Ero sivun ”Käspaikka” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Käspaikka''' on karjalankielinen nimitys pitkälle ja usein koristeelliselle liinalle, jota nykyään käytetään usein [[ikoni]]en koristeena. |
[[Kuva:Kaspaikka.jpg|250px|thumb|<center>Karjalainen käspaikka <small>(Kuva © [[Suomen ortodoksinen kirkkomuseo]])</small></center>]]'''Käspaikka''' on karjalankielinen nimitys pitkälle ja usein koristeelliselle liinalle, jota nykyään käytetään usein [[ikoni]]en koristeena. |
||
[[Kuva:Kaspaikka.jpg|thumb|Karjalainen käspaikka (kuva © [[Suomen ortodoksinen kirkkomuseo]])]] |
|||
Alun alkaen käspaikka on ollut monikäyttöinen liina. Sillä on ollut monta nimeä paikkakunnasta riippuen. Sitä on nimitetty ''vuarupaikaksi'', ''vaarnikoksi'', ''käsrievuksi'' ja ''käziräpäkäksi''. Aivan aluksi käspaikat lienevät olleet tavallisia ja arkisia liinoja, mutta naisten käsityötaitojen ''”kilpailussa”'' he alkoivat tehdä liinoista toinen toistaan koristeellisempia. Jokainen yritti tehdä toisen käspaikkaa kauniimman liinan. Näin liinoista tuli pikkuhiljaa niin koristeellisia ja kauniita, ettei niitä enää hennottu käyttää alkuperäiseen tarkoitukseensa käsipyyhkeenä. Niillä alettiin koristella koteja, kirkkoja ja ikoneita. Käspaikkoja vietiin kirkkoon myös silloin, kun perheessä vieraili kuolema tai sairaus: kangasuhria vastaan pyydettiin taloon siunausta. Aikojen kulussa perin arkisista käsipyyhkeistä kehittyikin osa [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksisissa kirkoissa]] nähtävää tekstiiliperinnettä. |
Alun alkaen käspaikka on ollut monikäyttöinen liina. Sillä on ollut monta nimeä paikkakunnasta riippuen. Sitä on nimitetty ''vuarupaikaksi'', ''vaarnikoksi'', ''käsrievuksi'' ja ''käziräpäkäksi''. Aivan aluksi käspaikat lienevät olleet tavallisia ja arkisia liinoja, mutta naisten käsityötaitojen ''”kilpailussa”'' he alkoivat tehdä liinoista toinen toistaan koristeellisempia. Jokainen yritti tehdä toisen käspaikkaa kauniimman liinan. Näin liinoista tuli pikkuhiljaa niin koristeellisia ja kauniita, ettei niitä enää hennottu käyttää alkuperäiseen tarkoitukseensa käsipyyhkeenä. Niillä alettiin koristella koteja, kirkkoja ja ikoneita. Käspaikkoja vietiin kirkkoon myös silloin, kun perheessä vieraili kuolema tai sairaus: kangasuhria vastaan pyydettiin taloon siunausta. Aikojen kulussa perin arkisista käsipyyhkeistä kehittyikin osa [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksisissa kirkoissa]] nähtävää tekstiiliperinnettä. |
||
[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]] |
[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]] |
||
== Katso myös == |
|||
* [[Feresi ja sarafaani]] |
|||
[[Luokka:Kirkkotekstiilit]] |
[[Luokka:Kirkkotekstiilit]] |
||
[[Luokka:Tavat]] |
|||
Versio 7. syyskuuta 2009 kello 06.29
Käspaikka on karjalankielinen nimitys pitkälle ja usein koristeelliselle liinalle, jota nykyään käytetään usein ikonien koristeena.
Alun alkaen käspaikka on ollut monikäyttöinen liina. Sillä on ollut monta nimeä paikkakunnasta riippuen. Sitä on nimitetty vuarupaikaksi, vaarnikoksi, käsrievuksi ja käziräpäkäksi. Aivan aluksi käspaikat lienevät olleet tavallisia ja arkisia liinoja, mutta naisten käsityötaitojen ”kilpailussa” he alkoivat tehdä liinoista toinen toistaan koristeellisempia. Jokainen yritti tehdä toisen käspaikkaa kauniimman liinan. Näin liinoista tuli pikkuhiljaa niin koristeellisia ja kauniita, ettei niitä enää hennottu käyttää alkuperäiseen tarkoitukseensa käsipyyhkeenä. Niillä alettiin koristella koteja, kirkkoja ja ikoneita. Käspaikkoja vietiin kirkkoon myös silloin, kun perheessä vieraili kuolema tai sairaus: kangasuhria vastaan pyydettiin taloon siunausta. Aikojen kulussa perin arkisista käsipyyhkeistä kehittyikin osa ortodoksisissa kirkoissa nähtävää tekstiiliperinnettä.