Ero sivun ”Ekumeenisen patriarkan joulutervehdys 2012” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
(2 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
center>+ BARTHOLOMEOS<br> |
<center>+ BARTHOLOMEOS<br> |
||
Jumalan armosta Konstantinopolin - Uuden Rooman arkkipiispa ja Ekumeeninen patriarkka<br> |
Jumalan armosta Konstantinopolin - Uuden Rooman arkkipiispa ja Ekumeeninen patriarkka<br> |
||
Armon, laupeuden ja rauhan toivotus Vapahtajaltamme Kristukselta, joka on syntynyt Betlehemissä |
Armon, laupeuden ja rauhan toivotus Vapahtajaltamme Kristukselta, joka on syntynyt Betlehemissä |
||
''"Kristus |
''" Kristus syntyy,kiittäkää! Kristus maan päällä,ylentäkää korkeuteen!"''</center> |
||
Riemuitkaamme Jumalan sanoin kuvaamattomasta itsensä alentamisesta ja laulakaamme enkelten tavoin: ''"Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto."'' |
Riemuitkaamme Jumalan sanoin kuvaamattomasta itsensä alentamisesta ja laulakaamme enkelten tavoin: ''"Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto."'' |
||
Rivi 29: | Rivi 29: | ||
Yhdessä materiaalisen ja hengellisen luomakunnan kanssa kunnioitamme Pojan ja Jumalan Sanan syntymää Neitsyt Mariasta. Kumarrumme vastasyntyneen Jeesuksen, meidän valistajamme, pelastajamme ja elämämme puolustajan edessä kristittyinä, ihmetellen psalmirunoilijan tavoin: ''”Ketä minä pelkäisin? Ketä siis säikkyisin?”'' (Ps. 27:1), sillä ''”Tänään on meille syntynyt Vapahtaja”'' (Luuk. 2:11), ''”Kirkkauden kuningas, Herra Sebaot!”'' (Ps. 24:10). |
Yhdessä materiaalisen ja hengellisen luomakunnan kanssa kunnioitamme Pojan ja Jumalan Sanan syntymää Neitsyt Mariasta. Kumarrumme vastasyntyneen Jeesuksen, meidän valistajamme, pelastajamme ja elämämme puolustajan edessä kristittyinä, ihmetellen psalmirunoilijan tavoin: ''”Ketä minä pelkäisin? Ketä siis säikkyisin?”'' (Ps. 27:1), sillä ''”Tänään on meille syntynyt Vapahtaja”'' (Luuk. 2:11), ''”Kirkkauden kuningas, Herra Sebaot!”'' (Ps. 24:10). |
||
Toivomme hartaasti ja rukoilemme lakkaamatta, että |
Toivomme hartaasti ja rukoilemme lakkaamatta, että vuosi 2013 koittaa meille jokaiselle globaalin solidaarisuuden, vapauden, sovinnon, hyvän tahdon, rauhan ja ilon vuotena. |
||
Iankaikkinen Isän Sana, joka syntyi seimessä ja joka yhdisti enkelit ja ihmiset, perustaen rauhan maan päälle, suokoon kaikille ihmisille kärsivällisyyttä, toivoa ja voimaa siunatessaan maailmaa jumalallisen rakkautensa lahjoilla. Aamen. |
Iankaikkinen Isän Sana, joka syntyi seimessä ja joka yhdisti enkelit ja ihmiset, perustaen rauhan maan päälle, suokoon kaikille ihmisille kärsivällisyyttä, toivoa ja voimaa siunatessaan maailmaa jumalallisen rakkautensa lahjoilla. Aamen. |
Nykyinen versio 29. joulukuuta 2012 kello 12.43
Jumalan armosta Konstantinopolin - Uuden Rooman arkkipiispa ja Ekumeeninen patriarkka
Armon, laupeuden ja rauhan toivotus Vapahtajaltamme Kristukselta, joka on syntynyt Betlehemissä
Riemuitkaamme Jumalan sanoin kuvaamattomasta itsensä alentamisesta ja laulakaamme enkelten tavoin: "Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto."
Vaikka näemme ja koemme sotia ja niiden uhkaa maailmassa, ei ilontäyteinen ilmoitus ole kumoutunut. Rauha on todella tullut maan päälle Jeesuksessa Kristuksessa, joka teki sovinnon Jumalan ja ihmisten välille. Jumalan hyvästä tahdosta huolimatta, me ihmiset emme valitettavasti elä keskenämme sovinnossa.
Me ylläpidämme vihamielistä asennoitumista toisiamme kohtaan. Me syrjimme toinen toistamme uskonnollisen tai poliittisen fanatismin seurauksena, jotta voisimme ahnehtia itsellemme yhä enemmän materiaalista hyvää, sekä laajentumishaluisen valtapolitiikan kautta. Nämä ovat syitä, mitkä johtavat konflikteihin välillämme.
Rooman keisari pyhä Konstantinus Suuri antoi vuonna 313 Milanon julistuksen, mikä merkitsi vapautta harjoittaa kristinuskoa muiden uskontojen rinnalla. Valitettavasti nyt, 1700 vuotta Milanon julistuksen jälkeen, näemme jatkuvasti uskonnollista vainoa kristittyjä ja kristillisiä vähemmistöjä kohtaan eri puolilla maailmaa.
Tämän lisäksi maailmanlaajuisesti leviää taloudellinen kilpailu, jossa lyhytaikaisen voiton tavoittelua markkinoidaan itsetarkoituksena. Synkkänä seurauksena vaurauden liiasta keskittymisestä harvojen käsiin on valtavien ihmismassojen kurjuuden jättäminen huomiotta. Tämä epäsuhta, jota on kuvattu maailmanlaajuisesti rahoituskriisiksi, on pohjimmiltaan moraalisen kriisin tuote.
Tästä huolimatta ihmiskunta ei valitettavasti ole tunnistanut tämän moraalisen kriisin todellista merkitystä. Perustellakseen välinpitämättömyyttä, ihmiset vetoavat vapaakaupan ideaan. Vapaakauppa ei kuitenkaan merkitse lupaa rikoksiin. Rikollisuus on paljon enemmän kuin mitä rikoslakiin on kirjattu. Se sisältää myös ne asiat, mitä ei ole kirjattu säädöksiin, kuten ihmisten omaisuuden takavarikoinnin näennäisesti laillisin keinoin. Koska siis lakia ei aina voida muodollisesti soveltaa, vähemmistön toiminta on usein hillitöntä ja provosoi häiriöitä sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan.
Olemme Ekumeenisessa patriarkaatissa tiiviisti seuranneet "ajan merkkejä", jotka kaikkialla toistavat "sodan ja sekasorron ääniä" siitä, kun "Kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, ja joka puolella on suuria maanjäristyksiä, nälänhätää ja ruttotauteja. Kauhistuttavia asioita tapahtuu, ja taivaalla näkyy suuria ennusmerkkejä." (Luuk. 21:10–11)
Koemme monin tavoin sitä, mitä pyhä Basileios Suuri kirjoitti "kahdesta rakkauden lajista: ensimmäinen tuntee surua ja huolta nähdessään rakastettuaan vahingoitettavan, toinen taas iloitsee ja pyrkii olemaan hyödyksi rakastetulleen. Jos joku ei harjoita kumpaakaan näistä rakkauden lajeista, on ilmeistä, ettei hän rakasta veljeään tai sisartaan." (Basileios Suuri, Asketikon, PG31.1200A) Tämän johdosta julistamme tältä Pyhältä Istuimelta ja ortodoksisuuden keskuksesta tulevan uuden vuoden globaalin solidaarisuuden vuodeksi.
Toivomme, että tällä tavoin voisimme kenties herkistää riittävästi ihmisten sydämiä, jotta köyhyyden valtavan laaja ongelma huomioitaisiin ja tarvittaviin toimenpiteisiin ryhdyttäisiin lohduttaaksemme nälkäisiä ja onnettomia.
Hengellisenä isänänne ja kirkon johtajana, pyydämme kaikkien ihmisten ja valtaapitävien tukea ja hyvää tahtoa voidaksemme edistää sitä Herran rauhaa maan päällä, josta enkelit ilmoittivat ja jonka suo Jeesus-lapsi. Jos todella haluamme tätä kaiken ymmärryksen ylittävää rauhaa, meidän on toteutettava sitä selkeästi ja ilman välinpitämättömyyttä veljiemme ja sisartemme henkistä ja aineellista haavoittuvuutta kohtaan, joiden vuoksi Kristus syntyi.
Rakkaus ja rauha ovat Herran opetuslasten ja jokaisen kristityn keskeisiä piirteitä. Rohkaiskaamme siis toisiamme tämän globaalin solidaarisuuden vuoden aikana tekemään kaikki voitavamme niin yksilöinä kuin kansoina vähentääksemme valtavan epäoikeudenmukaisuuden julmia seurauksia sekä tunnustamalla kaikkein heikoimpien oikeudet niin, että jokainen voi nauttia ihmiselämämme tarpeellisista perusasioista. Siten voimme kaikki todistaa ainakin ihmiselle mahdollisella tavalla rauhan toteutumista maailmassa.
Yhdessä materiaalisen ja hengellisen luomakunnan kanssa kunnioitamme Pojan ja Jumalan Sanan syntymää Neitsyt Mariasta. Kumarrumme vastasyntyneen Jeesuksen, meidän valistajamme, pelastajamme ja elämämme puolustajan edessä kristittyinä, ihmetellen psalmirunoilijan tavoin: ”Ketä minä pelkäisin? Ketä siis säikkyisin?” (Ps. 27:1), sillä ”Tänään on meille syntynyt Vapahtaja” (Luuk. 2:11), ”Kirkkauden kuningas, Herra Sebaot!” (Ps. 24:10).
Toivomme hartaasti ja rukoilemme lakkaamatta, että vuosi 2013 koittaa meille jokaiselle globaalin solidaarisuuden, vapauden, sovinnon, hyvän tahdon, rauhan ja ilon vuotena.
Iankaikkinen Isän Sana, joka syntyi seimessä ja joka yhdisti enkelit ja ihmiset, perustaen rauhan maan päälle, suokoon kaikille ihmisille kärsivällisyyttä, toivoa ja voimaa siunatessaan maailmaa jumalallisen rakkautensa lahjoilla. Aamen.
Fanarissa Kristuksen syntymäjuhlana vuonna 2012
Palava esirukoilijanne Jumalan edessä
+ Konstantinopolin Bartholomeos