Ero sivun ”Aloite:Kirkolliskokouksen valiokuntien työn tehostaminen” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
(Ak: Uusi sivu: Tämä aloite on vasta ehdotelma, jonka valmisteluun toivotaan mielipiteitä. Voit antaa palautetta palautesivulta tai tämän '''palaute'''-linkin kautta. ---- '''Suomen ortodoks...) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 30: | Rivi 30: | ||
Viime aikoina kirkollishallituksessa on tehty toimenkuvien tarkennuksia ja tehtäviin on valittu uusia työntekijöitä. Näitä toimenkuvatarkennuksia on syytä jatkaa ja selkiinnyttää ja järkiperäistää kaikkien työntekijöiden työnkuvia. |
Viime aikoina kirkollishallituksessa on tehty toimenkuvien tarkennuksia ja tehtäviin on valittu uusia työntekijöitä. Näitä toimenkuvatarkennuksia on syytä jatkaa ja selkiinnyttää ja järkiperäistää kaikkien työntekijöiden työnkuvia. |
||
Esitämme, että kirkolliskokous määrittelee valiokuntien pysyviksi sihteereiksi oman toimialansa johtavassa tai muutoin itsenäisessä asemassa toimivan virkailijan seuraavasti: |
|||
* hallintovaliokunta -> kirkollishallituksen sihteeri |
* hallintovaliokunta -> kirkollishallituksen sihteeri |
||
Versio 14. kesäkuuta 2009 kello 15.57
Tämä aloite on vasta ehdotelma, jonka valmisteluun toivotaan mielipiteitä. Voit antaa palautetta palautesivulta tai tämän palaute-linkin kautta.
Suomen ortodoksisen kirkon vuoden 2009 kirkolliskokoukselle
xx.xx.2009
Aloitteen tekijät: nimilista vielä avoin
KIRKOLLISKOKOUKSEN VALIOKUNTIEN TYÖN TEHOSTAMINEN
Suomen ortodoksisen kirkon kirkkojärjestyksessä sanotaan:
- 41 §
- Valiokunnat
- Kirkolliskokouksen pysyviä valiokuntia ovat hallintovaliokunta, lakivaliokunta, sivistysvaliokunta, talousvaliokunta sekä tarkastusvaliokunta.
Laissa Suomen ortodoksisesta kirkosta sanotaan:
- 23 §
- Valiokunnat
- Kirkolliskokous asettaa toimikaudekseen valiokunnat.
- Kirkolliskokous voi lisäksi asettaa tilapäisen valiokunnan valmistelemaan tai tutkimaan erityistä asiaa. Kirkolliskokouksen lähetekeskustelun jälkeen asiat siirretään valiokuntien valmisteltavaksi, jollei kirkolliskokous lähetekeskustelussa päätä kirkollishallituksen esityksestä, että asia jätetään käsittelemättä. Kirkolliskokous ei voi ottaa asiaa käsittelyynsä ennen kuin valiokunta on sen valmistellut.
Kirkolliskokouksen työjärjestyksessä on tarkemmin määritelty useita käytännön asioita. Siellä sanotaan mm.
- 9 §
- Valiokunnat valitsevat toimikaudekseen keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Valiokunnat valitsevat itselleen sihteerin.
Käytäntö on vaihdellut kahdessa viimeisessä kirkolliskokouksessa. Toisessa sihteerinä toimi yksi valiokunnan jäsenistä, toisessa yksi kirkollishallituksen virkailija toimi valiokunnan sihteeriä avustavana teknisenä sihteerinä.
Viime aikoina kirkollishallituksessa on tehty toimenkuvien tarkennuksia ja tehtäviin on valittu uusia työntekijöitä. Näitä toimenkuvatarkennuksia on syytä jatkaa ja selkiinnyttää ja järkiperäistää kaikkien työntekijöiden työnkuvia.
Esitämme, että kirkolliskokous määrittelee valiokuntien pysyviksi sihteereiksi oman toimialansa johtavassa tai muutoin itsenäisessä asemassa toimivan virkailijan seuraavasti:
- hallintovaliokunta -> kirkollishallituksen sihteeri
- lakivaliokunta -> lainoppinut kirkkoneuvos
- sivistysvaliokunta -> kasvatusasiain koordinaattori
- talousvaliokunta -> kirkon taloudenhoitaja
Nämä tehtävät lisätään heidän tehtäviensä kuvauksiin ja heidät velvoitetaan pitämään oman valiokuntansa jäsenet ajan tasalla valiokuntansa asioista myös kirkolliskokousten välisenä aikana toimittamalla heille mahdollisimman pian saapuneet ja valiokunnalle määrätyt aloitteet ja muut asioiden hoitamisen ja päättämisen kannalta tarpeelliset asiakirjat.
Pysyvien valiokuntien työskentelyä on myös tehostettava kirkolliskokousten välillä. Tähän tarjoaa mahdollisuuden myös kirkolliskokouksen työjärjestys (25 §), jossa sanotaan:
- Valiokunta voi työskennellä kirkolliskokousten istuntokauden aikana puheenjohtajansa kutsusta.
Tämä pykälä ei toimi eikä toteudu, jos kokoontumisille ei ole varattu määrärahoja tai jos valiokunnan jäsenille ei toimiteta tietoja käsiteltävistä asioista istuntokaudella aikana. Siksi edellytyksiä ja taloudellisia resursseja tällaiseen tehokkaaseen työskentelyyn on lisättävä.