Toiminnot

Ero sivun ”Rautalammin kirkon rakennusvaiheita (AK 1960)” versioiden välillä

Ortodoksi.netista

(Ak: Uusi sivu: ''Aamun Koitto nr. 17 / 25.6.1960 s. 168-169''<br> thumb|400 px|<center>Rautalammin Pyhän Nikolaoksen kirkko<br><small>(Kuva © Martinus Markoff) </small></center> <br> ([https://www.ortodoksi.net/images/b/be/Rautalammin_kirkko_1960-on3.mp3 '''Kuuntele''' artikkeli tästä linkistä luettuna äänitiedostona], avaa äänitiedosto uuteen välilehteen)<br> <br> Nyt vihitty '''Rautalammin ortodoksinen kirkko''' on rakennettu ortodoksisen...)
 
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 18: Rivi 18:
'''Toivo Palviainen'''<br>
'''Toivo Palviainen'''<br>
<br>
<br>
== Katso myös ==
* [[Rautalammin kirkon vihkiminen (AK 1960)]]
[[Luokka:Aamun Koitto]]
[[Luokka:Aamun Koitto]]
[[Luokka:Jälleenrakennus]]
[[Luokka:Jälleenrakennus]]

Versio 7. joulukuuta 2024 kello 09.37

Aamun Koitto nr. 17 / 25.6.1960 s. 168-169

Rautalammin Pyhän Nikolaoksen kirkko
(Kuva © Martinus Markoff)


(Kuuntele artikkeli tästä linkistä luettuna äänitiedostona, avaa äänitiedosto uuteen välilehteen)

Nyt vihitty Rautalammin ortodoksinen kirkko on rakennettu ortodoksisen kirkkokunnan jälleenrakentamisesta 20.1.1950 annetun, eduskunnan yksimielisesti hyväksymän lain perusteella. Tätä jälleenrakentamista koskeva asetus on annettu 28.4.1950.

Kirkkotontin hankkimiseen kiinnitettiin huomiota jo ennen kuin uusia ortodoksisia seurakuntia oli perustettukaan. 5.5.1945 annetun maanhankintalain 111 §:n perusteella ja mv. Timo Jaamalaisen aloitteesta muodostettiin kirkon tontti ja hautausmaan tontti. Maatalousministeriön 7.12.1951 antaman myyntipäätöksen perusteella seurakunta osti ko. tontin 11.3.1952 tehdyllä kauppakirjalla. Muut seurakunnan tarvitsemat maa-alueet sekä Rautalammilla että muualla on hankittu ns. vapaalla kaupalla.

Seurakunnan kirkon rakentamiseksi tehtiin useita alotteita v. 1952 aikana. Lääninrakennustoimiston rakennusmestari Korhonen laati tarkoitusta varten piirustukset, joiden esikuvana oli ollut Johannes Kastajan kirkko Valamon saarella. Kun kysymyksessä oli luostarikirkko, oli piirustuksiin harkittava muutoksia, mm. alttariosan pienentämistä. Seurakunnan kokous hyväksyi nämä piirustukset joulukuun 14 pnä 1952. Mainittakoon, että samojen piirustusten mukaan on rakennettu Pielaveden ortodoksinen kirkko. Rautalammin seurakunnan kohdalta näille piirustuksille ei saatu hyväksymistä.

Kirkon rakentamista tarkoittavissa toimenpiteissä seurasi vuotta 1952 pitkä "luova tauko". Lukuisista alotteista huolimatta tositoimiin päästiin vasta v. 1958, jolloin kesällä arkkitehti Ilmari Ahonen jälleenrakennustoimikunnan toimeksiannosta laati piirustukset, joiden mukaan kirkko on rakennettu. Seurakunnanvaltuusto hyväksyi ne 25.8.1958 pitämässään kokouksessa. Tässä päätöksessään valtuusto esitti sen toivomuksen, että suunniteltujen öljylämmityslaitteiden sijaan olisi saatava puulämmnitteinen keskuslämmitys, johon esitykseen saatiinkin myönteinen ratkaisu. Kokemukset siitä ja muualla öljylämmityksestä saadut kokemukset ovat osoittaneet ratkaisun oikeaksi.

Sen vuoden loppu kuluikin erilaisiin järjestelytehtäviin, ja seuraavan vuoden 1959 alussa urakoitsija Pentti Vilpponen aloitti rakennustyöt. Sitten kaikki on sujunutkin ripeästi. Talvi oli rakentajalle edullinen, ja muutenkin työtahti oli reipas. Rakentaja luovutti sen rakennushallitukselle 21.9.1959. Saman kuun 29. ja 30. päivinä kirkossa ensimmäiset jumalanpalvelukset sisustuksen puuttumisesta huolimatta. Luulen, että sen päivän jumalanpalvelukset sisälsivät aidon ja suuren kiitollisuuden seurakunnan Kaitsijalle. Lähes kaikilla oli jo oma koti; nyt hengellinen evakkotaivalkin oli päättänyt.

Kirkon sisustukseen kuuluvan ikoniseinän on piirtänyt rakennuksen suunnittelija arkkitehti Aho-nen. Sen on valmistanut puuseppä Valtter Kisonen Kuopiosta, ja hän sai sen valmiiksi asennetuksi helmikuun 15. päivänä kuluvaa vuotta (1960). Ikonit on maalannut taiteilija Veikko Marttinen Helsingistä, ja ne tulivat seurakuntaan toukokuussa. Sivuseinillä olevat neljä ikonia ovat entisestä Salmin Orusjärven kirkosta. Suurin osa tämän kylän väestä onkin sijoitettu Rautalammille. Niiden näkeminen varmaan tuo monen lähelle rakkaat muistot kotiseudun pyhäköstä ja ehkä auttaa myös elämän koettelemusten vastaanottamiseen kaikessa meistä huolta pitävän Jumalan kädestä. "Nyt minun silmäni ovat avoinna, ja minun korvani tarkkaavat rukouksia tässä paikassa; ja minun silmäni ja sydämeni tulevat olemaan aina siinä" (II Aikak. 7: 15, 16).

Toivo Palviainen

Katso myös