AK1928: Pappeudesta I

Vuosien 1928 - 1929 Aamun Koitoissa julkaistiin sarjana ajatuksia isä Johannes Kronstadtilaisen päiväkirjasta otsikolla ”Pappeudesta”.
Ortodoksi.net julkaisee nyt tätä artikkelia sivuillaan.

---

Pappi

(AK:1928/4, s. 43 [3])
Papillinen palvelus
1) Pappeuden ylevyys

Kuka on tämä enkeli, joka seisoo Herran valtaistuimen edessä, sillä enkelit lakkaamatta palvelevat Herraa ja seisovat hänen valtaistuimensa edessä? . . . Tämä on ihmisten puoltaja, joka kantaa Puolustajan, Jumal’ihmisen, Jeesuksen Kristuksen kuvaa, tämä on yksi ihmisistä, joka on asetettu Jumalan palvelukseen, niinkuin ap. Paavali sanoo, mutta hänen palveluksensa on enkelin palveluksen kaltainen. Hän on välittäjä Jumalan ja ihmisten välillä, hänen läheinen ystävänsä, Herran sanan mukaan: »Te olette minun ystäviäni, jos teette, mitä minä teille käsken.» Tämä on ikään kuin Jumala ihmisiä varten, oikeudella sitoa ja päästää ihmisten syntejä, edeskantaa heitä varten eläväksitekeviä ja peljättäviä lahjoja, jumalistuakseen niissä ja toisiakin jumalistuttaakseen. Tämä on toinen Uuden Testamentin Mooses, joka johdattaa Jumalan kansaa tämän maailman erämaata myöten luvattuun maahan. Tämä on Uuden Testamentin Elias, joka hengellisen nälän aikana ruokkii taivaallisella leivällä veljiään. Tämä on sielunpaimen. Korkea on sielunpaimenen arvo!

Minä seison Kaikkivaltiaan Jumalan valtaistuimen edessä, joka uskoi minun rukoukselleni ja edesseisomiselleni maailman valtiaat ja valtakunnat, koko maailman, hierarkian, piispuuden, pappeuden ja Kristuksessa diakonit, koko pappissäädyn ja maallikot, jokaisen kaupungin ja maakunnan sekä niissä asuvat uskovaiset. Minä seison Kaikkivaltiaan valtaistuimen edessä, jonka vallassa ovat taivas ja maa, kaikki alkuaineet, valo, ilma, tuli, vesi ja maa, kaikki maan hedelmät, maa ja meri, kaikki maan ja veden eläimet ja joka antoi minulle oikeuden kantaa esirukouksia Hänelle terveellisestä ilmasta, siitä, että hän varjelisi maanjäristykseltä, tulelta, miekalta, vihollisten hyökkäyksiltä, kansalaissodalta ja kaikenlaisilta onnettomuuksilta, jotka kohtaavat ihmisiä heidän syntiensä tähden. Minä seison armon, puhdistuksen ja pelastuksen lähteen luona. Minä seison itse saavuttamattoman, kaikkihyvän, kaikkiviisaan ja kaikkivoimallisen Vallan edessä, jonka edessä kumartavat kaikki elävät olennot sekä taivaassa että maan päällä. Minkälaisen sitten tulisi olla minun, joka olen asetettu niin korkealle, sellaisen pyhyyden, sellaisen suuruuden, sellaisen vallan ja sellaisen kirkkauden eteen! Todellakin minä kuvaan kerubien salaisuutta. Minun palvelukseni on korkea, mutta minä olen syntinen, intohimoinen ja heikko. Herra, sinä itse tee minut otolliseksi tähän palvelukseen!

Papillinen palveluksemme on taivaallista palvelusta, katoamattomuuden ja kuolemattomuuden palvelusta, palvelusta iankaikkista elämää varten, oikeuden ja pyhyyden palvelusta, palvelusta, jonka kautta ihmisten sielut uudestisyntyvät, puhdistuvat, pyhittyvät, uudistuvat ja kohoavat sitä täydellisyyttä kohti ja tulevat jumalankaltaisiksi, jonka saavuttaminen ihmiselle on Jumalan avulla mahdollinen. Minkälainen sitten tulisi papin olla. Kuinka hänen tulisikaan olla vapaa kiintymyksestä kaikkeen maalliseen, kuinka hänen tulisi olla taivaallinen, nöyrä, sävyisä, pidättyväinen ja sielultaan puhdas.

Miten suuri ja käsittämätön tehtävä papille on uskottukaan maan päällä. Hänelle on annettu tehtäväksi kasvattaa ja johtaa Jumalan Pojan verellä lunastettuja ihmissieluja, mutta minkälainen rakkaus pitää olla tätä varten, minkälainen uhrautuvaisuus ja minkälainen kärsivällisyys. Minkälainen elämä, minkälaiset hyvät elämäntavat. Hänelle on uskottu Jumalan sakramenttien toimittaminen: kasteen, voitelun, leivän ja viinin muuttaminen Jumalan ruumiiksi ja vereksi sekä niiden jakaminen uskovaisille. Kuinka hänen itsensä tulisikaan olla taivaallinen maan päällä! Kuinka pyhä! Kuinka yksinkertainen!

(AK:1928/5 s. 54-55 [2-3])
Millaisen tulee sielunpaimenen olla luonteeltaan

Armo on korottanut sielunpaimenen maallisen enkelin, eläväksi tekevien ja pelättävien jumalallisten salaisuuksien toimittajan, luodun ja Luojan sovittajan, sielun järkevällä valolla valistajan, Jumalan ja langenneen ihmisen välittäjän ja sakramenttien kautta jumalistuttajan arvoon. Ja hänen täytyy tämä ymmärtää, tuntea ja siitä kiittää ja ylistää Jumalaa sekä koettaa vastata Jumalan tarkoitusta hänestä ja ihmisistä. Mutta vähän on sielunpaimenia, jotka tajuavat palveluksensa ylevyyden ja pyrkivät vastaamaan Jumalan aikomuksiin heistä itsestään sekä heidän laumastaan, ja he niin kuin maallikot kiintyvät maalliseen elämään ja aineelliseen rikkauteen ja nautintoihin, vähän huolehtivat sekä omista että kaittavienkin hengellisistä tarpeista. He kiintyvät maallisiin ajatuksiin ja lihallisiin himoihin ja siten lankeavat syvälle kutsumuksensa korkeudesta. Täten perkele, tämä ainainen Jumalan ja ihmisten vihollinen, saa tilaisuuden äärimmäisyyteen asti ivata heitä ja meidän vahingoksemme vastustaa Jumalan toimintaa sekä hukuttaa paljon ihmisiä Kuinka tarpeellista olisikaan ylenkatsoa Jumalalle vihamielistä maailmaa ja kaikkia sen viettetelyksiä, halveksia katoavaista ja suuresti himollista ruumista ja aina suunnata katse taivaaseen. »Jolla on korvat hän kuulkoon.»

Ortodoksisen kirkon papiston tulee olla sielun ominaisuuksiltaan, elämältään, korkeimmalta taivaalliselta, papilliselta ja sakramentaaliselta toiminnaltaan niin valoisa kuin aurinko.

Siis rukoilkaamme kaikki Herraa ja tulkaamme aina rukoilemaan, että Jumala antaisi kaikille sielunpaimenille ja kirkonpalvelijoille pyhyyden, totuuden, hengen väkevyyden, ymmärryksen ja viisauden, että heidän kauttaan otollisesti ylistettäisiin Pyhää Kolminaisuutta, joka uskoi heille niin korkean pelastavaisen palveluksen ja että Herra pelastaisi jokaisen heistä tuomiosta äärimmäiseen pimeyteen. Oman isäntänsä edessä he seisovat tai kaatuvat (Room. 14:4). Herra yksin on heidän tuomarinsa.

»Ne, jotka hän edeltä tunsi, hän myös edeltä määräsi» (Room. 8:29). Herra on tehnyt minut otolliseksi papilliseen palvelukseen.

»Veljet, minä en vielä katso sitä voittaneeni; mutta yhden minä teen; unohdan sen, mikä on takana, ja kurottautuen sitä kohti, mikä on edessä, minä riennän päämäärää kohti, voittopalkiintoon, johon Jumala on minut taivaallisella kutsumuksella kutsunut Kristuksessa Jeesuksessa» (Filipp. 3:13-14). Minunkin tulee lakkaamatta tavoitella samaa, sillä minullakin kaitsijana ja sielunpaimenena on apostolin korkea virka-arvo ja minäkin olen kutsuttu siihen samaan kuin apostolitkin toimittamaan samaa palvelusta.

Jumalan armosta minut on tehty osalliseksi Kristuksen ruumiin jäsenen ja pappeuden mitä korkeimmasta kunniasta, ja minun täytyy lakkaamatta tajuta asemani tärkeys ja vastata töillä katumustani, suorittaa se pyhästi, hartaasti ja uutterasti, heittää laiskuus, puolueellisuus, voitonhimo, hekuma ja kaikenlainen maallinen himo. »Olkaa pyhät, sillä minä olen pyhä» (3 Moos. 19:2).

Anna minulle, Herra, tätä palvelusta varten puhdas, miehuullinen ja valpas sydän ja kieli, joka puhuu hyvää, sekä rauhallinen ja vahva ulkomuoto. Anna minun seisoa Sinun valtaistuimesi edessä pelvolla, rakkaudella, suurimmalla kiitollisuudella ja palavin sydämin. Anna minulle kyky rukoilla itseni ja kaikkien ihmisten edestä vilpittömästi; ylistää ja kiittää Sinua kaikkien puolesta palavin sydämin ja huulin sekä Pyhät Salaisuudet pelvolla ja suurella rakkaudella toimittaa, nauttia ja jakaa muille. Täten anna minun, Herra, palvella Sinua kaikkina elämäni päivinä. Amen.

(AK: 1928/10)

Pappi on niin kuin Herran enkeli, hänelle, niin kuin ilmestyskirjan enkelille, on annettu paljon suitsutusta, että hän suitsuttaisi Jumalan valtaistuimen, enkelijoukkojen ja pyhien edessä, kantaen rukouksia Jumalalle kaikkien ihmisten edestä. Hänen pukunsa jumalanpalveluksen aikana kuvaa häntä enkelinä, sillä felooni kuvaa vanhurskauden pukua ja Jumalan enkelin siipiä. Ja todellakin; papin tulisi olla niin kuin enkeli: liidellä yläpuolella aineellisuutta ja olla yläpuolella maallisia kiintymyksiä, lakkaamatta julistaa ihmisille Jumalan suuruutta ja kunniaa Hänen seurakunnassaan, ilmoittaa Hänen tahtoaan, olla Jumalan iankaikkisten käskyjen suojelijana ja tulkitsijana. Hänen tulisi omata rakkaus ja pelkäämättömyys, olla yläpuolella kaikkea ulkokullaisuutta ja vääryyttä. Hänen tulisi olla enkelien kaltainen, ainaisessa pidättyväisyydessään, puhtaudessaan ja Jumalan hänelle uskomien aarteiden ihmisten kuolemattomien sielujen väsymättömässä valvomisessa.

(Artikkeli on julkaistu Ortodoksi.netin sivuilla PSHV:n komitean kirjallisella luvalla. Artikkelit ovat alkuaan julkaistut Aamun Koitossa nr. 4, 5 ja 10/1928)

---

Artikkelin osat:

• Pappeudesta I
• Pappeudesta II
• Pappeudesta III
• Pappeudesta IV
• Pappeudesta V