Toiminnot

Ero sivun ”Ruokakerho 10.12.2009” versioiden välillä

Ortodoksi.netista

(Ak: Uusi sivu: {{LaatikkoPP 30 oikea otsikko |otsikko = <center>Ristiina 10.12.2009</center> |teksti = <center>'''M E N U''' Alkuglögi Juureswokki Siikakeitto á la Ilkat Tallimiehen erikoinen<...)
 
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 9: Rivi 9:
Siikakeitto á la Ilkat
Siikakeitto á la Ilkat


Tallimiehen erikoinen</center>}}[[Kuva:Ruokakerho02-01.jpg|thumb|250px|left|<center>Ruokakerhon alkuglögien maistelupaikka Ristiinassa<br><small>(''Kuva: Petja Pyykkönen'')</small></center>]]
Tallimiehen erikoinen</center>}}[[Kuva:Ruokakerho02-01.jpg|thumb|250px|<center>Ruokakerhon alkuglögien maistelupaikka Ristiinassa<br><small>(''Kuva: Petja Pyykkönen'')</small></center>]]
[[Kuva:Ruokakerho02-02.jpg|thumb|250px|left|<center>Juureswokin valmistuspaikkana toimi vanhan myllynkiven päällä oleva keitin (oikeassa alakulmassa)<br><small>(''Kuva: Petja Pyykkönen'')</small></center>]][[Kuva:Ruokakerho02-03.jpg|thumb|250px|left|<center>Siikakeiton valmistuspaikka<br><small>(''Kuva: Petja Pyykkönen'')</small></center>]][[Kuva:Ruokakerho02-01.jpg|thumb|250px|left|<center>Jälkiruoka tallimiehen erikoinen<br><small>(''Kuva: Petja Pyykkönen'')</small></center>]][[Kuva:Ruokakerho02-01.jpg|thumb|250px|left|<center>Ruokakerho wokkiruoan äärellä<br><small>(''Kuva: Petja Pyykkönen'')</small></center>]]
[[Kuva:Ruokakerho02-02.jpg|thumb|250px|<center>Juureswokin valmistuspaikkana toimi vanhan myllynkiven päällä oleva keitin (oikeassa alakulmassa)<br><small>(''Kuva: Petja Pyykkönen'')</small></center>]][[Kuva:Ruokakerho02-03.jpg|thumb|250px|<center>Siikakeiton valmistuspaikka<br><small>(''Kuva: Petja Pyykkönen'')</small></center>]][[Kuva:Ruokakerho02-01.jpg|thumb|250px|<center>Jälkiruoka tallimiehen erikoinen<br><small>(''Kuva: Petja Pyykkönen'')</small></center>]][[Kuva:Ruokakerho02-01.jpg|thumb|250px|<center>Ruokakerho wokkiruoan äärellä<br><small>(''Kuva: Petja Pyykkönen'')</small></center>]]

Mikkelin miesten ruokakerhon toinen kokoontumiskerta pidettiin Ristiinassa 100 vuotta vanhalla entisellä maatilalla, joka sijaitsee saimaan rannalla. Ruoanteko tapahtui perinteitä kunnioittaen.

== Teemana hiljaisuus ==

“Meidän tulee hiljentyä niin ulkoisesti kuin sisäisesti,
Jotta syntyisi tilaa hyville ja rauhaamme edistäville ajatuksille”
''Metropoliitta Johannes, Hiljaisuus 2003''

Sielu on jäänyt jälkeen, pitää odottaa.

Luonto on ikkuna Jumalan luo.

Jumala on läsnä hiljaisuudessa.

Ihminen on kuin lasi, jos sitä ei välillä täytetä - se tyhjenee.
Jos taas täytetään koko ajan - menee yli.

Hiljaisuus ja rauhautuminen (rauhoittuminen-rauha) hoitavat mieltä ja sielua.

Kautta aikojen ihmiset ovat hakeneet voimaa luonnosta ja hiljaisuudesta.
Taiteilijat, kirjailijat ja runoilijat ovat hakeutuneet hiljaisuuteen ja yksinäisyyteen. Hiljaisuus herättää luovuutta.

Munkit ovat vetäytyneet erakkomajoihinsa paastoamaan ja rukoilemaan.

Jeesus vetäytyi yksinäisyyteen hiljaiseen paikkaan lepäämään.

Miksi mennään yksin päiväkaudeksi pilkille? Luonnollinen tapa hakea yksinäisyyttä ja hiljaisuutta.

Monet ajavat satoja kilometrejä päästäkseen muutamaksi päiväksi mökin rauhaan ja hiljaisuuteen.

Hiljaisuudessa ja yksinäisyydessä ihminen työskentelee omien asioidensa parissa. Moniin avoimiin kysymyksiin saattaa tulla kuin itsestään vastaus kun pysähdymme.

Hiljaisuudessa kohtaamme väistämättä oman itsemme - pysähdymme myös fyysisesti. Odotamme, että sielu tulee myös paikalle!

Kiireen keskellä ei ole tunteille riittävästi aikaa -pysähtyminen antaa tunteille tilaa nousta pintaan.

Hiljaisuudessa työskentelemme myös oman “sisäisen hälyn ja metelin” kanssa.

Meillä jokaisella on omat rauhan ja hiljaisuuden kokemispaikat.
Ne voivat olla hyvinkin erilaisia.
Jollekin se on mökki järvenrannalla.
Joku kohtaa rauhan ja hiljaisuuden vain luostarin rauhassa.
Se voi olla kirkko rakennuksena tai osallistuminen jumalanpalveluselämään.
Jollekin se on Lapin erämaa.
Kun taas toinen kohtaa hiljaisuutensa omassa kodissaan.

Metropoliitta Johannes kirjoittaa kirjassaan Hiljaisuus näin: “Harvat asiat tuntuvat nykyihmisestä niin vierailta kuin hiljaisuudesta puhuminen tai koko hiljaisuuden käsite. Toisaalta lienee harvoja asioita, joita moni aikamme ihminen yhtä paljon kaipaa kuin juuri hiljaisuutta.

Hän sanoo myös: “Hiljaisuus edistää sisäistä rauhaa.
Vaikeneminen antaa aikaa ajattelemiseen ja hiljaisuuden tuoma rauha
Tuo rohkeutta”

10.12.2009/ IL/Ruokakerho

Reseptit tulevat tällä sivulle myöhemmin.


[[Luokka:Tapahtumat]]
[[Luokka:Tapahtumat]]

Versio 14. joulukuuta 2009 kello 18.02

Ristiina 10.12.2009

M E N U

Alkuglögi

Juureswokki

Siikakeitto á la Ilkat

Tallimiehen erikoinen
Ruokakerhon alkuglögien maistelupaikka Ristiinassa
(Kuva: Petja Pyykkönen)
Juureswokin valmistuspaikkana toimi vanhan myllynkiven päällä oleva keitin (oikeassa alakulmassa)
(Kuva: Petja Pyykkönen)
Siikakeiton valmistuspaikka
(Kuva: Petja Pyykkönen)
Jälkiruoka tallimiehen erikoinen
(Kuva: Petja Pyykkönen)
Ruokakerho wokkiruoan äärellä
(Kuva: Petja Pyykkönen)

Mikkelin miesten ruokakerhon toinen kokoontumiskerta pidettiin Ristiinassa 100 vuotta vanhalla entisellä maatilalla, joka sijaitsee saimaan rannalla. Ruoanteko tapahtui perinteitä kunnioittaen.

Teemana hiljaisuus

“Meidän tulee hiljentyä niin ulkoisesti kuin sisäisesti, Jotta syntyisi tilaa hyville ja rauhaamme edistäville ajatuksille” Metropoliitta Johannes, Hiljaisuus 2003

Sielu on jäänyt jälkeen, pitää odottaa.

Luonto on ikkuna Jumalan luo.

Jumala on läsnä hiljaisuudessa.

Ihminen on kuin lasi, jos sitä ei välillä täytetä - se tyhjenee. Jos taas täytetään koko ajan - menee yli.

Hiljaisuus ja rauhautuminen (rauhoittuminen-rauha) hoitavat mieltä ja sielua.

Kautta aikojen ihmiset ovat hakeneet voimaa luonnosta ja hiljaisuudesta. Taiteilijat, kirjailijat ja runoilijat ovat hakeutuneet hiljaisuuteen ja yksinäisyyteen. Hiljaisuus herättää luovuutta.

Munkit ovat vetäytyneet erakkomajoihinsa paastoamaan ja rukoilemaan.

Jeesus vetäytyi yksinäisyyteen hiljaiseen paikkaan lepäämään.

Miksi mennään yksin päiväkaudeksi pilkille? Luonnollinen tapa hakea yksinäisyyttä ja hiljaisuutta.

Monet ajavat satoja kilometrejä päästäkseen muutamaksi päiväksi mökin rauhaan ja hiljaisuuteen.

Hiljaisuudessa ja yksinäisyydessä ihminen työskentelee omien asioidensa parissa. Moniin avoimiin kysymyksiin saattaa tulla kuin itsestään vastaus kun pysähdymme.

Hiljaisuudessa kohtaamme väistämättä oman itsemme - pysähdymme myös fyysisesti. Odotamme, että sielu tulee myös paikalle!

Kiireen keskellä ei ole tunteille riittävästi aikaa -pysähtyminen antaa tunteille tilaa nousta pintaan.

Hiljaisuudessa työskentelemme myös oman “sisäisen hälyn ja metelin” kanssa.

Meillä jokaisella on omat rauhan ja hiljaisuuden kokemispaikat. Ne voivat olla hyvinkin erilaisia. Jollekin se on mökki järvenrannalla. Joku kohtaa rauhan ja hiljaisuuden vain luostarin rauhassa. Se voi olla kirkko rakennuksena tai osallistuminen jumalanpalveluselämään. Jollekin se on Lapin erämaa. Kun taas toinen kohtaa hiljaisuutensa omassa kodissaan.

Metropoliitta Johannes kirjoittaa kirjassaan Hiljaisuus näin: “Harvat asiat tuntuvat nykyihmisestä niin vierailta kuin hiljaisuudesta puhuminen tai koko hiljaisuuden käsite. Toisaalta lienee harvoja asioita, joita moni aikamme ihminen yhtä paljon kaipaa kuin juuri hiljaisuutta.

Hän sanoo myös: “Hiljaisuus edistää sisäistä rauhaa. Vaikeneminen antaa aikaa ajattelemiseen ja hiljaisuuden tuoma rauha Tuo rohkeutta”

10.12.2009/ IL/Ruokakerho

Reseptit tulevat tällä sivulle myöhemmin.