Toiminnot

Ero sivun ”Kolmetoista assyrialaista kirkkoisää” versioiden välillä

Ortodoksi.netista

Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
 
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Daavid Garedzalainen01.jpg|thumb|Pyhittäjä Daavid Garedžalainen ja hänen oppilaansa pyhä [[Lukian Daavid Garedžalaisen oppilas|Lukian]], muistopäivä 9.6.]]
[[Kuva:Daavid Garedzalainen01.jpg|thumb|<center>Pyhittäjä [[David Garedjilainen]] ja hänen oppilaansa pyhä [[Lukiane David Garedjilaisen oppilas|Lukiane.]]<br>Kuva Wikipedia.</center>]]
'''Kolmetoista assyrialaista kirkkoisää''' (georg. ''ათსამეტი ასურელი მამანი - Atsameti asureli mamani'') olivat [[Georgia|Georgian kirkon]] perinteen mukaan ryhmä lähetyssaarnaajia, jotka saapuivat Georgiaan Mesopotamiasta 500-luvulla tukeakseen kristinuskon kehitystä maassa. Georgialaiset kirkkohistorioitsijat pitävät heitä useiden luostareiden perustajina ja maan [[asketismi|asketistisen]] liikkeen käynnistäjinä.
'''Kolmetoista assyrialaista kirkkoisää''' (georg. ''ათსამეტი ასურელი მამანი - Atsameti asureli mamani'') olivat [[Georgia|Georgian kirkon]] perinteen mukaan ryhmä lähetyssaarnaajia, jotka saapuivat Georgiaan Mesopotamiasta 500-luvulla tukeakseen kristinuskon kehitystä maassa. Georgialaiset kirkkohistorioitsijat pitävät heitä useiden luostareiden perustajina ja maan [[asketismi|asketistisen]] liikkeen käynnistäjinä.



Nykyinen versio 7. kesäkuuta 2012 kello 21.17

Pyhittäjä David Garedjilainen ja hänen oppilaansa pyhä Lukiane.
Kuva Wikipedia.

Kolmetoista assyrialaista kirkkoisää (georg. ათსამეტი ასურელი მამანი - Atsameti asureli mamani) olivat Georgian kirkon perinteen mukaan ryhmä lähetyssaarnaajia, jotka saapuivat Georgiaan Mesopotamiasta 500-luvulla tukeakseen kristinuskon kehitystä maassa. Georgialaiset kirkkohistorioitsijat pitävät heitä useiden luostareiden perustajina ja maan asketistisen liikkeen käynnistäjinä.

Assyrialaisten kirkkoisien elämistä kerrotaan keskiaikaisissa georgialaisissa hagiografisissa teksteissä, eikä niistä ole tietoa muissa lähteissä. Jotkut elämäkerroista on laadittu vasta 1700-luvun synaksarionia varten, mutta neljä niistä on alkuperäisiä, ja niistä on säilynyt myös suoria käännöksiä. Tekstien ajoittaminen ja niiden attribuointi on aiheuttanut kiistoja. Joidenkin elämäkertojen kirjoittajiksi on ehdotettu georgialaisia katolikoksia Arsen I:tä (830–887) ja Arsen II:ta (955–980). Muut tekstit, joiden kirjoittajaa ei tunneta, on saatettu laatia aiemmin 600-luvun lopussa.

Nykyisin monet luostarit on nimetty Georgiassa assyrialaisten kirkkoisien mukaan. Niitä pidetään heidän perustaminaan, ja sanotaan, että he ja heidän lukuisat opetuslapsensa johtivat niitä. Keskiajalla näillä uskonnollisilla instituutioilla oli tärkeä asema kristityn georgialaisen identiteetin muodostamisessa.

Kirjallinen ja suullinen perinne mainitsee jopa 19 assyrialaista munkkia, jotka toimivat Georgiassa 500-luvulla, ja luku 13 vaikuttaa olevan lähinnä symbolinen. Nykytutkijat eivät ole yksimielisiä siitä, olivatko munkit syyrialaisia vai syyrialaisten kouluttamia georgialaisia, lähetyssaarnaajia vai syyrialaisia pakolaisia, monofysitistejä tai diofysitistejä: Syyriassa monofysitismi oli jäänyt alakynteen, kun taas Georgia oli edelleen valtaosin monofysitistinen valtio.

Tärkeimmät assyrialaiset kirkkoisät olivat:

  1. (დავით გარეჯელი) – Davit eli David Garedjilainen
  2. (იოანე ზედაზნელი) – Ioane eli Johannes Zedazenilainen
  3. (აბიბოს ნეკრესელი) – Abibos Nekresiläinen
  4. (შიო მღვიმელი) – Šio Mghvimeläinen
  5. (იოსებ ალავერდელი) – Ioseb eli Joosef Alaverdilainen
  6. (ანტონ მარტყოფელი) – Antoni Martkopilainen
  7. (თადეოზ სტეფანწმინდელი) – Tadeoz eli Taddeus Stepantsmindalainen
  8. (პიროს ბრეთელი) – Piros Bretilainen
  9. (ისე წილკნელი) – Jessei eli Ise Tsilkanilainen
  10. (სტეფანე ხირსელი) – Stepane eli Stefanos Khirsalainen
  11. (ისიდორე სამთავნელი) – Isidor Samtavisilainen
  12. (მიქაელ ულუმბოელი) – Mikael Ulumbolainen
  13. (ზენონ იყალთოელი) – Zenon Ikaltolainen

Lähteet

  • Rapp, Stephen H.: Studies in Medieval Georgian Historiography: Early Texts And Eurasian Contexts, s. 321. Peeters Publishers, 2003. ISBN 90-429-1318-5.
  • Lang, David Marshall: Lives and Legends of the Georgian Saints, s. 81–83. London: Allen & Unwin, 1956.
  • a b c Rayfield, Donald: The Literature of Georgia: A History, s. 50–51. Routledge, 2000. ISBN 0-7007-1163-5.

Tekstin lähde: Wikipedia.org
Tekstin lisenssi: GNU