmiiden kiinteistöjen osto on ollut onnistunut toimenpide, niin siitä on poikkeuksiakin, josta syystä välttääkseen jälkilaskuja ja korjausehdotuksia toimikunta katsoo tarkoituksenmukaisemmaksi vastaisuudessa rakentaa tarvittavat talot.
Kirkkokuntaan rakennettavien rukoushuoneiden suunnitelma saatiin viime vuoden puolella valmiiksi ja vahvistetuksi. Seuraavassa on luettelo niistä eri seurakuntien paikkakunnista, joille rukoushuone tullaan tehdyn suunnitelman mukaan rakentamaan.
- Haminan seurakunta: Myllykoski
- Iisalmen seurakunta: Lapinlahti, Sonkajärvi, Vieremä (Salahmi), Kalliomäki tai Kalliosuo
- Ilomantsin seurakunta: Tuupovaara, Hoilola, Nehvo
- Jyväskylän seurakunta: Äänekoski
- Kajaanin seurakunta: Sotkamo, Paltamo, Suomussalmi (Kuivajärvi)
- Kiuruveden seurakunta : Pyhäjärvi (Pyhäsalmi), Haapavesi (Kytökylä), Nivala (Karvoskylä)
- Kuopion seurakunta: Siilinjärvi, Nilsiä, Juankoski, Tuusniemi
- Lahden seurakunta: Heinola, Hyvinkää
- Lappeenrannan seurakunta: Imatra
- Lapin seurakunta: Rovaniemi
- Lieksan seurakunta: Pielisjärvi (Vuonisjärvi ja Egyptinkorpi)
- Mikkelin seurakunta: Pieksämäki
- Nurmeksen seurakunta: Juuka kk., Valtimo
- Oulun seurakunta: Haukipudas, Muhos, Kemi (Martinniemi)
- Pielaveden seurakunta: Maaninka (Halola)
- Rautalammin seurakunta: Karttula, Vesanto, Suonenjoki
- Taipaleen seurakunta: Outokumpu
- Tampereen seurakunta: Valkeakoski, Vilppula (Kolho), Pori
- Turun seurakunta: Rauma
- Vaasan seurakunta: Kokkola, Lapua, Alavus
- Varkauden seurakunta: Savonlinna ja Leppvirta
Näin rakennettavia rukoushuoneita tulee olemaan 44. Rukoushuoneille on vahvistettu myös aikajärjestys, mutta mikäli perusteltua syytä on olemassa, voidaan jollekin tärkeälle paikkakunnalle rakennuttaa rukoushuone aikaisemminkin.
Kirkoista ensimmäisellä sijalla ovat tällä kertaa Jyväskylään ja Lahteen rakennettavat. Tämän vuoden ohjelmaan kuuluvat myös Iisalmen ja Rautalammille rakennettavat kuin myös Kiuruveden kirkko- ja pappilakysymyksen ratkaisu.
Temppeleiden sisustuskysymyksen ratkaisuun liittyy vaikeuksia. Erityinen valiokunta on kaavaillut valtion varoilla toteutettavat sisustustyöt, joihin sisältyy ikonostaasi ym. Kirkonkelloista on tarkoitus tehdä sarjatilaus; rukoushuonetta kohden tulee todennäköisesti yksi kello, kirkkoihin useampia. Jumalanpalvelusvälineiden suhteen ei ole vielä tehty päätöksiä.
Jälleenrakennustyöt on saatu monissa seurakunnissa alulle. Pitkät välimatkat ja virastokankeus ovat osaltaan vaikeuttaneet töiden edistymistä. Jatkuvasti ensiarvoisen tärkeätä on, että seurakuntien omat elimet ovat omalta puoleltaan jälleenrakennustyötä edistämässä, että koko kirkkokuntaa käsittävä ohjelma saataisiin kymmenen vuoden sisällä onnelliseen päätökseen.