Ero sivun ”Nikolaj Velimirović” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Nicolae velimirovici01.jpg|thumb|<center> |
[[Kuva:Nicolae velimirovici01.jpg|thumb|<center>Nikolai Velimirović (1880-1956) kanonisoitiin pyhäksi 19.5.2003.<br>Muistopäivät 18.3. ja 13.5.<br><small>(''Kuva © Pyykkönen'')</small></center>]] |
||
[[Kuva:Nikolaj_velimirovic01.jpg| |
[[Kuva:Nikolaj_velimirovic01.jpg|thumb|Nikolai Velimirović<br>Kuva: Orthodoxphotos]] |
||
[[Kuva:Nikolaj_velimirovic02.jpg| |
[[Kuva:Nikolaj_velimirovic02.jpg|thumb|Nikolai Velimirović saksalaisen sotilaan kanssa toisen maailmansodan aikana, kun saksalaiset miehittäjät pidättivät hänet Jugoslaviassa. <br>Kuva: Orthodoxphotos]] |
||
'''Nikolai Velimirović''' (''Николај Велимировић'') oli Žičan ja Ohridin piispa Serbiassa ja monien ortodoksisten kirjojen kirjoittaja. Hän on parhaiten tunnettu kirjastaan [[Ohridin prologi]]. Pyhää Nikolaita, kutsutaan usein Serbian ”Krysostomokseksi” (Kultasuuksi). |
|||
Nikolai syntyi vuonna 1880 Lelichissä Serbiassa. Hänen syntymänimensä oli ''Nikola''. Nuorena hän lähes kuoli punatautiin ja lupasi pyhittää elämänsä [[Jumala]]lle, jos hän selviäisi taudista. Hän selvisi ja hänet vihittiin munkiksi nimellä Nikolai (Nikolaj). Hän sai myös pappisvihkimyksen ja hänestä tuli tärkeä [[Serbian ortodoksinen kirkko|Serbian ortodoksisen kirkon]] johtaja. Hänellä oli erityisen hyvät välit länteen ja [[Anglikaaninen kirkko|anglikaaniseen kirkkoon]]. |
|||
Kun saksalaiset miehittivät Jugoslavian toisen maailmansodan aikana, Nikolai pidätettiin ja vietiin Dachaun keskitysleirille. Liittoutuneet vapauttivat Nikolain sodan loppupuolella, mutta hän päätti olla palaamatta Jugoslaviaan, koska se oli kommunistisen vallan alla. Nikolai vietti aikaa Euroopassa ja muutti vuonna 1946 Yhdysvaltoihin, jossa hän vietti lopun elämäänsä. Nikolai Velimirović kuoli vuonna 1956. |
|||
Nikolai Velimirović toimi Žičan piispana vuosina 1919-1920 ja 1937-1956, sekä Ohridin piispana vuosina 1920-1929. Hän oli merkittävä Serbian ortodoksisen kirkon teologi. Hänen merkittävin teoksensa Ohridin prologi on kokoelma yksittäisiä pyhien elämäkertoja. Kirjoitukset on järjestetty teoksessa yksittäisten pyhien muistopäivien mukaisessa järjestyksessä. Teoksessa on mukana myös hymnejä, pohdiskeluja ja opetuspuheita, jotka liittyvät tiettyihin pyhiin. |
|||
Nikolaita on kritisoitu antisemitismistä, joka ilmenee myös muutamista hänen teksteistään. Tästä huolimatta hän pelasti yhden juutalaisen perheen, joka piileskeli 18 kuukautta serbialaisessa luostarissa. Yksi perheen jäsenistä, Ela Trifunović, kirjoitti vuonna 2001 Serbian kirkolle, että Nikolai oli salakuljettanut heidät ja auttanut heitä pakenemaan myöhemmin väärennettyjen papereiden turvin. |
|||
Serbian ortodoksinen kirkko [[kanonisointi|kanonisoi]] Nikolai Velimirovićin vuonna 2003. Hänen muistopäivänsä ovat 18.3. ja 13.5. |
|||
'''[[Käyttäjä:Petja|Petja Pyykkönen]]''' |
|||
'''Muualla Internetissä:''' |
'''Muualla Internetissä:''' |
||
Rivi 13: | Rivi 27: | ||
[[Luokka:Pyhät]] |
[[Luokka:Pyhät]] |
||
[[Luokka: |
[[Luokka:Serbialaiset pyhät]] |
||
[[Luokka:1800-luvun pyhät]] |
|||
[[Luokka:1900-luvun pyhät]] |
|||
[[Luokka:Maaliskuu]] |
|||
[[Luokka:Toukokuu]] |
Versio 26. helmikuuta 2012 kello 13.12
Nikolai Velimirović (Николај Велимировић) oli Žičan ja Ohridin piispa Serbiassa ja monien ortodoksisten kirjojen kirjoittaja. Hän on parhaiten tunnettu kirjastaan Ohridin prologi. Pyhää Nikolaita, kutsutaan usein Serbian ”Krysostomokseksi” (Kultasuuksi).
Nikolai syntyi vuonna 1880 Lelichissä Serbiassa. Hänen syntymänimensä oli Nikola. Nuorena hän lähes kuoli punatautiin ja lupasi pyhittää elämänsä Jumalalle, jos hän selviäisi taudista. Hän selvisi ja hänet vihittiin munkiksi nimellä Nikolai (Nikolaj). Hän sai myös pappisvihkimyksen ja hänestä tuli tärkeä Serbian ortodoksisen kirkon johtaja. Hänellä oli erityisen hyvät välit länteen ja anglikaaniseen kirkkoon.
Kun saksalaiset miehittivät Jugoslavian toisen maailmansodan aikana, Nikolai pidätettiin ja vietiin Dachaun keskitysleirille. Liittoutuneet vapauttivat Nikolain sodan loppupuolella, mutta hän päätti olla palaamatta Jugoslaviaan, koska se oli kommunistisen vallan alla. Nikolai vietti aikaa Euroopassa ja muutti vuonna 1946 Yhdysvaltoihin, jossa hän vietti lopun elämäänsä. Nikolai Velimirović kuoli vuonna 1956.
Nikolai Velimirović toimi Žičan piispana vuosina 1919-1920 ja 1937-1956, sekä Ohridin piispana vuosina 1920-1929. Hän oli merkittävä Serbian ortodoksisen kirkon teologi. Hänen merkittävin teoksensa Ohridin prologi on kokoelma yksittäisiä pyhien elämäkertoja. Kirjoitukset on järjestetty teoksessa yksittäisten pyhien muistopäivien mukaisessa järjestyksessä. Teoksessa on mukana myös hymnejä, pohdiskeluja ja opetuspuheita, jotka liittyvät tiettyihin pyhiin.
Nikolaita on kritisoitu antisemitismistä, joka ilmenee myös muutamista hänen teksteistään. Tästä huolimatta hän pelasti yhden juutalaisen perheen, joka piileskeli 18 kuukautta serbialaisessa luostarissa. Yksi perheen jäsenistä, Ela Trifunović, kirjoitti vuonna 2001 Serbian kirkolle, että Nikolai oli salakuljettanut heidät ja auttanut heitä pakenemaan myöhemmin väärennettyjen papereiden turvin.
Serbian ortodoksinen kirkko kanonisoi Nikolai Velimirovićin vuonna 2003. Hänen muistopäivänsä ovat 18.3. ja 13.5.
Muualla Internetissä: