Toiminnot

Ero sivun ”Suomen kansan pyhimyskalenteri (kirja)” versioiden välillä

Ortodoksi.netista

Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
 
Rivi 24: Rivi 24:
Professori, tähtitieteilijä Heikki Oja on Helsingin yliopiston almanakkatoimiston päällikkö ja tietokirjailija.
Professori, tähtitieteilijä Heikki Oja on Helsingin yliopiston almanakkatoimiston päällikkö ja tietokirjailija.


'''Ortodoksi.net''' / [:Käyttäjä:Hannu|HAP]]<br>25.10.2011
'''Ortodoksi.net''' / [[:Käyttäjä:Hannu|HAP]]<br>25.10.2011


'''Takakannen teksti:'''
'''Takakannen teksti:'''

Nykyinen versio 25. lokakuuta 2011 kello 11.00

Kirjan kansi
Heikki Oja: Suomen kansan pyhimyskalenteri
ISBN 978-952-247-189-5
Julkaisija/kustantaja: Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa / Kirjapaja
Julkaisupäivämäärä: 7.09.2011
Sivumäärä: 480
Koko: 175 x 255 mm
Sidos: sidottu / kovakantinen

Pyhät – tai kuten läntinen kirkko sanoo: pyhimykset - elävät suomalaisessa kansanperinteessä ja siihen perustuvassa nimistössä, mutta monet näistä pyhistä ovat useimmille suomalaisista aivan tuntemattomia.

Käytännössä pyhät jäivät jossain vaiheessa Suomen luterilaisen kirkon kirkkovuodenkierrosta lähes täysin syrjään. Poikkeukseksi jäivät ainoastaan Neitsyt Marian, Johannes Kastajan ja ensimmäisen marttyyrin Stefanoksen päivät. Näiden lisäksi luterilaiseen kirkkovuoteen on kuulunut marraskuun alun pyhäinpäivä, jossa yhdistyvät 300-luvulta periytyvä kaikkien kirkon pyhien ja marttyyrien muistojuhla ja 900-luvulla syntynyt kaikkien uskovien vainajien muistopäivä. Pyhien muisto jäi kuitenkin ko. päivänäkin profiililtaan kovin matalaksi.

Heikki Ojan uusi teos Suomen kansan pyhimyskalenteri johdattaa lukijansa varsin värikkäälle matkalle suomalaisten aikanaan hyvinkin tuntemien ja kunnioittamien pyhien historiaan. Kahden suomalaisten paremmin tunteman pyhän ihmisen, pyhän Henrikin ja autuaan Hemmingin, lisäksi suomalaiset tunsivat toki muitakin pyhiä kuten esimerkiksi pyhät Hieronymos tai läntisemmin Hieronymus, Petronella, Franciscus ja eräitä muitakin.

Nykyisin useita suomalaisia kiinnostaa oman nimen tausta ja esimerkiksi Ortodoksi.nettiin tulee lukuisia tiedusteluja siitä, kuka pyhä ihminen on jonkin nimen taustalla, kenestä pyhästä nimi on johdettu. Myös luterilaisessa kirkossa on viime vuosia kummallisesti – näin ortodoksisen silmin katsottuna ja aikaisempaa historiaa miettien – noussut esille omat ”luterilaiset pyhät”, jotka ovat tekemässä taas jonkinlaista paluuta luterilaisuuteen. Lutherinhan mukaan pyhiinvaellukset piti lopettaa, pyhimyksiä ei saanut huutaa avuksi, eikä vedota heidän ansioihinsa oman pelastuksen edistämiseksi. Sen sijaan pyhimyksiä oli suotavaa edelleen julkisesti muistaa esikuvallisina uskovina. Tässä mielessä kirja edustaa mielenkiintoista vaihetta toisen kanalliskirkkomme – Suomen evankelisluterilaisen kirkon – historiassa ja nykyisyydessä.

Mielenkiintoista oli myös katsoa lopussa olevasta lähdeluettelosta, millaisia suomalaisia ortodoksisia lähteitä kirjoittaja on käyttänyt. Sieltä löytyivät ortodoksinen kalenteri ja ilahduttavasti myös Ortodoksi.net, Kirkkovuoden pyhät 1-2, Synaksarionin kahdeksan ilmestynyttä osaa. Muitakin toki olisi ollut ja toivottavasti myös niitä on käytetty lähteinä kirjan tiedoille.

Hieman ortodoksista lukijaa hämää nimien läntisen muodon käyttäminen. Oudoimmaksi näistä ortodoksi kokee varmaan pyhän suurmarttyyri Georgios Voittajan nimittämisen pyhimykseksi nimeltään Yrjö.

Heikki Ojan kirjoittamaa mielenkiintoista tekstiä on täydennetty sadoilla historiallisilla piirroksilla ja maalauksilla, joiden joukossa on myös maailmantaiteen mestariteoksia.

Professori, tähtitieteilijä Heikki Oja on Helsingin yliopiston almanakkatoimiston päällikkö ja tietokirjailija.

Ortodoksi.net / HAP
25.10.2011

Takakannen teksti:

Kaikki Suomen kansan pyhät suojelijat ja ystävät yksissä kansissa.

Suomalaisilla on kaksi omaa pyhimystä, pyhä Henrik ja autuas Hemming. Mutta Suomen kansa tunsi Kunigundan, Petronellan, Franciscuksen ja monet muutkin - pyhän Yrjön seikkailuja myöten.

Helsingin yliopiston almanakkatoimistossa käytiin läpi vanhat messukirjat, almanakat ja virsikirjojen kalenterit 1400-1800-1uvuilta ja tutkittiin, mitä pyhimysnimiä niistä löytyy. Syntyi Suomen kansan pyhimyskalenteri, ainutlaatuinen teos, jonka sivuilla tavataan lähes viisisataa marttyyria, kirkonmiestä, hurskasta hallitsijaa, pyhää neitsyttä ja Raamatun henkilöä - tammikuun alun Abelista joulukuun lopun Sylvesteriin.

Moni heistä on jäänyt elämään suomalaisessa nimistössä ja kansanperinteessä.

Kiehtovaa tekstiä täydentää upea historiallinen kuvitus, joukossa maailmantaiteen mestariteoksia.

Sisällysluettelo

  • Pyhimysten nousu ja kato
  • Pyhimykset
  • Keistä tuli pyhimyksiä
  • Suomen kaksi pyhimystä
  • Millaisia pyhimykset olivat
  • Kidutuksen historiaa
  • Pyhimysluettelot
  • Pyhimysten kuvat
  • Pyhimysten tunnukset
  • Pyhäinjäännökset eli reliikit
  • Ketkä pääsivät Suomen kalentereihin
  • Vanhimmat kalenterimme
  • Suomen almanakat
  • Virsikirjojen kalenterit
  • Pyhimysten vuosi
  • Tammikuu
  • Helmikuu
  • Maaliskuu
  • Huhtikuu
  • Toukokuu
  • Kesäkuu
  • Heinäkuu
  • Elokuu
  • Syyskuu
  • Lokakuu
  • Marraskuu
  • Joulukuu
  • Liikkuvat pyhät
  • Hakemistot
  • Pyhimykset aakkosjärjestyksessä
  • Pyhimykset aakkosjärjestyksessä
  • Asia- ja nimihakemisto
  • Kirjan kuvitus
  • Lähteitä ja kirjallisuutta