Toiminnot

Ero sivun ”Trifon Petsamolainen” versioiden välillä

Ortodoksi.netista

Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
 
Rivi 2: Rivi 2:
Pyhittäjä '''Trifon Petsamolainen''' (''Kuolalainen'') (venäjäksi: ''Трифон Печенгский, Кольский'' / ''Trifon Petšengskij, Kolskij'', koltaksi: ''Pââˊss Treeffan'') kilvoitteli 1500-luvulla Kuolan niemimaalla ja Lapissa. Häntä kunnioitetaan [[Petsamon luostari]]n perustajana.
Pyhittäjä '''Trifon Petsamolainen''' (''Kuolalainen'') (venäjäksi: ''Трифон Печенгский, Кольский'' / ''Trifon Petšengskij, Kolskij'', koltaksi: ''Pââˊss Treeffan'') kilvoitteli 1500-luvulla Kuolan niemimaalla ja Lapissa. Häntä kunnioitetaan [[Petsamon luostari]]n perustajana.


Trifon, siviilinimeltään ''Mitrofan'', syntyi pappisperheeseen Toržokin kylässä Keski-Venäjällä vuonna 1495. Hän tunsi jo nuorena halua palvella Jumalaa ja vetäytyä viettämään [[erakko]]elämää. Jumalan johdatuksesta hän tavallisena maallikkona lähti pohjoiseen Petsamojoelle villien saamelaisten pariin saarnaamaan ja sanaa julistamaan.
Trifon, siviilinimeltään ''Mitrofan'', syntyi pappisperheeseen Toržokin kylässä Keski-Venäjällä vuonna 1495. Hän tunsi jo nuorena halua palvella Jumalaa ja vetäytyä viettämään [[erakko]]elämää. Jumalan johdatuksesta hän tavallisena maallikkona lähti pohjoiseen Petsamojoelle saamelaisten pariin saarnaamaan ja sanaa julistamaan.


Monenlaisten vaikeuksien ja koetun vihamielisyyden ja väkivallankin jälkeen Mitrofan vakiinnutti asemansa pohjoisessa. Etenkin näin kävi sen jälkeen, kun hän sai toverikseen [[Solovetskin luostari]]n [[Munkki|munkin]] nimeltään [[Feodorit Kuolalainen|Feodorit]], joka osasi saamelaisten kieltä.
Monenlaisten vaikeuksien ja koetun vihamielisyyden ja väkivallankin jälkeen Mitrofan vakiinnutti asemansa pohjoisessa. Etenkin näin kävi sen jälkeen, kun hän sai toverikseen [[Solovetskin luostari]]n [[Munkki|munkin]] nimeltään [[Feodorit Kuolalainen|Feodorit]], joka osasi saamen kieltä.


Hän pyysi ja sai Novgorodin [[arkkipiispa]]lta luvan perustaa kirkon [[Pyhä Kolminaisuus|Pyhän Kolminaisuuden]] kunniaksi pohjoiseen. Vuonna 1533 [[pappismunkki]] Ilja tuli pohjoiseen ja vihki kirkon ja samalla Mitrofan vihittiin munkiksi nimellä Trifon ja hän alkoi johtaa Pyhän Kolminaisuuden luostaria Petsamojoen varrella levittäen samalla voimallisesti kristinuskoa pohjoisen asukkaille.
Hän pyysi ja sai Novgorodin [[arkkipiispa]]lta luvan perustaa kirkon [[Pyhä Kolminaisuus|Pyhän Kolminaisuuden]] kunniaksi pohjoiseen. Vuonna 1533 [[pappismunkki]] Ilja tuli pohjoiseen ja vihki kirkon ja samalla Mitrofan vihittiin munkiksi nimellä Trifon ja hän alkoi johtaa Pyhän Kolminaisuuden luostaria Petsamojoen varrella levittäen samalla voimallisesti kristinuskoa pohjoisen asukkaille.

Nykyinen versio 8. maaliskuuta 2022 kello 06.16

Pyhittäjä Trifon Petsamolainen
(Kuva © Pyykkönen)

Pyhittäjä Trifon Petsamolainen (Kuolalainen) (venäjäksi: Трифон Печенгский, Кольский / Trifon Petšengskij, Kolskij, koltaksi: Pââˊss Treeffan) kilvoitteli 1500-luvulla Kuolan niemimaalla ja Lapissa. Häntä kunnioitetaan Petsamon luostarin perustajana.

Trifon, siviilinimeltään Mitrofan, syntyi pappisperheeseen Toržokin kylässä Keski-Venäjällä vuonna 1495. Hän tunsi jo nuorena halua palvella Jumalaa ja vetäytyä viettämään erakkoelämää. Jumalan johdatuksesta hän tavallisena maallikkona lähti pohjoiseen Petsamojoelle saamelaisten pariin saarnaamaan ja sanaa julistamaan.

Monenlaisten vaikeuksien ja koetun vihamielisyyden ja väkivallankin jälkeen Mitrofan vakiinnutti asemansa pohjoisessa. Etenkin näin kävi sen jälkeen, kun hän sai toverikseen Solovetskin luostarin munkin nimeltään Feodorit, joka osasi saamen kieltä.

Hän pyysi ja sai Novgorodin arkkipiispalta luvan perustaa kirkon Pyhän Kolminaisuuden kunniaksi pohjoiseen. Vuonna 1533 pappismunkki Ilja tuli pohjoiseen ja vihki kirkon ja samalla Mitrofan vihittiin munkiksi nimellä Trifon ja hän alkoi johtaa Pyhän Kolminaisuuden luostaria Petsamojoen varrella levittäen samalla voimallisesti kristinuskoa pohjoisen asukkaille.

Vierailtuaan Moskovassa Trifon sai avustuksia tsaari Iivana Julman pojalta Feodorilta ja näiden turvin luostari saattoi jatkaa toimintaansa. Avustuksien turvin rakennettiin myös kirkko Boriksen ja Glebin muistoksi Paatsjoen suuhun.

Trifon kuoli 88-vuotiaana vuonna 1583 vietettyään noin 60 vuotta saamelaisten keskuudessa. Hänen muistopäivänsä on joulukuun 15. päivä. Häntä muistellaan myös Karjalan valistajien yhteisenä muistopäivänä, joka sijoittuu lokakuun viimeisen päivän ja marraskuun 6. päivän väliseen lauantaihin.

Katso myös

Linkit

Kirjallisuutta

  • Kirkkovuoden pyhät I
    • Pyhittäjä Trifon Petsamolainen, s. 318 - 320
  • Munkki Serafim (toim.): Synaksarion, joulukuu
    • Pyhittäjä Trifon Petsamolainen, s. 209 - 214
  • Erkki Piiroinen: Karjalan pyhät kilvoittelijat
    • Pyhittäjä Tryfon Petsamolainen, s. 16-20