Ero sivun ”Markellos Aina valvovien luostarin igumeni” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
(Ak: Uusi sivu: Pyhä '''Markellos''', ''Aina valvovan luostarin'' igumeni, syntyi vuoden 400 tienoilla Syyrian Apameassa, mutta siirtyi sieltä pois ensin Antiokiaan ja sitten Konstantinopoliin, mis...) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (3 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Pyhä '''Markellos''', ''Aina |
Pyhä '''Markellos''', ''Aina valvovien luostarin'' [[igumeni]], syntyi vuoden 400 tienoilla Syyrian Apameassa, mutta siirtyi sieltä pois ensin Antiokiaan ja sitten [[Konstantinopoli]]in, missä hänestä tuli [[munkki]]. |
||
== Lapsuus ja nuoruus == |
== Lapsuus ja nuoruus == |
||
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
== Aina valvovien luostari == |
== Aina valvovien luostari == |
||
Markellos kiinnostui pian maineikkaan kilvoittelijan Aleksanteri Akoimetoksen, Unettoman (muistopv. 23.3.) perustamasta Aina valvovien luostarista, joka oli siirtynyt Syyriasta [[Konstantinopoli]]in. Luostari oli kuuluisa tuohonkin aikaan radikaaleista munkeista, jotka eivät nukkuneet paljoakaan. Luostarin munkit, joita alkuun oli noin 30, pitivät Konstantinopolin Pyhän Menaksen kirkkoa pääpaikkanaan, eläen siellä niukkuudessa ja ankarassa kilvoituksessa. He eivät keränneet mitään omaisuutta ei edes ruokatarvikkeita yli oman tarpeen. Jos jotain tuli lahjoina yli tarpeen, he jakoivat sen köyhille. Täydellisessä köyhyydessä ja kieltäymyksessä kilvoiteltiin 24 tuntia vuorokaudessa eli kellon ympäri koko ajan. Veljestön rukouspalvelukset jatkuivat läpi vuorokauden ja veljestö vuorotteli palveluksissa niin, että aina oli joku paikalla rukoilemassa ja palvelemassa. |
Markellos kiinnostui pian maineikkaan kilvoittelijan ''Aleksanteri Akoimetoksen, Unettoman'' (muistopv. 23.3.) perustamasta ''Aina valvovien luostarista'', joka oli siirtynyt Syyriasta [[Konstantinopoli]]in. Luostari oli kuuluisa tuohonkin aikaan radikaaleista munkeista, jotka eivät nukkuneet paljoakaan. Luostarin munkit, joita alkuun oli noin 30, pitivät Konstantinopolin Pyhän Menaksen kirkkoa pääpaikkanaan, eläen siellä niukkuudessa ja ankarassa kilvoituksessa. He eivät keränneet mitään omaisuutta ei edes ruokatarvikkeita yli oman tarpeen. Jos jotain tuli lahjoina yli tarpeen, he jakoivat sen köyhille. Täydellisessä köyhyydessä ja kieltäymyksessä kilvoiteltiin 24 tuntia vuorokaudessa eli kellon ympäri koko ajan. Veljestön rukouspalvelukset jatkuivat läpi vuorokauden ja [[veljestö]] vuorotteli palveluksissa niin, että aina oli joku paikalla rukoilemassa ja palvelemassa. |
||
Tällaiseen yhteisöön siis Markellos liittyi kuten moni muukin tuon ajan kilvoittelija, sillä luostari ja sen veljestö saavutti pian suuren maineen elämästään maan päällä aineettomien enkelien tavoin. |
Tällaiseen yhteisöön siis Markellos liittyi kuten moni muukin tuon ajan kilvoittelija, sillä luostari ja sen veljestö saavutti pian suuren maineen elämästään maan päällä aineettomien enkelien tavoin. |
||
Köyhyys ja suosio närkästyttivät ja ärsyttivät muita varakkaiata luostareita ja he alkoivat syyttää Aina valvovien luostarin veljiä [[harhaoppi]] |
Köyhyys ja suosio närkästyttivät ja ärsyttivät muita varakkaiata luostareita ja he alkoivat syyttää Aina valvovien luostarin veljiä [[harhaoppi]]siksi, minkä seurauksena luostari muutti Bithynian Gomoon, sen asumattomille seuduille. Siellä Markellos vihittiin munkiksi ja pian havaittuaan, että hänestä saattaa tulla seuraava [[igumeni]] luostariin Aleksanterin kuoleman jälkeen, hän pakeni luostarista. Hän palasi kuitenkin takaisin, kun munkki Johannes oli valittu igumeniksi ja toimi sen jälkeen luostarin hengellisenä ohjaajana. |
||
Markellos valittiin kuitenkin igumeniksi, kun Johannes kuoli ja tässäkin tehtävässään hän jatkoi samaa elämäntyyliään: hän jakoi pois kaiken ylimääräisen eikä hyväksynyt omaisuuden tai varastojen kokoamista. |
Markellos valittiin kuitenkin igumeniksi, kun Johannes kuoli ja tässäkin tehtävässään hän jatkoi samaa elämäntyyliään: hän jakoi pois kaiken ylimääräisen eikä hyväksynyt omaisuuden tai varastojen kokoamista. |
||
| Rivi 21: | Rivi 21: | ||
== Hengellinen ohjaaja ja neuvoja == |
== Hengellinen ohjaaja ja neuvoja == |
||
Pyhän Markelloksen rooli tuon ajan hengellisessä elämässä oli todella suuri. Häneltä kysyttiin neuvoja ja siunausta usein uusien luostarien perustamiseen - niin munkkiluostarien kuin |
Pyhän Markelloksen rooli tuon ajan hengellisessä elämässä oli todella suuri. Häneltä kysyttiin neuvoja ja siunausta usein uusien luostarien perustamiseen - niin munkkiluostarien kuin nunnaluostarien. Hänen johtamastaan luostarista lähti useita munkkeja muihin luostareihin johtajiksi. |
||
Kuuluisin luostari, jonka perustamisessa Markelloksen luostarilla oli oma osuutensa, oli Aina |
Kuuluisin luostari, jonka perustamisessa Markelloksen luostarilla oli oma osuutensa, oli Aina valvovien luostarin munkkien 463 perustama ''Studion'', joka sittemmin 800-luvulla nousi suureen kukoistukseensa [[Theodoros Studionilainen|Theodoros Studionilaisen]] johdolla. |
||
Pyhän Markellos kunnostautui myös parantajana ja ihmeidentekijänä |
Pyhän Markellos kunnostautui myös parantajana ja ihmeidentekijänä parantaessaan sairaita. Hän oli oikeudenmukainen ja tasapuolinen tulipa ihminen pyytämään apua mistä ryhmästä tai luokasta tahansa. Avun sai jokainen pakolainen ja hänen armollisuutensa oli laajaa ja runsasta myös oman luostarin veljestöä kohtaan, mikäli joku heistä lähti pois luostarista ja kaduttuaan asiaa, halusi taas palata. |
||
== Viimeiset ajat == |
== Viimeiset ajat == |
||
| Rivi 38: | Rivi 38: | ||
[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]] |
[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]] |
||
== Linkit == |
|||
* [http://www.holytrinityorthodox.com/calendar/los/December/29-02.htm holytrinityorthodox.com] |
|||
[[Luokka:Pyhät]] |
[[Luokka:Pyhät]] |
||
Nykyinen versio 28. joulukuuta 2012 kello 15.00
Pyhä Markellos, Aina valvovien luostarin igumeni, syntyi vuoden 400 tienoilla Syyrian Apameassa, mutta siirtyi sieltä pois ensin Antiokiaan ja sitten Konstantinopoliin, missä hänestä tuli munkki.
Lapsuus ja nuoruus
Markellos oli rikkaan perheen poika, joka melko pian kyllästyi maailman turhuuteen ja vetäytyi pyhien kirjojen hyvyyksiin. Hän opiskeli kirjalisuutta ja maallisia tieteitä ja melko varhaisessa vaiheessa hän hylkäsi normaalin maallisen elämäntavana ja lähti vaeltamaan pois isänmaastaan.
Hän kopioi kirjoja jonkin aikaan Efesoksessa osallistuen samalla paljon kirkolliseen elämään rukouksin ja jumalanpalveluksissa.
Aina valvovien luostari
Markellos kiinnostui pian maineikkaan kilvoittelijan Aleksanteri Akoimetoksen, Unettoman (muistopv. 23.3.) perustamasta Aina valvovien luostarista, joka oli siirtynyt Syyriasta Konstantinopoliin. Luostari oli kuuluisa tuohonkin aikaan radikaaleista munkeista, jotka eivät nukkuneet paljoakaan. Luostarin munkit, joita alkuun oli noin 30, pitivät Konstantinopolin Pyhän Menaksen kirkkoa pääpaikkanaan, eläen siellä niukkuudessa ja ankarassa kilvoituksessa. He eivät keränneet mitään omaisuutta ei edes ruokatarvikkeita yli oman tarpeen. Jos jotain tuli lahjoina yli tarpeen, he jakoivat sen köyhille. Täydellisessä köyhyydessä ja kieltäymyksessä kilvoiteltiin 24 tuntia vuorokaudessa eli kellon ympäri koko ajan. Veljestön rukouspalvelukset jatkuivat läpi vuorokauden ja veljestö vuorotteli palveluksissa niin, että aina oli joku paikalla rukoilemassa ja palvelemassa.
Tällaiseen yhteisöön siis Markellos liittyi kuten moni muukin tuon ajan kilvoittelija, sillä luostari ja sen veljestö saavutti pian suuren maineen elämästään maan päällä aineettomien enkelien tavoin.
Köyhyys ja suosio närkästyttivät ja ärsyttivät muita varakkaiata luostareita ja he alkoivat syyttää Aina valvovien luostarin veljiä harhaoppisiksi, minkä seurauksena luostari muutti Bithynian Gomoon, sen asumattomille seuduille. Siellä Markellos vihittiin munkiksi ja pian havaittuaan, että hänestä saattaa tulla seuraava igumeni luostariin Aleksanterin kuoleman jälkeen, hän pakeni luostarista. Hän palasi kuitenkin takaisin, kun munkki Johannes oli valittu igumeniksi ja toimi sen jälkeen luostarin hengellisenä ohjaajana.
Markellos valittiin kuitenkin igumeniksi, kun Johannes kuoli ja tässäkin tehtävässään hän jatkoi samaa elämäntyyliään: hän jakoi pois kaiken ylimääräisen eikä hyväksynyt omaisuuden tai varastojen kokoamista.
Luostarin maine kasvoi ja pian sen veljestön koko oli jo yli 300. Sinne tuli miehiä ympäri kristikunnan, niin että veljestö piti jakaa kolmeen kieliryhmään: latinankielisiin, kreikankielisiin ja syyriankielisiin, mitkä ryhmät sulassa sovussa jatkoivat Jumalan ylistämistä luostarin mallilla läpi koko vuorokauden.
Hengellinen ohjaaja ja neuvoja
Pyhän Markelloksen rooli tuon ajan hengellisessä elämässä oli todella suuri. Häneltä kysyttiin neuvoja ja siunausta usein uusien luostarien perustamiseen - niin munkkiluostarien kuin nunnaluostarien. Hänen johtamastaan luostarista lähti useita munkkeja muihin luostareihin johtajiksi.
Kuuluisin luostari, jonka perustamisessa Markelloksen luostarilla oli oma osuutensa, oli Aina valvovien luostarin munkkien 463 perustama Studion, joka sittemmin 800-luvulla nousi suureen kukoistukseensa Theodoros Studionilaisen johdolla.
Pyhän Markellos kunnostautui myös parantajana ja ihmeidentekijänä parantaessaan sairaita. Hän oli oikeudenmukainen ja tasapuolinen tulipa ihminen pyytämään apua mistä ryhmästä tai luokasta tahansa. Avun sai jokainen pakolainen ja hänen armollisuutensa oli laajaa ja runsasta myös oman luostarin veljestöä kohtaan, mikäli joku heistä lähti pois luostarista ja kaduttuaan asiaa, halusi taas palata.
Viimeiset ajat
Markellos sai luostarin kukoistamaan ja myös hän itse toimi tahokkaasti ortodoksisuuden edistäjänä ja harhaoppien torjujana. Hän esimerkiksi oli mukana allekirjoittamassa Eutykheen ja hänen monofysitisminsä tuomiota vuonna 448. Hän myös tuki Khalkedonin kirkolliskokouksen päätöksiä.
Pyhä Markellos nukkui kuolonuneen rauhassa vuonna 484.
Muistopäivä
Ortodoksinen kirkko muistelee pyhittäjä Markellosta, Aina valvovien luostarin igumenia, aina vuosittain hänen omana muistopäivänään joulukuun 29. päivänä.