Ero sivun ”Herman Kazanilainen” versioiden välillä

Nykyinen versio 30. lokakuuta 2010 kello 10.14

Pyhittäjä Herman Kazanilainen
Kuva: Wikipedia

Pyhittäjä Herman Kazanilainen (siviilinimeltään Grigori Fjororovitš Sadyrev-Polev), Kazanin arkkipiispa, syntyi 1500-luvulla Staritsan kaupungissa ja hän polveutui vanhasta Polevin aatelissuvusta. Nuoruudessaan Grigori – joka oli hänen siviilinimensä – meni Josef Volokolamskilaisen luostariin ja vihkiytyi munkiksi nimellä Herman. Luostari oli sama, jossa ensimmäinen Kazanin arkkipiispoista, pyhä Guri Kazanilainen (muistopv. 5.12. ja 4.10.), toimi igumenina 1542-1551.

Staritsan Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen luostari

Luostarissa Herman kopioi kirjoja ja toimi läheisessä yhteistyössä Maksimos Kreikkalaisen (muistopv. 21.1.) kanssa, joka asui luostarissa karkotettuna arestissa. Vuonna 1551 Staritsan Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen luostarin veljestö korotti Hermanin arkkimandriitan arvoon.

Kahden ja puolen vuoden kuluttua Herman lähti luostarista jättäen sen johdettavaksi pappismunkki Jobille (muistopv. 19.6.), josta myöhemmin tuli ensimmäinen Moskovan patriarkka. Hermanin mieltymys yksinäisyyteen joutui kuitenkin koetukselle ja erilaiset tapahtumat saivat hänet palaamaan luostariin, jossa hän jatkoi kilvoitteluaan tavallisena munkkina.

Samoihin aikoihin Moskovaan ilmestyi harhaoppinen Matteus Bashkin, joka ei opissaan tunnustanut pyhiä mysteerioita ja kielsi Pyhän Kolminaisuuden. Herman ja hänen oma isänsä Filotheos – joka myös oli vihitty munkiksi samassa luostarissa – kutsuttiin Moskovaan vuonna 1553 neuvoston kokoukseen. Bashkin oli tuomittu neuvostossa ja hänet päätettiin lähettää Volokolamskin luostariin ojentumaan, sillä Herman oli tunnettu pyhästä elämästään ja innostaan sekä uskostaan Kristukseen.

Kazanin Jumalansynnyttäjän luostari

Vuonna 1555 perustettiin Kazanin arkkipiispan istuin ja luostarin igumeni, pyhä Guri, valittiin sen ensimmäiseksi arkkipiispaksi. Hänelle annettiin lähetystehtävä Svijachskin kaupungissa nykyisessä Tatarstanissa. Siellä olevaan Jumalansynnyttäjän luostariin lähetettiin pyhä Guri ja pyhä Herman tehtävää hoitamaan ja pian luostari tuli kuuluisaksi hyvistä töistään ja siitä tuli valistuksen keskus Kazanin alueella.

Pyhän Gurin kuoltua vuonna 1564, Hermanista tuli järjestyksessään toinen Kazanin arkkipiispa. Vuonna 1566 tsaari Iivana Julma kutsui Hermanin Moskovaan ja määräsi, että hänet pitää valita metropoliittakunnan katedraaliin. Ensin Herman kieltäytyi, mutta tsaari ei sallinut vastaväitteitä ja Hermanin oli asetuttava osaksi metropoliittakunnan papistoa odottamaan metropoliitaksi valintaansa.

Tsaarin häpäisemä ojentaja

Eläessään tsaarin lähipiirissä Herman näki sen epäoikeudenmukaisuuden, mikä siellä rehotti. Hän koki pastoraaliseksi velvollisuudekseen ojentaa tsaaria. Tällöin tsaari sanoi: ”Sinua ei vielä ole valittu metropoliitaksi, kun sinä jo nyt asetat rasitteita vapaudellesi.” Tsaari määräsi Hermanin erotettavaksi ja valvonnan alaiseksi. Tällä tavoin häpäistynä pyhä Herman asui kaksi vuotta, ennen kuin hän kuoli 6. päivä marraskuuta 1567.

Reliikit ja muistopäivä

Herman Kazanilainen haudattiin pyhän Nikolaos Vieraanvaraisen kirkkoon. Reliikit siirrettiin Svijachskin asukkaiden pyynnöstä Moskovasta Svijachskin Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen luostariin.

Slaavilaisessa maailmassa pyhittäjä Hermania juhlitaan myös hänen kuolinpäivänsä, marraskuun 6. päivän, lisäksi syyskuun 25. päivänä (reliikkien ensimmäinen siirtäminen vuonna 1595) ja kesäkuun 23. päivänä (reliikkien toinen siirtäminen vuonna 1714).

HAP

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
+[[Kuva:Herman_kazanilainen_wik.jpg|250px|thumb|<center>Pyhittäjä Herman Kazanilainen<br><small>Kuva: Wikipedia</small></center>]]
-Pyhä '''Herman Kazanilainen''', Kazanin [[arkkipiispa]], syntyi 1500-luvulla Staritsan kaupungissa ja hän polveutui vanhasta Polevin aatelissuvusta. Nuoruudessaan Grigori – joka oli hänen siviilinimensä – meni Josef Volokolamskilaisen [[luostari]]in ja vihkiytyi [[Munkki|munkiksi]] nimellä Herman. Luostari oli sama, jossa ensimmäinen Kazanin arkkipiispoista, pyhä [[Guri Kazanilainen]] (muistopv. 5.12. ja 4.10.), toimi [[igumeni]]na 1542-1551.
+Pyhittäjä '''Herman Kazanilainen''' (siviilinimeltään ''Grigori Fjororovitš Sadyrev-Polev''), Kazanin [[arkkipiispa]], syntyi 1500-luvulla Staritsan kaupungissa ja hän polveutui vanhasta Polevin aatelissuvusta. Nuoruudessaan Grigori – joka oli hänen siviilinimensä – meni Josef Volokolamskilaisen [[luostari]]in ja vihkiytyi [[Munkki|munkiksi]] nimellä Herman. Luostari oli sama, jossa ensimmäinen Kazanin arkkipiispoista, pyhä [[Guri Kazanilainen]] (muistopv. 5.12. ja 4.10.), toimi [[igumeni]]na 1542-1551.
+== Staritsan Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen luostari ==
 Luostarissa Herman kopioi kirjoja ja toimi läheisessä yhteistyössä [[Maksimos Kreikkalainen|Maksimos Kreikkalaisen]] (muistopv. 21.1.) kanssa, joka asui luostarissa karkotettuna arestissa. Vuonna 1551 Staritsan Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen luostarin veljestö korotti Hermanin [[Arkkimandriitta|arkkimandriitan]] arvoon.
 Kahden ja puolen vuoden kuluttua Herman lähti luostarista jättäen sen johdettavaksi pappismunkki [[Job Moskovalainen|Jobille]] (muistopv. 19.6.), josta myöhemmin tuli ensimmäinen [[Moskovan patriarkaatti|Moskovan patriarkka]].
+Hermanin mieltymys yksinäisyyteen joutui kuitenkin koetukselle ja erilaiset tapahtumat saivat hänet palaamaan luostariin, jossa hän jatkoi kilvoitteluaan tavallisena munkkina.
-Hermanin mieltymys yksinäisyyteen  joutui koetukselle ja erilaiset tapahtumat saivat hänet palaamaan luostariin, jossa hän jatkoi kilvoitteluaan tavallisena munkkina. Samoihin aikoihin Moskovaan ilmestyi [[harhaoppi]]nen Matteus Bashkin, joka ei opissaan tunnustanut pyhiä [[mysteerio]]ita ja kielsi [[Pyhä Kolminaisuus|Pyhän Kolminaisuuden]]. Herman ja hänen oma isänsä Filotheos – joka myös oli vihitty munkiksi samassa luostarissa – kutsuttiin Moskovaan vuonna 1553 neuvoston kokoukseen. Bashkin oli tuomittu neuvostossa ja hänet päätettiin lähettää Volokolamskin luostariin ojentumaan, sillä Herman oli tunnettu pyhästä elämästään ja innostaan sekä uskostaan Kristukseen.
+Samoihin aikoihin Moskovaan ilmestyi [[harhaoppi]]nen Matteus Bashkin, joka ei opissaan tunnustanut pyhiä [[mysteerio]]ita ja kielsi [[Pyhä Kolminaisuus|Pyhän Kolminaisuuden]]. Herman ja hänen oma isänsä Filotheos – joka myös oli vihitty munkiksi samassa luostarissa – kutsuttiin Moskovaan vuonna 1553 neuvoston kokoukseen. Bashkin oli tuomittu neuvostossa ja hänet päätettiin lähettää Volokolamskin luostariin ojentumaan, sillä Herman oli tunnettu pyhästä elämästään ja innostaan sekä uskostaan Kristukseen.
+== Kazanin Jumalansynnyttäjän luostari ==
 Vuonna 1555 perustettiin Kazanin arkkipiispan istuin ja luostarin igumeni, pyhä Guri, valittiin sen ensimmäiseksi arkkipiispaksi. Hänelle annettiin lähetystehtävä Svijachskin kaupungissa nykyisessä Tatarstanissa. Siellä olevaan Jumalansynnyttäjän luostariin lähetettiin pyhä Guri ja pyhä Herman tehtävää hoitamaan ja pian luostari tuli kuuluisaksi hyvistä töistään ja siitä tuli valistuksen keskus Kazanin alueella.
 Pyhän Gurin kuoltua vuonna 1564, Hermanista tuli järjestyksessään toinen Kazanin arkkipiispa. Vuonna 1566 tsaari Iivana Julma kutsui Hermanin Moskovaan ja määräsi, että hänet pitää valita metropoliittakunnan [[katedraali]]in. Ensin Herman kieltäytyi, mutta tsaari ei sallinut vastaväitteitä ja Hermanin oli asetuttava osaksi metropoliittakunnan papistoa odottamaan [[Metropoliitta|metropoliitaksi]] valintaansa.
+== Tsaarin häpäisemä ojentaja ==
-Eläessään tsaarin lähipiirissä Herman näki sen epäoikeudenmukaisuuden, mikä siellä rehotti. Hän koki pastoraaliseksi velvollisuudekseen ojentaa tsaaria. Tällöin tsaari sanoi: ''”Sinua ei vielä ole valittu metropoliitaksi, kun sinä jo nyt asetat rasitteita vapaudellesi.”'' Tsaari määräsi Hermanin erotettavaksi ja valvonnan alaiseksi.
+Eläessään tsaarin lähipiirissä Herman näki sen epäoikeudenmukaisuuden, mikä siellä rehotti. Hän koki pastoraaliseksi velvollisuudekseen ojentaa tsaaria. Tällöin tsaari sanoi: ''”Sinua ei vielä ole valittu metropoliitaksi, kun sinä jo nyt asetat rasitteita vapaudellesi.”'' Tsaari määräsi Hermanin erotettavaksi ja valvonnan alaiseksi. Tällä tavoin häpäistynä pyhä Herman asui kaksi vuotta, ennen kuin hän kuoli 6. päivä marraskuuta 1567.
+== Reliikit ja muistopäivä ==
-Tällä tavoin häpäistynä pyhä Herman asui kaksi vuotta, ennen kuin hän kuoli 6. päivä marraskuuta 1567. Hänet haudattiin pyhän Nikolaos Vieraanvaraisen kirkkoon. [[Reliikki|Reliikit]] siirrettiin Svijachskin asukkaiden pyynnöstä Moskovasta Svijachskin Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen luostariin.
+Herman Kazanilainen haudattiin pyhän Nikolaos Vieraanvaraisen kirkkoon. [[Reliikki|Reliikit]] siirrettiin Svijachskin asukkaiden pyynnöstä Moskovasta Svijachskin Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen luostariin.
-Slaavilaisessa maailmassa pyhää Hermania juhlitaan myös hänen kuolinpäivänsä, marraskuun 6. päivän, lisäksi syyskuun 25. päivänä (reliikkien ensimmäinen siirtäminen vuonna 1595) ja kesäkuun 23. päivänä (reliikkien toinen siirtäminen vuonna 1714).
+Slaavilaisessa maailmassa pyhittäjä Hermania juhlitaan myös hänen kuolinpäivänsä, marraskuun 6. päivän, lisäksi syyskuun 25. päivänä (reliikkien ensimmäinen siirtäminen vuonna 1595) ja kesäkuun 23. päivänä (reliikkien toinen siirtäminen vuonna 1714).
 [[:Käyttäjä:Hannu|HAP]]