Iisak Niniveläinen

Pyhä Iisak Niniveläinen (Syyrialainen)
(kuva: wikipedia)

Pyhä Iisak Syyrialainen, Niniven piispa, joka tunnetaan myös nimellä Iisak Niniveläinen, eli 600-luvulla. Hän syntyi Qatarin alueella Persian lahden läntisellä rannalla. Melko nuorena hän ja hänen veljensä tulivat Niniven lähistöllä sijaitsevaan Mar Matteuksen luostariin, jossa heidät vihittiin munkeiksi.

Iisakin opetus, hyveellisyys ja askeettinen elämäntapa kiinnittivät veljestössä huomiota ja veljestö esitti Iisakia luostarin johtajaksi. Pyhä Iisak ei halunnut tätä taakkaa, vaan piti parempana hiljaista elämää ja sen vuoksi hän lähti luostarista elämään yksinään erämaahan.

Hänen veljensä pyysi useita kertoja Iisakia palaamaan takaisin luostariin, mutta hän ei tähän suostunut. Kuitenkin pyhän Iisakin hyveellisen elämän maine levisi yhä laajemmalle. Itäsyyrialaisen kirkon päämies, katolikos Mar Giwargis (661 – 680) vei hänet mukanaan pohjoiseen ja vihki hänet Ber Aben luostarissa Niniven (nykyisin Mosul Pohjois-Irakissa) piispaksi. Nähdessään kaupungin asukkaitten raa’at elämäntavat ja tottelemattomuuden, pyhästä Iisakista tuntui, ettei hän ole kykenevä ohjaamaan heitä, ja lisäksi hän ikävöi yksinäisyyttä. Hän sai kohdata myös paljon kateutta, juonittelua ja panettelua osittain siksi, että häntä pidettiin vieraana, ulkomaalaisena piispana alueellaan.

Kerran hänen luokseen tuli kaksi kristittyä miestä pyytämään keskinäisen riitansa ratkaisemista. Toinen miehistä myönsi olevansa velkaa tälle toiselle, mutta hän pyysi lyhyttä jatkoaikaa lainan takaisin maksamiselle. Lainanantaja uhkasi viedä velallisen oikeuden eteen ja pakottaa hänet maksamaan velkansa. Pyhä Iisak vetosi evankeliumiin ja pyysi miestä olemaan armollinen ja antamaan velalliselle enemmän aikaa takaisinmaksuun. Silloin mies sanoi: ”Jätä evankeliumisi tämän asian ulkopuolelle!” Pyhä Iisak vastasi: ”Jos et tahdo alistua evankeliumissa oleviin Herran käskyihin, niin mitä tekemistä minullakaan on täällä.” Oltuaan vain viisi kuukautta piispana, pyhä Iisak erosi virastaan ja meni Matutvuorelle, nykyisen Iranin alueelle Basrasta koilliseen, elämään erakkona. Myöhemmin hän meni Rabban Šaburin luostariin, jossa hän eli kuolemaansa asti saavuttaen suuren hengellisen täydellisyyden asteen.

Aina 800-luvun alusta lähtien 1700-luvun alkuun saakka pyhästä Iisak Syyrialaisesta ei tiedetty paljoakaan Euroopassa, ainoastaan hänen nimensä ja työnsä. Vasta vuonna 1719 julkaistiin tuntemattoman arabialaisen tekijän kokoamana hänen elämäkertansa Roomassa. Vuonna 1896 tuli esille lisää tietoa pyhästä Iisakista. Oppinut ranskalainen soteriologi (soteriologia – oppi ihmisen pelastumisesta, kreikaksi: σωτηρ, soter – pelastus) apotti Chabot julkaisi joitakin Basran piispan Iezudenan laatimia 800-luvun teoksia Syyrian historiasta, joissa jälleen todettiin pyhän Iisak Syyrialaisen suuri merkittävyys eräänä kaikkien aikojen syvällisimpänä hengellisen elämän tuntijana ja kristikunnan kirjoittajana.

Iisak Niniveläisen tekstejä on julkaistu myös suomeksi (Pyhä Iisak Niniveläinen: Kootut teokset, Valamon luostari, 2005, ISBN 952-5495-03-5) ja niitä on käännetty lukuisille muillekin kielille. Pyhä Iisak kuvailee tarkasti kaikki sisäisen elämän ja rukouksen tasot ja sävyt, myös korkeammat asteet, jotka huipentuvat puhtaaseen rukoukseen ja Jumalaan yhtymiseen rakkaudessa.

Useat nykyajan pyhät ihmiset kuten ohjaajavanhus Hieronymos Eginalainen (k. 1966) ja kreikkalainen ohjaajavanhus isä Paisios pitivät pyhän Iisakin teosta merkittävänä kirjana, jota he itse lukivat ja kehottivat muitakin lukemaan päivittäin.

Ortodoksinen kirkko muistelee pyhää Iisak Niniveläistä (Syyrialaista) vuosittain tammikuun 28. päivänä.

HAP