Ero sivun ”Benjamin (Kazanski)” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 2: | Rivi 2: | ||
Hänet teloitettiin uskonsa tähden ja siksi kanonisoitiin 1992 pyhien joukkoon kuuluvaksi uusmarttyyriksi yhdessä samaan aikaan teloitettujen arkkimandriitta '''Sergein''' (Shein) [Сергий (Шеин)], professori '''Juri Novitskin''' [Ю́рий Петро́вич Нови́цкий] ja lakimies '''Ivan Kovsharovin''' [Иван Михайлович Ковшаров] kanssa. |
Hänet teloitettiin uskonsa tähden ja siksi kanonisoitiin 1992 pyhien joukkoon kuuluvaksi uusmarttyyriksi yhdessä samaan aikaan teloitettujen arkkimandriitta '''Sergein''' (Shein) [Сергий (Шеин)], professori '''Juri Novitskin''' [Ю́рий Петро́вич Нови́цкий] ja lakimies '''Ivan Kovsharovin''' [Иван Михайлович Ковшаров] kanssa. |
||
Pyhän Benjaminin sanat ssyyttjilleen, kun hän seisoi oikeudessa heidän edessään:<br> |
|||
''"En tiedä minkä tuomion annatte minulle – elämän vai kuoleman – mutta mitä tahansa lausuttekin, minä nostan katseeni ylöspäin samalla kunnioituksella, teen ristinmerkin (hän ristisi itsens) ja sanon: Kunnia Sinulle, Jumalani, kaikesta!"'' |
|||
[[Luokka:Pyhät]] |
[[Luokka:Pyhät]] |
Versio 16. elokuuta 2022 kello 15.03
Metropoliitta Benjamin (Kazanski, ven. Вениамин [Казанский]) oli Petrogradin ja Gdovin metropoliitta ja hänrt telotettiin 13.8.1922 uusmarttyyrina Neuvostoliitossa. Hän oli siviilinimeltään Vasili Pavlovits Kazanski ja hän syntyi pappisperheeseen Nimenskin pogostissa (kylässä) Kargopolski Ujezdin Andreevski - volostissa lähellä Arkangelia Olonetsin kuvernöörissä Venäjän valtakunnan luoteisosassat 29.4.1873.
Hänet teloitettiin uskonsa tähden ja siksi kanonisoitiin 1992 pyhien joukkoon kuuluvaksi uusmarttyyriksi yhdessä samaan aikaan teloitettujen arkkimandriitta Sergein (Shein) [Сергий (Шеин)], professori Juri Novitskin [Ю́рий Петро́вич Нови́цкий] ja lakimies Ivan Kovsharovin [Иван Михайлович Ковшаров] kanssa.
Pyhän Benjaminin sanat ssyyttjilleen, kun hän seisoi oikeudessa heidän edessään:
"En tiedä minkä tuomion annatte minulle – elämän vai kuoleman – mutta mitä tahansa lausuttekin, minä nostan katseeni ylöspäin samalla kunnioituksella, teen ristinmerkin (hän ristisi itsens) ja sanon: Kunnia Sinulle, Jumalani, kaikesta!"