Basileios Suuri

Basileios Suuri (eli noin vuosina 330 - 379) oli syvällinen ja monipuolinen ortodoksisen kirkon kirkkoisä, joka jatkoi Pyhän Atanasioksen työtä vakiinnuttaen ortodoksisen kirkon opin ja vastustaen areiolaisuutta.

Basileios syntyi Kappadokian Kesareassa hurskaaseen perheeseen ja hän opiskeli Ateenassa. Opintojensa jälkeen Basileios toimi mm. puhetaidon opettajana, mutta luopui urastaan. Hänen yhtenä tärkeimpänä työnään voidaan pitää hänen laatimiaan luostarisääntöjä.

Elämä ja opetus

Basileios vietti lapsuudessaan paljon aikaa isoäitinsä Makrinan luona. Hän sytytti Basileioksessa jo varhain palavan rakkauden Jumalaan ja kristinuskoon.

Basileios opiskeli Kesareassa, Konstatinopolissa ja Ateenassa ja oli lahjakas oppilas. Opiskeluaikoinaan hän ystävystyi mm. Georgios Nanzianzilaisen myöhemmin Georgios Teologina tunnetun nuorukaisen kanssa. Yhdessä he karttoivat maallisia iloja ja keskittyivät kristillisten hyveiden, Jumalan lain ja korkeamman viisauden saavuttamiseen ja tuntemiseen.

Opiskelujen jälkeen Basileios teki mm. pyhiinvaelluksen Kristuksen haudalle ja kävi tervehtimässä Palestiinan, Mesopotamian ja Egyptin pyhiä erakkoja. Tämän seurauksena Basileioskin päätti ryhtyä erakoksi asettuen asumaan Iris-joen rannalle Pontoksen alueelle. Basileoksen äiti ja sisar perustivat joen vastarannalle naisluostarin.

Basileos eli erämaassa useita vuosia ja hänen ympärilleen alkoi kokoontua muitakin hurskaita kilvoittelijoita. Hiljalleen hänestä tuli tuon yhteisön johtaja ja kilvoittelijoista muodostui luostari, jolle Basileios teki omat luostarisäännöt. Näitä sääntöjä noudatetaan pääosin vieläkin valtaosassa ortodoksisia luostareita.

Ortodoksiset piispat pyysivät Basileiosta apuun taisteluun areiolaisuutta, pappi Areioksen alulle laittamaa harhaoppia vastaan. Aleksandrialainen Areios kielsi Jumalan Pojan järjen vastaisena ja väitti ettei Jeesus Kristus olisi samanarvoinen Isän Jumalan kanssa. Areios väitti vielä valheellisesti Isän luoneen Pojan tyhjästä ja antaneen hänelle jumaluuden. Näin hän siis väitti samalla Kristuksen ristinkuoleman olleen turhan ihmisten lunastuksen suhteen.

Vuonna 325 kokoontui ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous Nikeassa ja tuomitsi areiolaisuuden ja laati kirkolle uskontunnustuksen, jota toinen kirkolliskokous myöhemmin täydensi opilla Pyhästä Hengestä.

Basileios toimi areiolaisuuden vahvalla alueella Kesareassa taistellen alueensa piispan kanssa oikean uskon puolesta. Hän otti papin arvon ja ryhtyi saarnaamaan oikeaa uskoa, mutta joutui kohta vetäytymään takaisin luostariyhteisöönsä.

Basileios palasi kuitenkin takaisin ja palavasieluisesti saarnasi, perusti sairaaloita ja hoitopaikkoja sairaille, auttoi nälänhädän kourissa kärsivää kansaa ja samalla kirjoitti ohjeita ja ohjesääntöjä sekä nuorison kasvatussääntöjä. Tuohon aikaan Basileios kirjoitti myös liturgian, joka tunnetaan Basileios Suuren liturgiana. Myöhemmin Johannes Krysostomos lyhensi sen jokapäiväiseen käyttöön sopivaksi.

Basileios valittiin Kesarean piispaksi ja tässä tehtävässään hän edelleen palavasti levitti oikeaa uskoa Vähä-Aasian alueelle, kuten mm. Pontoon, Galatiaan ja Armeniaan. Hän työskenteli ahkerasti veljensä Gregorios Nyssalaisen ja Gregrorios Teologin (Nanzianzilainen) kanssa ja tämän yhteistyön tuloksena areiolaisuuden voittokulku katkesi.

Kuitenkin areiolainen keisari karkoitti hänet maanpakoon, mutta Basileios välttyi siltä keisarin pojan sairastuessa ja keisarin kokiessa tämän Jumalan rangaistukseksi. Monien vaiheiden jälkeen keisarin kuoltua ja uuden keisarin noustua valtaan, ortodoksisuus sai voiton ja maanpakoon karkoitetut voivat palata takaisin. Mutta väsynyt ja sairauden ja työn uuvuttama ja murtama Basileios kuoli tammikuun 1. päivänä 379 vain 48 vuotiaana.

Merkitys kirkolle

Basileioksen kirjallinen tuotanto on laajaa ja runsasta. Hänen luostarisääntönsä ovat yhä käytössä ortodoksisessa maailmassa ja hänen laatimaansa liturgiaa toimitetaan mm. Suomessa kymmenen kertaa vuodessa. Hän laati muutamia rukouksia.

Ortodoksinen kirkko muistelee Pyhää Basileios suurta hänen kuolinpäivänään tammikuun 1. päivänä sekä yhdessä kirkon suurten opettajien ja pyhien esipaimenten Gregorios Teologin (Nanzianzilainen) ja Johannes Krysostomoksen eli kolmen hierarkin kanssa myös tammikuun 30. päivänä.

Kirjallisuutta

• Kirkkovuoden pyhät I
  • Kirkkoisä Basileios Suuri, ss. 359 - 368