Ero sivun ”Uspenskin katedraali” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Uspenskin katedraali''' on [[Helsingin ortodoksinen seurakunta|Helsingin ortodoksisen seurakunnan]] <br>sekä samalla [[Helsingin hiippakunta|Helsingin hiippakunnan]] pääkirkko eli katedraali. |
'''Uspenskin katedraali''' on [[Helsingin ortodoksinen seurakunta|Helsingin ortodoksisen seurakunnan]] <br>sekä samalla [[Helsingin hiippakunta|Helsingin hiippakunnan]] pääkirkko eli katedraali. |
||
[[Kuva:Uspenski 1a.jpg|thumb||Uspenskin katedraali]] |
[[Kuva:Uspenski 1a.jpg|250px|thumb||Uspenskin katedraali]] |
||
[[Kuva:Uspenski_2a.jpg|thumb||Uspenskin [[ikonostaasi]]]] |
[[Kuva:Uspenski_2a.jpg|250px|thumb||Uspenskin [[ikonostaasi]]]] |
||
== Länsi-Euroopan suurin ortodoksinen kirkko == |
== Länsi-Euroopan suurin ortodoksinen kirkko == |
||
Kirkon nimi tulee slaavikielisestä sanasta ''uspenie'', joka merkitsee ''kuolonuneen nukkumista''. Katedraali onkin pyhitetty [[Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkuminen|Neitsyt Marian (''Jumalansynnyttäjän'') kuolonuneen nukkumisen]] muistolle, jonka [[muistopäivä]]ä vietetään [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksisessa kirkossa]] 15. elokuuta. Kyseinen päivä onkin samalla Uspenskin katedraalin [[Praasniekka|praasniekka- eli temppelijuhlapäivä]]. |
Kirkon nimi tulee slaavikielisestä sanasta ''uspenie'', joka merkitsee ''kuolonuneen nukkumista''. Katedraali onkin pyhitetty [[Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkuminen|Neitsyt Marian (''Jumalansynnyttäjän'') kuolonuneen nukkumisen]] muistolle, jonka [[muistopäivä]]ä vietetään [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksisessa kirkossa]] 15. elokuuta. Kyseinen päivä onkin samalla Uspenskin katedraalin [[Praasniekka|praasniekka- eli temppelijuhlapäivä]]. |
||
Rivi 11: | Rivi 11: | ||
== Keskeinen sijainti == |
== Keskeinen sijainti == |
||
Sijainti keskeisellä ja näkyvällä paikalla on ajoittain ollut ongelma helsinkiläisille. Kirkon slaavilaisuus on saattanut haitata, ja joku onkin menneinä vuosina kokenut, että kirkko antaa liian venäläisen ilmeen koko Helsingin keskustalle. 1900-luvun alussa tämä ajattelutapa hävitti mm. Suomenlinnan upean Pyhän [[Aleksanteri Nevski]]n (''Nevalaisen'') ortodoksisen kirkon, kun sen arkkitehtuuri muutettiin ''”paremmin suomalaisuuteen sopivaksi”''. Onneksi Uspenski on saanut säilyttää ulkoisen olemuksensa. Kirkon naamioimiseksi ja piilottamiseksi sen ympärille on tosin rakennettu joitakin melko rumia toimistokolosseja. |
Sijainti keskeisellä ja näkyvällä paikalla on ajoittain ollut ongelma helsinkiläisille. Kirkon slaavilaisuus on saattanut haitata, ja joku onkin menneinä vuosina kokenut, että kirkko antaa liian venäläisen ilmeen koko Helsingin keskustalle. 1900-luvun alussa tämä ajattelutapa hävitti mm. Suomenlinnan upean Pyhän [[Aleksanteri Nevski]]n (''Nevalaisen'') ortodoksisen kirkon, kun sen arkkitehtuuri muutettiin ''”paremmin suomalaisuuteen sopivaksi”''. Onneksi Uspenski on saanut säilyttää ulkoisen olemuksensa. Kirkon naamioimiseksi ja piilottamiseksi sen ympärille on tosin rakennettu joitakin melko rumia toimistokolosseja. |
||
Rivi 17: | Rivi 16: | ||
== Oma pyhä == |
== Oma pyhä == |
||
Katedraalin alakerrassa on kirkkosali ja pappismarttyyri [[Aleksander Hotovitski]]lle pyhitetty kappeli. Ukrainassa syntynyt isä Aleksander Hotovitski toimi kirkkoherrana Helsingin seurakunnassa vuosina 1914 – 1917. Sittemmin hän toimi kirkollisissa tehtävissä Venäjällä ja joutui Stalinen vainon kohteeksi. Hänet teloitettiin ampumalla vuonna 1937. Isä Aleksander kanonisoitiin eli luettiin pyhien joukkoon kuuluvaksi vuonna 1994. Kanonisoinnin teki [[Moskovan ja koko Venäjän patriarkaatti|Venäjän ortodoksinen kirkko]]. Isä Aleksanderin muistopäivä on joka vuosi joulukuun 4. päivä. |
Katedraalin alakerrassa on kirkkosali ja pappismarttyyri [[Aleksander Hotovitski]]lle pyhitetty kappeli. Ukrainassa syntynyt isä Aleksander Hotovitski toimi kirkkoherrana Helsingin seurakunnassa vuosina 1914 – 1917. Sittemmin hän toimi kirkollisissa tehtävissä Venäjällä ja joutui Stalinen vainon kohteeksi. Hänet teloitettiin ampumalla vuonna 1937. Isä Aleksander kanonisoitiin eli luettiin pyhien joukkoon kuuluvaksi vuonna 1994. Kanonisoinnin teki [[Moskovan ja koko Venäjän patriarkaatti|Venäjän ortodoksinen kirkko]]. Isä Aleksanderin muistopäivä on joka vuosi joulukuun 4. päivä. |
||
Versio 3. syyskuuta 2009 kello 09.57
Uspenskin katedraali on Helsingin ortodoksisen seurakunnan
sekä samalla Helsingin hiippakunnan pääkirkko eli katedraali.
Länsi-Euroopan suurin ortodoksinen kirkko
Kirkon nimi tulee slaavikielisestä sanasta uspenie, joka merkitsee kuolonuneen nukkumista. Katedraali onkin pyhitetty Neitsyt Marian (Jumalansynnyttäjän) kuolonuneen nukkumisen muistolle, jonka muistopäivää vietetään ortodoksisessa kirkossa 15. elokuuta. Kyseinen päivä onkin samalla Uspenskin katedraalin praasniekka- eli temppelijuhlapäivä.
Uspenskin punaisesta tiilestä rakennettu katedraali on Pohjois- ja Länsi-Euroopan suurin ortodoksinen kirkko. Kirkossa on neljätoista kullattua liekin muotoista kupolia. Kirkko on rakennettu Katajanokan kallioiselle kukkulalle ja siunattu käyttöönsä v. 1868.
Kirkon on suunnitellut kuuluisa venäläinen kirkkoarkkitehti, akateemikko Aleksei M. Gornostajev. Vaikka kirkko ulkoisesti on vanhan slaavilaisen perinteen mukainen, sisällä kirkossa näkyy ortodoksien kirkon bysanttilainen perinne.
Keskeinen sijainti
Sijainti keskeisellä ja näkyvällä paikalla on ajoittain ollut ongelma helsinkiläisille. Kirkon slaavilaisuus on saattanut haitata, ja joku onkin menneinä vuosina kokenut, että kirkko antaa liian venäläisen ilmeen koko Helsingin keskustalle. 1900-luvun alussa tämä ajattelutapa hävitti mm. Suomenlinnan upean Pyhän Aleksanteri Nevskin (Nevalaisen) ortodoksisen kirkon, kun sen arkkitehtuuri muutettiin ”paremmin suomalaisuuteen sopivaksi”. Onneksi Uspenski on saanut säilyttää ulkoisen olemuksensa. Kirkon naamioimiseksi ja piilottamiseksi sen ympärille on tosin rakennettu joitakin melko rumia toimistokolosseja.
Sisällä kirkon ilmettä hallitsevat komeat, jylhät graniittipilarit ja kirkon tilan avaruus. Kirkon ikoneissa on myös yksi ns. ihmeitätekevä ikoni salin pohjoisseinällä. Se on helmikoristeinen Kozeltshanin Jumalanäiti-ikoni, joka on saatu kirkkoon Viipurista.
Oma pyhä
Katedraalin alakerrassa on kirkkosali ja pappismarttyyri Aleksander Hotovitskille pyhitetty kappeli. Ukrainassa syntynyt isä Aleksander Hotovitski toimi kirkkoherrana Helsingin seurakunnassa vuosina 1914 – 1917. Sittemmin hän toimi kirkollisissa tehtävissä Venäjällä ja joutui Stalinen vainon kohteeksi. Hänet teloitettiin ampumalla vuonna 1937. Isä Aleksander kanonisoitiin eli luettiin pyhien joukkoon kuuluvaksi vuonna 1994. Kanonisoinnin teki Venäjän ortodoksinen kirkko. Isä Aleksanderin muistopäivä on joka vuosi joulukuun 4. päivä.
Uspenskin katedraalin jumalanpalveluskielenä käytettiin pitkälle 1900-lukua kirkkoslaavia. Vasta vuodesta 1990 alkaen on kielenä pääsääntöisesti ollut suomi. Pari kertaa vuodessa palvelukset toimitetaan kuitenkin perinteitä vaalien myös kirkkoslaaviksi: kirkon vihkimisen vuosipäivänä 25.lokakuuta tai sitä lähinnä olevana sunnuntaina sekä apostoli Tuomaan sunnuntaina, eli ensimmäisenä pääsisäisen jälkeisenä sunnuntaina..
Suosittu vierailukohde
Kirkko on erittäin suosittu turistikohde. Vuosittain kirkossa vierailee lähes puoli miljoonaa matkailijaa ja kirkko on myös monien virallisten vierailijoiden tutustumiskohde. Kirkossa pidetään myös lukuisia itäisen ja läntisen perinteen mukaisia konsertteja ja järjestetään kirkollista kulttuuria käsitteleviä seminaareja ja esitelmiä.
Katso myös Uspenskin katedraalin nettisivut Helsingin ortodoksisen seurakunnan Internet-osoitteesta:
-> Uspenskin katedraalin aukioloajat ja jumalanpalvelukset
Kirjallisuutta:
- Petri Piiroinen (toim.): Ortodoksisuutta eilen ja tänään. Helsingin ortodoksinen seurakunta 1827-2002, Helsinki 2002
- Irinja Nikkanen: Ikkuna kirkkauteen - Window to heaven, 1977
Katso myös
- Uspenskin katedraali panoraamakuvana (Katsomiseen tarvitset QuickTime-ohjelman.)
Koordinaatit:
Hae kohde Google Eartista
Suomen ortodoksiset katedraalit |