Andrei Rublev

Pyhä ikonimaalari Andrei Rublev (Rubljov)
(Kuva: Wikipedia)

Andrei Rublev (Rubljov) (venäjäksi: Андрей Рублёв), syntyi noin 1360–1370 ja kuoli joko 1427 tai 29. tammikuuta 1430 Moskovassa. Hän oli ikoni- ja freskotaiteen Moskovan koulukunnan oppi-isä.

Tiedot niukkoja

Tiedot Rublevin elämästä ovat niukkoja. Hän syntyi Moskovan ruhtinaskunnassa noin vuonna 1370 sekä kouluttautui ja antoi aikuisiässä luostarivalan nähtävästi Troitse-Sergijevan luostarissa, joidenkin tutkimusten mukaan Andronikovin luostarissa. Rublev oli luostarissa ilmeisesti Sergei Radonežilaisen oppipoikana.

Tuotanto

Rublevin tuotanto muotoutui Moskovan ruhtinaskunnan taiteellisten perinteiden pohjalta. Hän tunsi hyvin myös bysanttilaista ja eteläslaavilaista taidekulttuuria. Ensimmäinen viittaus Rubleviin on vasta vuodelta 1405, jolloin hän maalasi Theofanes Kreikkalaisen ja Prokhor Gorodetsilaisen johdolla ikoneita ja freskoja Moskovan Kremlin Blagoveštšenskin kirkkoon.

Teofan Kreikkalainen oli kuuluisin novgorodilaisen koulukunnan edustaja ja Donin Jumalanäidin maalaaja. Hänen lahjakkaasta oppilaastaan, moskovalaisen koulukunnan Andrei Rublevista, tuli 1400-luvulla koko myöhemmälle ikonitaiteelle suuntaa antanut maalari.

Pyhän Kolminaisuuden ikoni

Andrei Rublev: Pyhä Kolminaisuus
ikoni 1400-luvulta
(Kuva: Wikipedia)

Toinen maininta Rublevista on vuodelta 1408, jolloin hän Daniil Tšornyin (Mustan) kanssa maalasi freskoja Vladimirin Uspenskin katedraaliin. Rublev kehitti 1410-luvun alkuun mennessä oman yksilöllisen maalaustyylinsä, minkä vuoksi hänen oppiinsa pyrittiin. Arvion mukaan vuonna 1422 Rublev maalasi mestariteoksensa Pyhä Kolminaisuus joka tunnetaan myös nimellä Kolmen enkelin ikoni. Rublev ja Tšornyi johtivat 1420-luvulla Troitse-Sergijevan luostarin kirkossa tehtyä maalaustyötä, joka ei kuitenkaan ole säilynyt.

Kuolema

Rublev menehtyi mahdollisesti 29. tammikuuta 1430 Moskovassa Andronikovin luostarissa. Rublevin perinteessä yhdistyvät askeettisuus ja bysanttilaisen taideperinnön harmonisuus. Maalausten hahmot ovat tyypillisesti levollisia ja tyyniä.

(lähde: fi.wikipedia.org)

Tekstin julkaisulisenssi: GDFL

Katso myös

• Isä Lars: Kauneuden kapina (opetuspuhe)