Ero sivun ”Gregorios Dialogos” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Gregorios dialogos wiki.jpg|250px|thumb|<center>''Pyhä Gregorios Dialogos''<br> kreikkalais-bysanttilainen fresko<br>1300-luvulta, Mystras, Kreikka.<br><small>''Kuva: Wikipedia''</small></center>]] |
|||
'''Pyhä Gregorios Dialogos''', Rooman [[paavi]], syntyi Roomassa noin vuonna 540, Hänen isoisänsä oli paavi Felix. Hänen äitinsä Silvia ja tätinsä Tarsilla ja Emiliana ovat myös luetut Rooman kirkon pyhien luetteloon. Saatuaan todella erinomaisen maallisen koulutuksen, hän saavutti Rooman hallinnossa melko korkean aseman. |
'''Pyhä Gregorios Dialogos''', Rooman [[paavi]], syntyi Roomassa noin vuonna 540, Hänen isoisänsä oli paavi Felix. Hänen äitinsä Silvia ja tätinsä Tarsilla ja Emiliana ovat myös luetut Rooman kirkon pyhien luetteloon. Saatuaan todella erinomaisen maallisen koulutuksen, hän saavutti Rooman hallinnossa melko korkean aseman. |
||
== Elämänvaiheita == |
|||
Viettäen Jumalalle kelvollista elämää, hän silti kaipasi [[munkki|munkkeutta]] koko sielullaan. Isänsä kuoleman jälkeen pyhä Gregorios käytti omaisuutensa kuuden luostarin perustamiseen. Roomassa hän perusti pyhälle apostoli [[Andreas (apostoli)|Andreas]] Ensinkutsutulle pyhitetyn [[luostari]]n, jossa hän antoi omat munkkilupauksensa. Myöhemmin paavi Pelagius II:n valtuuttamana pyhä Gregorios eli jonkin aikaa Konstantinopolissa. Siellä hän muun muassa kirjoitti Jobin kirjan kommentaarinsa ''’Morain in Job’''. |
Viettäen Jumalalle kelvollista elämää, hän silti kaipasi [[munkki|munkkeutta]] koko sielullaan. Isänsä kuoleman jälkeen pyhä Gregorios käytti omaisuutensa kuuden luostarin perustamiseen. Roomassa hän perusti pyhälle apostoli [[Andreas (apostoli)|Andreas]] Ensinkutsutulle pyhitetyn [[luostari]]n, jossa hän antoi omat munkkilupauksensa. Myöhemmin paavi Pelagius II:n valtuuttamana pyhä Gregorios eli jonkin aikaa Konstantinopolissa. Siellä hän muun muassa kirjoitti Jobin kirjan kommentaarinsa ''’Morain in Job’''. |
||
| Rivi 8: | Rivi 10: | ||
Hän taisteli kiivaasti Karthagon piispa Donatuksen perustamaa [[harhaoppi]]a, [[donatolaisuus|donatismia]] vastaan, hän jopa käännytti Bretangen [[pakana|pakanoita]] ja gootteja, jotka olivat liittyneet [[areiolaisuus|areiolaiseen]] harhaoppiin, takaisin todellisen uskon piiriin. |
Hän taisteli kiivaasti Karthagon piispa Donatuksen perustamaa [[harhaoppi]]a, [[donatolaisuus|donatismia]] vastaan, hän jopa käännytti Bretangen [[pakana|pakanoita]] ja gootteja, jotka olivat liittyneet [[areiolaisuus|areiolaiseen]] harhaoppiin, takaisin todellisen uskon piiriin. |
||
| ⚫ | Pyhä Gregorios jätti jälkeensä lukuisia kirjoituksia. Kirjansa ’Dialogeja koskien italialaisten isien elämää ja ihmeitä’ (''Dialogi de Vita et Miraculis Patrum Italiorum'') ilmestymisen jälkeen pyhää alettiin kutsua nimellä ''”Dialogos”''. Hänen papin kutsumusta käsittelevä ''’Papillinen sääntö’'' (''Liber Regulae Pastoralis'') teoksensa oli erittäin tunnettu ja sitä on pidetty keskiajan merkittävimpänä johtamistaidon oppikirjana. Tässä työssään pyhä Gregorios kuvailee todellisen papin mallin. Hänen kirjeensä (''848 kp''l) jakoivat myös moraalista ohjausta ja ovat jääneet yhä elämään ohjaukseksi tämän päivän ihmisillekin. |
||
Pyhä Gregorios johti kirkkoa kolmenkymmenen vuoden ajan huolehtien uskovaisten kaikista tarpeista. Hänen luonnettaan kuvastaa paljon se valtava köyhistä huolehtiminen, minkä tehtävän hän sanoi saaneet unessa itseltään Herralta. |
Pyhä Gregorios johti kirkkoa kolmenkymmenen vuoden ajan huolehtien uskovaisten kaikista tarpeista. Hänen luonnettaan kuvastaa paljon se valtava köyhistä huolehtiminen, minkä tehtävän hän sanoi saaneet unessa itseltään Herralta. |
||
== Kirjeitä ja kirjoituksia == |
|||
| ⚫ | Pyhä Gregorios jätti jälkeensä lukuisia kirjoituksia. Kirjansa ’Dialogeja koskien italialaisten isien elämää ja ihmeitä’ (''Dialogi de Vita et Miraculis Patrum Italiorum'') ilmestymisen jälkeen pyhää alettiin kutsua nimellä ''”Dialogos”''. Hänen papin kutsumusta käsittelevä ''’Papillinen sääntö’'' (''Liber Regulae Pastoralis'') teoksensa oli erittäin tunnettu ja sitä on pidetty keskiajan merkittävimpänä johtamistaidon oppikirjana. Tässä työssään pyhä Gregorios kuvailee todellisen papin mallin. Hänen kirjeensä (''848 kp''l) jakoivat myös moraalista ohjausta ja ovat jääneet yhä elämään ohjaukseksi tämän päivän ihmisillekin. |
||
== Reliikit ja muistopäivä == |
|||
Pyhä Gregorios Diologos tai paavi Gregorios Suuri tai Gregorios I, millä nimillä hänet myös tunnetaan, kuoli vuonna 604 ja hänen reliikkinsä ovat pyhän apostoli [[Pietari (apostoli)|Pietari]]n [[katedraali]]ssa Vatikaanissa. |
Pyhä Gregorios Diologos tai paavi Gregorios Suuri tai Gregorios I, millä nimillä hänet myös tunnetaan, kuoli vuonna 604 ja hänen reliikkinsä ovat pyhän apostoli [[Pietari (apostoli)|Pietari]]n [[katedraali]]ssa Vatikaanissa. |
||
| Rivi 19: | Rivi 23: | ||
'''[[Käyttäjä:Hannu|Hannu Pyykkönen]]''' |
'''[[Käyttäjä:Hannu|Hannu Pyykkönen]]''' |
||
| ⚫ | |||
[[Luokka:Kirkkoisät]] |
[[Luokka:Kirkkoisät]] |
||
[[Luokka:Lännen pyhät]] |
[[Luokka:Lännen pyhät]] |
||
| ⚫ | |||
Versio 9. helmikuuta 2010 kello 17.10
kreikkalais-bysanttilainen fresko
1300-luvulta, Mystras, Kreikka.
Kuva: Wikipedia
Pyhä Gregorios Dialogos, Rooman paavi, syntyi Roomassa noin vuonna 540, Hänen isoisänsä oli paavi Felix. Hänen äitinsä Silvia ja tätinsä Tarsilla ja Emiliana ovat myös luetut Rooman kirkon pyhien luetteloon. Saatuaan todella erinomaisen maallisen koulutuksen, hän saavutti Rooman hallinnossa melko korkean aseman.
Elämänvaiheita
Viettäen Jumalalle kelvollista elämää, hän silti kaipasi munkkeutta koko sielullaan. Isänsä kuoleman jälkeen pyhä Gregorios käytti omaisuutensa kuuden luostarin perustamiseen. Roomassa hän perusti pyhälle apostoli Andreas Ensinkutsutulle pyhitetyn luostarin, jossa hän antoi omat munkkilupauksensa. Myöhemmin paavi Pelagius II:n valtuuttamana pyhä Gregorios eli jonkin aikaa Konstantinopolissa. Siellä hän muun muassa kirjoitti Jobin kirjan kommentaarinsa ’Morain in Job’.
Paavi Pelagiuksen kuoleman jälkeen pyhä Gregorios valittiin ensimmäisenä taustaltaan munkkina olevana kirkonmiehenä Rooman piispanistuimelle. Seitsemän kuukauden ajan hän kieltäytyi hyväksymästä tätä tehtävää, koska ei pitänyt itseään sen arvoisena. Lopulta hän hyväksyi vihkimyksen papiston ja ihmisten hartaiden pyyntöjen seurauksena.
Viisaasti kirkkoa johtaen pyhä Gregorios työskenteli väsymättömästi julistaen Jumalan sanaa. Pyhä Gregorios käänsi latinan kielelle ennenpyhitettyjen lahjain liturgian, joka ennen häntä oli tunnettu vain suullisen perimätiedon kautta. Kuudennen ekumeenisen kirkolliskokouksen vahvistamana tämä liturginen palvelus hyväksyttii sitten käyttöön kaikkialle ortodoksisen kirkon piiriin.
Hän taisteli kiivaasti Karthagon piispa Donatuksen perustamaa harhaoppia, donatismia vastaan, hän jopa käännytti Bretangen pakanoita ja gootteja, jotka olivat liittyneet areiolaiseen harhaoppiin, takaisin todellisen uskon piiriin.
Pyhä Gregorios johti kirkkoa kolmenkymmenen vuoden ajan huolehtien uskovaisten kaikista tarpeista. Hänen luonnettaan kuvastaa paljon se valtava köyhistä huolehtiminen, minkä tehtävän hän sanoi saaneet unessa itseltään Herralta.
Kirjeitä ja kirjoituksia
Pyhä Gregorios jätti jälkeensä lukuisia kirjoituksia. Kirjansa ’Dialogeja koskien italialaisten isien elämää ja ihmeitä’ (Dialogi de Vita et Miraculis Patrum Italiorum) ilmestymisen jälkeen pyhää alettiin kutsua nimellä ”Dialogos”. Hänen papin kutsumusta käsittelevä ’Papillinen sääntö’ (Liber Regulae Pastoralis) teoksensa oli erittäin tunnettu ja sitä on pidetty keskiajan merkittävimpänä johtamistaidon oppikirjana. Tässä työssään pyhä Gregorios kuvailee todellisen papin mallin. Hänen kirjeensä (848 kpl) jakoivat myös moraalista ohjausta ja ovat jääneet yhä elämään ohjaukseksi tämän päivän ihmisillekin.
Reliikit ja muistopäivä
Pyhä Gregorios Diologos tai paavi Gregorios Suuri tai Gregorios I, millä nimillä hänet myös tunnetaan, kuoli vuonna 604 ja hänen reliikkinsä ovat pyhän apostoli Pietarin katedraalissa Vatikaanissa.
Idän ortodoksinen kirkko muistelee tätä jakamattoman kirkon ajan pyhää vuosittain maaliskuun 12. päivänä. Lännen kirkossa hänelle on annettu yhtenä neljästä suuresta kirkkoisästä arvonimi kirkon tohtori (muut kolme ovat: Ambrosius, Augustinus ja Eusebios). Roomalaiskatolisessa kirkossa hänen muistopäivänsä on syyskuun 2. päivänä.