Toiminnot

Ero sivun ”Lavrenti Kalugalainen” versioiden välillä

Ortodoksi.netista

 
p (Hannu siirsi sivun Laurentius Kalugalainen uudelle nimelle Lavrenti Kalugalainen: Venäläinen muoto etunimestä)
 
(Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Laurentius_kalugalainena_net.jpg|thumb|<center>Kristuksen tähden houkka, autuas Laurentius Kalugalainen,<br>muistopäivä 10.8.</center>]]Venäjällä muistellaan ortodoksisessa kirkossa lukuisia Kristuksen tähden houkkia eli Kristuksen hulluja. Elokuun 10. päivänä muistellaan autuasta '''Laurentius Kalugalaista'''.
[[Kuva:Laurentius_kalugalainena_net.jpg|thumb|<center>Kristuksen tähden houkka, autuas Laurentius Kalugalainen,<br>muistopäivä 10.8.</center>]]Venäjällä muistellaan ortodoksisessa kirkossa lukuisia Kristuksen tähden houkkia eli Kristuksen hulluja. Elokuun 10. päivänä muistellaan autuasta '''Lavrenti (Laurentius) Kalugalaista'''.


Autuas Laurentius, Kristuksen tähden houkka ja Kalugan ihmeidentekijä asui 1500-luvun alkupuoliskolla Keski-Venäjällä Kalugassa, vajaat kaksi sataa kilometriä Moskovasta lounaaseen. Laurentius eli metsässä lähellä korkealla mäellä olevaa Kristuksen syntymän kirkkoa.
Autuas Lavrenti, Kristuksen tähden houkka ja Kalugan ihmeidentekijä asui 1500-luvun alkupuoliskolla Keski-Venäjällä Kalugassa, vajaat kaksi sataa kilometriä Moskovasta lounaaseen. Lavrenti eli metsässä lähellä korkealla mäellä olevaa Kristuksen syntymän kirkkoa.


Hänen kotoaan oli pitkä maanalainen kulkuväylä kirkkoon, jossa hän sitten olikin todella usein. Hän asui myös Kalugan ruhtinaan Simeon Ioannovitšin kotona. Joidenkin arvelujen mukaan autuas Laurentius oli aatelista Khitrovin sukua.
Hänen kotoaan oli pitkä maanalainen kulkuväylä kirkkoon, jossa hän sitten olikin todella usein. Hän asui myös Kalugan ruhtinaan Simeon Ioannovitšin kotona. Joidenkin arvelujen mukaan autuas Lavrenti oli aatelista Khitrovin sukua.


Houkka kulki paljain jaloin kesät ja talvet pukeutuneena paitaan ja lammastakkiin. Hänellä sanottiin olleen monia armolahjoja.
Houkka kulki paljain jaloin kesät ja talvet pukeutuneena paitaan ja lammastakkiin. Hänellä sanottiin olleen monia armolahjoja.
Rivi 9: Rivi 9:
Kun Krimin tataarit hyökkäsivät Kalugaan toukokuussa 1512, houkka oli ruhtinaan kotona ja huusi suurella äänellä: ”Antakaa minulle terävä kirves, koska roistot tahtovat suistaa ruhtinaan vallasta ja on välttämätöntä puolustaa häntä!” Tämän sanottuaan hän otti kirveen ja lähti. Ruhtinaan vierellä houkka inspiroi ja rohkaisi sotilaita ja he kukistivatkin sitten vihollisen.
Kun Krimin tataarit hyökkäsivät Kalugaan toukokuussa 1512, houkka oli ruhtinaan kotona ja huusi suurella äänellä: ”Antakaa minulle terävä kirves, koska roistot tahtovat suistaa ruhtinaan vallasta ja on välttämätöntä puolustaa häntä!” Tämän sanottuaan hän otti kirveen ja lähti. Ruhtinaan vierellä houkka inspiroi ja rohkaisi sotilaita ja he kukistivatkin sitten vihollisen.


Tämän vuoksi autuas Laurentius kuvataankin usein ikonissa pitkäkahvainen kirves oikeassa kädessä. Sittemmin ruhtinas rakensi luostarin autuaan Laurentiuksen ja hänen tekojensa muistolle.
Tämän vuoksi autuas Lavrenti kuvataankin usein ikonissa pitkäkahvainen kirves oikeassa kädessä. Sittemmin ruhtinas rakensi luostarin autuaan Lavrentiksen ja hänen tekojensa muistolle.


Autuas Laurentius kuoli 10. päivä elokuuta 1515 ja se on hänen muistopäivänsä. Hänen muistoaan kunnioitetaan Venäjällä myös heinäkuun 8. päivänä.
Autuas Lavrenti kuoli 10. päivä elokuuta 1515 ja se on hänen muistopäivänsä. Hänen muistoaan kunnioitetaan Venäjällä myös heinäkuun 8. päivänä.


[[Luokka:Venäläiset pyhät]]
[[Luokka:Venäläiset pyhät]]

Nykyinen versio 10. elokuuta 2017 kello 15.59

Kristuksen tähden houkka, autuas Laurentius Kalugalainen,
muistopäivä 10.8.

Venäjällä muistellaan ortodoksisessa kirkossa lukuisia Kristuksen tähden houkkia eli Kristuksen hulluja. Elokuun 10. päivänä muistellaan autuasta Lavrenti (Laurentius) Kalugalaista.

Autuas Lavrenti, Kristuksen tähden houkka ja Kalugan ihmeidentekijä asui 1500-luvun alkupuoliskolla Keski-Venäjällä Kalugassa, vajaat kaksi sataa kilometriä Moskovasta lounaaseen. Lavrenti eli metsässä lähellä korkealla mäellä olevaa Kristuksen syntymän kirkkoa.

Hänen kotoaan oli pitkä maanalainen kulkuväylä kirkkoon, jossa hän sitten olikin todella usein. Hän asui myös Kalugan ruhtinaan Simeon Ioannovitšin kotona. Joidenkin arvelujen mukaan autuas Lavrenti oli aatelista Khitrovin sukua.

Houkka kulki paljain jaloin kesät ja talvet pukeutuneena paitaan ja lammastakkiin. Hänellä sanottiin olleen monia armolahjoja.

Kun Krimin tataarit hyökkäsivät Kalugaan toukokuussa 1512, houkka oli ruhtinaan kotona ja huusi suurella äänellä: ”Antakaa minulle terävä kirves, koska roistot tahtovat suistaa ruhtinaan vallasta ja on välttämätöntä puolustaa häntä!” Tämän sanottuaan hän otti kirveen ja lähti. Ruhtinaan vierellä houkka inspiroi ja rohkaisi sotilaita ja he kukistivatkin sitten vihollisen.

Tämän vuoksi autuas Lavrenti kuvataankin usein ikonissa pitkäkahvainen kirves oikeassa kädessä. Sittemmin ruhtinas rakensi luostarin autuaan Lavrentiksen ja hänen tekojensa muistolle.

Autuas Lavrenti kuoli 10. päivä elokuuta 1515 ja se on hänen muistopäivänsä. Hänen muistoaan kunnioitetaan Venäjällä myös heinäkuun 8. päivänä.