Toiminnot

Ero sivun ”Aleksandra Fjodorovna” versioiden välillä

Ortodoksi.netista

Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(9 välissä olevaa versiota 4 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|kertoo uusmarttyyri, keisarinna Aleksandra Fjodorovnasta. (muistopäivä 4.7.) <br>Ortodoksi.netistä löytyy myös artikkeli [[Aleksandra (marttyyri)|marttyyrikeisarinna Aleksandrasta]] (muistopäivä 23.4.), joka eli Roomassa 4. vuosisadalla.}}

[[Kuva:Aleksandra_fjodorovna_wik.jpg|thumb|300 px|<center>Keisarinna, uusmarttyyri Aleksandra Fjodorovna<br><small>(''Kuva: Wikipedia)</small></center>]]
[[Kuva:Aleksandra_fjodorovna_wik.jpg|thumb|300 px|<center>Keisarinna, uusmarttyyri Aleksandra Fjodorovna<br><small>(''Kuva: Wikipedia)</small></center>]]
Keisarinna ja [[uusmarttyyri]] '''Aleksandra Fjodorovna''', syntyjään Hessen-Darmstadtin prinsessa '''Alix Victoria Helena Louise Beatrice''' (''Victoria Alix Helene Luise Beatrice Prinzessin von Hessen und bei Rhein'') syntyi vuonna 1872 Darmstadtissa, Hessenissä, Saksassa ja kuoli 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburgissa , Venäjällä). Aleksandra Fjodorovna oli Venäjän viimeisen tsaarin [[Nikolai II]]:n puoliso.
Keisarinna ja [[uusmarttyyri]] '''Aleksandra Fjodorovna''', syntyjään Hessen-Darmstadtin prinsessa '''Alix Victoria Helena Louise Beatrice''' (''Victoria Alix Helene Luise Beatrice Prinzessin von Hessen und bei Rhein'') syntyi vuonna 1872 Darmstadtissa, Hessenissä, Saksassa ja kuoli 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburgissa , Venäjällä). Aleksandra Fjodorovna oli Venäjän viimeisen tsaarin [[Nikolai II]]:n puoliso.
Rivi 13: Rivi 15:
Moskovasta tulleen käskyn mukaan bolsevikit teloittivat koko tsaariperheen 16. heinäkuuta Ipatjevin talon kellarissa. Valtaosa teloittajista oli bulgarialaisia ja unkarilaisia sotavankeja, joita käytettiin tällaisiin venäläisille itselleen vastenmielisiin tehtäviin, mutta heidän johtajansa kapteeni Jakov Jurovski ja komissaari Pjotr Jermakov olivat venäläisiä.
Moskovasta tulleen käskyn mukaan bolsevikit teloittivat koko tsaariperheen 16. heinäkuuta Ipatjevin talon kellarissa. Valtaosa teloittajista oli bulgarialaisia ja unkarilaisia sotavankeja, joita käytettiin tällaisiin venäläisille itselleen vastenmielisiin tehtäviin, mutta heidän johtajansa kapteeni Jakov Jurovski ja komissaari Pjotr Jermakov olivat venäläisiä.


Karlovcin synodi ([[ROCOR]]) [[Kanonisointi|kanonisoi]] murhatut tsaariperheen jäsenet vuonna 1960 ja [[Venäjän ortodoksinen kirkko]] toteutti oman kanonisointinsa vuonna 2000.
Karlovcin synodi ([[ROCOR]]) [[Kanonisointi|kanonisoi]] murhatut tsaariperheen jäsenet vuonna 1960 ja [[Venäjän ortodoksinen kirkko]] toteutti oman kanonisointinsa vuonna 2000. Keisarinna Aleksandran muistopäivää vietetään 4. heinäkuuta.

== Katso myös ==
* Tsaari [[Nikolai II]]


[[Luokka:Uusmarttyyrit]]
[[Luokka:Naispyhät]]
[[Luokka:Pyhät]]
[[Luokka:Pyhät]]
[[Luokka:Venäläiset pyhät]]
[[Luokka:Venäläiset pyhät]]
[[Luokka:Marttyyrit]]
[[Luokka:1800-luvun pyhät]]
[[Luokka:1900-luvun pyhät]]
[[Luokka:Heinäkuu]]

Nykyinen versio 9. marraskuuta 2011 kello 19.14

Tämä artikkeli kertoo uusmarttyyri, keisarinna Aleksandra Fjodorovnasta. (muistopäivä 4.7.)
Ortodoksi.netistä löytyy myös artikkeli marttyyrikeisarinna Aleksandrasta (muistopäivä 23.4.), joka eli Roomassa 4. vuosisadalla.
Keisarinna, uusmarttyyri Aleksandra Fjodorovna
(Kuva: Wikipedia)

Keisarinna ja uusmarttyyri Aleksandra Fjodorovna, syntyjään Hessen-Darmstadtin prinsessa Alix Victoria Helena Louise Beatrice (Victoria Alix Helene Luise Beatrice Prinzessin von Hessen und bei Rhein) syntyi vuonna 1872 Darmstadtissa, Hessenissä, Saksassa ja kuoli 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburgissa , Venäjällä). Aleksandra Fjodorovna oli Venäjän viimeisen tsaarin Nikolai II:n puoliso.

Aleksandralla ja Nikolailla oli viisi lasta:

  • Suuriruhtinatar Olga, s. 1895
  • Suuriruhtinatar Tatjana, s. 1897
  • Suuriruhtinatar Maria, s. 1899
  • Suuriruhtinatar Anastasia s. 1901
  • Suuriruhtinas Aleksei s. 1904

jotka kaikki kokivat saman uusmarttyyrin kohtalon Jekaterinburgissa vuonna 1918.

Moskovasta tulleen käskyn mukaan bolsevikit teloittivat koko tsaariperheen 16. heinäkuuta Ipatjevin talon kellarissa. Valtaosa teloittajista oli bulgarialaisia ja unkarilaisia sotavankeja, joita käytettiin tällaisiin venäläisille itselleen vastenmielisiin tehtäviin, mutta heidän johtajansa kapteeni Jakov Jurovski ja komissaari Pjotr Jermakov olivat venäläisiä.

Karlovcin synodi (ROCOR) kanonisoi murhatut tsaariperheen jäsenet vuonna 1960 ja Venäjän ortodoksinen kirkko toteutti oman kanonisointinsa vuonna 2000. Keisarinna Aleksandran muistopäivää vietetään 4. heinäkuuta.

Katso myös