Toiminnot

Ero sivun ”Apollinari pappismunkki” versioiden välillä

Ortodoksi.netista

Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
 
Rivi 2: Rivi 2:
Kuvassa on Vanhan Valamon munkkeja kuvattuina Laatokan Valamossa.
Kuvassa on Vanhan Valamon munkkeja kuvattuina Laatokan Valamossa.


Vasemmalla pappismunkki '''Apollinari''' (1874-1948), siviilinimeltään '''Andrei Nikolajev'''. Hän oli kotoisin Novgorodista ja hän tuli Valamoon aivan 1900-luvun alussa ja sai pappisvihkimyksen 1919. Hänet on myös palkittu kirkollisista ansioistaan kultaristillä 1927. Laatokan Valamossa hänen kuuliaisuustehtävänsä oli olla maalari.
Oikealla pappismunkki '''Apollinari''' (1874-1948), siviilinimeltään '''Andrei Nikolajev'''. Hän oli kotoisin Novgorodista ja hän tuli Valamoon aivan 1900-luvun alussa ja sai pappisvihkimyksen 1919. Hänet on myös palkittu kirkollisista ansioistaan kultaristillä 1927. Laatokan Valamossa hänen kuuliaisuustehtävänsä oli olla maalari.


Kuvassa keskellä olevasta munkki '''Paisij'''sta ei vielä ole tässä vaiheessa enempää tietoja.
Kuvassa keskellä olevasta munkki '''Paisij'''sta ei vielä ole tässä vaiheessa enempää tietoja.

Nykyinen versio 5. elokuuta 2020 kello 19.37

Valamon munkkeja Laatokan Valamon luostarissa
(Kuva: Valamon luostarin arkistosta / Ortodoksi.net)

Kuvassa on Vanhan Valamon munkkeja kuvattuina Laatokan Valamossa.

Oikealla pappismunkki Apollinari (1874-1948), siviilinimeltään Andrei Nikolajev. Hän oli kotoisin Novgorodista ja hän tuli Valamoon aivan 1900-luvun alussa ja sai pappisvihkimyksen 1919. Hänet on myös palkittu kirkollisista ansioistaan kultaristillä 1927. Laatokan Valamossa hänen kuuliaisuustehtävänsä oli olla maalari.

Kuvassa keskellä olevasta munkki Paisijsta ei vielä ole tässä vaiheessa enempää tietoja.

Vasemmalla kuvassa on ns. puolimunkki Joakim, joka mahdollisesti on sama kuin myöhemmin ”täysmunkin” arvon saanut, munkki Joakim (1867-1941) ja joka oli siviilinimeltään Jakov Smirnov, Kostroman läänistä. Munkki Joakim oli tunnettu taitavana marmoroijana ja hänen kerrotaan työskennelleen myös Pietarissa Talvipalatsissa. Vanhemmiten hänen näkönsä heikkeni ja hän muuttui entistä vaiteliaammaksi, mutta jonka sanottiin silti koko ajan elävä työlleen.

Pappismunkki Apollinarin hauta Heinäveden Valamon luostarin hautausmaalla.
(Kuva © Ortodoksi.net / Hannu Pyykkönen)