Johannes Kastajan kunniallisen pään ensimmäinen ja toinen löytäminen

Pyhän Johannes Kastajan kunniallisen pään ensimmäinen löytäminen
venäläinen ikoni
Kuva Wikipedia.

Pyhän profeetan, Johannes Edelläkävijän ja Kastajan mestauksen (muistopäivä elokuun 29. päivä) jälkeen hänen opetuslapsensa hautasivat päättömän ruumiin Sebastiaan, ja Herodias heitti pyhän Johanneksen kunniallisen pään epäpuhtaaseen paikkaan. Yksi ns. mirhantuojanaisista, pyhä Johanna (muistopäivä kesäkuun 27. päivä), kuningas Herodeksen palvelijan Kuusaan vaimo, otti salaa pyhän pään ja laittoi sen astiaan sekä hautasi sen Öljymäelle, joka sijaitsi eräällä Herodeksen tilalla.

Ensimmäinen löytäminen (300-l)

Monien vuosien kuluttua tilan omistus siirtyi hallintoviranomaiselle, josta myöhemmin tuli munkki nimeltä Innocent. Hän rakensi kirkon ja keljan kyseiselle paikalle. Kun rakentajat alkoivat kaivaa perustuksia, astia, jossa pyhän Johanneksen pää oli, löytyi. Innocent havaitsi sen suuren pyhyyden kaikista niistä pyhän armon merkeistä, joita päästä säteili ja virtasi ympärille. Täten siis tapahtui pään ensimmäinen löytäminen.

Innocent varjeli päätä suurella pieteetillä, mutta samalla pelkäsi pyhän reliikin joutuvan vääriin käsiin uskomattomille. Siksi hän ennen kuolemaansa kätki pään samaan paikkaan, mistä sen oli löytänyt. Hänen kuolemansa jälkeen kirkko raunioitui ja myöhemmin tuhoutui.

Toinen löytäminen (v. 452)

Pyhän Konstantinos Suuren (muistopäivä toukokuun 21. päivä) aikoihin, kun kristinusko alkoi menestyä, pyhä Edelläkävijä näyttäytyi kahdesti kahdelle munkille, jotka olivat pyhiinvaellusmatkalla Jerusalemiin pyhille paikoille, ja hän paljasti kunniallisen pään sijainnin.

Munkit kaivoivat pyhän reliikin esiin, laittoivat sen kamelinkarvasäkkiin ja jatkoivat matkaansa kotiin päin. Matkalla he kohtasivat tuntemattoman savenvalajan ja antoivat hänelle arvokkaan taakkansa kannettavaksi. Aavistamatta ollenkaan, mitä kantoi, savenvalaja jatkoi matkaansa. Mutta Edelläkävijä ilmestyi hänelle ja käski häntä jättämään huolettomat ja laiskat munkit kantamansa taakan kanssa. Savenvalaja kätkeytyi munkeilta, ja kotona hän varjeli kunniallista päätä kunnioituksella. Ennen kuolemaansa hän laittoi sen vesikannuun ja antoi sisarelleen.

Tästä alkaen kunniallinen pää oli peräkkäin hurskaiden kristittyjen varjeluksessa, kunnes areiolaisuuden turmelema pappi Eustathius sai sen omistukseensa. Hän houkutteli suuren joukon heikkoja, jotka olivat parantuneet pään ansiosta, areiolaisuuteen, lukien sen ansioksi kaikki ihmeelliset parantumiset. Kun jumalanpilkka paljastui, hän oli pakotettu pakenemaan. Sitä ennen hän kuitenkin hautasi pyhän reliikin luolaan lähelle Emesaa. Harhaoppisen oli tarkoitus palata myöhemmin ja käyttää päätä kylvääkseen myöhemmin valheitaan.

Jumala ei kuitenkaan sallinut tämän tapahtua. Hurskaat munkit asettuivat tuohon luolaan asumaan, ja samalle paikalle rakennettiin myöhemmin luostari. Vuonna 452 pyhä Johannes Kastaja ilmestyi luostarin arkkimandriitta Marcellukselle ja osoitti hänelle, mihin pää oli piilotettu. Tätä tapahtumaa juhlitaan pään toisen löytämisenä. Pyhä pää sijoitettiin ensin Emesaan ja myöhemmin Konstantinopoliin.

HAP

Tropari ja kontakki

Pyhä Johannes Kastaja ja Edelläkävijä
Kuva © Hannu Pyykkönen.

Tropari, 4. säv.

Edelläkävijän pää on noussut maasta | ja lähettää parannuksen häviämättömiä säteitä uskovaisille. |Taivaassa se kokoaa enkelten kuorot, | ja maassa se kerää yhteen ihmiskunnan || julistamaan Jumalamme kunniaa.

Kontakki, 2. säv.

Jumalan profeetta ja armon edelläkävijä, | me, löydettyämme maasta sinun pääsi ikään kuin jonkin pyhän ruusun, me saamme aina parannuksia; || ja niin sinä aina saarnaat maailmassa synninkatumusta.

Katso myös

• Pyhä Johannes Edelläkävijä (Johannes Kastaja) 7.1.
• Pyhän Johannes Edelläkävijän kunniallisen pään kolmas löytäminen 25.5.
• Pyhän Johannes Edelläkävijän mestaus (29.8.)
• Pyhän Johannes Edelläkävijän sikiäminen 23.9.
• Minea ja typikon 24.2.