Toiminnot

Ero sivun ”Hilarion Poitiersilainen” versioiden välillä

Ortodoksi.netista

p (siirsi sivun ”Hilarios Poitiersilainen” uudelle nimelle ”Hilarion Poitiersilainen”)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
'''Hilarius Poitiers''' tai '''Hilarios Potiersilainen''' tai '''Hilarion Poitiers'n piispa''' syntyi n. 300 ja kuoli n. 368. Hän oli Potiersin piispa ja sai lännessä arvonimen ''Kirkonopettaja''. Toisinaan häntä kutsutaan lännen kirkossa ''Areiolaiset vasaraksi'' (latinaksi: ''Malleus Arianorum'') ja ''Lännen Athanasiokseksi''
'''Hilarion''' (Hilarios) '''Potiersilainen''' tai '''Hilarius Poitiers''' tai '''Hilarion Poitiers'n piispa''' syntyi n. 300 ja kuoli n. 368. Hän oli Potiersin piispa ja sai lännessä arvonimen ''Kirkonopettaja''. Toisinaan häntä kutsutaan lännen kirkossa ''Areiolaiset vasaraksi'' (latinaksi: ''Malleus Arianorum'') ja ''Lännen Athanasiokseksi''


Hilarios oli - kuten lisänimikin sen kertoo - suuri [[Areiolaisuus|areiolaisuuden]] vastustaja.
Hilarion oli - kuten lisänimikin sen kertoo - suuri [[Areiolaisuus|areiolaisuuden]] vastustaja.


Hän syntyi pakanana, mutta kääntyi kristityksi aikuisena. Tultuaan piispaksi hän Kostantinus II aikana johti voimakasta vastustusta keisaria kohtaan, kun keisari yritti vakiinnuttaa areiolaisuuden valtauskonnoksi. Suorasanainen kriitikko karkotettiinkin siksi Fryykiaan vuonna 356, mutta siellä Hilarioksen osoittama aktiivisuus johti siihen, että keisari päästi hänet palaamaan takaisin, arvellen, että hänestä olisi vähemmän vaivaa kotona hiippakunnassaan. Pyhä Hilarios jatkoi taisteluaan areiolaisuutta vastaan aina kuolemaansa saakka vuonna 368. Hänen [[reliikki]]nsä sijaitsevat hänen nimeään kantavassa [[katedraali]]ssa Ranskassa. Hänen elämänkertansa kirjoitti pyhä [[Venatius Fortunatus]], Poiters'n piispa 500- ja 600-lukujen taitteessa.
Hän syntyi pakanana, mutta kääntyi kristityksi aikuisena. Tultuaan piispaksi hän Konstantinus II aikana johti voimakasta vastustusta keisaria kohtaan, kun keisari yritti vakiinnuttaa areiolaisuuden valtauskonnoksi. Suorasanainen kriitikko karkotettiinkin siksi Fryykiaan vuonna 356, mutta siellä Hilarionin osoittama aktiivisuus johti siihen, että keisari päästi hänet palaamaan takaisin, arvellen, että hänestä olisi vähemmän vaivaa kotona hiippakunnassaan. Pyhä Hilarion jatkoi taisteluaan areiolaisuutta vastaan aina kuolemaansa saakka vuonna 368. Hänen [[reliikki]]nsä sijaitsevat hänen nimeään kantavassa [[katedraali]]ssa Ranskassa. Hänen elämänkertansa kirjoitti pyhä [[Venatius Fortunatus]], Poiters'n piispa 500- ja 600-lukujen taitteessa.


== Muistopäivä ==
== Muistopäivä ==

Versio 3. tammikuuta 2012 kello 07.11

Hilarion (Hilarios) Potiersilainen tai Hilarius Poitiers tai Hilarion Poitiers'n piispa syntyi n. 300 ja kuoli n. 368. Hän oli Potiersin piispa ja sai lännessä arvonimen Kirkonopettaja. Toisinaan häntä kutsutaan lännen kirkossa Areiolaiset vasaraksi (latinaksi: Malleus Arianorum) ja Lännen Athanasiokseksi

Hilarion oli - kuten lisänimikin sen kertoo - suuri areiolaisuuden vastustaja.

Hän syntyi pakanana, mutta kääntyi kristityksi aikuisena. Tultuaan piispaksi hän Konstantinus II aikana johti voimakasta vastustusta keisaria kohtaan, kun keisari yritti vakiinnuttaa areiolaisuuden valtauskonnoksi. Suorasanainen kriitikko karkotettiinkin siksi Fryykiaan vuonna 356, mutta siellä Hilarionin osoittama aktiivisuus johti siihen, että keisari päästi hänet palaamaan takaisin, arvellen, että hänestä olisi vähemmän vaivaa kotona hiippakunnassaan. Pyhä Hilarion jatkoi taisteluaan areiolaisuutta vastaan aina kuolemaansa saakka vuonna 368. Hänen reliikkinsä sijaitsevat hänen nimeään kantavassa katedraalissa Ranskassa. Hänen elämänkertansa kirjoitti pyhä Venatius Fortunatus, Poiters'n piispa 500- ja 600-lukujen taitteessa.

Muistopäivä

Häntä muistellaan niin ortodoksisessa kuin roomalaiskatolisessa kirkossa. vuosittain aina tammikuun 13. päivä.

HAP