Ero sivun ”Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti ja Suomen ortodoksit (kirja)” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
(Ak: Uusi sivu: thumb|400 px|<center>Kirjan kansi</center> :: Petri Piiroinen: '''Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti ja Suomen ortodoks...) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
:: Koko: 215 mm x 145 mm |
:: Koko: 215 mm x 145 mm |
||
:: Sidos: sidottu / kovakantinen |
:: Sidos: sidottu / kovakantinen |
||
([https://www.ortodoksi.net/images/1/1e/Pp_konstaninopoli_on3.mp3 Kuuntele kirjaesittely luettuna äänitiedostona])<br> |
|||
<br> |
|||
'''Takakannen teksti''': |
'''Takakannen teksti''': |
||
Suomen ortodoksit liittyivät [[Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti|Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin]] yhteyteen viime vuosisadan vaikeiden alkuvuosien jälkeen vuonna 1923. Nyt siitä on kulunut sata vuotta.<br> |
Suomen ortodoksit liittyivät [[Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti|Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin]] yhteyteen viime vuosisadan vaikeiden alkuvuosien jälkeen vuonna 1923. Nyt siitä on kulunut sata vuotta.<br> |
||
<br> |
<br> |
||
Patriarkka[[Meletios IV (patriarkka)|'''Meletios IV''']] ja [[Pyhä synodi]] tunnustivat Suomen ortodokseille laajan [[autonomia]]n, jolla ortodoksinen perinne voisi sisäisillä päätöksillä kehittyä Suomen nuoressa tasavallassa, mutta samalla olla yhteydessä Konstantinopolin patriarkaatin vuosisataisiin uskonperinteisiin ja -ykseyteen. Tuolloin säädetyssä [[Tomos]]-asiakirjassa kirkon viralliseksi nimeksi tuli Suomen ortodoksinen arkkipiispakunta.<br> |
Patriarkka [[Meletios IV (patriarkka)|'''Meletios IV''']] ja [[Pyhä synodi]] tunnustivat Suomen ortodokseille laajan [[autonomia]]n, jolla ortodoksinen perinne voisi sisäisillä päätöksillä kehittyä Suomen nuoressa tasavallassa, mutta samalla olla yhteydessä Konstantinopolin patriarkaatin vuosisataisiin uskonperinteisiin ja -ykseyteen. Tuolloin säädetyssä [[Tomos]]-asiakirjassa kirkon viralliseksi nimeksi tuli Suomen ortodoksinen arkkipiispakunta.<br> |
||
<br> |
<br> |
||
Tämä teos kertoo Konstantinopolin patriarkaatin asemasta ortodoksisessa maailmassa ja sen suhteista Suomen ortodoksiseen kirkkoon. Suomalaisten oma kiinnostus Konstantinopolin patriarkaattia kohtaan on vuosi vuodelta laajentunut ja samalla suonut siunauksen ja toivon maamme ortodoksien elämään. Näin meillä on suora kosketus jakamattoman kirkon rikkaaseen perinteeseen. |
Tämä teos kertoo Konstantinopolin patriarkaatin asemasta ortodoksisessa maailmassa ja sen suhteista Suomen ortodoksiseen kirkkoon. Suomalaisten oma kiinnostus Konstantinopolin patriarkaattia kohtaan on vuosi vuodelta laajentunut ja samalla suonut siunauksen ja toivon maamme ortodoksien elämään. Näin meillä on suora kosketus jakamattoman kirkon rikkaaseen perinteeseen. |
||
| Rivi 56: | Rivi 57: | ||
** 6. Benjamin I |
** 6. Benjamin I |
||
** 7. Maksimos V |
** 7. Maksimos V |
||
** 8. Athenagoras |
** 8. Athenagoras I |
||
** 9. Demetrios I |
** 9. Demetrios I |
||
** 10. Bartolomeos I |
** 10. Bartolomeos I |
||
Nykyinen versio 17. maaliskuuta 2023 kello 05.16
- Petri Piiroinen: Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti ja Suomen ortodoksit
- ISBN 978-952-5495-72-0
- Julkaisija ja kustantaja: Valamon luostari & Valamo Kustannus
(osta: https://webtuohus.valamo.fi/konstantinopolin-ekumeeninen/p/9789525495720/) - Julkaisuajankohta: kevät 2023
- Sivumäärä: 176 sivua
- Koko: 215 mm x 145 mm
- Sidos: sidottu / kovakantinen
(Kuuntele kirjaesittely luettuna äänitiedostona)
Takakannen teksti:
Suomen ortodoksit liittyivät Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin yhteyteen viime vuosisadan vaikeiden alkuvuosien jälkeen vuonna 1923. Nyt siitä on kulunut sata vuotta.
Patriarkka Meletios IV ja Pyhä synodi tunnustivat Suomen ortodokseille laajan autonomian, jolla ortodoksinen perinne voisi sisäisillä päätöksillä kehittyä Suomen nuoressa tasavallassa, mutta samalla olla yhteydessä Konstantinopolin patriarkaatin vuosisataisiin uskonperinteisiin ja -ykseyteen. Tuolloin säädetyssä Tomos-asiakirjassa kirkon viralliseksi nimeksi tuli Suomen ortodoksinen arkkipiispakunta.
Tämä teos kertoo Konstantinopolin patriarkaatin asemasta ortodoksisessa maailmassa ja sen suhteista Suomen ortodoksiseen kirkkoon. Suomalaisten oma kiinnostus Konstantinopolin patriarkaattia kohtaan on vuosi vuodelta laajentunut ja samalla suonut siunauksen ja toivon maamme ortodoksien elämään. Näin meillä on suora kosketus jakamattoman kirkon rikkaaseen perinteeseen.
Sisällysluettelo
- ESIPUHE
- FOREWORD
- FÖRORD
- LUKIJALLE
- KONSTANTINOPOLIN PATRIARKAATTI - KOKO ORTODOKSISEN MAAILMAN JOHTAJA
- Byzantion - Polis - Konstantinopoli - Uusi Rooma
- Ortodoksinen kirkko ja hierarkia
- Konstantinopolin asema lujittui Bysantin aikana
- Vastuuntunto kristittyjen yhteydestä ja maailmasta
- FANAR EKUMEENISEN PATRIARKAATIN KESKUS
- Turvatoimet
- Pyhän Georgioksen kirkko
- Kirkon sisustus
- Patriarkka Gregorios V:n portti
- Pyhän mirhan paviljonki
- Patriarkaatin keskustalo
- Keskuksen muut tilat
- Torni ja kirjasto
- Kioski
- PYHIINVAELLUSPAIKKOJA NYKY-ISTANBULISSA
- Elävöittävän lähteen kirkko - Zoodohos Piyi Kilisesi
- Jumalansynnyttäjän Blahernan kirkko - Aya Vlaherna Rum Kilisesi
- Pyhän Kolminaisuuden kirkko - Aya Triada Kilisesi
- Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen kirkko - Vefa Meryem Ana Ayazması
- HAGIA SOFIA JA MUITA HISTORIALLISIA KOHTEITA
- Hagia Sofia - Άγια Σοφια – Ayasofya
- Hagia Irene - Άγια Ειρηνη - Aya Irini
- Pyhä Vapahtajan kirkko Khorassa - 'Εκκλησια Σωτηρος έν τη Χωρα - Kariye Camii
- Basilikatyylinen vesilaitos - Βασιλικη Κινστερνη - Yerebatan Sarnici
- SUOMEN ORTODOKSIT KOHTI KONSTANTINOPOLIA
- SUOMEN ORTODOKSIEN KYMMENEN PATRIARKKAA
- 1. Meletios IV
- 2. Gregorios VII
- 3. Konstantinos VI
- 4. Basileios III
- 5. Fotios II
- 6. Benjamin I
- 7. Maksimos V
- 8. Athenagoras I
- 9. Demetrios I
- 10. Bartolomeos I
- VIERAILUJA SUOMEN JA KONSTANTINOPOLIN VÄLILLÄ
- Konstantinopolin ekumeeniset patriarkat kautta aikain
- Ekumeeniseen patriarkaattiin kuuluvat kirkot
- Kuvitus
- Kirjallisuus