Tuomiosunnuntai

Viimeinen tuomio. Koko ulkoseinän kokoinen romanialainen fresko.
(kuva © Petja Pyykkönen)

Viimeinen tuomio, yksityiskohta romanialaisesta freskosta. Ylimpänä Kristus istuu serafien kannatelemassa mandalassa vierellään Neitsyt Maria ja Johannes Edelläkävijä. Kristuksen alla Pyhä Henki kyyhkysenä mandalassa kuvattuna istuu valtaistuimella Raamatun päällä edessään ehtoollinen. Hänen vierellään Aadam ja Eeva. Mandalasta lähtee Isän käsi, jossa hänen pyhiään. Käsi kannattelee sielun vaakaa, jota enkelit puolustavat ja johon pahat henget tuovat lisää painoa..
(kuva © Petja Pyykkönen)

Viimeinen tuomio, yksityiskohta romanialaisesta freskosta. Langenneet tippuvat pedon kitaan. .
(kuva © Petja Pyykkönen)

Klikkaa kuvaa hiirellä suuremmaksi

(toinen sunnuntai ennen Suurta paastoa)

(Matt.25:31-46)

Viimeinen tuomio

Kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan kaikkien enkeliensä kanssa, hän istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle. Kaikki kansat kootaan hänen eteensä, ja hän erottaa ihmiset toisistaan, niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista. Hän asettaa lampaat oikealle ja vuohet vasemmalle puolelleen. Sitten kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: "Tulkaa tänne, te Isäni siunaamat. Te saatte nyt periä valtakunnan, joka on ollut valmiina teitä varten maailman luomisesta asti. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa. Minun oli jano, ja te annoitte minulle juotavaa. Minä olin koditon, ja te otitte minut luoksenne. Minä olin alasti, ja te vaatetitte minut. Minä olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa. Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni."

Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle: "Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi ja annoimme sinulle ruokaa, tai janoissasi ja annoimme sinulle juotavaa? Milloin me näimme sinut kodittomana ja otimme sinut luoksemme, tai alasti ja vaatetimme sinut? Milloin me näimme sinut sairaana tai vankilassa ja kävimme sinun luonasi?" Kuningas vastaa heille: "Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle."

Sitten hän sanoo vasemmalla puolellaan oleville: "Menkää pois minun luotani, te kirotut, ikuiseen tuleen, joka on varattu Saatanalle ja hänen enkeleilleen. Minun oli nälkä, mutta te ette antaneet minulle ruokaa. Minun oli jano, mutta te ette antaneet minulle juotavaa. Minä olin koditon, mutta te ette ottaneet minua luoksenne. Minä olin alasti, mutta te ette vaatettaneet minua. Minä olin sairas ja vankilassa, mutta te ette käyneet minua katsomassa."

Silloin nämäkin kysyvät: "Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi tai janoissasi, kodittomana tai alasti, tai sairaana tai vankilassa, emmekä auttaneet sinua?" Silloin hän vastaa heille: "Totisesti: kaiken, minkä te olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähäisimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle."

"Ja niin he lähtevät, toiset iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään."

Yllä oleva teksti on tuomiosunnuntain evankeliumitekstistä. Se muistuttaa meitä, että samaan aikaan, kun luotamme Kristuksen rakkauteen ja armoon, meidän on muistettava myös hänen aikanaan tuleva oikeamielinen tuomionsa viimeisellä tuomiolla. Jos sydämemme jää kovettuneeksi ja paatuneeksi, meidän ei pidä odottaa Herramme katsovan rikkomuksiamme hyvällä, vaikka Hän on hyvä ja rakastava Jumala. Hän ei kaikesta huolimatta toivo syntisen kuolemaa, Hän sitä vastoin odottaa meidän kääntyvän heikkoudestamme ja elämään oikein. (Hes. 33:11) ”Näin sanoo Herra Jumala: Niin totta kuin elän, en minä tahdo, että jumalaton kuolee vaan että hän kääntyy teiltään ja saa elää. Kääntykää! Kääntykää pahoilta teiltänne!”.

Sama ajatus tulee esille rukouksissa, joita luetaan, kun synnintunnustukselle tulija on kertonut papille syntinsä (kts. katumuksen sakramentti).

Katumuksen ja anteeksiantamisen aika on nyt, tässä elämässä. Toisessa tulemisessaan Kristus esiintyy oikeamielisenä Tuomarina, jolloin ”Jumala maksaa jokaiselle hänen tekojensa mukaan” (Room. 2:6). Silloin aika pyytää Jumalalta armoa ja anteeksiantoa on jo mennyt ohi.

Isä Alexander Schmemann muistuttaa meitä kirjassaan ’'Suuri paasto’', että ”synti on aina rakkauden poissaoloa ja tästä johtuen eroa, eristäytymistä, kaikkien sotaa kaikkia vastaan”. Kun Kristus tulee tuomitsemaan maailmaa, Hänen tuomioittensa perusta on rakkaus. Kristillinen rakkaus sisältää ohjeen nähdä Kristus muissa ihmisissä, perheessämme, ystävissämme ja kaikissa muissakin ihmisissä, joita elämässämme kohtaamme. Me tulemme tuomituiksi sen mukaan, kuinka olemme rakastaneet lähimmäisiämme. Osoitamme kristillistä rakkauttamme, kun ruokimme nälkäisiä, juotamme janoisia, vaatetamme alastomia, vierailemme sairaiden ja vangittujen luona. ”Kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.” (Matt.25:40) ja ”kaiken, minkä te olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähäisimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle” (Matt.25:45).

Tuomiosunnuntaina on viimeinen päivä syödä lihatuotteita ennen pääsiäistä, sen sijaan kananmunat ja maitotuotteet ovat luvallisia joka päivä vielä seuraavalla viikolla. Tämä rajoitus valmistaa meitä asteittain Suuren paaston syvällisempään kohtaamiseen.

HAP

Tropari ja kontakki

Tropari

• kahdeksansävelmistön mukaan

Kontakki, 1. säv.

Kun sinä, Jumala, tulet kunniassa maan päälle | ja kun kaikki pelosta vapisevat, | kun tulinen virta sinun tuomioistuimesi edessä vyöryy | ja kirjat avataan sekä salaiset asiat julkaistaan, | niin silloin, vanhurskain Tuomari, päästä minut sammumattomasta tulesta | ja tee minut kelvolliseksi seisomaan sinun oikealla puolellasi.

Kirjallisuutta

• Munkki Serafim: Tie ylösnousemukseen -Suuren paaston ja pääsiäisen sanoma, (Kirjapaja) 2006
• Alexander Schmemann: Suuri Paasto, (OV) 1982

Katso myös

• Sakkeuksen sunnuntai
• Publikaanin ja fariseuksen sunnuntai
• Tuhlaajapojan sunnuntai
• Tuomiosunnuntai (opetuspuhe)
• Askeesissa kirkastuneiden pyhittäjien ja jumalankantajaisien muistopäivä sovintosunnuntaita edeltävänä lauantaina
• Sovintosunnuntai
• Valmistusviikot
• Suuri paasto
• Tuomiosunnuntai - typikon