Ero sivun ”Jumalan ainokainen kuolematon Poika ja Sana” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| (13 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
== Ainokainen kuolematon Poika ja Sana == |
== Ainokainen kuolematon Poika ja Sana == |
||
[[Kuva:Justinianos01.jpg|thumb|300px|<center>Keisari [[Justinianus I]]<br>muistopäivä 14.11.<br><small>''Kuva © Pyykkönen''</small></center>]] |
|||
[[Kuva:Pyha_kolminaisuus02.jpg|300px|thumb|<center>Andrei Rublev: ''Pyhä Kolminaisuus''<br>ikoni 1400-luvulta<br><small>''Kuva: Wikipedia''</small></center>]] |
|||
| ⚫ | |||
| ⚫ | '''Jumalan ainokainen kuolematon poika ja Sana''' (ainosyntyinen Poika, kreikaksi: Monogenes Yios [μονογενής υιος ] [Joh.1:14, [http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?ref=Joh.+1:18 Joh.1:18], Joh.3:16], latinaksi: unigenitus), joskus myös Justinianuksen veisuksi kutsuttu laulu lauletaan aina jumalallisessa [[liturgia]]ssa toisen [[antifoni]]n jälkeen. |
||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
Vastaiskuna heidän harhaoppisiin pohdintoihinsa sävellettiin kirkon veisu ”Jumalan ainokainen kuolematon Poika ja Sana, joka meidän pelastuksemme tähden...” Keisari Justinianus määräsi, että veisua piti laulaa kaikissa kirkoissa. Tätä veisua on laulettu sitten liturgiassa ennen pientä saattoa toisen antifonin jälkeen tuosta ajasta näihin päiviin saakka. |
Vastaiskuna heidän harhaoppisiin pohdintoihinsa sävellettiin kirkon veisu ”Jumalan ainokainen kuolematon Poika ja Sana, joka meidän pelastuksemme tähden...” Keisari Justinianus määräsi, että veisua piti laulaa kaikissa kirkoissa. Tätä veisua on laulettu sitten liturgiassa ennen pientä saattoa toisen antifonin jälkeen tuosta ajasta näihin päiviin saakka. |
||
Veisu kuuluu seuraavasti |
== Veisu kuuluu seuraavasti== |
||
::''Jumalan ainokainen kuolematon Poika ja Sana,'' |
::''Jumalan ainokainen kuolematon Poika ja Sana,'' |
||
::''joka meidän pelastuksemme tähden'' |
::''joka meidän pelastuksemme tähden'' |
||
| Rivi 17: | Rivi 22: | ||
::''ja Isän ja Pyhän Hengen kanssa kunnioitettava Kristus Jumala.'' |
::''ja Isän ja Pyhän Hengen kanssa kunnioitettava Kristus Jumala.'' |
||
::''Pelasta meidät.'' |
::''Pelasta meidät.'' |
||
<br> |
|||
[https://www.ortodoksi.net/images/7/73/Jumalan_ainokainen_Poika.mp3 Kuutele veisu]<br><small>Kiovalainen sävelmä.<br>''Saimaan seurakunnan kvartetti'':<br>'''Maria Mentu''' (sopraano), '''Maria Bondarenko''' (altto), '''Jari Vepsä''' (tenori), '''Kari Ahonen''' (basso).<br>[avaa tiedosto hiiren oikealla näppäimellä uuteen välilehteen].</small> |
|||
<br> |
|||
<br> |
|||
== Veisun teologiaa == |
|||
Veisu on erittäin teologinen, sävelletty lihaksi tulleen Jeesuksen Kristuksen kunniaksi. Veisu antaa myös selvän vastuksen erilaisille harhaopeille, jotka aikanaan ja osittain edelleenkin olivat ja ovat kirkon vitsauksena selittäen eri tavoilla lihaksi tulemista, Jumalan muuttumattomuutta, ylösnousemusta ja kolminaisuutta. Se tuo esille ortodoksisen opetuksen kolminaisuuden toisesta persoonasta. Hän on ainokainen Poika ja Jumalan Sana, kuolematon, tullut ihmiseksi muuttumatta ja ottanut vastaan ihmisruumiin pyhältä |
Veisu on erittäin teologinen, sävelletty lihaksi tulleen Jeesuksen Kristuksen kunniaksi. Veisu antaa myös selvän vastuksen erilaisille harhaopeille, jotka aikanaan ja osittain edelleenkin olivat ja ovat kirkon vitsauksena selittäen eri tavoilla lihaksi tulemista, Jumalan muuttumattomuutta, ylösnousemusta ja kolminaisuutta. Se tuo esille ortodoksisen opetuksen kolminaisuuden toisesta persoonasta. Hän on ainokainen Poika ja Jumalan Sana, kuolematon, tullut ihmiseksi muuttumatta ja ottanut vastaan ihmisruumiin pyhältä [[Jumalansynnyttäjä]]ltä, ainaiselta Neitseeltä Marialta. Ristiinnaulitsemisessa kuolemallaan hän voitti kuoleman, ”polki rikki kuoleman”, yhtenä [[Pyhä Kolminaisuus|pyhän Kolminaisuuden]] kolmesta persoonana Häntä kunnioitetaan Isän ja Pyhän Hengen kanssa Kristus Jumalana. |
||
Veisu ylistää todellista meille ilmestynyttä, lihaksi tullutta Jumalaa, joka tarjoaa koko ihmiskunnalle pelastuksen mahdollisuuden. Terminä 'ainoa Poika / ainosyntyinen Poika / monogenes |
Veisu ylistää todellista meille ilmestynyttä, lihaksi tullutta Jumalaa, joka tarjoaa koko ihmiskunnalle pelastuksen mahdollisuuden. Terminä 'ainoa Poika / ainosyntyinen Poika / monogenes Yios' on mukana myös vuonna 325 [[Nikean uskontunnustus|Nikeassa hyväksytyssä uskontunnustuksessa]] ja sitä hieman myöhemmin täydennetyssä, käytössämme olevassa [[Nikealais-konstantinopolilainen uskontunnustus|nikealais-konstantinopolilaisessa uskontunnustuksessa]]. |
||
[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]] |
[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]] |
||
<!---== Katso myös == |
|||
* Jopi |
* [[Jopi Harri]]n Gerasimovskij-sävelmän mukaan sovittama: ''Jumalan ainokainen kuolematon Poika''---> |
||
| ⚫ | |||
[[Luokka:Jumalanpalvelukset]] |
[[Luokka:Jumalanpalvelukset]] |
||
| ⚫ | |||
[[Luokka:Kirkkomusiikki]] |
[[Luokka:Kirkkomusiikki]] |
||
[[Luokka:Kirkkoveisut]] |
[[Luokka:Kirkkoveisut]] |
||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
Nykyinen versio 27. kesäkuuta 2021 kello 02.34
Ainokainen kuolematon Poika ja Sana
muistopäivä 14.11.
Kuva © Pyykkönen
Jumalan ainokainen kuolematon poika ja Sana (ainosyntyinen Poika, kreikaksi: Monogenes Yios [μονογενής υιος ] [Joh.1:14, Joh.1:18, Joh.3:16], latinaksi: unigenitus), joskus myös Justinianuksen veisuksi kutsuttu laulu lauletaan aina jumalallisessa liturgiassa toisen antifonin jälkeen.
Pyhä hallitsija, Konstantinopolin Hagia Sofian kirkon rakennuttaja, Itä-Rooman keisari Justinianus I (483-565) omisti paljon huomiota ja toimia taisteluun aikansa origenistien, Origenen oppien kannattajien kanssa, jotka tuolloin olivat elvyttäneet Nestorianuksen harhaopin.
Vastaiskuna heidän harhaoppisiin pohdintoihinsa sävellettiin kirkon veisu ”Jumalan ainokainen kuolematon Poika ja Sana, joka meidän pelastuksemme tähden...” Keisari Justinianus määräsi, että veisua piti laulaa kaikissa kirkoissa. Tätä veisua on laulettu sitten liturgiassa ennen pientä saattoa toisen antifonin jälkeen tuosta ajasta näihin päiviin saakka.
Veisu kuuluu seuraavasti
- Jumalan ainokainen kuolematon Poika ja Sana,
- joka meidän pelastuksemme tähden
- olet tahtonut lihaksi tulla
- pyhästä Jumalansynnyttäjästä ainaisesta Neitseestä Mariasta.
- Muuttumatta ihmiseksi tullut.
- Myös ristiinnaulittu ja kuolemallasi kuoleman rikki polkenut.
- Yksi pyhästä Kolminaisuudesta,
- ja Isän ja Pyhän Hengen kanssa kunnioitettava Kristus Jumala.
- Pelasta meidät.
Kuutele veisu
Kiovalainen sävelmä.
Saimaan seurakunnan kvartetti:
Maria Mentu (sopraano), Maria Bondarenko (altto), Jari Vepsä (tenori), Kari Ahonen (basso).
[avaa tiedosto hiiren oikealla näppäimellä uuteen välilehteen].
Veisun teologiaa
Veisu on erittäin teologinen, sävelletty lihaksi tulleen Jeesuksen Kristuksen kunniaksi. Veisu antaa myös selvän vastuksen erilaisille harhaopeille, jotka aikanaan ja osittain edelleenkin olivat ja ovat kirkon vitsauksena selittäen eri tavoilla lihaksi tulemista, Jumalan muuttumattomuutta, ylösnousemusta ja kolminaisuutta. Se tuo esille ortodoksisen opetuksen kolminaisuuden toisesta persoonasta. Hän on ainokainen Poika ja Jumalan Sana, kuolematon, tullut ihmiseksi muuttumatta ja ottanut vastaan ihmisruumiin pyhältä Jumalansynnyttäjältä, ainaiselta Neitseeltä Marialta. Ristiinnaulitsemisessa kuolemallaan hän voitti kuoleman, ”polki rikki kuoleman”, yhtenä pyhän Kolminaisuuden kolmesta persoonana Häntä kunnioitetaan Isän ja Pyhän Hengen kanssa Kristus Jumalana.
Veisu ylistää todellista meille ilmestynyttä, lihaksi tullutta Jumalaa, joka tarjoaa koko ihmiskunnalle pelastuksen mahdollisuuden. Terminä 'ainoa Poika / ainosyntyinen Poika / monogenes Yios' on mukana myös vuonna 325 Nikeassa hyväksytyssä uskontunnustuksessa ja sitä hieman myöhemmin täydennetyssä, käytössämme olevassa nikealais-konstantinopolilaisessa uskontunnustuksessa.