Ero sivun ”Hätäkaste” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 42: | Rivi 42: | ||
Hätäkasteesta pitää aina ilmoittaa lapsen (vanhempien) oman seurakunnan kansliaan. |
Hätäkasteesta pitää aina ilmoittaa lapsen (vanhempien) oman seurakunnan kansliaan. |
||
Luterilaisessa kirkossa suoritetaan erikseen vielä mahdollinen hätäkasteen vahvistäminen. Ortodoksisessa kirkossa se tapahtuu automaattisesti mirhalla voitelemisen sakramentin yhteydessä. |
|||
Hätäkasteen yhteydessä annettu nimi voidaan tarvittaessa muuttaa ennen nimen rekisteröimistä. Nimen virallinen rekisteröinti toteutetaan yleensä hätäkasteen ja mahdollisen mirhalla voitelemisen jälkeen. Myöhemmin lapselle voidaan myös nimetä kummit, jos hätäkasteessa on ollut läsnä vain todistajia. |
|||
[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]] |
[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]] |
Versio 7. tammikuuta 2014 kello 14.21
Joskus on leikillisesti kysytty, mikä on ainoa ortodoksisen kirkon sakramentti (siis kirkollinen toimitus, jonka aina suorittaa pappi), jonka voi kuitenkin toimittaa myös nainen, vaikkapa luterilainen nainen?
Sehän on tietysti hätäkaste, joka on toimenpide, jossa heikko ja mahdollisesti hengenvaarassa oleva vastasyntynyt lapsi liitetään kirkkoon, kastetaan ja annetaan nimi. Hätäkaste voidaan toimittaa myös kastamattomalle kuolemanvaarssa olevalla aikuiselle, mikäli hän tätä pyytää.
Hätäkasteen voi suorittaa kuka tahansa paikalla oleva kristitty ihminen, mielellään ortodoksi, jossa sellainen on paikalla, mutta hätäkasteen saa suorittaa ortodoksille myös muu kristitty. Samoin kuka tahansa kristitty voi antaa hätäkasteen kenelle tahansa. Hätäkasteessa tarvitaan vettä, jolla lapsi kastetaan. Vesi voi olla astiassa tai se voi olla myös vaikka luonnonvettä järvessä tai muussa vesistössä.
Hätäkasteessa lapsen päätä valellaan vedellä kolme kertaa tai mikäli hän on niin heikossa kunnossa tai erilaisissa hoitoon liittyvissä laitteissa, ettei tätä voida tehdä, siinä tapauksessa pirskotetaan vain hieman vettä hänen päällensä ja lausutaan seuraavat sanat:
- "Kastetaan Jumalan palvelija, lapsukainen (nimi) Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Amen."
Teologinen peruste tällaiselle teolle, hätäkasteelle, on se, että kirkko opettaa lapsen syntyvän syntisenä ja kasteessa hän kuolettaa synnin ja syntyy uudestaan Pyhän Hengen voimalla.
Mikäli aikaa on enemmän eli hätäkasteen tekemiselle ei ole äärimmäinen kiire, sen voi toimittaa ortodoksisesti hieman pitemmälläkin kaavalla. Kastaja lukee aluksi alkurukoukset ja uskontunnustuksen ja vasta sen jälkeen hätäkastaa lapsen edellä mainittuja sanoja käyttäen.
Alkurukouksina voidaan lukea esimerkiksi seuraavat:
- Pyhä Jumala, pyhä Väkevä, pyhä Kuolematon, armahda meitä. (3)
- Kunnia olkoon Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle nyt, aina ja iankaikkisesti. Amen.
- Kaikki pyhä Kolminaisuus, armahda meitä. Herra, puhdista meidät synneistämme. Valtias, anna anteeksi rikkomuksemme. Pyhä, saavu parantamaan heikkoutemme Sinun nimesi tähden.
- Herra, armahda. Herra, armahda. Herra, armahda.
- Kunnia olkoon Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle nyt, aina ja iankaikkisesti. Amen.
- Isä meidän, joka olet taivaissa. Pyhitetty olkoon Sinun nimesi. Tulkoon Sinun valtakuntasi. Tapahtukoon Sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa. Anna meille tänä päivänä jokapäiväinen leipämme. Ja anna meille anteeksi velkamme, niin kuin mekin annamme anteeksi velallisillemme. Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta.
Uskontunnustus kuuluu seuraavasti:
- Uskon yhteen Jumalaan, kaikkivaltiaaseen Isään, taivaan ja maan, kaiken näkyvän ja näkymättömän Luojaan.
- Uskon yhteen Herraan, Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, joka on syntynyt Isästä ennen aikojen alkua, valo valosta, tosi Jumala tosi Jumalasta, syntynyt ei luotu, joka on samaa olemusta kuin Isä ja jonka kautta kaikki on saanut syntynsä, joka meidän ihmisten ja meidän pelastuksemme tähden astui alas taivaista, tuli lihaksi Pyhästä Hengestä ja Neitsyt Mariasta ja syntyi ihmiseksi, ristiinnaulittiin meidän puolestamme Pontius Pilatuksen aikana, kärsi ja haudattiin, nousi kuolleista kolmantena päivänä, niin kuin oli kirjoitettu, astui ylös taivaisiin, istuu Isän oikealla puolella ja on kirkkaudessa tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita, ja jonka valtakunnalla ei ole loppua.
- Uskon Pyhään Henkeen, Herraan ja eläväksi tekijään, joka lähtee Isästä, jota yhdessä Isän ja Pojan kanssa kumarretaan ja kunnioitetaan ja joka on puhunut profeettojen kautta.
- Uskon yhteen, pyhään, katoliseen ja apostoliseen kirkkoon. Tunnustan yhden kasteen syntien anteeksiantamiseksi, odotan kuolleiden ylösnousemusta ja tulevan maailman elämää.
Aamen.
Mikäli lapsi voimistuu kasteen jälkeen, eikä kuole, hänelle toimitetaan kasteen yhteydessä normaalisti toimitettava mirhalla voitelu erillisenä tapahtumana (sakramenttina) papin toimesta. Hätäkasteessa tehtyä kastetta ei enää ortodoksisessa kirkossa, kuten ei muuallakaan, uudisteta, vaan se on pysyvä kirkkoon liittäminen ja nimenanto.
Hätäkasteesta pitää aina ilmoittaa lapsen (vanhempien) oman seurakunnan kansliaan.
Luterilaisessa kirkossa suoritetaan erikseen vielä mahdollinen hätäkasteen vahvistäminen. Ortodoksisessa kirkossa se tapahtuu automaattisesti mirhalla voitelemisen sakramentin yhteydessä.
Hätäkasteen yhteydessä annettu nimi voidaan tarvittaessa muuttaa ennen nimen rekisteröimistä. Nimen virallinen rekisteröinti toteutetaan yleensä hätäkasteen ja mahdollisen mirhalla voitelemisen jälkeen. Myöhemmin lapselle voidaan myös nimetä kummit, jos hätäkasteessa on ollut läsnä vain todistajia.