Ero sivun ”Pietarilainen polkuhevonen (kirja)” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
(Ak: Uusi sivu: thumb|300 px|<center>Kirjan kansi</center> :: Marianna Flinckenberg-Gluschkoff: '''Pietarilainen polkuhevonen''' – Lapsuus kolmen ku...) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (2 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
:: Koko: 220 x 145 mm |
:: Koko: 220 x 145 mm |
||
:: Sidos: sidottu / kovakantinen |
:: Sidos: sidottu / kovakantinen |
||
Kuuntele äänikirjana Celia-palvelussa: https://www.celianet.fi/work/311942 <br> |
|||
Lue lisää [https://www.celia.fi/ Celia-palvelusta].<br> |
|||
<br> |
<br> |
||
Tämä Helsingin yliopiston eläkkeellä olevan venäjän kielen lehtorin ja ikonimaalarin '''Marianna Flinckenberg-Gluschkoffin''' (s.1940) lämmin ja arkisen elämän makuinen kirja on ilmestynyt ensimmäisen kerran Tammen kustantamana 2013. Se on loppuunmyyty ja Valamon luostari julkaisi 2017 toisen korjatun painoksen. |
Tämä Helsingin yliopiston eläkkeellä olevan venäjän kielen lehtorin ja ikonimaalarin '''Marianna Flinckenberg-Gluschkoffin''' (s.1940) lämmin ja arkisen elämän makuinen kirja on ilmestynyt ensimmäisen kerran Tammen kustantamana 2013. Se on loppuunmyyty ja Valamon luostari julkaisi 2017 toisen korjatun painoksen. |
||
Marianna oli sotaorpo, sillä hänen isänsä – joka veisti tyttärelle nimessä esiintyvän polkuhevosen – kaatui sodassa. Suomenruotsalaisuus tuli tutuksi Espoon saaristossa, kun Marianna vietti siellä kesiään, venäläisyys isovanhemmilta. Suomalaisuus sitä vastoin Lahdesta, jonne tyttö lähetettiin huonon terveytensä vuoksi ja jossa hän opiskeli suomalaisessa koulussa. |
Marianna oli sotaorpo, sillä hänen isänsä – joka veisti tyttärelle nimessä esiintyvän polkuhevosen – kaatui sodassa. Suomenruotsalaisuus tuli tutuksi Espoon saaristossa, kun Marianna vietti siellä kesiään, venäläisyys isovanhemmilta. Suomalaisuus sitä vastoin Lahdesta, jonne tyttö lähetettiin huonon terveytensä vuoksi ja jossa hän opiskeli suomalaisessa koulussa.<br> |
||
<br> |
|||
Takakannen esittelyteksti: <br> |
'''Takakannen esittelyteksti:''' <br> |
||
<br> |
<br> |
||
Viisas ja lämmin kertomus moneen kulttuuriin kasvamisesta ja lapsuudesta sodanjälkeisessä Helsingissä. |
Viisas ja lämmin kertomus moneen kulttuuriin kasvamisesta ja lapsuudesta sodanjälkeisessä Helsingissä. |
||
| Rivi 20: | Rivi 24: | ||
== Sisällysluettelo == |
== Sisällysluettelo == |
||
* Alkusanojen asemesta |
|||
* |
|||
* Hevonen |
|||
* Alussa oli isä |
|||
* Sotalapsena Ruotsissa |
|||
* Deda-papan klaani |
|||
* Babuka-mummin maailma |
|||
* Äidin piiri |
|||
* Mulja-mummi on toista maata |
|||
* Ruukinpatruunan valtakunta |
|||
* Huvilaelämää |
|||
* Koulutiellä ja korttelipihalla |
|||
* Kannaksen kaikuja |
|||
* Jälkinäytös |
|||
* Venäläisten laulujen ja lorujen sanat |
|||
[[Luokka:Kirjallisuus]] |
[[Luokka:Kirjallisuus]] |
||
Nykyinen versio 25. tammikuuta 2024 kello 10.44
- Marianna Flinckenberg-Gluschkoff: Pietarilainen polkuhevonen – Lapsuus kolmen kulttuurin katveessa
- ISBN 978-952-5495-48-5 (2.korjattu painos), 978-951-317 34 56 (1. painos/2013)
- Julkaisija/kustantaja: Valamon luostari -> osta
- Julkaisupäivämäärä: 2017 (toinen korjattu painos), 2013 (ensimmäinen painos Tammen julkaisemana)
- Sivumäärä: 364
- Koko: 220 x 145 mm
- Sidos: sidottu / kovakantinen
Kuuntele äänikirjana Celia-palvelussa: https://www.celianet.fi/work/311942
Lue lisää Celia-palvelusta.
Tämä Helsingin yliopiston eläkkeellä olevan venäjän kielen lehtorin ja ikonimaalarin Marianna Flinckenberg-Gluschkoffin (s.1940) lämmin ja arkisen elämän makuinen kirja on ilmestynyt ensimmäisen kerran Tammen kustantamana 2013. Se on loppuunmyyty ja Valamon luostari julkaisi 2017 toisen korjatun painoksen.
Marianna oli sotaorpo, sillä hänen isänsä – joka veisti tyttärelle nimessä esiintyvän polkuhevosen – kaatui sodassa. Suomenruotsalaisuus tuli tutuksi Espoon saaristossa, kun Marianna vietti siellä kesiään, venäläisyys isovanhemmilta. Suomalaisuus sitä vastoin Lahdesta, jonne tyttö lähetettiin huonon terveytensä vuoksi ja jossa hän opiskeli suomalaisessa koulussa.
Takakannen esittelyteksti:
Viisas ja lämmin kertomus moneen kulttuuriin kasvamisesta ja lapsuudesta sodanjälkeisessä Helsingissä.
Pietarilainen polkuhevonen kuvaa kirjoittajan kasvua kolmen kulttuurin – suomalaisen, venäläisen ha suomenruotsalaisen – ristipaineessa. Kirjoittajan äidin suku on venäläis-saksalainen, sodassa kaatuneen isän suku suomenruotsalainen, ja hän on käynyt suomalaista koulua. Kertomus ulottuu varhaislapsuudesta ylioppilasikään ja ajoittuu 1940-50-luvuille. Samalla kirjoittaja luo elävää ajankuvaa sodanjälkeisestä Suomesta.
Punaisena lankana läpi tarinan kulkee kaksi teemaa: menetetyn isän kaipuu ja oman etnisen identiteetin etsintä. Venäläisemigranttien mennyt maailma on erityisen lähellä kertojan sydäntä. Myös suomenruotsalainen ja kannakselainen karjalaisperinne ovat kertomuksessa vahvasti läsnä.
Sisällysluettelo
- Alkusanojen asemesta
- Hevonen
- Alussa oli isä
- Sotalapsena Ruotsissa
- Deda-papan klaani
- Babuka-mummin maailma
- Äidin piiri
- Mulja-mummi on toista maata
- Ruukinpatruunan valtakunta
- Huvilaelämää
- Koulutiellä ja korttelipihalla
- Kannaksen kaikuja
- Jälkinäytös
- Venäläisten laulujen ja lorujen sanat