Toiminnot

Ero sivun ”Neitsyt Marian ilmestys (opetuspuhe)” versioiden välillä

Ortodoksi.netista

Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 11: Rivi 11:
* [[Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian ilmestys|Tietoisku ilmestyksen juhlan historiasta ja taustasta]]
* [[Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian ilmestys|Tietoisku ilmestyksen juhlan historiasta ja taustasta]]


[[Luokka:Jumalansynnyttäjä]]
[[Luokka:Opetuspuheet]]
[[Luokka:Opetuspuheet]]
[[Luokka:Opetuspuheet/Juhlat]]
[[Luokka:Opetuspuheet/Juhlat]]

Versio 23. tammikuuta 2012 kello 10.52

Neitseen Marian ilmestys
bysanttilainen ikoni, 1300-luku
Kuva: Wikipedia

Tämän juhlan kreikankielinen nimi on ”Ilosanoma”. Ylienkeli ilmoittaa Marialle Jeesuksen syntymän. Marian myöntyminen Jumalan ihmiseksitulemisen välikappaleeksi ei ollut itsestäänselvyys. Jos Maria ei olisi rukoillut lapsesta asti ja jos hän ei olisi jo tuohon hetkeen tultaessa ottanut Jumalaa elämäänsä, hän ei olisi voinut vastata enkelille myöntävästi. Maria siis ei tullut pyhäksi sillä, että hän synnytti Kristuksen. Hänen pyhittymisensä oli alkanut jo ennen enkelin ilmoitusta. Hänen koko elämänsä oli jo Jumalan palvelemista aivan kuin hän olisi asunut pyhäkössä.

Meidän kunkin kohdalla elämä tarjoaa useita ilmoituksia. Jumala lähestyy meitä eri tavoin, ja vain jos olemme hengellisesti valveilla ja valppaita (=vigilia), kykenemme nuo tilaisuudet havaitsemaan ja niihin myönteisesti vastaamaan. Jumala tahtoo meidänkin kauttamme olla läsnä maailmassa. Meidän kutsumuksemme on tulla Hänen kaltaisekseen eli tehdä Hänen tekojaan, kulkea Hänen teitään ja puhua Hänen sanojaan. Siihen meidät on kasteen ja mirhavoitelun kautta kiinnitetty. Meidän ainoa tehtävämme on tehdä Jumala läsnä olevaksi maailmassa, joka on pimeyden, kärsimyksen, pahuuden ja eron maailma. Maria vastasi kaikkien ihmisten puolesta ”kyllä”. Meidän on vielä tehtävä tuo ”kyllä” omaksemme.

Enkelin käytyä Marian luona lähti Maria serkkunsa Elisabetin luo. Johannes hypähti äitinsä Elisabetin kohdussa kun Maria tervehti serkkuaan. Tässä on yksi jumalallisen armon tunnusmerkki: armon koskettama ihminen tahtoo jakaa tuon pyhyyden. Hän kiiruhtaa toisen ihmisen luo, koska Jumalan armo on tarkoitettu nimenomaan jaettavaksi. Se on se elävä vesi, jota ei saa eikä voi pysäyttää itseensä. Sen on annettava virrata toisillekin. Sen määrä vain kasvaa kun sitä jaetaan. Se on kuin viisi leipää ja kaksi kalaa: jaa se tuhansille ja tähteeksikin jää valtavat määrät. Nykyihmiselle, jolle mikään ei riitä, on tässä todellinen ilosanoma: nyt on tarjolla sellaista, jota maistettuaan ei enää koskaan ole jano eikä nälkä. Etsiminen on päättynyt. Päämäärätön vaeltaminen voi nyt loppua. Me olemme löytäneet Hänet.

isä Rauno Pietarinen

Katso myös