Ero sivun ”Sergei ja Herman Valamolainen” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
[[Kuva:Herman_valamolainen01.jpg|thumb|<center>Pyhittäjä Herman Valamolainen.<br><small>Kuva © Pyykkönen</small></center>]] |
[[Kuva:Herman_valamolainen01.jpg|thumb|<center>Pyhittäjä Herman Valamolainen.<br><small>Kuva © Pyykkönen</small></center>]] |
||
[[Kuva:Sergei_valamolainen01.jpg|thumb|<center>Pyhittäjä Sergei Valamolainen.<br><small>Kuva © Pyykkönen</small></center>]] |
[[Kuva:Sergei_valamolainen01.jpg|thumb|<center>Pyhittäjä Sergei Valamolainen.<br><small>Kuva © Pyykkönen</small></center>]] |
||
Pyhittäjä '''Sergei Valamolainen''' on toinen [[Valamon luostari]]n perustajista yhdessä |
Pyhittäjä '''Sergei Valamolainen''' on toinen [[Valamon luostari]]n perustajista yhdessä pyhittäjä '''Herman Valamolaisen''' kanssa. |
||
Perimätieto kertoo luostarin perustajan, kreikkalaisen Sergein saapuneen Bysantista Laatokan pohjoispuolelle, nykyisen Sortavalan tienoille Riekkalan saareen, mistä hän siirtyi Valamon saarelle. Saari oli vanha uhrikeskus, jossa asui tietäjävanhuksia ja paikallisia velhoja. |
Perimätieto kertoo luostarin perustajan, kreikkalaisen Sergein saapuneen Bysantista Laatokan pohjoispuolelle, nykyisen Sortavalan tienoille Riekkalan saareen, mistä hän siirtyi Valamon saarelle. Saari oli vanha uhrikeskus, jossa asui tietäjävanhuksia ja paikallisia velhoja. |
||
Sergei asettui asumaan luoliin, ja Vaaga-niminen luola tuli pyhittäjän asumukseksi Valamon saaressa. Siltä käsin hän yksin, ilman aseita keskellä vihamielisiä pakanoita saarnasi asukkaille [[evankeliumi]]a ja kastoi |
Sergei asettui asumaan luoliin, ja Vaaga-niminen luola tuli pyhittäjän asumukseksi Valamon saaressa. Siltä käsin hän yksin, ilman aseita keskellä vihamielisiä pakanoita, saarnasi asukkaille [[evankeliumi]]a ja kastoi heitä kristityiksi. Näin pikkuhiljaa saarelle syntyi luostariyhteisö, johon myös historian saatossa johonkin aikaan (''ei siis välttämättä ollenkaan samaan aikaan kuin Sergei'') liittyi karjalaissyntyinen Herman, joka jatkoi pyhittäjäisä Sergein työtä. Hermanin kerrotaan olleen mahdollisesti kotoisin Sortavalan lähistöltä. Joissakin tiedoissa kerrotaan tätä ensimmäistä luostaria nimitetyn [[Pyhä Kolminaisuus|Pyhän Kolminaisuuden]] luostariksi (''erotuksena myöhempään nimeen [[Kristuksen kirkastuminen|Kristuksen kirkastumisen]] luostari''). |
||
Perimätiedoissa luostarin |
Perimätiedoissa luostarin perustamisen on sanottu tapahtuneen v. 992, mutta asiasta on kiistelty kovastikin. Eräiden tietojen mukaan perustaminen ajoittuisi 1100-luvulle ja eräiden tietojen mukaan vasta 1300-luvulle. Varmaa tietoa perustamisajankohdasta ei ole. Kaikki ajankohdat ovat enemmän tai vähemmän arvailua, joista tutkijat keskenään kiistelevät. |
||
Perimätiedon mukaan pyhittäjäisien [[Reliikki|reliikit]] siirrettiin vuonna 1163 turvaan Valamosta Novgorodiin, jossa ne olivat aina vuoteen 1180 asti. Silloin ne tuotiin juhlallisessa saatossa takaisin Valamoon ja tuota päivää, syyskuun 11. päivää, |
Perimätiedon mukaan pyhittäjäisien [[Reliikki|reliikit]] siirrettiin vuonna 1163 turvaan Valamosta Novgorodiin, jossa ne olivat aina vuoteen 1180 asti. Silloin ne tuotiin juhlallisessa saatossa takaisin Valamoon, ja tuota päivää, syyskuun 11. päivää, vietetään yhä [[Suomen ortodoksinen kirkko|Suomen ortodoksisessa kirkossa]] pyhäinjäännösten palauttamisen muistopäivänä. Palautuspaikalle, jossa reliikit otettiin vastaan Laatokan rannassa, rakennettiin myöhemmin kivinen [[Jumalansynnyttäjän ilmestys|Jumalansynnyttäjän ilmestyksen]] [[tšasouna]]. |
||
Suomen ortodoksinen kirkko kunnioittaa kumpaakin luostarin perustajaa sekä Sergei Valamolaista että Herman Valamolaista [[Karjalan valistajat|Karjalan valistajina]] ja pyhinä. Heidän muistopäiväänsä vietetään vuosittain kesäkuun 28. päivänä. Kaikkien Karjalan valistajien yhteinen muistopäivä sijoittuu lokakuun viimeisen päivän ja marraskuun 6. päivän väliseen lauantaihin. |
Suomen ortodoksinen kirkko kunnioittaa kumpaakin luostarin perustajaa sekä Sergei Valamolaista että Herman Valamolaista [[Karjalan valistajat|Karjalan valistajina]] ja pyhinä. Heidän muistopäiväänsä vietetään vuosittain kesäkuun 28. päivänä. Kaikkien Karjalan valistajien yhteinen muistopäivä sijoittuu lokakuun viimeisen päivän ja marraskuun 6. päivän väliseen lauantaihin. |
||
| Rivi 22: | Rivi 22: | ||
* Arkkimandriitta Panteleimon: ''Valamon paterikon. Luostarin isien elämänkertoja'', 1989, Valamon luostari |
* Arkkimandriitta Panteleimon: ''Valamon paterikon. Luostarin isien elämänkertoja'', 1989, Valamon luostari |
||
* Erkki Piiroinen: ''Karjalan pyhät kilvoittelijat'', 1947, OV |
* Erkki Piiroinen: ''Karjalan pyhät kilvoittelijat'', 1947, OV |
||
** Pyhittäjät Sergei ja Herman Valamolaiset ( |
** Pyhittäjät Sergei ja Herman Valamolaiset (s. 8 - 12) |
||
* ''Kirkkovuoden pyhät II'',1980, OKJ |
* ''Kirkkovuoden pyhät II'',1980, OKJ |
||
** Pyhittäjät Sergei ja Herman Valamolaiset (s. 933) |
** Pyhittäjät Sergei ja Herman Valamolaiset (s. 933) |
||
Versio 17. kesäkuuta 2010 kello 16.24
Pyhittäjä Sergei Valamolainen on toinen Valamon luostarin perustajista yhdessä pyhittäjä Herman Valamolaisen kanssa.
Perimätieto kertoo luostarin perustajan, kreikkalaisen Sergein saapuneen Bysantista Laatokan pohjoispuolelle, nykyisen Sortavalan tienoille Riekkalan saareen, mistä hän siirtyi Valamon saarelle. Saari oli vanha uhrikeskus, jossa asui tietäjävanhuksia ja paikallisia velhoja.
Sergei asettui asumaan luoliin, ja Vaaga-niminen luola tuli pyhittäjän asumukseksi Valamon saaressa. Siltä käsin hän yksin, ilman aseita keskellä vihamielisiä pakanoita, saarnasi asukkaille evankeliumia ja kastoi heitä kristityiksi. Näin pikkuhiljaa saarelle syntyi luostariyhteisö, johon myös historian saatossa johonkin aikaan (ei siis välttämättä ollenkaan samaan aikaan kuin Sergei) liittyi karjalaissyntyinen Herman, joka jatkoi pyhittäjäisä Sergein työtä. Hermanin kerrotaan olleen mahdollisesti kotoisin Sortavalan lähistöltä. Joissakin tiedoissa kerrotaan tätä ensimmäistä luostaria nimitetyn Pyhän Kolminaisuuden luostariksi (erotuksena myöhempään nimeen Kristuksen kirkastumisen luostari).
Perimätiedoissa luostarin perustamisen on sanottu tapahtuneen v. 992, mutta asiasta on kiistelty kovastikin. Eräiden tietojen mukaan perustaminen ajoittuisi 1100-luvulle ja eräiden tietojen mukaan vasta 1300-luvulle. Varmaa tietoa perustamisajankohdasta ei ole. Kaikki ajankohdat ovat enemmän tai vähemmän arvailua, joista tutkijat keskenään kiistelevät.
Perimätiedon mukaan pyhittäjäisien reliikit siirrettiin vuonna 1163 turvaan Valamosta Novgorodiin, jossa ne olivat aina vuoteen 1180 asti. Silloin ne tuotiin juhlallisessa saatossa takaisin Valamoon, ja tuota päivää, syyskuun 11. päivää, vietetään yhä Suomen ortodoksisessa kirkossa pyhäinjäännösten palauttamisen muistopäivänä. Palautuspaikalle, jossa reliikit otettiin vastaan Laatokan rannassa, rakennettiin myöhemmin kivinen Jumalansynnyttäjän ilmestyksen tšasouna.
Suomen ortodoksinen kirkko kunnioittaa kumpaakin luostarin perustajaa sekä Sergei Valamolaista että Herman Valamolaista Karjalan valistajina ja pyhinä. Heidän muistopäiväänsä vietetään vuosittain kesäkuun 28. päivänä. Kaikkien Karjalan valistajien yhteinen muistopäivä sijoittuu lokakuun viimeisen päivän ja marraskuun 6. päivän väliseen lauantaihin.
Katso myös
- Akatistos pyhittäjäisillemme Sergei ja Herman Valamolaisille
- Sergein ja Hermanin muisto (opetuspuhe)
- Sergius and Herman of Valaam (in English)
Kirjallisuutta
- Arkkimandriitta Panteleimon: Valamon paterikon. Luostarin isien elämänkertoja, 1989, Valamon luostari
- Erkki Piiroinen: Karjalan pyhät kilvoittelijat, 1947, OV
- Pyhittäjät Sergei ja Herman Valamolaiset (s. 8 - 12)
- Kirkkovuoden pyhät II,1980, OKJ
- Pyhittäjät Sergei ja Herman Valamolaiset (s. 933)