Ero sivun ”Grobu” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
(Ak: Uusi sivu: '''Grobu''' eli '''grobnitsa''' (venäjäksi: ''гроб / grob – ruumisarkku, kirstu, грбница / grobnitsa'') on pääasiassa Pohjois-Venäjällä ja Karjalassa tavattava puu...) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Grobu''' eli '''grobnitsa''' (venäjäksi: ''гроб / grob – ruumisarkku, kirstu, грбница / grobnitsa'') on pääasiassa Pohjois-Venäjällä ja Karjalassa tavattava puusta rakennettu pientä majaa muistuttava hautamuistomerkki. |
[[Kuva:Krobu01.jpg|thumb|Grobu (© Pyykkönen)]][[Kuva:Krobu02.jpg|thumb|Grobu (© Pyykkönen)]]'''Grobu''' eli '''grobnitsa''' (venäjäksi: ''гроб / grob – ruumisarkku, kirstu, грбница / grobnitsa'') on pääasiassa Pohjois-Venäjällä ja Karjalassa tavattava puusta rakennettu pientä majaa muistuttava hautamuistomerkki. |
||
Tavallisesti grobu rakennetaan samalla tavalla kuin perinteiset hirsirakennukset: salvostamalla hirret ja koristelemalla räystäslaudat erilaisilla puuleikkauksilla. |
Tavallisesti grobu rakennetaan samalla tavalla kuin perinteiset hirsirakennukset: salvostamalla hirret ja koristelemalla räystäslaudat erilaisilla puuleikkauksilla. |
||
Versio 5. huhtikuuta 2009 kello 13.11
Grobu eli grobnitsa (venäjäksi: гроб / grob – ruumisarkku, kirstu, грбница / grobnitsa) on pääasiassa Pohjois-Venäjällä ja Karjalassa tavattava puusta rakennettu pientä majaa muistuttava hautamuistomerkki.
Tavallisesti grobu rakennetaan samalla tavalla kuin perinteiset hirsirakennukset: salvostamalla hirret ja koristelemalla räystäslaudat erilaisilla puuleikkauksilla.
Alun perin grobulla lienee ollut myös käytännöllinen tarkoitus. Se suojasi kuolleen ruumiin siihen saakka, kunnes pappi tuli kylään ja vainaja voitiin siunata sulaan maahan kaivettuun hautaan. Grobu suojasi ruumista villieläimiltä ja samalla ruumista voitiin säilyttää ulkona poissa sisätiloista, jossa se olisi pian haissut ja mädäntynyt.
Alkuperä grobulle saattaa olla kaukana antiikissa ja jopa Amerikan intiaanien kulttuurissakin. Helleenien käyttämä marmorinen hautamuistomerkki – jollaisia saattaa tavata Kreikassa yhä vieläkin – voisi olla yksi grobun alkumuoto. Kaukana pohjolassa marmori vaihtui helpompaan ja helposti saatavaan materiaaliin, puuhun.
Vanhoja grobuja ei materiaalin ja ortodoksisen hautausperinteen vuoksi ole säilynyt, vaan ne ovat maatuneet vainajan mukana. Uudempia gobuja löytyy etenkin vanhoilta ortodoksisilta hautausmailta kuten Ilomantsista, Joensuusta ja nyt myös Heinäveden Valamon luostarin hautausmaalta. Samoin niitä löytyy pohjoisesta kolttasaamelaisten hautausmaalta Sevettijärveltä.